Onpas sinulla tosi iso kalu

Sunnuntai 7.9.2025 - Kauko Niemi

 

Nyt olen puolessa vuodessa saanut huiman määrän todisteita, kuinka värillä on väliä.

Minulla on pitkä 600 mm kameran objektiivi luonto- ja vähän muuhunkin kuvaukseen. Objektiivi on väriltään musta, niin kuin on kamerakin ja varsin usein minun vaatetuksenikin.

Kun kierrän esimerkiksi liki päivittäin Töölönlahden kamera ja mustaoblektiivi kaulassa vain muutama ihminen silloin tällöin katselee ja moikkaa. Ja moikkaajillakin on yleensä oma kamera mukana. Siis ihan samalla asialla.

Puolisen vuotta sitten ostin uuden objektiivin 200 – 500 mm. hieman paksumpi, painavampi, saman pituinen, mutta väriltään vaalea.

Tämän blogin otsikko tulee siitä, kun istun Helsingin Kluuvikadun penkillä kamera sylissä, vaalea objektiivi jalkojen välissä ja takaa kuuluu reipas miehen kommentti – onpas sinulla tosi iso kalu.

Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen huomionosoitus valkoisesta objektiivista. Töölönlahdella nyt pysähdytään harvase päivä ja aloitetaan juttelu mitä olen kuvaamassa. Ja näillä henkilöillä ei itsellään ole kameraa. Keskustelut jatkuvat usein alueen luonnosta ja eläimistä.

Eräänä päivänä iäkäs nainen pysähtyi ja alkoi innoissaan paljastamaan kuinka tuolla 300 metrin päässä on tosi harvinainen lintu. Juttelut loppuivat aika lyhyeen ja minä onnistuin muutamien minuuttien kuluttuakuvaamaan tuon vierailevan tähden.

Eilisellä kierroksella Hietaniemen hautausmaalla nuorehko mies totesi, että tuolla kyllä pärjää, mutta valitettavan kovin hiljaista tänään – näin oli, kaunista kuitenkin.

Parin viikon takainen Taiteiden yö Oopperatalon pihalla synnytti neljä kamerakommentointia. Yksi oli nuori poika, joka tunsi vaalean objektiivini aina hintaa myöten. Hänellä oli nyt omasta mielestään ”vaatimaton” koulun kamera ja kotona pari luokkaa parempi. Siis valokuvausta opiskeleva, innokas nuori mies keskellä oopperaa ja balettia.

Värillä on siis merkittävän suuri vaikutus paitsi kuvissa niin myös kalustossa. Ja jos menet kuvausreissulle luontoon, on syytä jättää kirkkaan punaiset ja keltaiset ryysyt kotiin. Niillähän karkotat kaikki kuvauskohteet, ennen kuin olet niitä edes huomannut. Myös vaalea objektiivi saattaa kuulua tähän karkoitusluokkaan.

Vaaleaan objektiiviinkin on saatavissa luonnon kirjava teippaus. Miksi sitten kameravalmistajat valmistavat vaaleita putkia? Musta objektiivi kun saattaa kuumentua liikaa auringonpaisteessa. Nykyisissä objektiiveissa on tarkennusta ja vakautta varten melko runsaasti elektroniikkaa, jota liika kuumuus saattaa häiritä.

Mukava, asiallinen keskustelu luonnosta ja kuvaamisesta on kuitenkin aina virkistävää, jopa kehittävää uusista kokemuksista ja näkökulmista.

Siirryn seuraamaan tekoja en puheita

Tiistai 2.9.2025 klo 14.49 - Kauko Niemi

 
Päivänpolitiikka on nykyisin muutaman vuoden jakso, jossa näyttää olevan ainoaa tavoitteena on hinnalla millä tahansa oman puolueen ja itsensä pärjääminen seuraavissa valinnoissa. Eikä tällaisella teatterilla olen juurikaan mitään tekoa tavallisen ihmisen elämän ja hyvinvoinnin kanssa.

Hyvä ja luotettava elämä rakentuu kymmenien vuosien jaksoissa, eikä kuukauden kinaamisella ja räksyttämisellä. Parhaillaan kinataan jopa hallituksen sisällä mitä saa sanoa ja mitä ei. Puhuminen ja tekeminen ovat todellakin kaksi eri asiaa.

Enkä usko siihenkään, että nykyisellä hallituksella olisi yhteisymmärrys edustajien kielenkäytöstä. Siis sellainen ymmärrys mitä presidentti Stubb peräänkuuluttaa tänään.

Itse olen vuosikymmeniä äänestänyt kaikissa mahdollisissa vaaleissa, mutten koskaan puoluetta tai jotain suunsoittajaa, vaan valinnalla, että joku tärkeä asia etenisi ja toteutuisi. Neljä vuotta on lyhyt aika yhteiskunnan kehityksessä. Neljä vuotta on pitkä aika etenkin rääväsuisille, omaa etuaan ajaville kokemattomille nykypolitiikoille ja demokratian vastustajille.

Entinen työkaverini Terho Puustinen päivitti Facebook-syötteessään osuvasti ennen tätä sakeaa soppaa, että meiltä puuttuu valtioviisautta. Hallitukset eivät ole toimineet strategisesti 20 vuoteen, eivätkä pääministerit ole kyenneet luomaan innostavia visioita, jotka vahvistaisivat kansalaisten, yritysten ja omistajien luottamusta Suomen tulevaisuuteen.

Parhaillaan käytävä poliittinen näytelmä Orpon johdolla ei varmastikaan ole päättynyt. Kokoomuksen ja perussuomalaisten alamäki vain todistaa tämän blogini keskeistä viestiä – nyt ei ole varaa ryhtyä rehellisiin ja kauaskantoisiin tekoihin. Höpötetään ja näytellään vain politiikkaa.

Pahaa pelkään, että jos nyt olisi vaalit, niin jättäisin äänestämättä, vaikka tiedänkin tasan tarkkaan, että se on oikein huono ja toimimaton vaihtoehto.

ps - tämä taitaa olla eläni ensimmäinen jyrkkä poliittinen kannanotto - nyt ei pystynyt pidättelemään

 

 

Kukas kehtaa kulkea turkiksissa

Maanantai 28.7.2025 klo 19.20 - Kauko Niemi

Tätä karvahattua ei ole tarhattu, eikä supikoiraa kasvatettu bisnesmielessä.

Pian näitäkään ei ole enää tarjolla. Tämän aidon harvinaisuuden voisin nyt myydä hintaan 49.950 €

Helteiden päätyttyä alkaa tiukka vääntö suomalaisesta turkistarhauksesta. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen muun muassa minkin maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä koko EU:ssa.

Suomi aikoo kuitenkin hakea poikkeuslupaa minkin kasvatuksen jatkamiseksi. EU:n jäsenmaa voi hakea poikkeuslupaa yhteiskunnallisesti painavista syistä. Ja mitähän ne painavat suomalaiset syyt mahtavatkaan olla.

Turkisalan etujärjestö Fifur on julkaissut vuoden 2024 koskevia tilastoja. Niiden valossa alan laskusuunta jatkuu.

Suomessa kasvatettiin yhteensä 0,8 miljoonaa turkiseläintä vuonna 2024. Tämä tarkoittaa, että kasvatettujen turkiseläinten määrä on Suomessa 10 vuodessa romahtanut jättimäisesti: jäljellä on enää 17 prosenttia vuoden 2015 tuotannosta, jolloin Suomessa kasvatettiin vielä 4,7 miljoonaa turkiseläintä vuodessa. Sinikettujen tuotannosta on jäljellä enää 10 prosenttia.

Asiaahan puidaan pitkälti vain liiketaloudellisesta näkökulmasta. Eläinrääkkäys ja eläinsuojelu hiertää vain pikkuisen siinä sivussa.

Todellista tarvetta turkiksille ei kuitenkaan ole. Kukaan ei joudu paleltumisvaaran uhriksi, jos ei käytä minkkiturkkia. Kuka ylipäätään kehtaa kulkea turkiksissa.

Voihan tilanne valitettavasti ajan mittaan kehittyä ikäväänkin suuntaan. Kun turkismateriaalia on vaikea saada ja siitä muodostuu tuhottoman kallista materiaalia, joillekin syntyy näytön paikka kulkea turkiksissa ja rolex-kello ranteessa.

Suomi on tosin saanut aiemminkin jatkoaikaa. Vuonna 2019 Suomi sai poikkeusluvan supikoiran kasvatukselle, kun laji lisättiin EU:n vieraslajilistalle.

Pian käynnistyvä poikkeuslupaprosessi olisi syytä käydä luonnonsuojelun näkökulmasta, kun lopputuotteelle ei ole elämisen kannalta todellista tarvetta.

Mikäli Suomi saa maana poikkeusluvat, niin sen jälkeen jokaisen tarhan on saatava vielä omakohtainen kaupallinen jatkolupa. Suomessa on tällä hetkellä toistasataa minkkitarhaa. Yli puolet lintuinfluenssan vuoksi suljettuna olleista tarhoista on jo palannut takaisin tuotantoon.