Toinen koronajoulu 2021

Lauantai 25.12.2021 klo 17.44 - Kauko Niemi

 

Tämän vuoden joulu tuli ja meni, joulunaika toki jatkuu ja pian olemme vuodessa 2022, joka alkaa melko tiukoilla rajoituksilla. No ainahan joulu on tullut ja mennyt. Joskus työläästi joskus helposti, jopa nautinnollisesti.

Joillekin tämä joulu oli jo toinen piloille mennyt joulu. Mikä sitten on piloille mennyt joulu. Varmaankin sellainen täysin erilainen, kuin mihin on vuosikymmenet tarkkojen perinteiden ja muodollisuuksien säätelemänä tottunut. Joulupukki-ilmoituksiinkin tuli tänä vuonna uusi muoto – Reipas – Raitis – Rokotettu.

Joillekin kuten minulle nämä kaksi mennyttä joulua ovat hieman helpottaneet elämää ja muutoshaluja ja asettaneet hyvät ja huomaamattomat viralliset ohjeet joulun suunnattomasta sähläämisestä luopumiselle.

Itse aloitin tietoisen luopumisen jo noin 25 vuotta sitten, kun luovuin joulukuusesta. Minun joulukuusiperinnehän jountuu lapsuuteen. Jo kesällä kuljettiin metsissä ja tehtiin jouluarvioita kuusista. Keleistä riippuen kuusi haettiin muutamaa päivää ennen joulua sulamaan. Sisälle se saatiin tuoda aikaisintaan aatonaattoiltana.

Tämän takia varmaan en ole koskaan riemastunut jouluhulinasta, joka taitaa alkaa nykyisin jo marraskuun alussa. Ettei vaan jo lokakuun puolella. Joku fiksu tosin hieman helpotti ahdistusta, kun keksi kutsua marraskuun valoja kausivaloiksi. Sitten jollakin aikajänteellä samaiset kausivalot muuttuvat vaivihkaa jouluvaloiksi.

Markkinathan ovat asiaa venyttämällä venyttäneet. Ajanjaksoon on leivottu sinkkujen päivä sekä musta perjantai omine huipputarjouksineen. Tosin jotkut selvitykset olivat aika varmoja, että hintoja hilattiin ennakkoon ylös, jotta lain mukaan voidaan tarjoilla huikeita alennusprosentteja. Nopeat innostujat saattoivat mennäkin halpaan, vaikka todellinen hintataso selviää muutamassa minuutissa googlaamalla.

Apu-lehti on kaivellut arkistoja ja löytänyt artikkeleita, kuinka joulu tuli liian aikaisin jo 130 vuotta sitten.  Onneksi itse kuulunkin enemmistöön, sillä Markus Neuvonen pitää Ylen haastattelussa esiintyneitä todellisia jouluihmisiä lopulta vähemmistönä. Juhlien venyttäminen, koska se on kivaa, ei myöskään tunnu hyvältä ajatukselta.

Lahjalla on silloin suurin vaikutus, kun sitä vähiten odottaa. Joulu ei siis pohjimmiltaan tue tätäkään krääsäkauppaa. Mitä se joulu sitten olikaan muutama päivä sitten? Olisiko se ollut pysähtymistä, hiljenemistä, läsnäoloa muutamien tärkeiden ihmisten kanssa. Olisiko tämä sittenkin sen oikean joulun konsepti.

Joululla on myös sanomansa, mutta vain osalle maailman ihmisistä. No miksei kaikille? Maailmassa on keksitty kautta ajankulun monenlaisia tarinoita. Joulun tarina lapsen syntymästä on yksi tarina muiden joukossa. Joulun syvimmät juuret ovat talvipäivänseisahduksessa ja monet kiinalaiset perheet söivät yhteisen illallisen viime viikon tiistaina tietämättä kristillisestä joulusta yhtään mitään.

Voin vain kuvitella millaista mahtaa olla perheessä, jossa ei uskota Jeesuksen tarinaan ja asutaan vaikkapa Suomessa ja lapset käyvät koulussa missä kaverit vouhottavat joulusta ja lahjoista. Minulta loppuisivat ainakin selitykset kesken.

Joulumusiikki on oma lajinsa ja sitä kieltämättä on ikävä. Ei sitä kauppojen tekopirteää pimpeli pompeli musaa, vaan liveä. Nyt kun on ollut - ainakin minulla - kahden vuoden totaalitauko. Olenhan itse kuoroihmisenä kokenut harvinaisen monta kertaa sen sakean tunnelman, kun laulaa sadoille ihmisille. Pikaisen pohdinnan tuloksena uskon laulaneeni 22 vuoden aikana noin tuhannelle ihmiselle jokaisena jouluna.

Erään konsertin jälkeisenä aamuna yllätyin, kun ei mitenkään läheinen työkaverini tuli halaten kiittämään konsertista. Hän oli saanut murrosikäisen poikansa houkuteltua konserttiin ja konsertin jälkeen herkistyneet äiti ja poika olivat jutelleet henkeviä kahteen asti yöllä. Asiallinen puheyhteys oli ollut tätä ennen poikki jo reilun vuoden. Siinä oli laulajalle joululahjaa kerrakseen

Jos tässä olen nyt niskoitellut joulua ja jouluperinteitä vastaan, niin tuon vuosikymmeniä jatkuneen kuusettomuuden lisäksi olen häivyttänyt paisti lahjaboomia, niin myös vaihtanut jouluherkut enempi terveysperusteiseen arkiruokaan. Toki on alle viisi lahjaa tullut tänä vuonnakin ostettua.

Korona on ohjannut mielestäni toimintaa oikeaan suuntaan. Ja jos ennustajaukoksi ryhdyn niin vaikuttaa siltä, että se on kouluttamassa meitä samaan suuntaan myös ensi jouluna.

Luottavaista ja sopeutuvaista Uutta Vuotta kaikille!

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 27.12.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Kaiken minkä ihminen pystyy rakentamaan, sen voi myös särkeä

Perjantai 17.12.2021 klo 22.47 - Kauko Niemi

 Näin raportoi suomalainen F-Secure, kuinka ovat suojanneet meitä tänä vuonna

Monikaan ei korvaansa lotkauttanut viimepäivien suurelle nettiuutiselle, joka alkoi jo muistuttamaan bittikoronaa. Otsikot kuuluivat, että internet on tulessa.

Hesarin artikkelissa tilannetta verrattiin osuvasti Log4j-internetin yleisessä käytössä olevaa komponenttia suosittuun lukkomalliin. Lukkoon on löydetty yleisavain, jota voidaan käyttää rikollisiin tarkoitusperiin, kuten tietojen kalasteluun. Nyt kaikki lukot on vaihdettava. Ongelma piilee kuitenkin siinä, että sovellusten käyttäjät eivät voi tehdä tätä itse.

Internetin haavoittuvuus siis koski tai koskee edelleen meitä kaikkia, jotka käytämme tietokoneellamme erilaisia verkkopalveluja. Puhutaan niin sanotusta avoimesta verkosta, jota käyttää arviolta noin 100 miljoonaa palvelinta.

Suuret pelurit ja erilaisten palvelujen tuottajat, joilla on resursseja ja rahaa, saavat nopeasti lukkonsa vaihdetuksi. Mutta vaikkapa sinä, joka käytät omien kotisivujen pyörittämiseen jotain pientä palvelualustaa, on syytä olla tarkkana, kuinka palvelimen päivitys sujuu ja millä aikataululla.

Yhden viikonlopun aika arvioitiin tehdyn yli miljoona vihamielistä hyökkäystä eri palvelimiin eri puolilla maailmaa. Tilanne on pääosin rauhoittunut tällä hetkellä.

Suomessa Kyberturvallisuus keskus on ollut hyvin kartalla. Kyberturvallisuuskeskus arvioi, että viime viikolla havaittu haavoittuvuus on pahin viime vuosina paljastunut tietoturvaongelma.

Kaikkein kriittisimmät palvelut voidaan saada päivitettyä jo lähipäivinä, mutta koko ongelman ratkaisuun menee todennäköisesti viikkoja, jopa kuukausia.

Tilanne muistuttaa meitä, ettei verkoissa liiku pelkkiä hyväntahtoisia ja innovatiivisia apureita, jotka tekevät elämästäsi aina vaan helpompaa. Nyt herää ajatus, että voisiko jonakin päivänä todella kaatua koko netti niin totaalisesti ja joudumme pyörittelemään vain peukaloitamme.

Saammeko netti/bitti koronan. Siis olemmeko varautuneet siihen, että joku sairaala sammuu tai muu keskeinen toiminto häiriintyy pahasti. Kauanko menee toipumiseen.

Ole tyytyväinen, jos et tällä kertaa kokenut kohdallasi muuta kuin ehkä koneen hidastumista, eikä kukaan käynyt louhimassa sinun cryptovaluuttavarantojasi. Seuraavalla kerralla tärkeät ja ajankohtaiset dokumenttisi ja elämäsi kuva-aineisto on pilvessä, johon ei sitten olekaan pääsyä.

Mutta tietoturva on vakava asia maallisemmallakin tasolla ja sen eteen kannattaa herättää kaikki mahdolliset hoksottimet. Itse sain viime viikolla ensimmäisen tekstiviestin linkillä, josta olisin muka saanut ohjattua pakettini oikeaan osoitteeseen.

Näitä viestejä muodossa jos toisessa on satanut suomalaisiin puhelimiin miljoonia tämän syksyn aikana. Tämä satumainen avuliasuus tarkoittaa, että avatessasi linkin, puhelimeesi tulee haittaohjelma. joka pahimmassa tauksessa saa puhelimessasi olevia tietoja haltuunsa, kuin paraskin pölynimuri.

Näillä viesteillä on saatu huijattua tämän vuoden aikana suomalaisilta jo 34 miljoonaa euroa puhdasta rahaa. Jotkut ovat menettäneet koko säästövarantonsa.

Ihan ensimmäinen asia mistä kannattaa pitää huolta, on laitteiden ja ohjelmistojen päivitykset. Useinhan päivitysten yhteydessä puhutaan puolitotuuksia. Mainostetaan jotakin uutta superhienoa ominaisuutta, vaikka päivitykseen sisältyy useampikin reiän paikkaus ja turvallisuuden merkittävä parannus.

Toki useimpien sovellusten ja laitteiden päivitykset pystyy asetuksissa määrittelemään automaattisiksi. Omalla kohdallani teen ne käsityönä. En oikein siedä, että vanhat toiminnot ovatkin yhtenä päivänä vinksin vonksin. Kun tiedän päivittäneeni ohjelman, tiedän syynkin muutokseen. Ja toki on paljon miellyttävämpää tehdä päivitykset ei niin tärkeään aikaan, kun kesken hektisen työrupeaman.

Lienee viime viikkoisten tietoturva-aukkojen maailman laajuisilla paikkauksilla on osa syynsä, että olen viimeisten viikon aikana päivittänyt laitteitani ja ohjelmistoja yli 50 kertaa. Jatkuvasti käytössä olevia laitteita minulla on kolme.

Erityisen tärkeänä pidän, että selaimet, joita käytät, ovat aina päivitettynä. Osa selaimista ei automaattisesti tarjoa päivityksiään. Ja tietoturman nimissä selainten asetuksiin kannattaa perehtyä, jotta niistä poistut vanhat tiedot käytön lopetettua.

Nämä kaikki saattavat tuntua hankalalta, mutta se vain on toistaiseksi arkielämää tietoverkkojen kanssa. Täytyyhän sinun tutustua autoosikin ja tietää milloin auto pitää tankata tai ladata.

Turvallista joulua ja tulevaisuutta!

 

Lisää aiheesta:

Facebook on poistanut 1500 vakoiluun keskittyvää, tekaistua tiliä

Facebookin rooli nettivakoilussa

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 20.12.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

 

 

 

Pääministeriyden nuorennusimagon rakentaminen liian rivakkaa

Perjantai 10.12.2021 klo 8.55 - Kauko Niemi

Mistä me muistamme Sanna Marinin muutaman vuoden kuluttua – bilettämisestä. Mistä me muistamme presidentti Martti Ahtisaaren – liukkaista kengistä. Mistä me muistamme Ilkka Kanervan – tekstiviesteistä. Mistä me muistamme Ahti Karjalaisen – missähän kunnossa tänään. Mistä me muistamme Matti Vanhasen – naisseikkailuista.

Ihmisen pr-imago rakentuu pitkälti tekojen mukaan. Selityksillä tekoja ei hevin käännetä jos ei ole todellista näyttöä

Vaikka Sanna Marin kuinka selittäisi, että hänellä on myös yksityiselämä, niin se ei nyt vaan ole niin. Hän on nukkuessaankin pääministeri, eikä sitä titteliä voi jättää tuulikaappiin työpäivän päätteeksi. Eikä tilannetta pelasta se, että viimeaikaiset tekoset täyttävät kaikki laillisuuden piirteet ja periaatteet.

Pääministeriys edustaa kansakunnan johtajuutta ja sitä kautta uskottavuutta ja luotettavuutta, esimerkkiä on hankala rakentaa, jos puhuu toista ja tekee toista ja joutuu jälkikäteen selittämään tekosiaan.

Kaksi oikeusoppinutta totesi Ylen Aamu-tv:ssä, ettei pääministerin toimintaan korona-altistuneena liity suuria laillisuuskysymyksiä, vaikka esimerkillisenä sitä ei voida pitää. "Kyllä tässä on aika paljon tekemällä tehtyä kohua, mikä ei ole suomalaisessa mediajulkisuudessa mitenkään poikkeuksellista viime kuukausina ja vuosina.

Medialla on toki iso osansa tässäkin paisuttelussa. Tosin taitava viestittelijä ja hänen esikuntansa pystyisivät tämänkin hanskaamaan. Tai parhaassa tapauksessa oppimaan ensimmäisestä kerrasta. Nyt vaan jatkuu ja jatkuu.

En ole puolustamassa patavanhoillista pääministerikulttuuria, vaikka olenkin patavanhoillinen boomeri. En myöskään ota kantaa poliittisin perustein. Olen puolustamassa sellaista muutosta, missä uskottavuus ja luottamus kantavat viestejä ja saavat myönteistä suhtautumista ja muutosta aikaan.

Viestinnän näkökulmasta katsottuna on tietysti positiivista, että Marin on rehellinen ja somettaa mennen tullen. Kysymys kuuluukin, että onko some se luotettava kanava, jossa tilanteen voi viestinnällisesti hallita. Ja se kanava missä ansaitaan yli viiden miljoonan ihmisen usko ja luottamus.

Seuraava isompi kysymysmerkki onkin sitten puolueen suhtautuminen Marinin valitsemaan linjaan. Hätäisten kommenttien päästelyssä on nyt melko tiukat jarrut päällä. SDP menetti Ylen kyselyssä kakkospaikkansa Perussuomalaisille. Tämä hienoinen muutos pistettiin hallitusvastuun piikkiin. Näinhän on aina käynyt normaalistikin. Tulevat kannatuskyselyt paljastanee enemmän.

Esille noussee myös tai on jo noussut asetelma suhtautuminen miehiin ja naisiin. Miehet muka saavat ja ovat kautta aikojen saaneet örveltää miten tahtovat, mutta naiset eivät. Tämä keskustelu ei kuitenkaan johda mihinkään suuntaan, jotta mikä on pääministerin rooli ja tehtävä demokraattisessa valtiossa.

Pääministerin, oli sitten kuka tahansa, on tiedostettava nykyaikana, että hänen tekemisensä ja sanomisensa tulevat aina julki hyvässä sekä pahassa. Niitä ei voi piilotella, eikä luokitella yksityisiin tai julkisiin. Sen mukaan on sitten elettävä ja toimittava ja valinta on syytä aina tehdä etukäteen, ettei tarvitse selitellä.

Marin ei ollut ainut harkitsematon ministeri. Samassa tilaisuudessa olivat myös elinkeinoministeri Mika Lintilä ja puolustusministeri Antti Kaikkonen. Kumpikaan ei vältellyt julkisia tilaisuuksia viikonloppuna virallisista varoituksista huolimatta. Luetun ja kuullun ymmärtäminen on kovin heikolla tasolla.

* Aikataulullisesti Marin, Lintilä, Kaikkonen altistuivat perjantaina
* Marin meni lauantaina ystävien kanssa ravintolaan ja jatkoi miehensä kanssa yökerhoon
* Sunnuntaina Marinin koronatesti (negatiivinen)
* Sunnuntaina Lintilä meni katsomaan salibändiottelua
* Sunnuntaina Kaikkonen osallistui keskustanuorten 75-vuotisjuhlaan.
* Itsenäisyyspäivänä Marinin toinen testi (negatiivinen)

Ajoituksellisesti tapahtumat eivät varsinaisesti liittynyt itsenäisyyspäivään, eikä sen niin sanottuun pakolliseen juhlimiseen.
Media vain jauhoi asiaa itsenäisyyspäivänä, kun ei linnanjuhliakaan ollut, johon olisi energiansa uponnut.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 13.12.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Lisää aiheesta:

Ei näytä eikä tunnu oikealta, että pääministeri joraa yökerhossa

Viestintäkouluttaja kuvailee Sanna Marinin Facebook-kirjoitusta osa-anteeksi­pyynnöksi: jätti asioita mainitsematta

 

 

Media matkii somea ja esittää muuta

Perjantai 3.12.2021 klo 16.13 - Kauko Niemi

 

Kenellekään ei varmasti ole epäselvää, että some on täynnä mitä erilaisimpia mielipiteitä ja muunneltua totuutta. Joissakin tapauksissa toki yhden ihmisen kohdalla saattaa olla ihan todellistakin, muttei se kuitenkaan juurikaan muuta maailman menoa.

Voit esimerkiksi seurata kahta täysin erilaista Facebookia – suosituimmat ja viimeiset. Viimeisimmät eli tuoreimmat-otsikko on yleensä jossakin sivummalla. Suosituimmat on tavallaan se originaali face, jolla koukutetaan käyttäjät algoritmin tuottaman mielenkiinnon mukaan. Ihminenhän tykkää, jos hänestä tykätään. Itse arvostan kyllä enemmän niitä päivityksiä, jotka saavat peukkujen sijaan paljon asiallisia kommentteja. Jokaisesta kommentista oppii, yhtä arvokasta kuin keskusteluissa kuunteleminen.

Miksi ihmeessä media haluaa matkia somea, jolla rakennetaan epämääräistä tiedonkulkua ilman oikeaa ja luotettavaa tietoa. Jahdataan vain tykkäämisiä. Oikeesti median pitäisi jahdata selkeää somesta erottautumista kaikin keinoin ja ennen kaikkea informatiivisuutta ja luotettavuutta.

”Kuinka monta ihmistä tarvitaan yhden laatujutun tekemiseen? Tämä kiinnosti mediakeisari Rupert Murdochia vuonna 2007 kun hän oli ostamassa perinteistä The Wall Street Journal -lehteä.” Näin aloittaa Kauppalehdessä julkaistun kolumninsa Eero Vassinen. Sehän on selvää, ettei yhden toimittajan näkemys voi olla vedenpitävästi puolueeton.

Suomalaisessa uutismediassa on kaksi huolestuttavaa trendiä | Kauppalehti

Vassinen jatkaa, että henkilövetoisuus on uutisjuttujen viihteellistymisen näkyvimpiä oireita. Laiskuudessaan toimituksissa naamioidaan kevyt henkilöhaastattelu uutiseksi. Taustatyötä ei jakseta tehdä kunnolla, koska se todennäköisesti vain pilaisi klikkejä ja tilauksia ajamaan haettavaa raflaavaa kommenttia.

Vassinen esittää asian kiltisti. Kevyet henkilöhaastattelut ovat tyrkkyjulkkisten tuputtamaa postia.

Tuosta intoutuneena laskin tämän blogin kirjoituspäivän Ilta-Sanomien ja Iltalehden turhien julkkisten tyrkkyjutut: Ilta-Sanomat 17 ja Iltalehti 15. Sehän on nopeaa ja helppoa toimittamista, kun ei tarvitse kuin ottaa vastaan materiaalia ja syöttää pienillä viilauksilla järjestelmään arkistokuvien kera. Tai useimmissa tapauksissa uusi kuvakin tulee mukana.

Toinen helppo ja nopea tapa on julkaista suureellisesti uudelleen joku rikosjuttu ja kertoa viimeisessä kappaleessa, että poliisi on saanut tapauksen esitutkinnan valmiiksi.

Jos minä innokkaana luontokuvaajana seuraisin vaikka Facebookin suosituimmat luontokuvat, minulle näytettäisiin 90 prosenttisesti auringonlaskukuvia. Ihmiset peukuttavat värejä, vaikka kuvan viesti ja informaatioarvo, jopa tekninen toteutus olisivat tasan nolla.

Kun seuraan Facbookin viimeisimpiä, kohtaan todella hienoja oivalluksia ja tapahtumia, joita luonnossa kohdataan aniharvoin. Niistä oppii aina uutta, vaikkei kuva olisi saanut kuin pari peukkua, eikä koskaan päässyt koneen rakentamalle suosituimmuuslistalle.

Olen oppinut myös tuntemaan paremmin monia ystäviäni, kun näen heidän suhtautumisensa asioihin – niitähän ei minulle näytettäisi, jos seuraisin vain suositumpia.

Näin se rakentuisi mielenkiintoinen mediakin aikaan ja paikkaan sidottua sekä ennen julkaisematonta tarkistettua tietoa. Media, joka tarjoaisi selkeää lisäaroa. Siitä olisin valmis maksamaan jonkinmoisen tilaushinnankin. 50 vuoden Hesarin tilausputki katkesi tänä syksynä.

Tuossa aiemmin referoin iltapäivälehtiä, joissa viihteellisyys ja klikkijouralismi rehottaa somen jatkeena. Mutta kun menen Yle Arenaan, olen täysin hukassa. Sekin matkii someilmiötä.  Arena suosittelee tai tarjoaa eniten katsottuja. On todella vaikea löytää jotain ohjelmaa, josta kuulin pätkän vaikkapa autossa.

Arena ei ole vielä koskaan onnistunut suosittelemaan minulle sellaista ohjelmaa, johon olisin tarttunut. Ison pajan algoritmit eivät löydä minua - pitäisikö sanoa onneksi. Mutta jos en yläkulman suurennuslasilla löydä jotakin niin sitten menee hankalaksi.

Jos media haluaa erottautua somesta, mikä olisi tärkeää, niin aikaan ja paikkaan sidotut uutiset oikeilla faktoilla ilman ylenpalttista viihteellisyyttä on ainoa tie erottautua.

Lopuksi lainaan vielä Vanniset asiallisen hyvää kolumnia – ”loppujen lopuksi laadukkaassa uutismediassa ei ole kyse mistään muusta kuin sen tekijöiden määrästä ja laadusta. Media jaksaa juhlapuheissa korostaa omaa yhteiskunnallista tehtäväänsä. Sitä ei voi lunastaa ilman sisällöntuotannon laatua.”

Nyt ollaan jo valitettavan myöhässä. Nykyisen tilanteen korjaaminen vie aikaa ja vaatisi varmaan ison rahatukon lisäksi myös somen vastakohtaista media algoritmia, joka ohjaisi toimintaa muilla kriteereillä kuin klikkien määrällä ja artikkelin lukuajalla.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 06.12.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan