Voiko älyä ihan oikeasti tehdä

Perjantai 19.4.2024 klo 11.51 - Kauko Niemi

 

Tekoälyn kehitystä seurataan jo ehkä enemmän kuin Ukrainan sotaa. Ainakin kun selaa päivittäistä uutistarjontaa. Selkeää kantaa ei tietenkään pystytä muodostamaan ja liikutaan arvailujen kentillä. Kahden päivän aikana suomalaisessa mediassa on julkaistu ainakin 506 tekoälyä käsittelevää artikkelia.

Tilanne vähän samanlainen kuin 90-luvun alussa, kun internet alkoi mullistaa tiedonkulkua ja tarjoilla uusia mahdollisuuksia matti meikäläisille sitä mukaa kun kukin asiasta innostui. Kuka nyt vaikkapa uskaltaisi hoitaa pankkiasioita verkossa,oli päivän epäily. Kuinkas kävi?

Itselläni tuli pari kuukautta sitten todiste, kuinka on käynyt. Tilanne, jossa minun piti hoitaa pankkiasiaa fyysisessä pankissa. Asian hoitaminen kesti useita tunteja kolmen päivän aikana. Karu totuus.

Halusitpa tai et, niin tämän vuoden loppuun mennessä olet käyttänyt tekoälyä, sillä tekoälypiirteitä ja ominaisuuksia tulee jokaiseen pieneenkin laitteeseen, nettiselaimiin, puhelimiin, lähes kaikkiin sovelluksiin.

Itse olen Adoben maksava asiakas. Minulle tyrkytetään jatkuvasti Photoshopin tekoälymahdollisuuksia. Se vaan on äärettömän helppoa ottaa kaunis maisemakuva ja käskeä tekoälyä sijoittamaan kuvaan kaunis punainen mökki. Kuvan totuuden kannalta sillä ei ole mitään roolia. Saatan toki käyttääkin, sitten kun jonkun kuvan pohjalta teen abstraktin taideteoksen.

Selkeä tulema tekoälyn kanssa on ainakin sama kuin internetissä aikoinaan. Mahdollisuuksia käytetään ja luodaan sekä hyvässä että pahassa. Tekoälyn kohdalla on jo nähty useita tapauksia, missä huijareiden tekosia on vain melko vaikea erottaa totuudesta. Aleksander Stubb sekä Vladimir Putin ovat olleet feikkivideon kautta julkisuudessa. Iranin kansalle näytetään valheellisia videoita, kuinka hyvin pärjäämme Israelia vastaan.

Tietoturvayhtiö WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on Ilta-Sanomien artikkelin mukaan kertonut, millaisia uhkia tekoälyn nopea yleistyminen tuo tullessaan. Englantilaisessa University College London -yliopistossa luennoidessaan Hyppönen pohti käsillä olevaan tekniikkaan liittyviä vaaroja.

Hyppönen mainitsi suurimmiksi tekoälyn aiheuttamiksi tietoturvauhiksi deepfaket eli syväväärennökset, sarjahuijaukset eli deepscamit, itse itseään kehittävät haittaohjelmat sekä tietoturva-aukkoja etsivän tekoälyn.

Hyppönen kansantajuisti aluksi tekoälyn hyvin kouriintuntuvalla tavalla: kyse on tekniikasta, joka ”tietää” asioita siten, että se osaa laittaa sanoja peräkkäin perustuen siihen, miten ne yleensä kielessä asettuvat.

Tekoäly on väsymätön ja sitä on hyödynnetty jo erilaisissa viestintätilanteissa. Tekoälyn voi laittaa keskustelemaan muiden kanssa ja näin teki Aleksandr Zhadan. Hän hyödynsi tekoälyä keskustellakseen yli 5000 naisen kanssa, joista hän toivoi löytävänsä itselleen naisen. Näin lopulta kävi ja hän tapasi näiden keskustelujen avulla tyttöystävän. Eräässä tapauksessa kiihkeä, jatkuva rakkaudellinen keskustelu johti iäkkään suomalaisnaisen tilin tyhjentämiseen.

Tekoäly tuottaa toki paljon hyvää ja avaa uusia mahdollisuuksia. Suomessa on jo radioasemia, joiden uutiset lukevat tekoäly. Yritysten kalliit rutiinit ja työprosessit voidaan pelastaa tekoälyllä.

Varsin tervettä on se uteliaisuus, mitä ihmiset kokeilevat hyvinkin monimuotoisesti. Pyytävät kirjoittamaan omaa elämänkertaa, ottamaan nuoruuden kuvia, selvittämään hyviä hiihtopaikkoja jne jne. Tällaisten kokeilujen kautta oppii ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia, kun tietää lähtökohdat ja faktat. Kunhan sitten muistaa vetää rajat totuuden ja harhautuksen välille.

Facebookin avoimissa julkaisuissa tekoälyä kokeilee ilman intohimopainotuksia suuntaan tai toiseen Risto Linturi. Häntä kannattaa seurata ja tehdä jopa perässä.

Sinä päivänä, kun tekoälyllä on sepitetty uusi versio sepitteellisestä raamatusta, ollaan äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, kuka uskoo mihinkin. Maailman kaikkeuden sodista valtaosa on tulosta uskontojen välisistä tulkinnoista, jotka eivät perustu mihinkään todellisuuteen. Kuka hallitsee tuolloin tekoälyä ja sen seurauksia.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 22.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta;

Tekoäly teki parempaa kahvia

Tiukan monipuoliset ovat Adoben ohjeet

Tekoälyn murheet

 

Paljonko kulttuuri vaikuttaa nettipalveluihin

Perjantai 12.4.2024 klo 20.03 - Kauko Niemi

Kuinka usein maan tavat ja kulttuurit näkyvät ja tuntuvat valmistettavissa tuotteissa tai palveluissa?

Ihmisethän niitä tuotteita ja palveluita suunnittelevat ja tekevät ja jossain taustalla melko varmasti vaikuttavat tyylilajit, joissa on totuttu elämään. Mielikuvatasolla saavutetaan jo usein päätöksiä, ettei tuon maalaista autoa osta tai tuon maalaiset tuotteet ovat kaikki epäluotettavia.

Pysähdyn miettimään kyseistä asiaa, kun olen käyttänyt japanilaista Canon kameraa ja sen eri versioita vuosikymmenten ajan. Huomasin juuri, että kameraan on tullut uusi ohjelmistopäivitys uusine ominaisuuksineen muutama kuukausi sitten.

Canon ei vaan vaivaudu ilmoittamaan uusista ominaisuuksista mitään. Kuuliaisesti olen rekisteröinyt aina joka ikisen kameran ja kakkulan. Heillä pitäisi olla oikotie asiakkaan tyydyttämiseen, mutta ei kun tuputetaan tietoa uusista tuotteista.

Näiden monien käyttövuosien jälkeen minulla ei ole mitään ahaa elämyksellisiä pikkusovelluksia Canonin kuvien käsittelyn joustavoittamiseksi tietokoneella. Kytken vanhanaikaisesti vain muistikorttia koneeseen. Ja juuri sain ilmoituksen, että syksyllä loppuu heidän ilmainen 10 G pilvipalvelu. No sinnehän mahtuisi minun ja kenen tahansa ammattilaisen tyylillä noin 450 otosta, eli ahkeran päivän otokset.

Pysytäänpä vielä japanilaisella taustalla. Omistan Toyota auton, tosin sen verran iäkkään, ettei siinä varmaankaan ole kaikkia hienouksia kuskin houkuttelemiseksi. Olen pariin kertaan yrittänyt päivittää sitä, muttei taitoni ole siihen riittäneet.

MyToyota palvelu tarjoaa ensimmäiseksi auton sijaintia. Jos ja kun olen auton ainoa käyttäjä, niin ehkä kuitenkin muistan mihin olen milloinkin autoni jättänyt.

Hyvänä esimerkkinä vaikkapa se miksi en käytä autoni navigointia. Se aloitetaan kirjoittamalla hierarkkisesti maa, kaupunki, katu ja sen numero. Ja tämän jälkeen minut on ohjattu ainakin kolmasti väärään paikkaan. Yleensä annetaan katuosoite ja kone tarkistaa onko Möttösentie 4 useita ja antaa sinulle valittavaksi se oikea.

Ehkä sitten seuraavassa Toyotassani ollaan jo helpommalla tasolla, jopa päivityksissä. Päivityksiin en pystynyt tälläkään viikolla, vaikka katselin useita ohjevideoita ja chättäilin asiantuntijoiden kanssa.

Esimerkkini ovat kaksi suurta kansainvälistä japanilaista yritystä, joissa varmasti vältetään kaikin mahdollisin keinoin sitoutumista mihinkään paikallisuuteen, uskontoon, aatteellisuuteen tai kulttuuriin. Japanilaiseen kulttuurin olen pariin otteeseen tutustunut ja ihastunut kuinka reilun viikon työreissulla suurin aikatauluheitto oli kaksi minuuttia.

Amerikkalaisuudessa taas huomaat, ettei asiakkaan mielipiteellä ole mitään väliä eikä merkitystä, kunhan saadaan bisnes pyörimään keinolla millä tahansa. Facebook, X, Instagram ja Youtube etunenässä.

Mitä pienempiin palveluihin mennään tai jopa yksittäisten ihmisten sivuihin alkaa näkyä mitä ihmeellisempiä ratkaisuja, joita on vaikea tulkita ja käyttää. Afrikkalaisilla, arabeilla ja aasialaisilla on ajattelussa selkeitä eroja sekä hyvässä että pahassa ja ymmärrys saattaa joutua tiukille.

Kokonaan oma maailma on taas virkamiesten ja poliittisesti ohjattujen palvelujen tarjonta. Yleensä hankalan monimutkaisesti käytettäviä. Kokonaan oma maailmansa on sitten ne osin valheelliset sisällöt houkuttelevasti tarjoiltua. Tuskinpa luottaisin yhteenkään venäläiseen sivustoon.

Kannattaa oppia tulkitsemaan tarjontaa myös näistä näkökulmista ja olla hereillä muutenkin kuin yksittäisten sanojen ja lauseiden suhteen.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 15.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

 

 

 

Nyt väännetään uteliaisuuden voimalla

Perjantai 5.4.2024 klo 14.55 - Kauko Niemi

 

Terveyskirjaston mukaan uteliaisuus on ihmisiä liikuttava ja eteenpäin vievä vahvuus. Uteliaisuus elämää ja sen ilmiöitä kohtaan pitää mielen virkeänä ja motivoi etsiytymään uuden tiedon äärelle.

Uteliaisuuden herääminen on erittäin keskeistä oppimisen kannalta ja se on aivoille palkitsevaa. Uteliaisuus pitää sinut virkeänä ja elinvoimaisena, koska haluat tutustua uusiin ihmisiin, etsiä tietoa ja lukea.

Uteliaisuuteen liittyy läheisesti rohkeus kokeilla ja ottaa selvää sekä oppimisen ilo uusia asioita kohtaan. Uteliaisuutta on esimerkiksi myönteinen kiinnostus toisia ihmisiä ja heidän kokemuksiaan kohtaan.

Siis ilman terveellistä uteliaisuutta meidän jokaisen kehitys hidastuu ja jopa pysähtyy. Hallitsemattoman uteliasuus tuottaa tuhoja ja nykytermin mukaan kuplaannuuttaa itse kunkin, kun totuuden ja sepittelyn selkeästi määritelty raja hämärtyy.

Vaikuttaminen, markkinointi ja media hyödyntävät hallitsematonta uteliaisuuttamme jo täysillä. Lääke- ja elintarviketeollisuus pelottelevat meitä jopa kuolemalla, jos emme käytä heidän tuotteitaan. Oikein luettuna pitäisi kiinnittää huomio sanoihin voi, saattaa jne. Sanoihin, joita julkaisuissa on pakko käyttää ettei joudu vastuuseen sanomisistaan.

Aikoinaan media palveli lukijaansa kertomalla otsikossa ja ingressissä mistä asiasta on kyse ja jos asia lukijaa kiinnosti, niin hän luki jutun loppuun tuntematta tulleensa petetyksi. Tämän hetken median hyödyntää satasella ihmisen uteliaisuutta ja tarjolla on vain niin sanottuja klikkiotsikoita. Niillä puolestaan saadaan statistiikka näyttämään hyvältä. Paskaakaan välittämättä lukijan palvelusta.

Miksi Veikkauksen pitää julistaa lottovoittajan paikkakunta. Enempää vahingollista uteliaisuutta tuskin pystyisi luomaan. Suorastaan törkeää uteliaisuuden hyväksikäyttöä.

Uteliaisuutta pidetään kuitenkin myös vahingollisena. Jos tungettelee liikaa, ylittää toisen rajat. Näinhän tapahtuu kaiken aikaa nettipalveluissa, jotka seuraavat sinua askel askeleelta ja rakentavat algoritmin sinusta ja sinun kiinnostuksistasi.

Tirkistelevä uteliaisuus ei ole hyväntahtoista myöskään naapureiden tai tuttavien välillä. Siihen ei tietenkään tarvitse suostua, vaan itseään on hyvä suojata ja olla kertomatta asioistaan liikoja. Eikä netissäkään kannata ihan kaikkea kertoa. Muista – mitäs se minulle kuuluu!

Uteliaisuuteen perustuva ja sitä hyödyntävä sekä hyödyllinen että vahingollinen toiminta on äärimmäisen vaikea hallita. Selkeitä rajoja kun ei ole, niin päästään ja voidaan tehdä mitä tahansa omien hyvien tai huonojen tarkoitusperien saavuttamiseksi. Uteliaisuuden käyttövoima on kuitenkin huikea.

Psykoterapeutti Leena Piikoski huomauttaa Voi Hyvin lehden artikkelissa, että liika uteliaisuus voi loukata toista, ja silloin luottamus menetetään herkästi. Jos ystävä kyselee liian tarkkoja yksityiskohtia tai neuvoo pyytämättä, on hyvä pysähtyä miettimään, haluaako itse asiassa avautua tälle ihmiselle.

”Neuvoa kannattaa vasta, kun toinen pyytää sitä. Ystävyyssuhteissa moni kaipaa pikemminkin kuuntelijaa kuin neuvonantajaa. Jos toinen alkaa sen sijaan analysoida ja terapoida, hän saattaa olla pohjimmiltaan kiinnostuneempi omasta tulkinnastaan kuin toisen kokemuksesta.”

Uteliaisuus on ihmisen kehityksen keskeisen tärkeä käyttövoima, mutta toisaalta huolestuttava vaikuttaja, kun erilaiset manipulaatiot annetaan vaikkapa tekoälyn jatkuvaan muokkaukseen. Kun totuus ja sepittelyt sekoavat.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 8.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta:

Miksi on tärkeää olla utelias?