Pääsin melkein kiinteistönvälittäjäksiSunnuntai 28.2.2010 - Kauko Niemi Käsiraha on maksettu ja pian asunto vaihtaa omistajaa. Ostajana hyvä tuttavani ja myyjänä on sukulaiseni. Minusta tuli melkein kiinteistövälittäjä. Etenkin kun h-hetkellä ostaja lähtikin työmatkalle Jenkkilään ja sovittelin asioita sekä Suomen ja Kalifornian aikaeroja. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiinteistönvälitys, asuntokauppa |
Kuus-nollaLauantai 27.2.2010 - Kauko Niemi Nyt ei suomalaisille pitäisi olla epäselvää mitä tarkoittaa kun ilmaistaan että homma hoitui 6-0. Vapaampi käännös mennen tullen. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rentous, |
Voiko asiaa selkeämmin esittää?Torstai 25.2.2010 - Kauko Niemi Rautatieasema täynnä laukkujen, suksipussien ja reppujen päällä lojuvia ihmisiä odottelemassa junansa lähtöä. Puikkelehdin ilmoitustaululle ja huomaan, että uskomatonta vieraani juna on kaikesta huolimatta aikataulussa. Ennen Helsingin rautatieasemalle lähtöä tietenkin tarkistin netistä, eikä siellä kerrottu kuin 2-4 tuntia myöhässä lähtevistä junista. No ei hätää, eihän vieraani pääse rautatieaseman ohitse, vaikka joskus on sitäkin yrittänyt. Ilmoitustaulu kertoo, että juna saapuu laiturille 12. Kiiruhdan kyseiselle laiturille. Se on se sama remontissa oleva laituri, johon vaunut karkasivat muutama viikko sitten ja pysähtyivät hotellirakennuksen rakenteisiin. Hmmm tuleekohan se nyt varmasti tälle raiteelle, joka on remontissa ja siinä seisoo kylmän näköinen veturi tuulessa ja tuiskussa. Kävelen takaisin 100 päähän asemalliin. Kellon on kolmea minuuttia vaille määräajan ja taululla vilkkuu valot merkkinä junan saapumisesta. Eikun taas takaisin. Ei tietoakaan junasta. Kymmenen minuuttia aikataulun jälkeen edelleen valot vilkkuvat ja laituri on 12? Kestää hetken vielä, kun 15 minuuttia tuloajan jälkeen taululle ilmestyy uusi saapumisaika, jonka mukaan juna on 27 minuuttia myöhässä. Tällä kertaa saapuvan junan laituri on kuusi. Eikun sinne silmä tarkkana. Ja pian laiturille kuusi saapuukin juna, mutta ehtiikö se lähteä alta pois Kouvolaan, ennen kuin odottamani juna saapuu kyseiselle paikalla. Ystävällinen neuvoja poika kertoo, ettei nuo taulut pidä lainkaan paikkaansa. Pitää kuunnella kuulutuksia. Tosin tuolloin kuulutettiin vain lähteviä junia, ei saapuvia. Entäs sitten? Mistäs löydän ihmisen, joka tulee ensimmäistä kertaa elämässään Helsinkiin. Juoksen aina sellaista laituria kohden, josta tulee ihmisiä. Ilmeisesti sinne oli tullut joku juna. Kun kipitin laiturien itälaitaan, niin puhelin pirahti ja minulta kysyttiin, ettenkö tullutkaan vastaan? Hän oli laiturien länsilaidalla. Onneksi nuo kuljetuslaitteet eivät lentäneet – junien kulku ei näyttänyt olevan kenenkään ohjauksessa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: VR, juna |
Koira-alennus palovakuutuksiinTiistai 23.2.2010 - Kauko Niemi Parin päivän sisällä on koira hälyttänyt kahdessa palotapauksessa, toisessa varmuudella pelastanut emäntänsä. Toisessa pelastettiin asuinrakennus, mutta hälytys tuli liian myöhään kanoille ja kalkkunoille. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koira, vakuutus, tulipalo |
Voi kun joku koskettaisPerjantai 12.2.2010 - Kauko Niemi Hups - mitä tutkimusta kaupataan tunnevaurioiselle, suomalaiselle yhteiskunnalle. Pitääkö meidän todella olla tunteettomia robotteja, jotka sääntöjen ja lakien mukaan ohjelmoidaan tekemään asioita. Kyllä tuli kiukku pintaan kuun kuunteli uutisointia, missä sadat lapset ja nuoret kokevat vuosittain seksuaalista häirintää opettajan taholta suomalaisessa koulussa. Opettajat muun muassa hyväilevät lasten kasvoja tai reisiä ja hierovat oppilaan hartioita ilman, että sitä pyydetään. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus paljastaa, että erityisesti häirintää tapahtuu alakoulussa. Tätä menoa jo muutaman vuoden kuluttua käydään oikeutta siitä, että joku katsoi minua puhuessaan silmiin ja toinen silmä värähti ikään kuin hän olisi yrittänyt iskeä minua. Selvää seksuaalista häirintää. Kuka muistaa muutaman vuoden takaisen ruotsalaiskokeilun, missä ongelmanuoria hoidettiin erittäin hyvin tuloksin kosketusterapialla. Toivottavasti se ei jäänyt kokeiluksi. Faktahan on se, että jokainen ihminen tarvitsee toisen läheisyyttä ja kosketusta. Suomalaisen kulttuurin suuria heikkouksia on se, ettei elämäämme kuulu luonnollinen läheisyys ja kosketus. Jos nyt lähdetään tälle linjalle, että tulkitaan opettajien kosketuksia seksuaaliseksi häirinnäksi, niin ollaan ruokkimassa entistä suurempaa pahoinvointia. Nyt ryhdytään opetushallitusta myöden pohtimaan rajoja ja sanktioita. Eli syyllistetään ja jahdataan rikosoikeudellisin perustein ihmisten kaikkein luonnollisimpia tunnemaailman tarpeita. Ehkä tällainen tutkimus kuuluukin juuri ja vain Tampereella toimivan Poliisiammattikorkeakoulun piiriin. Kuka on syyllinen ja kuka syytön. Kuinkahan monta isän ja äidin lämmintä halia poliisiammattikorkeakoulun tutkija Noora Elloselta on jäänyt saamatta. Monin verroin tärkeämpää olisi luoda ja kasvattaa jo kotona sellainen ilmapiiri, että koskettaminen, toisen huomioiminen olisi arkeakin arkisempaa, ihmisten luonnollista kanssakäynistä, sillä seurauksella etteivät lapset ja nuoret edes koe siinä mitään normaalista poikkeavaa. Koskettaminen on osa tunne-elämää, eikä se ole asia, jota tulkitaan perhepahoinpitelynä, insestinä, seksuaalisena häirintänä, ties minä. Näillä tulkinnoilla tapetaan ihmisten lämpö ja läheisyys. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kosketus, seksuaalinen häirintä |
Suolaa, suolaa enemmän suolaaTiistai 9.2.2010 - Kauko Niemi Suolaisuus on minulle suuri yllätys. Yllätys nimenomaan kuinka tönkkösuolattua ruoka onkaan. Minua syyllistetään jokaisella lääkärikäynnillä ja vähän muulloinkin, jos en ymmärrä muuttaa ruokavaliotani suolattomammaksi. Suola on yksi merkittävimmistä tekijöistä aika ajoin lievästi kohonneeseen verenpaineeseeni. Olen aikoja sitten omasta mielestäni lopettanut runsaan suolan käytön. Sipsit ja metvurstit poistuivat ruokakoristani jo 15 vuotta sitten. Samasta syystä lähes kaikki valmisruoat. Yhdeksänkymmentä prosenttisesti teen ruoan itse, enkä koskaan käytä purkissa olevaa suolaa. Mausteet valitsen sen mukaan onko niissä suolaa vai ei. No onkos tämä nyt sitten jokin ongelma. Hyvinkin näyttää olevan. Nyt tuli täyteen 12 kuukautta, kun olen käyttänyt K-ryhmän plussakorttiin liitettyä Ravintokoodi.fi-palvelua. Palvelussa rekisteröidään kaikki k-ostokset ja tarjoillaan eriteltynä tietona jokaista vitamiinia myöden. Nyt siis tiedän kuinka paljon mitäkin ainetta olen suuhuni pistänyt ja samalla näen missä suhteessa ruokailuni on yleisiin suosituksiin nähden. Kaikesta k-kaupasta ostamastani ruoan määrästä noin 60-75 prosenttia muodostuu, hedelmistä, juureksista ja marjoista. Se on reilusti suosituksia suurempi paitsi se, etten ole ostanut vuoden aikana yhtään perunaa. Rasvat ovat kutakuinkin kohdallaan. Liha reilusti alakantissa samoin viljatuotteet. Maitoa liikaa ja kalaa jonkin verran liian vähän. Kaikkien ruokaostosten energiapitoisuus kuukausitasolla on vaihdellut 62-93 kcal/100g Tällä kombinaatiolla en ole yhtenäkään kuukautena päässyt suolassa alle sallitun ylärajat. Äkkiseltään voisi ihmetellä, että onpa suolaisia hedelmiä. Vaihtoehtona ovat väärät suolatiedot järjestelmässä, väärä suositusraja tai suolaa löytyy joka paikasta, missä sitä ei luulisi olevan. Pahaa pelkään, että tämä viimeinen vaihtoehto on todellisuutta. Jos pääosin marjoilla juureksilla, vihanneksilla ja hedelmillä ylitetään suolasuositukset, niin mitä tapahtuisi jos käyttäisin valmiita eineksiä, katsoisin televisiota sipsien ja suolapähkinöiden kanssa tai olisin erehtynyt ostamaan jouluksi harmaasuolattua joulukinkkua. Ehkä olisin jo verenpainelääkityksellä. Näin ne silmät aukenevat. Onneksi Ravintokoodi tarjoaa mahdollisuuden tutkia suolan liikasaantia ruoka-aines kerrallaan.
|
1 kommentti . Avainsanat: suola, ruoka, ruokakoodi |