Brändäämisen voimaa

Perjantai 30.12.2022 klo 10.08 - Kauko Niemi

Kassit.jpg

Pysähdyin miettimään kuinka minua hyödynnetään ilmaiseksi liikkuvana mainoksena ja myyntimiehenä. Käytän erästä tuotetta ja nyt valmistaja tarjoaa omalla nimellään varustettuja vaatteita, jos houkuttelen viisi ihmistä hankkimaan samanlaisen tuotteen.

Ei niin kun mahdu ajatus- eikä arvomaailmaani ryhtyä myyntimieheksi ja saada kamppeita, joissa edelleen toimisin yrityksen liikkuvana mainosmaskottina ilman palkkaa. Mihin ihmeeseen perustuu tällainen ajattelu. Selvennettäköön vielä, että olen erittäin tyytyväinen käyttämääni tuotteeseen.

Seuratessani kirppispalstoja niin siellä myydään vaikkapa Marimekon kangaskasseja 20 – 25 eurolla. Minulla on hieman yli 20 kangaskassia, joista en ole maksanut senttiäkään ja pärjään oikein hyvin päivittäisillä kauppareissuilla ja muissakin asioinnissa, eikä tarvitse ostaa edes 25 sentin muovipussakoita.

Automaailmastani löytyy tähän brändi-aiheeseen myös esimerkkejä. Aikoinaan oli muotia brändätä autokauppoja liimaamalla kaupan tarra takaikkunaan ja sitten rekisterikilven pidikkeeseen autokaupan nimi.

Vuosikymmeniä sitten menin vastaanottamaan uutta autoani ja kaupassa ilmoitin etten vastaanota autoa, ennen kuin tuo teippi on poistettu takaikkunasta. Siitä viisastuneena sen jälkeen olen ennakkoon ilmoittanut, että kaikista ylimääräisistä mainoksista laskutan kilometrien mukaan. Ei ole tyrkytetty.

Vajaa vuosi sitten tein kohtuullisen suuren kamerainvestoinnin. Teknisesti viimeistä huutoa. Mutta kameran mukana tulleessa mustassa kaulahihnassa koreilee suurilla valkoisilla kirjaimilla kameran tyyppimerkintä. Tyhmempikin pystyy heti katsomaan minkä hintaisella kameralla kuvaan. Ensitöikseni ennen kuin ehdin ottamaan ensimmäistäkään koeotosta, kaivoin mustan tussin ja töhersin mallinumerot mustiksi piiloon.

Jos tuo tussi sitten alkaa jollakin sateella mustaamaan vaatteitani, niin pitää vain mennä ostamaan väritön ja hajuton hihna, kun ei ole tarvetta esiintyä mannekiinina. Noin kalliilla kameralla noin surkeita kuvia.

Sehän on tietty täysin ymmärrettävää, että urheilijan hihassa tai puntissa loistaa erilaisia bränditunnuksia. Urheilijathan saavat siitä sievoisia sopimuksen mukaisia summia. Siis osan toimeentuloistaan, kun palkintorahoilla ei kuitenkaan pärjäisi.

Tavallisen kaduntallaajan vaatteiden kohdalla asia on jo hieman mutkikkaampaa, kun brändinimet on kudottu, neulottu osaksi itse tuotetta. Jälkikäteen neulotut lippulaput pystyy sentään saksimaan irti.

Sen sijaan, että juoksisin brändien perässä putiikista toiseen, niin nykyisin valikoituukin käyttövaatteiden hankinta yhä useammin Lidl:n harvakseltaan pyöriviin tarjouksiin tai sitten Kampin ostarilla olevaan Muji-liikkeeseen. Siellä oikein käyttömukavia vaatteita, ilman ainuttakaan brändiviestiä.

Ymmärrän toki, että brändin rakentaminen yritykselle, tuotteelle tai palvelulle on mielekästä ja jotkut ovat jopa onnistuneet ylihinnoittelemaan tuotteitaan brändin varjolla, mutta miksi näin tapahtuu? Kait joillakin ihmisillä on vain niin polttava tarve osoittaa omat mieltymyksensä julkisesti. Kait siihen nyt kuitenkin some riittäisi.

Onhan minullakin ollut kaksi saman merkkistä polkupyörää. Ne vain ovat kestäneet ja toimineet moitteettomasta. Onhan minulla nyt toinen saman merkkinen ja mallinen auto, mutta kun en ole 17 vuoden aikana senttiäkään maksanut korjauskuluja – ainoastaan kerran vuodessa tehty vuosihuolto on riittänyt. Ei ole kyse brändistä vaan toimivasta ja taloudellisesta siirtymästä paikasta A paikkaan B.

Kameramaailmassakin olen pysynyt samassa merkissä omaa laiskuuttani, kun ei ole viitsinyt merkkiä vaihtaessa opetella kymmeniä ja taas kymmeniä säätöjä. Ja onhan kameramaailman valinnoissa aina mukana myös yhteensopivuus olemassa olevan kaman kanssa.

Windows-puhelinten jälkeen valitsin iPhonen. Senkin valinta perustui niihin moniin teknisiin teksteihin ja juttuihin, joiden pohjalta kyseenalaistin android-puhelinten tietorvan.

Kun nyt tähyilen keittiöni koneistusta, niin sieltä löytyy seitsemän konetta, joista neljä on saman merkkistä, mutta siis täysin eri toimintoisia. Siinäpä varmaan minun alitajuntaista brändi-valintaa. Mutta en niidenkään kohdalla odota, että joku vierailija alkaisi kehua, että onpas sinulla tyylikäs astianpesukone.

Enkä muista, että olisiko koskaan ollut jonkun hankinnan yhteydessä voimakkaita mielihaluja ostaa jonkun tietyn merkkisiä tuotteita, siitäkin huolimatta, ettei niiden toiminta täysin vastaisikaan minun tarpeitani.

 

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 2.1.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheestaa:

Brändi

Ulkonäkö vaikuttaa kouluarvosanoihin

Kun nuori meni politiikkaan alkoi keskustelu hänen pukeutumisestaan

Somejulkkis Andrew Tate leveili Greta Thunbergille suuripäästöisillä autoillaan

Ansioluettelon koristelua

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, Brändi,

Hätähousujen synkkä vuodenvaihde

Sunnuntai 25.12.2022 klo 9.34 - Kauko Niemi

missa.jpg

Taas elämme hetkeä, kun perinnepaistokset torttuineen saa niin monet meistä voimaan pahoin. Pahoin todellakin, sillä olemme juuri oppineet ketoilun jalon taidon. Samalla iso osa meistä hätäisistä ihmisistä suunnittelee huikeita uuden vuoden lupauksia – kuinka noudatammekaan terveellisiä elämäntapoja.

Ja kun todellisuus koittaa, niin uuden vuoden lupauksia noudatetaan pari viikkoa, jonka aikana kroppamme ei edes huomaa, eikä reagoi millään tavalla, saati sitten parista joulutortusta. Ryhdytäänpä seuraamaan muutoksiamme kaikessa rauhassa  vuositasolla. Silloin havahdumme todellisiin muutoksiin ja niiden merkityksiin. Mikä onkaan tämän joulun tilanne viime jouluun verrattuna.

Kovasti usein surkuttelemme, kun tämän päivän askeltavoite ei täyttynyt. Kuinkas se sitten täyttyy keskimäärin vuositasolla. Tuskin on suurtakaan merkitystä, jos yhtenä päivänä jää tuhat askelta puuttumaan ja toisena taas ylittyi parilla tuhannella.

Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa potilaiden omien aktiivisuusrannekkeiden tietoja kerättiin neljä vuotta. Tutkimukseen osallistui 6 000 keskimäärin 57-vuotiasta miestä ja naista, jotka jakoivat aktiivisuusrannekkeidensa tiedot tutkijoille. Osallistujat kävelivät keskimäärin 7 700 askelta päivässä nelivuotisen seurannan aikana.

Analyysin perusteella riski sairastua uniapneaan, ruokatorven refluksitautiin tai vakavaan masennukseen oli seurannan aikana pienempi osallistujilla, jotka ottivat vähintään 8 200 askelta päivässä. He myös lihoivat muita vähemmän. Mitä enemmän askeleita sitä voimakkaampia olivat terveysvaikutukset.

Myös diabetes ja korkea verenpaine kehittyivät epätodennäköisemmin osallistujille, jotka liikkuivat keskimääräistä enemmän, mutta hyödyt sai jo 8 000–9 000 päivittäisellä askeleella eikä lisäliikunta vahvistanut yhteyttä.

Tämänhän toki ymmärsi jo vuosikymmeniä sitten UKK-instituutti Suomessa ja julisti terveystavoitteeksi 10000 askelta päivässä. Joillekin se on pyhä luku edelleen ja mitä tuo tuore tutkimus kertoo, ei se ole vuositasolla lainkaan huono.

Oura herätti minut muutama päivä sitten todellisuuteen. Se tuotti minulle päättyvän vuoden vuosiraportin sormuksen keräämien tietojen pohjalta. Minulle kertyi 2.185.293 askelta, siis reilut 6000 joka päivä, vastaa 37 maratonia vuoden aikana. Vajavaiseksi jää siis tuon tutkimuksen ja UKK-instituutin mukaiset terveysvaikutukset. Tässäkään asiassa ei pidä tuijottaa yhteen asiaan ja harmitella ettei elokuun 14. päivänä tullut käveltyä enempää. Vaan mikä oli vuoden kokonaisuus. Kokonaisuus, johon mahtui yhtä sun toista.

Ouran vuosiraportti toki osoittaa, että suurin päivittäinen ja viikoittainen vaihtelu oli kohdallani nimenomaan aktiviteeteissa ja mikä tärkeintä, suhteessa lepoon ja palautumiseen. Ourahan rakentaa päivittäisen aktiviteettitavoitteen sen mukaan, kuinka hyvin olen nukkunut ja palautunut. Siinäpä pohjaa uuden vuoden lupaukselle. Ja erityisesti monipuolistaa aktiviteetteja.

Päähuomioni viime vuosina onkin ollut nukkumisessa. Kun koko elämäni olen elänyt täysin väärällä asenteella – vain laiska tarvitsee paljon unta. Päättyvä vuosi antaa jo toivoa terveempään suuntaan. Keskiverto vuorokauden uni oli 8 tuntia 9 minuuttia. Määrä on ihan ok, mutta laadussa on vielä parantamista. Sykkeeni laskee tavattoman myöhään ja palauttavia tunteja kertyy kokolailla liian vähän. Uuden vuoden lupauslistalle ainakin nykyistä aiemmin punkkaan.

Oikotietä ei löydy onneen lukemalla jonkun terveysgurun yhden asian julistusta iltapäivälehdestä. Pitää vain testailla ja oppia tuntemaan itseään paremmin. Ja ennen kaikkea ymmärtää, että elimistömme pistää aikansa hanttiin kaikkea muutosta ennen kuin antaa periksi. Uuden vuoden lupausten tulokset alkavat siis näkyä vasta joskus helmi – maaliskuussa tai sen jälkeen. Paitsi jos lupaus on jokin ulkopuolinen – vaikkapa tipaton vuosi 2023. Tämän seurantaan ei tarvita elimistön muutoksia.

Tietojen keruuseen on tarjolla monenlaisia tuotteita. Absoluuttista totuutta ne eivät tarjoa eikä niidenkään yksittäisistä luvuista pidä mieltään pahoittaa. Epätarkatkin mittaukset antavat osviittaa muutoksista, mihin suuntaa kannattaa edetä.

Muutama perinteinen pipari ja pari torttua jouluna, ei siis mitenkään romahduta kenenkään vuositason hyviä tai huonpka keskiarvoja. Yksittäisillä murehtimisilla saattaa kuitenkin olla suurikin vaikutus alitajunnan voimaan, jonka ohjaamana teet ratkaisuja toimintaasi lyhyelläkin ajanjaksolla.

 

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 26.12.2022 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, terveys, terveysmittaukset,

Jokos pelkkien klikkien sijaan ryhdytään ajattelemaan lukijoita

Torstai 15.12.2022 klo 19.23 - Kauko Niemi

klikkiotsikot.jpg

 

Pieniä viitteitä on ilmassa, että media olisi taas kiinnostunut lukijoistaan, eikä vain markkinointiosastoille tuotetusta statistiikasta, joka saattaa näyttää hyvältä muttei kerro totuutta lukijoista.

Itse törmäsin päivittäiseen verkkostatistiikkaan jo vuonna 1998. Sitkeästi tehtiin journalistisin periaattein juttuja WOW:n sivuille, mutta tuolloin statistiikalla tutkittiin lähinnä verkkopalvelun toimivia rakenteita. Mutta ei kuitenkaan tarpeeksi, sillä WOW oli 10 vuotta aikaansa edellä, eikä saavuttanut nettikansaa.

Tuohon aikaan ihminen sieti kaksi klikkausta, mutta kolmas oli jo liikaa ja juttu jäi lukematta. Kieltämättä statistiikka kyllä houkuttelee tekemään melkein mitä vaan, kun palaute on välitöntä ja vähintäänkin mainostilakauppiaat ovat erittäin innostuneita klikeistä. Paperilehden aikaan tehtiin harvakseltaan lukijatutkimuksia, joiden tarkkuus oli suuntaa antava.

Tosin vielä tänäkin vuonna minua on lähestytty lehden mediatutkimuksilla. Mutta enhän minä mitään mediaa käytä vakituisesti päivästä toiseen. Minähän etsin uutisaiheita, eikä sillä ole väliä mikä media sen on julkaissut, kunhan on tehnyt asiallisen jutun ilman turhia liioitteluja.

Viime viikon lumisadejutut olivat taas sellaista kuraa, että mitähän sanoja ja adjektiivejä käytettäisiin sitten ihan oikean myrskyn tullessa. Monesti olenkin miettinyt, että tekisin olemassa olevista mediajutuista sellaisia versiota, joissa adjektiivien käyttö olisi kielletty. Uutisoitaisiin vain itse asia – onko tuulen nopeus 15 m/s vai 29 m/s. Nyt ei muodostunut suurtakaan eroa Helsingin lumisateelle ja Ukrainan sodalle.

Qatarin jalkapallon MM kisoissa oli sensaatio, kun Marokko lähetti Portugalin maitojunalla kotiin. Onkos se nyt muka sensaatio, jos parempi voittaa. Näinhän kaikissa kilpailuissa tuppaa käymään, että paras voittaa. Sensaatio tulee pramille, jos voitto on ostettu tai muuten järjestetty. Toki sekin olisi ollut mahdollista qatarilaisissa kisoissa.

Media on ajautunut maalailuillaan niin päin seinää, että ilmaisut ja adjektiivit loppuvat kesken. Kohta nähdään super-hyper moukarointia, kun sataa lunta ihan normaalisti enemmän kuin kaksi senttiä.

Helsingin Sanomat aloitti kesällä 2022 hankkeen, jossa se kehitti verkon uutisotsikoitaan. Taustalla oli niin lukijoilta kuin toimituksen sisältä tullut palaute, jossa paheksuttiin “pitkiä klikkiotsikoita”. Näin asian ilmaiseen Helsingin Sanomien päätoimittaja Laura Saarikoski Suomen lehdistössä.

Ajatus on erinomainen, että klikkiotsikoita ryhdytään karsimaa. Valitettavasti minä en kuitenkaan ole tuota muutosta Hesarin kohdalla vielä toistaiseksi huomannut.

Sen sijaan olen huomannut ja kiitollisuudella vastaanottanut Ylen ison muutoksen uutistarjonnassa. Uutiset lyhyesti ja selkeä luokittelu antaa nopeasti lukijalle kuvan kuinka maapallo makaa. Parina päivänä olen tietoisesti kahlannut läpi koko Ylen uutisvirran, enkä löytänyt otsikoista yhtään liioittelevaa adjektiivia, enkä yhtään tyhjääkin tyhjempää tyrkkyjulkkista.

Hesarin lukemisen olen jättänyt myöhään iltapäivään, kun en halua pilata päivääni heti aamusta. Hesarin uutisten pääsisältö rakentuu negaation kautta pettureista, murhaajista ja muista pahantekijöistä. Veikkaan että maailmassa tapahtuu myös merkityksellisiä hyviä asioita.

Joka tapauksessa kummankin siirto on varsin oikeaan suuntaan – kiitos heräämisestä. Kilpaillaan lukijoista oikeilla uutisilla ja tarkistetuilla tiedoilla, eikä keksimällä ja somesta noukituilla kaiken maailman tarinoita ja värittämällä niitä. Toimittajan kaikkein tärkein tiedostamisentaso on, että sanat saavat merkityksen vastaanottajan eli lukijoiden päässä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavilla 19.12.2022 alkaen

Lisää aiheesta:

Toimituksellinen sisältö ja markkinointi sekaisin

Mediapolitiikkaa tarvitaan demokratian suojaamiseen

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, klikkiotsikot, Laura Huhtasaari, Helsingin Sanomat, Yle,

Puhelimesta on hyvää vauhtia tulossa ihmisen kaukosäädin

Perjantai 9.12.2022 klo 17.49 - Kauko Niemi

Yle.jpg

 Tältä näyttivät minun itsenäysyypäivän vastaanotto Ylen kanavalla, kun olin tietoturvallinen

Ihmisen kaukosäätimellä ohjataan ihmisen mielihaluja, tunteita, egoa ja syötetään kokonaisuus, missä sinusta on lypsetty kaikki mahdollinen tieto. Pian ollaan siinä tilanteessa, ettei mitään asiaa pysty hoitamaan, ennen kuin olet luovuttanut kaukosäätimessäsi olevat tiedot ulkopuolisille tahoille.

Pysähdy miettimään hetkeksi, kuinka asiat hoituvat, jos olet vaikkapa muutaman viikon ilman puhelinta. Kannattaa vaikka testata. Tai pahimmassa tapauksessa puhelimesi varastetaan. No niitä kuoria saa toki muutamilla satasilla minkä värisenä tahansa. Mutta ne tiedot, joita kuljetat mukanasi ja joiden varassa olet asioitasi hoitanut tai kaikkein pahimmassa tapauksessa, joku ryhtyy käyttämään tietojasi omiin tarkoituksiinsa.

Hyytävä varoitus annettiin jalkapallon MM-kisavieraille, sillä Qatarissa vaani vakava turvallisuusuhka. Saman tyyppisiä varoitusviestejä liikkuu myös Kiinassa, missä kansalaisia pidetään kurissa ja komennossa.

Eurooppalaiset tietosuojaviranomaiset varoittavat Qatarin jalkapallon MM-kisoihin matkustavia qatarilaisista Hayya- ja Ehteraz -sovelluksista. Viisumin korvaava Hayya ja koronasovelluksena toimiva Ehteraz aiheuttavat viranomaisten mukaan vakavia tietosuoja- ja turvallisuusriskejä.

Välttämättömät viranomaisten vaatimat tiedot eivät asiantuntijoiden mukaan  jääneet puhelimeesi, vaan ne kopioituivat Qatarin viranomaisten käytettäväksi.

Kiinassa Uigureiden elämästä kertova kirja paljastaa melkoisia koukeroita ja vastakoukeroita, joilla ihmiset voivat ylipäätään soittaa turvallisesti vaikkapa perheenjäsenilleen paljastamatta omaa sijaintiaan ja muuta statustaan.

Oman sijainnin paljastaminen on varmaan yksi ensimmäisiä asioita, jota kannattaa harkita hyvinkin tarkkaan. Yleensä sovelluskohtaisesti pystyt määrittämään mikä sovellus saa käyttää paikannusta mikä ei. Tai mikä sovellus saa käyttää paikannusta vain silloin, kun ko sovellusta käytetään.

Huomioitakoon, että viranomainen saa hätätapauksessa ihan toista kautta sijaintisi selville, jos puhelin on ylipäätään päällä.

Omalla kohdallani törmäsin perin kummalliseen tilanteeseen, kun tietoturvan takia käytän vpn- ohjelmaa, joka ei paljasta sisaintiani. Tästä seuraa, etten tietokoneella voi katsoa Ylen suoria ohjelmia. Maksan kuitenkin Yle-veron. Yle perusteli minulle käytäntöään tekijänoikeuksilla. Näinhän se ei voi olla, sillä voin katsoa ohjelmia jälkikäteen Areenasta. Millaiset tekijänoikeuden rajoittivat, etten voinut koneeni ruudulta seurata esimerkiksi Itsenäisyyspäivän vastaanottoa.

Suomessa ollaan innolla valmistelemassa sähköistä tunnistautumista puhelimella, jonka jälkeen pankki ja muut tunnistautumistavat jäänevät historiaan. Tuon jälkeen puhelimesi on todellinen kaukosäädin, joka tietää kaiken sinusta. Sinulla saattaa olla jopa asunnon säädöt ja lukitukset puhelimessa, joten pidähän kaukosäätimestäsi jatkuvasti erittäin tarkkaa huolta.

Itse olen lopettanut vastaamisen sellaisiin numeroihin, jotka eivät ole puhelimeni osoitekirjassa. Ja vielä hieman pidemmälle vietynä puhelimeni ei edes hälytä ”vieraista” puhelimista tuleviasoittoja ja sitten osoitekirjassani on muutamia kymmeniä numeroa nimellä -Älä vastaa.

Vastaajani kertoo selvästi, etten vastaa tuntemattomiin numeroihin ja jätä vastaajaan tieto. Yksikään puhelinmyyjä tai huijari ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana pyytänyt soittamaan. Eikä vastaamattomuus ole muutenkaan aiheuttanut minulle ainuttakaan ongelmaa.

Viime viikolla Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell oli näyttävästi esillä viestillä, että vastaamattomuudesta on tullut ongelma. Ongelmaa, jos sellaista syntyy, rakentavat viranomaiset ja yritysten markkinointimiehet. Viime vuonna suomalaiset menettivät virallisten tilastojen mukaan verkkorikollisille 47 miljoonaa euroa ja tänä vuonna ylitetään tuo summa reilusti.

Seuraava askeleeni onkin siirtyä kahden puhelimen käyttöön. Puhelin omalla numerollaan, jolla hoidan kaikki viralliset kirjautumiset ja pakolliset puhelinnumerot nettikaupoissa ja muissa asioinnissa. Tässä puhelimessa ei sitten ole mitään henkilökohtaisia tietoja eikä muitakaan käyttäytymiseeni liittyviä tietoja.

Molempien puhelinten eri numerot ovat salaisia ja paikannus- ja muut tiedot tarkasti säänneltyjä. Aika näyttää meneekö elämä tällä mallilla liian hankalaksi ja monimutkaiseksi. Ajatusmallina ei pitäisi olla suuria vaikeuksia, jos viralliset asiat hoidetaan porstuassa ja henkilökohtaiset asiat olohuoneen sohvalla. Lupaan kertoa kokemuksistani.

 

 Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla 12.12.2022 alkaen

 

 Lisää aiheesta:

Vastaamattomuudesta muodostuu ongelma

Toimi näin kun puhelin katoaa

4 000 suomalaisen tietoja myydään netissä

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, tietoturva, ihmisen kaukosäädin, Qatar, Yle, suorat lähetykset,

Prosenttikapina

Torstai 1.12.2022 klo 21.35 - Kauko Niemi

Alennus.jpgVoitaisiinko yhdessä ja laajalti ryhtyä viljelemään ajatusmallia siitä, että kaikki kauppiaat, jotka tarjoavat yli 15 prosentin alennuksia, ovat täysiä huijareita. Silloin tuote on hinnoiteltu jo alun perin huijarimaisilla marginaaleilla. Pistetään pystyyn prosenttikapina.

Ainoastaan siinä tapauksessa suurempi alennus on ymmärrettävissä, kun liike vaikkapa lopettaa ja tilan on oltava tyhjänä ensi viikolla. Tuolloin kannattanee myydä jopa tappiolla mielummin kuin roudata kaatopaikalle.

Tämän vuoden mustalla viikolla yli 20 prosenttia alennuksista olivat huijauksia. Miksi ihmeessä menemme tuollaiseen helppoon. Prosenteilla ei ole mitään muuta merkitystä kuin saada meidät liikkeelle ja pahimmassa tapauksessa saada vielä jopa ostamaan.

Jokainen ihan varmasti ymmärtää, että hinta 114 euroa on halvempi kuin hinta 140 euroa vaikkei muistaisi tai ymmärtäisi yhtään mitään prosenttilaskusta. Verratkaamme loppuhintoja, siis kuinka paljon joudumme maksamaan mukaan lukien toimituskulut silloin kun ostamme nettikaupasta. Vain tällöin tiedämme, onko loppuhinta edullisempi mustalla viikolla kuin muina aikoina.

Itsekin sain eräältä tuotevalmistajalta viime viikkoina monta viestiä kuin nyt jos koskaan on ainut kertainen tilaisuutesi. Olen melko vakituinen tuotteiden käyttäjä ja siksi meninkin heidän jälleenmyyjän sivuille katsomaan tilannetta. Jälleenmyyjän normaalit hinnat olivat selkeästi edullisemmat kuin nuo mustan viikon ainutkertaiset supertarjoukset. Ei ole helppo arvata syntyikö kauppoja – no ei syntynyt.

Minulla on ollut pienimuotoista prosenttikapinaa jo useamman vuoden ajan. Aika usein suostun nettiostosten yhteydessä vastaanottamaan kaupan viestejä, josko löytyisi jotain muutakin hyvää. Sitten kun yritetään huijata ja luotto menee, niin perun nämä viestit. Viime viikolla tein kolmen yrityksen viestien peruutusta, enkä usko että koskaan palaan uudelleen asiakkaaksi.

Hyvä esimerkki on vaikkapa Pohjoismaiden suurin urheilukauppa XXL. Alussa aikoinaan se tuntui monipuoliselta, tuli käytyä ja ostettua. Pian alennusprosentteja oli enempi kaupan kuin tarvitsemiani t-taitoja tai collage-housuja. Koin tulleeni täysin huijatuksi ja katkaisin kaikki viestit ja käynnit. Tätä kirjoittaessa piti oikein käydä hakukoneella varmistamassa, onko kyseinen putiikki vielä pystyssä. Näyttää olevan.

Meillä on käytössämme myös netissä toimivia hintavertailuja, joilla voi hakea totuutta lopullisesta hinnasta. Siihen kun vielä lisää Amazonin hinnoittelun eri puolilta maailmaa, niin on koko lailla oikealla hehtaarilla. Toki kympin vitaminipurkin takia tuskin kannattaa montaa päivää uhrata aikaa tietääkseen saako sen jostain 10 senttiä halvemmalla.

Aletuotteiden keskimääräinen alennusprosentti oli yhden hintakoneen, Hintaoppaan mukaan tänä vuonna -4,72. Marraskuun 1. päivään verrattuna hinta laski 40 prosentilla tuotteista. Noin viidesosalla tuotteista (21 prosenttia) hinta nousi Black Fridayna marraskuun alkuun verrattuna. 87 prosenttia tuotteista on ollut mahdollista saada tänä vuonna samaan hintaan tai halvemmalla kuin Black Fridayna. Vain 13 prosenttia tuotteista oli perjantaina halvimmillaan koko vuoden tasoon nähden. Siinä aidot perusteet prosenttikapinaan.

Vuoden alusta tulee voimaan uusi laki ja kauppiaiden pitää alennuskampanjan yhteydessä ilmoittaa myös alin hinta, jolla tuotetta on myyty edeltävän 30 päivän aikana.

Lain muutoksella pyritään kitkemään sellaista alennus­kikkailua, jolla tuotteen hinta nostetaan hetkeksi ylös, jotta alennus­prosentti saadaan näyttämään mahdollisimman suurelta. Taustalla on EU-direktiivi, joka on jo voimassa useissa muissa EU-maissa. Uusi laki ei koske ainoastaan Black Fridayta, vaan kaikkia muitakin alekampanjoita.

Uusi laki saattaa kitkeä vain törkeimpiä tapauksi. Prosenttikapinaksi siitä ei ole. Jos tuloksellista prosenttikapinaa haluamme, on siihen muodostuttava laajaa mainehaittaa yritykselle ja sen toimintatavalle. Ei todellakaan riitä, että minä lopetan, jonkun yrityksen palvelut.

Vähintäinkin pitäisi perustaa somepalveluihin prosenttikapinaryhmiä, joissa jokainen pääsee ”esittelemään ja kehumaan” näitä löytämiään prosenttihuijauksia.

Tämä on kuultavissa ääniversiona finntadio.fm kanavilla 5.12.2022 alkaen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, alennushuijaukset,