ITC: Palvelukokemus kovilla

Perjantai 27.7.2012 - Kauko Niemi

Vuosi Saunalahden asiakkaana jouduin liian monta kertaa soittamaan asiakastukeen, jopa senkin takia, että Omasaunalahti-palvelun sivuilta en löytänyt asioita, vaikka ne siellä olivatkin jossakin haudattuna. Palvelukokemusta ei mitenkään helpottanut 20-40 minuutin jonotus puhelinpalveluun tai nettikyselyn vastauksen viipyminen useita päiviä.

Siis hyvää ei saa halvalla. Niinkö se on myös puhelinoperaattorin palvelussa. Ennen Saunalahtea olen muistaakseni ollut pari kertaa yhteydessä kahden eri operaattorin Sonera ja Elisa -asiakaspalveluun. Tosin maksanut yli tuplasti. Näiden palvelukokemus on ollut välinpitämätön, mutta nyt jälkeenpäin ajatellen positiivinen, kun sitä ei ole tarvinnut kokea.

Parhaillaan on taas operaattorivaihto meneillään. Saunalahdesta DNA:han. Palvelukokemus ei ole alkanut kovinkaan loistavasti. Siirto on ensimmäisen kerran aloitettu 7.7.2012 ja tuolloin siirron piti tapahtua 16.7.2012.

Pian tuon Kampin DNA-kaupassa tehdyn sopimuksen jälkeen asiakaspalvelusta soitettiin ja sanottiin, että sopimuksessa on yksi ruksi väärässä paikassa – ”saako sen muuttaa ja käynnistää siirron uudestaan” – kyllä saa. Wow, täällähän palvelu pelaa!

17.7.2012 ja mitään ei ole tapahtunut. Soitan DNA:n asiakaspalveluun, josta ei löydy oikeastaan mitään jälkeä siirtosopimuksesta. Siirto käynnistetään uudestaan. Postissa tulee uusi paketti ja sim-kortti.

Kävelen postireissulla uudelleen DNA-kauppaan vaan tarkistaakseni, ettei kukaan odota minun tekevän mitään tässä vaiheessa. Ei odota – postin kuittaus tarkoittaa, että olen sopimuksen hyväksynyt. arvioitu siirtoaika on 27.7.2012 11:38:45.

Pian tulee tekstiviesti, että siirto on hylätty, mutta käynnistetään pian uudelleen. Seuraava viesti kertoo, että arvioitu siirtoaika on 30.7.2012 12:45.

Pyysin sähköpostitse DNA:lta selvitystä mikä tässä mättää. Itse en ymmärrä olenko käyttäytynyt kaiken taiteen sääntöjen mukaan? Vastausta odottelen edelleen viiden päivän jälkeen.

Mitähän mieltä tästä palvelukokemuksesta pitäisi olla? Voin hyvinkin jatkaa tätä pohdintaa tulevana maanantaina, jos vaikka siirto tapahtuisi. Ja kuinka helposti kaikki eri sähköpostilaatikot ja palvelut siirtyvät uuteen tilanteeseen. Puhelut ja testarit kun ovat enää alle 10 prosenttia puhelimeni käytöstä.

Miksi sitten ryhdyn tällaiseen soppaan. Yritän löytää sopivaa liittymää nykyiseen tilanteeseeni. Operaattoreiden puhe+tekstipaketit kun elävät jossakin menneisyyden maailmassa.

Tekstareiden määräni perinteistä väylää myöden on pudonnut murto-osaan. Samoin puhelut. Vielä kun muutaman kaverin saa käännytettyä WhatsUppiin ja muihin wlanien kautta käytettäviin viestintäsovelluksiin, niin edullisin liittymätyyppi olisi varmaan vanha kunnon minuuttiperusteinen laskutus.


1 kommentti . Avainsanat: DNA, Saunalahti, Sonera, Elisa, puhelinoperaattori, palvelukokemus

ITC: Ryhdyin opettelemaan navigoinnin saloja

Sunnuntai 22.7.2012 - Kauko Niemi

”Sinulla on ainakin kaksi gps:ää takapuolessasi”, sanoo kaverini, joka on aina hukassa ja minä en juuri koskaan.

Muutaman kerran olen vuosien varrella yrittänyt käyttää Nokian kännykän navigointia ja vain yhden kerran siitä on ollut oikeaa hyötyä tähän mennessä.

Suurin syy käyttämättömyyteen on ollut, ettei minun ajatuslogiikkani ole yhteensopiva nokialaisten kanssa. Navigoinnin käyttökuntoon asettaminen kun on vienyt aikaa kyllästymiseen asti ja olen vain ajanut perille. Vastaan tulee myös sellaisia termejä, joita on vaikea ymmärtää. Kysyessäni tietä ja neuvoessani tietä, en varmasti käyttäisi tällaista teminologiaa.

Kerrankin olin kuskina kavereille, johonkin Hyvinkään liepeille keskelle ei mitään. Vilkaisin paikan Googlen mapsista ja sitten mentiin. Kaverit eivät saaneet navigointia toimimaan koko matkan aikana. He näpräsivät kännykkäänsä kun olin jo ajanut määränpäähän eksymättä kertaakaan. Eikä kestänyt kuin reilun tunnin.

Tietenkään kokemus ei kasva jos ei käytä. Ja jos käyttää vain joka toinen vuosi, niin kaikki toiminnot ovat muuttuneet. Eniten kyrpee se, että koko systeemi on tehty hotelleille, ravintoloille ja muille kaupallisille toimijoille ja vasta seuraavaksi käyttöliittymä palvelee navigoijaa.

Steven Elop julisti juuri, että Nokiasta tulee johtava navigointiyritys. Jos näin on, niin navigoitava matka on pitkä, jotta palvelusta innostuisi ja ottaisi sen vakio-käyttöön. Elopin julkilausuma ei ole käänteentekevä, sillä samaa asiaa julistettiin noin neljä vuotta sitten, kun navigointi tuli maksuttomaksi.

Ikään kuin sattuman kauppaa onnistuin kaksi vuotta sitten tallentamaan kolme kantarellipaikka ja ne ovat edelleen monista päivityksistä huolimatta säilyneet tallessa. Mikä onkin tämän jutun positiivisin asia.

Tulin tänä viikonloppuna Turun suunnasta. Aja kotiin oli riittävän yksinkertainen asetus opetellakseni navigointia ja tarkistaakseni missä vaiheessa kehitys kehittyy. Miltä navigointi tänään näyttää ja mitä tietoa se tarjoaa.

Reitti oli viimeisen päälle tuttu. Tunnen sen kuin taksimies konsanaan. Tiedän mihin kellonaikaan pitää valita mikäkin reitti. Mikä on nopein ja helpoin ja mukavin reitti ajaa.

Lopputulemana oli että jouduin poikkeamaan kuusi kertaa navigoinnin antamista ohjeista. Aika sujuvasti se nykyään valitsee uuden reitin. Joskus aikoinaan näytettiin pitkään, että lasken uutta reittiä.

Vakavin asia perjantaina oli tietenkin, että ohjeiden mukaan minun olisi pitänyt kääntyä vasemmalle risteyksessä, missä on vasemmalle kääntyminen kielletty. Tunsin risteykset ja tietenkin jätin ohjeet noudattamatta. Edellisessä kokeilussa olisi pitänyt ajaa kiellettyyn ajosuuntaa. Totean vielä, että varmuuden vuoksi päivitin karttani ennen tätä koeajoa.

Ehkä nyt ollaan aika lähellä, että käyttökokemus on sen verran kohtuullinen, että hädän hetkellä otan navigoinnin käyttöön. Paitsi jos se taas seuraavalla kerralla näyttää täysin erilaiselta ja eksoottiselta. Tunnustan myös, että takapuolessani olevat gps:t ovat pitäneet oikealla tiellä, eikä ole kokemusta mistään muustakaan navigointilaitteesta.








1 kommentti . Avainsanat: Nokia, navigointi, Steven Elop, gps

Hyvinvointi: Kolme kesälajia yli muiden, oppimisen iloa

Lauantai 14.7.2012 - Kauko Niemi

Tämän kesän kolme ykköslajia ovat uinti, valokuvaus ja laulu. Näillä mennään tämä kesä ilman suuria matkasuunnitelmia, ilman kalliita lippukuluja, ilman pakollisia kesäsuoritteita, ilman stressiä.

Näitä voi yhdistellä myös muuhun toimintaan. Valokuvausta luontoretkeilyyn ja sukutapaamisiin. Laulua suihkuun ja kotona olemiseen ja kun talokin on tyhjä, niin eivät naapuritkaan häiriinny. Tai luontomatkailun yhteydessä poikkesin tyhjässä kotikirkossani ja siellähän vasta mukava olikin laulaa.

Uinti täyttää myös merkittävän osan kesäkuntoilusta, jota nyt tietty muutenkin tulee monin verroin enemmän kuin talvikuntoilua. Valokuvaus pitää myös yllä kuntoilua, ainakin jos kantaa päivän metsä- tai muilla kuvausreissuilla koko kalustoa mukana eli reilun 10 kilon reppua.

Taloudellisesti nämä kolme loistavaa kesäaktiviteettiä ovat oikein kannattavia. Jos uintiaktiivisuus jatkuu syyskuun puoliväliin samalla rytmillä kuin nyt alkukesän, niin käynnin hinnaksi tullee noin 0,35 euroa. Laulaminen ei maksa mitään ja valokuvaukseen tehdyt aiemmat investoinnit tulevat vain hyötykäyttöön.

Mikä näissä kolmessa lajissa niin koukuttaa, että hyvillä mielin voi jättää pakolliset kesämatkat tekemättä, jättää festarit ja muut kansanjuhlat väliin.

Kaikki kolme voi yhdistää normaaliin terveelliseen elämäntyyliin. Mutta ennen kaikkea kaikissa kolmessa suurin koukuttaja on oppimisen ilo.

Uinnissa olen kehittynyt tänä kesänä enemmän kuin koko elämäni aikana yhteensä. Netistä löytyy hyviä opetusvideoita, joita olen tutkiskellut ja soveltanut käytäntöön. Uinti on tekniikkalaji ja tavalliselle ihmiselle kyllä löytyy oppimisen iloa loppuelämäksi. Siinä syntyy tekemisen iloa, kun huomaa kuinka yhä helpommin ja nopeammin kilometri taittuu.

Laulu on elinikäistä oppimista ja oman kehon ja mielen hallintaa parhaimmillaan, eikä koskaan tule valmista. Yllättäen huomaa, että vanhat biisit menevät nyt helposti korkealta ja jopa hiljaa. Laulu on yksi parhaista oppimisen iloa tuottavista lajeista.

Olipa sinulla millainen kamera tahansa, niin kamera on aina parempi kuin kuvaaja. Valokuvauksessa oppimisen määrä on rajaton. Myös luovuuden määrä on rajaton. Kuvaaminen opettaa havainnoimaan ja näkemään maailmaan aina vain uusin silmin. On täysin tajutonta, että vaikkapa FaceBookissa julkaisemani kuva sarja Yksi ikkuna – monta tunnelmaa, antaa valtavan määrän uusia näkemyksiä yhdestä ja samasta kuvauspaikasta – makuuhuoneen ikkunasta.

Tuossa pöydänkulmalla on liki parikymmentä opetus-videota täynnä vinkkejä ja tekniikkaa. Kuvaamisessa yhdistyy taju luonnon käyttäytymisestä, taju valon vaikutuksesta ja tilanteiden aavistamisesta ja hallinnasta. Oppimisen ilo on täydellistä kun rakennettu mielikuva toteutuu ruudulla. Joskus se tapahtuu hetkessä, joskus kahden vuoden seurannan tuloksena.

Oppimisen iloa boostaa esimerkiksi kuvauksessa se, että olen viimeaikoina tehnyt paljon kuvausretkiä hyvän ystäväni kanssa. Kuinka erilaisia näkemyksiä voikaan toteutua samoilla reunaehdoilla.

Tämän kesän oppimisen ilo on ollut suurta ja antoisaa. Pitänyt mielen pirteänä, ja vaihtelevat säät sen kun vain luovat uusia vaihtoetoja oppimiselle.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uinti, valokuvaus, laulu, oppimisen ilo

Teki mieli kahvia

Keskiviikko 11.7.2012 - Kauko Niemi

Kait sitä on riippuvainen ties mistä, mutta ainakin kahvista. Kahvikoneeni joutui huoltoon maanantaina ja tiistaiaamu oli siis ensimmäinen kahviton aamu.

Kone teki kyllä kahvia, mutta ei osannut enää puhdistaa itseään käynnistettäessä. Huollossa arvioitiin, että kyseessä on ohjelmistovirhe.

Tiistain edetessä alkoi kahvihammasta pakottamaan. Iltapäiväkahvin aikana lähdin kaupungille siemaisemaan töpäkät espressot pahimpaan hätään.

Lasipalatsin Java oli varma paikka saada oikeaa espressoa. Kuinka kävikään – kahvilassa tehdään kesäremonttia. Viereinen erikoiskahvi/teekauppa olisi tarjonnut takeaway-mukiin tujua ainetta, mutta haluaisin kuitenkin juoda istuen. Niin amerikkalaiseksi en ole vielä muuttunut, että muki kädessä kulkee pitkin katuja.

Olin menossa Sokokselle muutenkin, niin samalla sitten sinne kahville. Sisään astuessa minua tervehti iso kyltti, että tällä hetkellä ei voi maksaa kortilla ja kun käteistä ei ollut, niin suuntana Kiasman kahvioon.

Kiasman kahvio ei olekaan enää mikään piipahtamispaikka. Kahvikin pitää tilata pöydästä, jos jaksaisi odottaa sitä yhtä tarjoilijaa, joka hoitaa salin ja terassin. Ei kun Sanomatalon entiseen Weynis kahvioon.
Tämä mammojen suosima paikka oli nimensä arvoinen. Viisi vauvaihmistä jonossa ennen minua.

Ensimmäisten neljän minuutin aikana jono ei edennyt mihinkään, joten jatkoin matkaa.

Kohti kotia. Musiikkitalon kahvio on minulle liian kallis, joten sivuutin sen, sillä mieleeni tuli Kaffe Center Museokadulla, mistä saa kaupungin parasta espressoa. Muutaman minuutin kuluttua olen Museokadulla ja edessä oli karu viesti. Kaffee Central on lomalla heinäkuun ajan.

Sitten olikin enää yksi mahdollisuus ennen kotiovea Museokadun Marocco. Marokko tosin on tunnetumpi paikalla leivotuista korvapuusteista ja muista tuotteista kuin kahvista.

Lopputulemana oli tavallista seisonutta kahvia ja korvapuusti. Olisikohan ollut ensimmäinen kahvipulla tänä vuonna. Sen ansaitsin !


1 kommentti . Avainsanat: kahvi, pulla, espresso

Hyvinvointiraportti heinäkuu 2012: 6,0 ? 6,6 ? 6,8

Lauantai 7.7.2012 - Kauko Niemi

Siis alkukesän kunto kehitysnumeroita, kun hyvinvointiprojekti vierähti toiselle vuodelle. Luvut asettuvat Suunnon kävelytestin mukaan tasolle oikein hyvä ( 6,0 – 5,9). Tavoite 7,0 erinomainen on siis tähtäimessä. Vuosi sitten olin kuntoluokituksessa keskitasolla.

Toukokuun alun 6,0 ja kesäkuun alkuun 6,6 kehitys oli voimakasta. Toukokuussa harjoituksia oli enemmän kuin kesäkuussa ja harjoitukset olivat kovempia. Kesäkuussa harjoituskertoja oli 11 vähemmän kuin toukokuussa ja tunteja 13 vähemmän.

Kesäkuuta on jonkin verran sotkenut ja erityisesti kirjanpitoa on sotkenut uinti. Siitä ei jää mitään dokumenttia harjoituksen tasosta. Uintikertoja on kertynyt 2 kuukauden aikana 34 ja 26 kilometriä. Pahaa pelkään, että harjoitusvaikutus jää kuitenkin vähäisemmäksi kuin tiukalla fillarilenkillä.

Tein heinäkuun testin tämän viikon tiistaina Eläintarhan kentällä. Portti oli auki ja sinne vain muiden sekaan kiertämään 400 metriä neljästi. Yllätyksekseni huomasin seuraavan päivän lehdestä, että kenttä oli avattu remontin ja EM-kisojen jälkeen helsinkiläisille tuntia aikaisemmin. Uunituoretta kokemusta upouudesta kentänpinnasta.

Nyt olisi niillä kolmella lääkärillä ihmettelemistä, jotka ovat kirjoittaneet aikoinaan verenpaineeseen pillereitä, joita tosin en ole koskaan syönyt. Hieman rupeaa itseäni huolestuttamaan, vaan ei vielä huimaamaan nykyiset kotimittarilla mitatut verenpainearvot. Tämän aamun arvot kun painuivat jo niinkin alas kuin 116/70/56.

Kuuntelin eilen radiosta Antti Heikkilän haastattelua ja hänen viisaita sanojaan. Ihmisen pitää oppia kuuntelemaan omaa kehoaan. Jos  muuttaa vaikka ruokavaliotaan ja tuntee olonsa paremmaksi, niin muutos on hyvä. Näin yksinkertaistahan se on paitsi, ettei nykyihminen jaksa kuunnella ja odottaa sitä muutosta.

Kolmessa viikossa ei tapahdu juurikaan mitään pysyvää. Elimistö pistää hanttiin viimeiseen asti, ennen kuin taipuu ja mukautuu uuteen tilanteeseen. Emmehän me kuole emmekä paranekaan yhdessä yössä. Kehomme muuttuu solutasolla hitaassa rytmissä.

Hiljaa hyvä tulee – näin ainakin koen tällä hetkellä.







Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointi, kunto, terveys

<ilman otsikkoa>

Maanantai 2.7.2012 - Kauko Niemi

Suomalainen ”urheiluviikonloppu” on vertaansa vaille. Tämän viikonlopun tuloslista on niin kamala, etten keksinyt sille edes otsikkoa. Samaan aikaan kun valitetaan mitä kummallisimmista asioista, niin hyväksytään läträäminen, jopa kehua retostellaan ja raportoidaan yleisesti kuinka paljon ja koska ja missä.

Asennevamma on paha, mutta sekin voidaan muuttaa. Tupakan kohdalla se on jo muuttunut. Ei ole erityisen miehekästä eikä fiiniä tuprutella. Sen sijaan alkoholin käyttämättömyyttä ihmetellään ja sitä pitää edelleen selitellä.

Päättyneen viikonlopun tuloslista, joka ei tietenkään ole täydellinen, vain nelisenkymmentä parasta:

Häissä vieraana ollut 37-vuotias mies puukotti 29-vuotiasta morsianta sunnuntain vastaisena yönä Lieksassa. Puukottaja oli vahvassa humalatilassa.

Lauantai-iltana puoli kuuden jälkeen poliisipartio tapasi Imatran Ensontiellä mieshenkilön kuljettamasta mopoa 1,21 promillen humalatilassa. Hän syyllistyi törkeään rattijuopumukseen.

Vielä kovemmat promillet puhallettiin samaisena päivänä Imatralla iltakymmeneltä, kun mieshenkilö kuljetti mopoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Poliisin seulontamittarikoe 2,94 promillea.

Mieshenkilö tavattiin kuljettamasta henkilöautoa Tainionkoskentiellä 0,72 promillen humalatilassa puoli kolmelta sunnuntain vastaisena yönä.

Hieman ennen puoli viittä aamulla naishenkilön todettiin kuljettaneen mopoa Tainionkoskentiellä 1,1 promillen humalatilassa.

Mieshenkilö kuljetti henkilöautoa 0,6 promillen humalatilassa puoli viideltä sunnuntain vastaisena. Rikos tuli ilmi poliisipartion pysäytettyä ajoneuvon kuljettajan.

Lappeenrannassa 1.7.2012 klo 12.34. Sunnuntaina puoli yhden aikaan päivällä hätäkeskukseen ilmoitettiin henkilöautosta Lappeenrannassa, joka liikkui epävarmasti. Myöhemmin tuli ilmoitus, että sama auto oli törmännyt erääseen toiseen autoon. Poliisi aloitti välittömästi auton etsinnän, ja löysi teossa käytetyn auton. Poliisikoirapartio löysi jäljestämällä kaksi teosta epäiltyä mieshenkilöä, jotka otettiin kiinni Mikkelintien läheisyydestä. Molemmat epäillyt olivat lähes kolmen promillen humalatilassa.

Poliisin mukaan Vantaalainen nainen ajoi kolmen ja puolen promillen humalassa mopolla Kuninkaalassa lauantai-iltapäivällä. Hän menetti ajoneuvonsa hallinnan ja kaatui. Kuljettaja vietiin Töölön sairaalaan hoidettavaksi.

Mies ja nainen havahtuivat lauantaina aamulla kello 6.30 siihen, että päihtynyt nainen hiippaili heidän makuuhuoneessaan.

Poliisi otti kiinni kaksi henkilöä, jotka tulivat partiota vastaan alasti ja ilman kypärää mönkijällä Jämsän Vaherintiellä sunnuntaina puoliltapäivin. Kuljettaja, paikkakuntalainen 23-vuotias mies puhalsi alkometriin puolentoista promillen lukemat. Ajoneuvo oli rekisteröimätön.

Lauantaiyönä nuori leppävirtalainen mies kaatui mopolla ja loukkasi itseään muun muassa päähän, koska hänellä ei ollut kypärää. Mies puhalsi 1,64 promillea. Sunnuntain vastaisena yönä ulkomaalainen mies ajoi Viitostiellä Leppävirran kohdalla ulos tieltä. Hän puhalsi 1,26 promillea.

Lauantai-iltana Padasjoella ulosajanut kuljettaja oli humalassa, kerrotaan Päijät-Hämeen poliisista. Mies puhalsi alkometriin 1,62 promillen lukemaan.

Hieman ennen lauantain vaihtumista sunnuntaiksi Tornion poliisipartiolle tuli hätäkeskuksen kautta yleisöilmoitus humalaisesta kuljettajasta liettualaisessa henkilöautossa. Poliisipartio havaitsi auton liikenteessä ja näytti pysäytysmerkkiä, jolloin auto ajoi Suomen ja Ruotsin välisen tullirakennuksen pihaan. Kuljettajalle tehty puhalluskoe antoi tulokseksi 2,77 promillea.

Poliisi nappasi Kouvolan Kuusaantieltä sunnuntain vastaisena yönä kovassa humalassa ajaneen miehen. Henkilöautolla liikkeellä ollut kuski puhalsi alkometriin 2,07 promillea.

Valkeakoskella kaksi parikymppistä nuorta loukkaantui vakavasti auton ulosajossa aikaisin sunnuntaina. Turma-auton kuljettaja oli vahvassa humalassa ja puhalsi alkometriin 1,93 promillea.

Poliisiksi esittäytynyt mies vaati seksiä thai-hieromoista Lahdessa. Mies oli tapahtumahetkellä humalassa.

Poliisipartio tapasi lauantaina 30. kesäkuuta kello 20 aikaan Palsinantien varresta vuonna 1950 syntyneen jämsäläisen henkilöautoilijan, joka puhalsi 3.04 promillea. Henkilöä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta.

Perjantaina 29. kesäkuuta kello 13.55 Jämsän poliisi pysäytti Koskentiellä henkilöauton kuljettajan ajokunnon tarkistamiseksi. Auton kuljettajana toiminut tamperelainen mies puhalsi 2,52 promillen lukemat alkometriin.

Mies kaahasi autollaan hurjaa nopeutta lauantai-iltana Jyväskylässä nelostiellä. Vuonna 1979 syntynyt mies ajoi Mannilan kohdalla 148 kilometrin tuntinopeutta satasen nopeusrajoitusalueella. Kuljettaja oli 1,5 promillen humalassa.

Sunnuntaina aamuyöllä Porissa Sampsantien ja Suovantien risteyksessä henkilöauto törmäili tietyön reunaan asetettuihin aitoihin. Poliisi löysi auton ja kuljettajan myöhemmin. Mies puhalsi 1,5 promillea.

Juopunut nuori kuski on jäänyt kiinni Outokummussa. 22-vuotias mies ajoi lauantai-illalla Kummunkatua, kun hänet pysäytettiin. Kortiton kuski puhalsi 2,3 promillea.

Norjalainen rattijuoppo jäi kiinni Ylitorniolla lauantaiaamuna noin varttia vaille yksitoista aamupäivällä. 23-vuotias mies joutui poliisipartion pysäyttämäksi kuljettamallaan henkilöautolla Ylitornion Alkkulanraitilla. Puhalluskoe osoitti miehen olevan 1,5 promillen humalassa.

Keminmaalaisen 33-vuotiaan miehen epäillään syyllistyneen Tornion Kaakamon, Kyläjoen ja Raumon kylissä sunnuntaiaamuna hieman ennen kello neljää muun muassa törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, rattijuopumukseen, huumausaineen käyttörikokseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.

Poliisipartio valvoi kuljettajien ajokuntoa lauantaiaamuna valtatiellä 23 Keuruun keskustaajamassa. Tarkastuspisteeseen ajoi aamulla hieman ennen yhdeksää henkilöautolla petäjävetinen vuonna 1983 syntynyt mies, joka puhalsi poliisin alkometriin 0, 9 promillen lukemat.

Hieman myöhemmin lauantaina rattijuopumuksesta jäi kiinni Vaasantiellä Keuruulla vuonna 1967 syntynyt mies. Hän puhalsi rattijuopumukseen oikeuttavat yli 0,5 promillen lukemat.

Lauantaina iltapäivällä Keuruulla jäi kiinni vielä kolmas rattijuoppo poliisin valvonnan yhteydessä. Puoli neljän maissa iltapäivällä Asematien ja Leppäläntien risteykseen ajoi henkilöautolla vahvasti humaltunut nainen. Vuonna 1955 syntynyt keuruulainen nainen puhalsi 1, 95 promillen lukemat.

2,4 promillen humalatilassa ollut omakotitalon isäntä ampui haulikolla kohti naapuriaan Nastolan Kumiassa perjantain vastaisena yönä. Naapurin keski-ikäinen naishenkilö onneksi selvisi ilman osumia.

Vuonna 1976 syntynyt suomussalmelaismies tavattiin kuljettamasta henkilöautoa 2,43 promillen humalassa Suomussalmen Jalokaarteella lauantaiaamuna. Hetkeä aiemmin mies oli törmännyt kaupan parkkipaikalla pakettiautoon ja poistunut paikalta.

Poliisi otti lauantaiyönä kiinni miehen, joka ajeli silminnäkijöiden mukaan humalassa parkkialueella Lahden Riihelässä. Reilu nelikymppinen mies tavoitettiin kahden aikaan yöllä auton edustalta. Hän puhalsi poliisin alkometriin yli kahden promillen lukeman.

Perjantai-iltana Pertunmaalla Mansikkamäentiellä mitattiin 80 kilometrin rajoitusalueella henkilöautolle nopeudeksi 109 kilometriä tunnissa. Vuonna 1985 syntynyt mieskuljettaja puhalsi alkometriin 1,5 promillea ja samalla selvisi, ettei hänellä ole ajo-oikeutta.

Samoihin aikoihin Pertuntiellä ajoi paikkakuntalainen vuonna 1973 syntynyt nainen puhallusratsiaan. Alkometripuhallus osoitti 0,85 promillea.

Humalainen mieskaksikko ohitteli perjantai-iltana moottoritiellä Hämeenlinnan kohdalla edellä ajavia pientareen kautta. Nopeus nousi paikoin 180 km tunnissa. Lopulta auto syösyi ulos tieltä.

Henkilöauto suistui tieltä perjantai-iltana yhdeksän aikoihin Kälviällä Ridantiellä. Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta. Poliisipartio tavoitti miehen tieltä suistumisen jälkeen. Mies puhalsi 2,77 promillen lukemat. Miehellä ei ollut voimassaolevaa ajo-oikeudetta, koska hän oli menettänyt sen alkuvuodesta rattijuopumuksen vuoksi.

Poliisi puhallutti perjantai-iltana kello kahdeksan maissa Köyliössä miehen, joka puhalsi alkometriin kolmen promillen tuloksen. Hänen epäillään kuljettaneen henkilöautoa Köyliön alueella. Miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta.

Kokemäellä puolestaan jäi lauantaiaamuna kello 3.40 kiinni henkilöautoa kuljettanut nainen, jota epäillään rattijuopumuksesta. Tarkkuusalkometrikoe antoi tuloksen 0,29 mg/l.

Liperissä on jäänyt kiinni aamuyöllä tuhdissa humalassa autoillut ulkomaalainen mies. Puolalainen 37-vuotias kuski pysäytettiin Ylämyllyntiellä ja hän puhalsi 2,14 promillea.

Joensuulaisen 41-vuotiaan miehen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kun hän ajoi päihtyneenä henkilöautolla Polvijärventiellä Polvijärvellä perjantai-iltana. Puhalluskokeen tulos oli 0,66 promillea.

Vahvassa humalassa ollut henkilö ajeli Vaalassa pitkin jalkakäytäviä. Hän puhalsi Oulun liikkuvan poliisin alkometriin lähes kolmen promillen lukemat.

Ja lopuksi:
Noin joka viides nuori keskisuomalainen mies kertoo ajaneensa moottoriajoneuvolla humalassa. Nuorista naisista alkoholin vaikutuksen alaisena tunnustaa ajaneensa noin joka kymmenes. Karua tarinaa kertovat tiedot selviävät Liikkuvan poliisin vanhemman konstaapelin Satu Laulaisen tekemästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 783 iältään 15–20-vuotiasta keskisuomalaisnuorta. Hän kartoitti kyselyllä maakunnan nuorten asenteita liikenneturvallisuuteen osana erikoistumiseen liittyvää opinnäytetyötään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: humala, alkoholi, rattijuopumus