Somen algoritmit siirtyvät pikkuhiljaa oikeaan elämäänLauantai 1.4.2023 - Kauko Niemi
Sosiaalista mediaa on haukuttu vihan lietsonnasta. Niinhän se on tietoisesti rakennettukin, että mitä ärhäkkäämpää kommentointia saat aikaan, sitä enemmän koneet viestiäsi jakavat. Sopusointuinen viesti ei somessa laajalle leviä. Algoritmit ovat muuttaneet asiallisen ja sivistyneen nettikeskustelun enemmän ja vähemmän rähjääväksi, missä faktoilla ei ole suurtakaan painoarvoa. Nyt on vaalikampanjoinnissa sama ilmiö siirtynyt toreille ja turuille. Rähjääminen on yltänyt sellaiselle tasolle, etten ole juurikaan katsonut vaalikeskusteluja. Yrittänyt kyllä, mutta jos sivistynyt keskustelutaito on kateissa, niin se tuntuu minulle liian pahalta. Ennakkoääneni kävin kuitenkin antamassa. Toisaalta valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo ennustaa hyvää äänestysprosenttia eduskuntavaaleissa, ja siihen on hänen mielestään kaksi syytä. Puolueet eroavat selvästi toisistaan vastakkainasettelun voimistumisen myötä ja suosituimpien puolueiden väliset kannatuserot ovat pienen pieniä. Hänen mukaansa fyysiset hyökkäykset ovat saaneet alkunsa toimintakulttuurista, joka oikeuttaa väkivallan. Kyseinen toimintakulttuuri on lähtenyt liikkeelle verkosta, missä saa usein puhua mitä tahansa ilman, että kukaan tuomitsee. Vähitellen sama toiminta valuu myös vaaliteltoille. Ennakkoäänestys oli tällä kertaa historian vilkkain. Eduskuntavaalien 2023 ennakkoäänestyksessä annettiin yli 1 712300 ääntä, joten ennakkoon äänesti noin 40 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Ja mikäli nuoret ovat liikkeellä, vaalien lopputulos voi olla yllättävä. Tätä blogia kirjoitettaessani oli varsinaisen äänestyspäivän tulos vielä suuri kysymysmerkki. Vahvoja ennusteita yllätyksistäkin on ollut ilmassa. Nuoriso, joka ei välttämättä seuraa päivän politiikkauutisia, eivätkä lueskele kadulla olevia vaalimainoksia, voi rakentaa yllätyksiä. Kuinka ehdokkaat ovat osanneet hyödyntää nuorison käyttämää sosiaalista mediaa. Kuinka ovat osanneet valita oikeat nettikanavat ja kuinka viestien sisältö ja sävy kohtaavat nuoret. Omalla kohdallani ennakkoäänestyspaikan tiskillä ehdin kohdata kolme muuta äänestäjää ja jokaiselta kysyttiin – onko ensimmäiset eduskuntavaalit – onneksi olkoon. Somen tehosta esimerkkinä vaikkapa Sanna Marinin sometaustaryhmä, joka on saanut paljon aikaan niin hyvässä kuin pahassa. Livealgoritmina toimii oikein hyvin myös Riikka Purra, joka onnistuu ärsyttämään kumppaneitaan asiassa kuin asiassa. Jos ja kun huolestuttava someäksyily on siirtynyt livelavoille, niin vieläkin huolestuttavaa on ollut, miten vihapuhe on alkanut kanavoitua vihateoiksi. Fyysinen väkivalta on aina tuomittavaa, mutta silloin kun se kohdistuu vaaliehdokasta kohtaan, kyseessä on hyökkäys myös demokratiaa vastaan. Tässäkin toiminnassa on selvää kasvua nähtävissä. Elämme selkeästi siirtymävaihetta ja neljän vuoden kuluttua on monta uutta vaikuttamiskeinoa käytössä ja todennäköisesti kadunvarsi mainosrivit vähissä. Toimintakulttuurit kehittyvät hitaasti mutta toisaalta perääntymättömästi ja äärimmilleen vietynä vähän kuin yhdysvaltalaiset kouluampumiset tai hiljalleen kasvava suomalainen katuväkivalta. Kaikista uusista tempuista ja algoritmeistä huolimatta toivon ja äänestän edelleen henkilöä, joka osaa esittää asiansa suuta soittamatta ja riitelemättä. Käytöstavat ovat myös aina esimerkkinä ja politiikoilla julkisina esimerkkinä, kuinka asioita tulisi yhteisesti ja rakentavasti hoitaa. Turha syyttää perheitä ja vanhempia huonojen mallien näyttämisestä. Vain olenko väärässä? Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 3.4.2023 alkaen: https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/ https://www.radio-suomi.com/finnradiofm https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/ Lisää aiheesta: Meta pohtii kieltävänsä poliittisen mainonnan Euroopassa Tekoäly mullistaa maailmaa, mutta ehdokkaita se ei hetkauttanut Pohdinnan paikka mistä ihmisten omituinen käytös johtuu
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradi.fm, vaalit, eduskunta, some, Riikka Purra, Sanna Marin, someäksyily, keskustelu |
Poliittinen ennustaminenPerjantai 3.2.2023 klo 15.43 - Kauko Niemi
Olin lähdössä viikko sitten viikonlopuksi taas uusiin maisemiin ulkoiluttamaan kameraani. Ja kun joutuu jättämään vaatekaapin kotiin, niin pitää ottaa selkoa millaisissa olosuhteissa viikonloppua sitten vietän. Keskiviikkona iltapäivälehdet riemuiten julkaisivat jopa kelivaroituksiaan lauantaiksi ja maanantaiksi, kun rankat sadealueet pyyhkäisevät Suomen ylitse. Siis jotain tuulen ja sateen kestävää reppuun. Tosin luottoennustajani yr.no näyttää samaan aikaan vain paria pisaraa lauantaille ja sekin ajoittuu vain kahden tunnin marginaaliin. Lauantaiaamuna ulkoiluilma näyttäytyy livenä oikein hyvältä ja muutama hiutalointi norjalaisten aiemmin ilmoittamaan aikarakoon. Netistä luen sitten, että Suomen yli liikkuu sadealue. Sadealueen pitäisi meteorologin arvion mukaan kulkea maan yli päivän aikana. Sademäärät jäävät kuitenkin melko vähäisiksi, sillä lunta tulee yleisesti noin 2–5 senttimetriä. Kelivaroituksista ei enää halaistua sanaa. Tämähän on ollut siis kolme päivää ennusteilla revittelyä, kun tiedetään, että monet ihmiset seuraavat säätä ja suunnittelevat omia toimiaan, ainakin ulkona tapahtuvia sään mukaan. Säätä siis ennustetaan vaihtelevalla menestyksellä liioitellen ja vähätellen ja kaikkea siltä väliltä. Tuskin kukaan uskoo satasella sääennusteisiin. Kävelin lauantai-illan lenkillä mitä mukavimmassa kelissä samalla kun Ilta-Sanomat revitteli - Kasvoille vihmoo lunta ja tuuli hipoo myrskylukemia – lauantai-iltana tuuli voi olla puuskissa vaarallisen voimakas. Ja maanantaiksi ennustettu lumimyräkkä ajokelivaroituksineen toteutui minulle ulkoiluna liki D-vitamiinia tankaten. Minusta olisi asiallista ryhtyä puhumaan myös politiikasta ennustamisena. Riikka Purra ennustaa Suomen eroavan EU:sta. Suomen ja Ruotsin ennustetaan liittyvän Natoon. Donald Trump ennustaa lopettavansa Ukrainan sodan vuorokaudessa. Ennustamisella kun ei näet tarvitse olla todellisuuden kanssa suurtakaan yhtäläisyyttä, ei ainakaan tarkkaa ajankohtaa, siksi ennustaa sanan käyttö olisi oikein sopiva politiikan uutisoinnissa ja raportoinnissa. Eivätkä poliitikot tiedä itsekään mikä on totta ja mikä ei. Eivätkä tiedä mikä on realistista ja mikä ei. Sen kun ennustellaan ja muutetaan ennustetta kulloisenkin tilanteen mukaan itselle sopivaksi. USA:n ja Kiinan ennustetaan olevan sodassa vuonna 2025. Vai olisikohan sittenkin parempi ilmaisu povaaminen. Povaamisella tarkoitetaan näet yleensä asiakkaalle maksua vastaan tai itselle suoritettua tulevaisuuteen katsomista, kun taas ennustamisella voidaan tarkoittaa enteiden tulkitsemista, jolla voi olla myös uskonnollinen ulottuvuus. Wikipediassa käsitellään Philip E. Tetlockin yli 20 vuotta kestäneistä tutkimuksista kertovasta kirjasta "Superennustajat, Ennustamisen taito ja tiede" (Terra Cognita) politiikan ja talouden alan ennustajat jakautuivat tilastollisesti kahteen ryhmään. Toinen ei onnistunut sattumaa paremmin ja toinen onnistui hieman paremmin. Tetlockin jatkotutkimuksessa 2 800 vapaaehtoista osallistui hankkeeseen, jossa vastattiin täsmällisiin kysymyksiin kuten leviävätkö Venäjän protestit tai romahtaako kullan hinta tai nouseeko Nikkei yli 9 500 pisteen. Joukosta nousi esiin 58 henkilöä, jotka suoriutuivat 60 prosenttia paremmin kuin muut vastaajat. Tetlockin mukaan nämä ennustajat ovat älykkäitä ja monipuolisesti maailmaa seuraavia ihmisiä, mutteivät kuitenkaan huippuälykkäitä. Sen sijaan kyse on heidän toiminnastaan ja heidän asenteestaan. He ovat aktiivisesti kiinnostuneita asioista, jotka ovat ristiriidassa heidän maailmankuvansa kanssa – eli ovat hyvin avarakatseisia. He myös testaavat hypoteesejaan, ovat numerotaitoisia, laskevat todennäköisyyksiä, toimivat ryhmissä ja seuraavat onnistumistaan sekä ovat valmiita myöntämään virheensä. "Heillä on todellinen mitattava taito arvioida, millä todennäköisyydellä suurten panosten tapahtumat toteutuvat kolmen kuukauden, kuuden kuukauden, vuoden, tai puolentoista vuoden kuluttua”, Tetlock kirjoittaa. Ennustustaito ei ole salaperäinen, syntymässä saatu lahja. Se syntyy erityisistä tavoista ajatella, kerätä informaatiota ja päivittää uskomuksia. Tältä pohjalta saamme lähiviikkoina kuulla mitä erilaisimpia ennusteita ja kohdata kaiken maailman povareita, joista sitten pitäisi valita joku jollakin perusteella. Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 6.2.2023 alkaen: https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/ https://www.radio-suomi.com/finnradiofm https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/
Lisää aiheesta:
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, politiikka, ennustaminen, puolue, Philip E. Tetlock, politiikko, Riikka Purra, povaaminen |
