Missä piileskelevät rohkeat, jotka lopettaisivat kasvupuheet?

Torstai 26.8.2010 - Kauko Niemi

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen – lukee Paasikiven patsaan jalustassa. Ei taida olla paljoakaan kaikua Paasikiven tälle linjalle.

Missä ovat ne rohkeat poliitikot, jotka uskaltaisivat tunnustaa tosiasiat ja lopettaisivat jatkuvan hokemisen kasvu-uralle pääsemisestä -  velkarahalla elvyttämisen ja keinotekoisen hengittämisen.

Tosiasioiden tunnustamista on sopeutua talouden pysymiseen paikallaan, jopa pienenemiseen. Toki joitain alueellisia ja toimialakohtaisia eroavaisuuksia on olemassa. Ja tietenkin yksilöitä, jotka vetävät välistä ja ajavat mersuillaan kuten ennenkin muista piittaamatta. En kuitenkaan tarkoita toimeliaisuuden lopettamista.

Viime lauantaina maapallon luonnonvarat käytettiin tältä vuodelta loppuun. Olemme siis kuluttaneet vajaassa kahdeksassa kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi.

Loppuvuoden kulutamme luonnonvaroja velaksi. Luonto ei kestä nykyistä elämäntapaamme. Meillä ei ole edellytyksiä kasvaa kasvattamalla kulutusta. Kasvun hokeminen on jopa edesvastuutonta. Velkamme kasvaa sekä luonnonvaroissa että rahassa mitattuna.

Maailman ylikulutuspäivä oli tänä vuonna lauantai 21. elokuuta. Global Footprint Networkin laskema ylikulutuspäivä aikaistui kuukaudella: viime vuonna vuosittaiset luonnonvarat kulutettiin loppuun 25. syyskuuta.

Aika moni asian kyllä ymmärtää, mutta rohkeus puuttuu kääntää takkiaan. Yritykset pitävät yllä illuusiota kasvusta rauhoittaakseen markkinavoimia. Poliitikot pitävät illuusiota yllä äänestäjien takia.

Toivottavasti olen väärässä, mutta henkilökohtaisesti aion elää varojeni mukaan ja luontoa säästäen. Toistaiseksi ei ole mitään merkkiä siitä, että edellinen blogini samasta asiasta lokakuussa 2008 olisi ollut jotenkin yliampuva.

Pelottavinta asiassa on se, että ahne ihminen ei osaa jakaa niukkuutta tasapuolisesti. Katkeroituminen, kateus, oma etu ja monet muut ominaisuudet astuvat esiin niukkuuden jaossa.

Ilmiö näkyy jatkuvasti, vaikkapa parin omistajan pienyrityksissä, missä niukkuuden jaon viimemetrit ovat usein käsittämättömän raastavia. Mitä isommissa yksiköissä niukkuudenjakoa ei hallita, sitä suuremmat ovat vammat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvu, talous

Mitä eroa on varkaudella ja kidnappauksella?

Keskiviikko 25.8.2010 - Kauko Niemi

Monesti olen miettinyt miksi koiranpentu tai koira varastetaan. Lapsi tai aikuinen kidnapataan. Kyseessä on samansisältöinen toimenpide.

Kansainvälisen lehdistön ylivoimaisesti yleisin koirauutinen on koiran varastaminen ja erityisesti pennun. Meillä kotosuomessa näyttää pulpahtavan yhä useammin uutisiin koiran varastaminen.

Todella sääli, että elävältä olennolta riistetään vapaus. Todella sääli, jos ei enää voi piipahtaa maitopurkkia ostamassa, ilman koiran vartiointia, niin kuin Turussa tapahtui keväällä. Tai murtovarkaiden kiinnostus kohdistui koiraan ja tietokoneeseen Vaasassa kesällä.

Tähän mennessä törkeyden huippu tapahtui viime sunnuntaina Seinäjoella, missä
seinäjokelainen nainen oli ilmoittanut myyvänsä kymmenen koiranpentua. Häneen otti yhteyttä ostotarkoituksessa pariskunta, joka saapuikin Seinäjoen keskustassa sijaitsevalle asunnolle katsomaan pentuja.

He ilmoittivat ostavansa pennuista kaksi 500 euron kappalehintaan. Koska pennut olisivat olleet luovutusiässä vasta kolmen-neljän viikon kuluttua laadittiin kaupasta varaussopimus.

Pariskunnan poistuttua myyjä havaitsi yhden pennuista kadonneen. Yritettyään ottaa yhteyttä pariskuntaan sopimuksessa olevien tietojen perusteella hän totesi ne perättömiksi.

Yhdysvalloissa pentuvarkaudet ovat yleisiä, koska suuri määrä pentuja myydään eläinkaupoissa ja pentuja varastetaan kaupasta kuin mitä tavaraa tahansa.

Sen ymmärtää, että tavaraa voidaan varastaa. Tavara ei tunne mitään vaikka se vaihtaisikin omistajaa, mutta alle luovutusiässä oleva pentu ei selviä omistajanvaihdosta noin vain.

Pahimmassa tapauksessa pentu on jo myyty muutamaan kertaan eteenpäin. Sille on voinut käydä kuin minun tietokoneelle, joka murrettiin autosta ja poliisin mukaan se ehdittiin myydä viidessä päivässä seitsemän kertaa.

Varkaus tuntuu lievältä ilmaisulta vaikka kyseessä olisikin ”vain” koira. Onhan se kuitenkin tunteva, elävä olento, joka tuskin lähtee vapaaehtoisesti uudelle omistajalle.

Wikipediassa kidnappaus (engl. kidnapping) eli ihmisryöstö on rikos, jossa henkilö kaapataan eli hänen vapautensa viedään vastoin hänen tahtoaan. Sanan alkuperäinen tarkoitus on kirjaimellisesti lapsenryöstö, mutta nykyisin sen käyttö on laajentunut koskemaan kaikkia vapaudenriistoa koskevia tapauksia.


Kommentoi kirjoitusta.

Sisäpiiriä vai ymmärryksen lisäämistä

Keskiviikko 11.8.2010 - Kauko Niemi

Kesä on ollut vilkasta koiranäyttely- ja muiden koiratapahtumien aikaa. Kesällä on isoja tapahtumakenttiä tarjolla ja koiraihmiset viettävät lomiaan mieluummin muuten kuin lentämällä aurinkorannalle.

Julkisuutta ja media-aikaa nämä tapahtumat eivät juurikaan saa. Sawo Show Kuopiossa viime viikonvaihteessa sai sentään liikkeelle paikalliset lehdet ja YLE:n Savon toimitukset. Tapahtumalla oli selkeästi enemmän julkisuushakuisuutta kuin muilla vastaavilla koiratilaisuuksilla.

Samaan aikaa kun Kuopiossa kilpailivat koirat, kilpailivat vähemmän karvaiset ihmiset Lappeenrannassa Kalevan kisoissa.

Kalevan kisoista tuli suoraa lähetystä radiosta ja televisiosta tukehtumiseen asti. Paikalle oli saapunut 25.000 ihmistä. Vastaavasti Kuopion koiratapahtuma keräsi 30.000 ihmistä. Siis selkeästi suurempi tapahtuma ilman ainuttakaan suoraa lähetystä.

Viime viikonloppuna kisasivat myös palveluskoirat Suomen mestaruuksista, josta tapahtumasta löytyy pari pientä uutisen pätkää lehdistä.

Kyse ei ole koiratapahtumien kohdalla tapahtumien pienuudesta. Media ja koira eivät vain kohtaa muulloin kun koiran purressa ihmistä. Ääritapauksessa kun koira on pelastanut ihmisen hengen.

Useat koiratapahtumat vaikuttavat sisäpiiritapahtumilta, eikä niillä kosiskella kuin osallistumismaksun suorittavia koirakoita. Koiratapahtuma on monelle järjestölle se ainoa mahdollisuus ja pakkopulla varainkeruussa.

Toisaalta tapahtumat hoidetaan harrastuspohjalta ja osaaminen mediasuhteissa ontuu. Harvan tapahtuman verkkosivuilta löytyy medialle ennakkomateriaalia faktoineen ja taustoineen. Myös tapahtuman aikainen online-palvelu on venyvä käsite.

Nykyinen tilanne antaa koiramaailmasta vääristyvän, jyrkästi kahtia jakautuvan kuvan, vaikka periaatteessa olisi kaikki eväät rakentaa koiraymmärrystä laajempiinkin ihmisjoukkoihin.

Ymmärryksen puute kärjistää mielipiteet ja keskustelut koirankakoista, koiran uittamisista ja vaikkapa terassivisiiteistä.

Tiesitkö? Ensi kuussakin on koirien maailman mestaruus kisat Suomessa!



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: media, koira