Paljon vaihtoehtomelua tyhjästä

Sunnuntai 19.5.2019 klo 12.24 - Kauko Niemi

Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen yhteisessä hankkeessa tutkitaan vaihtoehtohoitoihin ja rokotekriittisyyteen liittyvää lääketiedekriittisyyttä Suomessa 1900-luvun alusta tähän päivään.

Alustavien tutkimustulosten perusteella vaihtoehtohoitojen käyttö ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt, vaan päinvastoin vähentynyt. Tosin meteli vaihtoehtojen kohdalla on kasvanut.

Vuonna 2018 vastaajista noin 20 prosenttia oli käyttänyt jotakin vaihtoehtohoitoa. Vaihtoehtohoitojen käyttö on vähentynyt 10 vuoden aikana, mutta melko laajasti niitä edelleen käytetään ja niille koetaan olevan tarvetta.

Minusta tätä asiaa hämmentää suunnattomasti kielellinen epätarkkuus ja ymmärtämättömyys. Jos joku tekee omia valintoja ja löytää itselleen ratkaisuja vaikkapa lihomisen kurissapitämiseksi ja sitä kautta välttää todennäköisesti monia eri sairauksia, niin mielestäni ei ole kyse vaihtoehtohoidosta.

Sairauden hoidossa vain todella pieni marginaali toteuttaa pelkkiä  vaihtoehtohoitoja. Eikä lääkärin ja vaihtoehtohoitojen vastakkainasettelu ja kärjistys ole millään tavalla relevanttia. Hyvällä yhteisymmärryksellä ne täydentävät toisiaan. Oma-aloitteisella toiminnalla pystytään lykkäämään sairauksia.

Ja nyt en puhu mistään mustasalvoista tai hopeavesistä. Mielenkiinnolla odotan mihin niin sanotun puoskarilain rajat tullaan vetämään. Jos lakia ovat muokkaamassa Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Valvira, niin heillähän ei ole valitettavasti kuin yksi vaihtoehdoton näkemys.

Olen melko varma, etteikö esimerkiksi minun käyttämät ”vaihtoehtohoidot” eli elämän tyylini olisi syynä siihen, että elän edelleen lääkkeetöntä elämää ja viimeisestä flunssasta/influenssasta on kulunut kymmenen vuotta. Enkä tälläkään halua väittää, ennenkö vaikka huomenna sairastuisi niin, että joudun käyttämään kemiallisia, lääkärin määräämiä pillereitä.

Olen myös lukenut selvityksen, jonka mukaan hyväksytyistä lääkkeistä vain 18 prosenttia olisivat sellaisia, jotka eivät aiheuta sivuoireita. Kuitenkin näyttää olevan hyväksyttävää, että sivuoireisiin voidaan määrätä uutta lääkettä. Näin löytyy niitäkin ihmisiä ja eritoten vanhuksia, joilla päivittäinen lääkitys yltää yli 10 eri pilleriin. Tämä jos mikä on mielestäni puoskarointia.

Viimeaikaiset vaihtoehtokohut eivät ole missään suhteessa tuon selvityksen kanssa. Kohujen syynä väärin ja tahallaan väärinymmärretty sana vaihtoehtohoito. Se, että Heikkilä julkaisee kirjan Lääkkeetön elämä tarkoittanee sellaisen terveen elämän kehittämistä yksilötasolla, ettei tarvitsisi turvautua lääkkeisiin. Mutta tietenkin haluttaessa pystytään tulkitsemaan riveiltä ja rivien välistä, että vitamiineilla ja muilla luontaistuotteilla pystytään korvaamaan melkein mitkä lääkkeet tahansa. Näinhän se ei ole.

Terve elämäntapa on täynnä elimistömme hitaita ja luonnollisia muutoksia. Muutosten havainnointiin tarvitaan 4-8 viikkoa, kun taas lääkkeiden kemia tyrmää elimistöämme hyvässä ja myös pahassa per heti. Tästäkään näkökulmasta nämä kaksi asiaa eivät ole vaihtoehtoja toisilleen.

Lääketiedekriittisyys kumpuaa tutkijoiden ihan ikiomasta toiminnasta. Joka viikko ilmestyy uusia tutkimuksia, jotka kumoavat aiemmat tutkimukset. Vaikkapa viime viikolla ilmestynyt WHO:n ulostulo, ettei vitamiinivalmisteista ole mitään hyötyä muistisairauksiin ja vitamiinivalmisteiden käyttö pitäisi lopettaa heti.

Muutama päivä  sitten julkaistu ravintoympyrä, jossa huomioitaisiin terveys ja ympäristö, heittäisi suomalaiset nykysuositukset romukoppaan. Epäterveellinen syöminen puolestaan lisää kuoleman ja sairastuvuuden riskiä enemmän kuin suojaton seksi, alkoholi, huumeet ja tupakointi yhteensä.

Terveystutkimuksia tehdään niin kapeilla yksityiskohdilla ja sitten tutkijat rientävät julkaisemaan niitä oman uransa pönkittämiseksi. Tällaisessa toiminnassa kokonaisuus katoaa ja tutkimusten sekavuus kasvattaa epäluottamusta kansan keskuudessa tiedettä kohtaan.

Toisaalta yksikään instanssi ei voi yleisellä tasolla naulita yksittäisen ihmisten henkilökohtaisia terveysreaktioita jonkun lisäravinteen käytöstä.

Turkuun on perustettu jopa Vastalääke-yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on kumota perättömiä terveysväittämiä ja etsiä niihin tieteelliseen tutkimukseen perustuvat vastaukset. Suosittelen, että yhdistys kumoaisi myös perättömiä, jopa suurella rahalla sponsoroituja terveystutkimuksia.

- Ihmiset haluavat hoitaa itseään kaikin mahdollisin tavoin, eikä pelkkä lääkärissä käynti enää riitä. Halutaan ottaa itse asioista selvää ja päätöksenteko omiin käsiin. Se on sinänsä hienoa, mutta on ikävää, jos sen seurauksena usko tieteeseen heikkenee, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Tatu Han Ylen haastattelussa.

Usko tieteeseen heikkenee takuu varmasti nykyisellä menolla. Jokaiseen tapaukseen näet löytyy useita ristiriitaisia ”tieteellisiä” tutkimuksia.

Odotan seuraavaa tieteellistä tutkimusta kuinka ruskeahiuksisten vasenkätisten vaste e-vitamiiniin on verrattuna oikeakätisiin. Saattaa vaikuttaa.

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantaina 20.5.2019 klo 08:00 ja uusintoina ma osana bisnesframea 19:45, ti 13.00 ja ke 09.00 (Espanjan aikaa).

 

Lue lisää:

Tappavatko vaihtoehtohoidot

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, terveys, tutkimus, tiede, yliopisto, WHO, lääketiede,