aloituskuva_tekstilla_650_DSC_1086.jpg

(kuva toimii linkkinä sisältöön)




Itsekkyyden kasvattama kilpailuvietti vääristää tasapainoisen elämän

Maanantai 6.7.2026 klo 12.42 - Kauko Niemi

HauvaBlogi_IMG_47861.jpg

Kilpailu vääristää hyvätkin asiat ja rakentaa ja korostaa itsekkyyttä. Itsekkyys on huolestuttava kehityssuunta yhteiskunnassa.

Ihminen käyttää hyväkseen urheilua, eläimiä ja kaikkea mahdollista kilpaillakseen asiassa kuin asiassa.

Miksi ihmeessä pitäisi olla paras, taitavin tai hienoin sekä rikkain. Miksi pitää suorittaa, päteä ja näyttää muille jotain ja keskittää koko elämä tähän yksilölliseen näyttämiseen keinolla millä hyvänsä kampittaen kaverinsa korostaen yksilöllisyyttä ja itsekkyyttä.

Nyt on tullut julki, että jopa 10  prosenttia koiranäyttelyiden koirista kärähtää dopingista. Olen melko varma, ettei yksikään koira halua hinnalla millä hyvänä olla näyttelyn paras. Vaan omistaja haluaa kunniaa ja ennen kaikkea korkeampaa hintaa pennuista, joiden emo on näyttelymenestyjä. Koira tuskin tuntee mitään poikkeavan suurta mielihyvää ollessaan korkeimmalla palkintokorokkeella.

Parhaillaan pelattava jalkapallon mestaruuskisat osoittaa ajan muuttuneen joukkuepelin yksilölliseksi kilpailusuoritukseksi. Pelejä selostetaan ja seurataan itsekkyyden kautta. Eipä juurikaan kuule arvioita joukkueen yhteistyön hienoudesta ja kehityksestä, vaikka kyseessä on nimenomaan joukkuelaji.

Jalkapallossa itsekkyydellä kerätään palkkapussiin vain huimia rahasummia ja itsekkyyden statusta menestyksen maksimoinniksi, vaikka kyse on joukkuelajista ja osaamisesta muiden kanssa.

Yksikään koira ei mieti sijoituksia näyttelyssä, kun se seuraa kotona omistajaansa huoneesta toiseen. Koira ei valitse kumppania ja halua jalostua näyttelyssä ulkonäöllä pärjääväksi voittajayksilöksi. Samalla kuitenkin luonnon mukainen terveys pettää, ja omistaja kehuu voittajakoiraansa sekä nostaa pentujen myyntihintaa. Tämä kehitys on jo kärjistynyt merkittäväksi sairaudeksi toimenpidetasolla.

Sellainen koira, joka ei ehkä loista kehissä tai harrastuksissa, mutta joka kantaa ihmistään hiljaisina päivinä on terapeutti neljällä tassulla. Se huomaa ahdistuksen ennen sanoja ja tulee viereen pyytämättä.

Itsekkyyden aika korostuu joka kulmalla ja jatkuvasti ja luo voimaa ilman rajoja nykyiseen pahoinvoivaan yhteiskuntaan. Lukusuosituksena esitän Liisa Keltikangas-Järvisen kirjaa – Itsekkyyden aika. Se avaa selkeästi monta asiaa, kuinka yltiöyksilöllisyys saa ihmisolennon voimaan pahoin.

Yltiöitsekkyys korostuu jatkuvasti myös päivittäin erilaisissa myyntitilanteissa. Harvoin, (omalla kohdallani vain kahdesti), kohtaa myyjän, joka tekisi aitoa ja rehellistä yhteistyötä asiakkaansa ”palvelussa.”. Tavoitteena kun on vain ja ainoastaan työnantajan asettamat tavoitteelliset rahasummat eivätkä aidosti tyytyväiset asiakkaat.

Viimeiseen asti toteutettu itsekkyyden trump-malli on kaikilla tavoin mielenkiintoinen. Sitä on seurattava mitä tuleman pitää. Palataanko yhteisöllisyyteen vai tapellaanko ja riidelläänkö tulevaisuudessa jatkuvasti jokaisesta pienestäkin asiasta epäaidoin tempuin.

 

Lisää aiheesta:

Jopa 10 prosenttia näyttelykoirista käryää dopingista

Onko presidentin tehtävä kumota jalkapallon tuomaripäätöksiä

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itsekkyys, kilpailu, kilpailuvietti, koira, koiranäyttely, jalkapallo, joukkuelaji, jalkapallon MM-kisat, Donald Trump, Liisa Keltikangas-Järvinen,

Ratikat herättävät enemmän tunteita kuin todellista hyötyä

Perjantai 12.6.2026 klo 13.34 - Kauko Niemi

Ratikka_KN2510792.jpg

Turku ja Vantaa taistelevat raitiotievaunujen kohtalosta. Perusteluita löytyy puolesta ja vastaan. Raitiotievaunuihin jo tutustuneet Helsingin töölöläiset nousivat tällä viikolla barrikaadeille vastustamaan Topeliuksenkadun muuttamista ja mahdollisesti ratikkalinjan rakentamista kadulle.

Itäisen Helsingin Laajasalo saa totaalisesti uuden nopeamman yhteyden Helsingin keskustaan uudella sillalla aloitettavan ratikkaliikenteen ansiosta. Tässä selkeä matka-ajan voitto itä-helsinkiläisille.

Helsingissä uusimmat raitiotievaunut ovat selkeästi äänekkäimpiä kuin vanhemmat mallit. Uuden mallin tunnistaa vaikkapa Töölönlahden toiselta puolelta. Ratikan meteli onkin yksi selkeimmistä inhokeista kaupunkiasukkaille. Sitähän tuo viikon takainen töölöläinen tapahtumakin toi esiin.

Arkielämän kasvavaa äänimassaa ei tietenkään osata toistaiseksi arvioida Turussa ja Vantaalla. Kehäratikka Helsinki – Vantaa – Espoo on myös uusi yllättäjä liikenteessä. Se on jo ehtinyt aiheuttaa kohtuuttoman useita kolareita. Ehkä siihen vielä totutaan sopuisasti. Tai suunnitellaan turvallisuusparannuksia reitille.

Itse asun Etu-Töölössä ja kiinnostunut asuntomarkkinoista. Olen seurannut alueen asuntomarkkinoita useamman vuoden hyvinkin tarkkaan. Sekä Oikotiellä että Etuovessa on Etu-Töölö-hakuvahti. Nyt vuoden sisällä Etu-Töölön myytävistä asunnoista 64-68 prosenttia sijaitsee kaduilla missä on ratikka-liikennettä. Tosin samat kadut ovat myös muutenkin vilkasliikenteisiä. Melua siis riittää.

Kaupunkilainenkin hakee selvästi rauhallisuutta ja hiljaisuutta. Tämä näkyy paitsi myyntikohteiden määrässä, niin myös asuntojen neliöhinnoissa ja pidemmissä myyntiajoissa. Tottumaton ja tietämätön menee halpaan.

Tämä on hyvä huomioida sekä Turussa että Vantaalla. Ratikan kanssa ei kannata rakentaa kilpaa asuntoja kiskojen viereen. Toisaalta suuresti ihmettelen, etteikö ratikoiden rautamelua pystytä mitenkään hiljentämään. Tai kuten jo aiemmin mainitsin, niin jopa uusimmat vaunut ovat meluisempia kuin vanhat.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Raitiotie, Turku, Vantaa, Helsinki, Asumishäiriö, melu, kolari,

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia