Samat puput 2015, 2019 ja 2023

Sunnuntai 10.2.2019 klo 10.13 - Kauko Niemi

Viime viikolla herra Trump piti kansakunnan tilaa käsittelevän puheensa, joka oli niin täynnä bullshittia, että päällimmäinen tunne oli myötähäpeä. Nyt hän lupaa julistaa Isisin nujerretuksi ja ilman häntä maailma olisi ydinsodassa. Suomessa eduskunta keskusteli vanhusten heitteillejätöstä. Tai eihän se keskustelua ollut, vaan puppusanageneraattorilla tuotettuja ja ilmaan heitettyjä tekstin pätkiä.

Nyt eletään kiivaimmillaan hetkeä, kun puppusanageneraattorit jauhavat mitä milloinkin. Seksiä on haluttu väärään aikaan ja väärässä paikassa ja toisaalta mummot ja vaarit saavat kaikkea muuta kuin huomiota ja hoivaa.

Puppusanageneraattoreiden vauhti sen kun kiihtyy kevään vaaleja kohti.

Ylen kolumnissa Reetta Räty ihmettelee kuinka bullshit-puheella ja hallintojargonilla saadaan asiat näyttämään muulta kuin mitä ne ovat. Suoraa puhetta arvostetaan, ja siksi onkin kummallista, miten harvinaista se on.

Räty lopettaa kolumninsa neuvoon niille, joilla hallintojargon on muuttunut äidinkieleksi: Jos pidät kuulijaa yhtä arvokkaana kuin itseäsi, älä pakene paskapuheen taakse, vaan puhu niin kuin toiselle ihmiselle puhutaan.

Minulla itselläni on erinomainen esimerkki vuodelta 2015. Tuolloin copy/pastasin suoraan puoluejohtajien ja ministereiden puheista pätkiä ja tein niistä oman ensimmäisen poliittisen puheeni.

Siis seuraavassa puheessa ei ole ainuttakaan omaa sanaa tai lausetta, eikä ainuttakaan omaa ajatusta. Kopioituja tekstejä ole muutettu piiruakaan.

Ja kaikkein mielenkiintoisintahan on se, että kun hyppään puhujanpönttöön ja tuskaisena näyttelen tämän tekstin läpi, niin tuskin kukaan pystyy määrittelemään milloin tämä puhe on ”pidetty.”  Se on tänään ihan yhtä akuutti kuin maaliskuussa 2015, jolloin sen kirjoitin. Uskon että se on yhtä pätevä myös 2023.

 

Kansalaiset, medborgarna

Suomi on monien suurten muutosvoimien edessä. Eurooppa on kasvukriisissä. Väestömme ikääntyy. Työvoiman määrä vähenee. Julkisten palveluiden tarve kasvaa. Kilpailukykymme on heikentynyt. Elinkeinorakenteemme on murroksessa.

Suomi ei ole talouden haasteiden kanssa yksin. Samat haasteet koskettavat teollisuusmaita kautta maailman; väestö ikääntyy, talouskasvu heikkenee, teollisuuden rakennemuutoksen myötä menetetään työpaikkoja. Lisäksi geopoliittiset jännitteet Venäjällä ja Lähi-idässä varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä.

Näihin muutosvoimiin vastaaminen edellyttää Suomelta jämäköitä rakenteellisia uudistuksia. Rakenteita on kyettävä uudistamaan, jotta saamme Suomeen uusia työpaikkoja, parempia palveluita ja lisää hyvinvointia.

Me, jotka olemme olleet sitoutuneita talouden kuntoon saamiseen rakenneuudistusten avulla, olemme pettyneitä. Ainoastaan tiukalla taloudenpidolla, toimintatapojen ja rakenteiden muuttamisella voimme säilyttää palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden sekä laadun asuinpaikasta riippumatta.

Ykkösenä on selvästi kasvu ja työllisyys. Myös ostovoiman myönteisestä kehityksestä pyritään pitämään kiinni, mutta millä tavalla ja minkä vuoden luvuilla?

Puolueen omissa luvuissa leikkauksia oli tarkoitus tehdä kolmen miljardin ja rakenneuudistuksia kahden miljardin arvosta. Valtiovarainministeriö laski leikkaustarpeeksi kuusi miljardia.

Hallinnonala on tehostanut toimintaansa tällä hallituskaudella. Rakenteita on usean peräkkäisen uudistuksen jälkeen uudistettu jälleen linjakkaammiksi ja kevyemmiksi. Saman mittaluokan rakenneuudistuksia ei ole enää mahdollista löytää. Emme voi kuitenkaan todeta, että olemme nyt valmiita. Muutosten tahti on ollut niin tiheä, että ennen uusiin rakenneuudistuksiin ryhtymistä tulee arvioida jo toteutettujen toimien vaikutuksia erityisesti henkilöstön työoloihin ja jaksamiseen.

Nykytilanne kurittaa erityisesti naisvaltaisten alojen yrityksiä ja estää naisvaltaisten pienyritysten kasvua, koska työllistämiskynnys on miesvaltaisiin yrityksiin nähden korkeampi. Naisten yrittäjyys onkin Suomessa miesyrittäjyyttä harvinaisempaa. Vain kolmannes kaikista yrittäjistä on naisia. Naisten yritykset ovat myös miesten yrityksiä pienempiä. Kolme neljäsosaa niistä on toiminimimuotoisia. Kaksi kolmasosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. Naisyrittäjien kasvumahdollisuuksien esteitä poistamalla voidaan naisvaltaisten yritysten kasvu- ja työllistämispotentiaali saada esiin.

 

 


 Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantaina 11.2.2019 klo 08:00 ja uusintoina viikon aikana (Espanjan aikaa).

 

https://yle.fi/uutiset/3-10629357

http://kauko.niemi.palvelee.fi/blogi/2015/3/20/361

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, hallintojargonia, bullshit, Trump, vaalit,