Järkeviä jarruja ihmisen liioittelulle

Torstai 3.9.2020 klo 19.16 - Kauko Niemi

Mopsi.jpg

Tuhisevat koiraparat ovat muka niin söpöjä, ihmisen mielestä. Ja kun vielä yritetään saada sairaita kuonoja vieläkin sairaamman lyhyemmäksi, ollaankin jo liki rikoksen tiellä.

Ongelma on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta ohitettu sujuvasti. Koiran terveys ei paljoa paina ihmisen mielihalujen tiellä. Lyhyt kuono ei ole mikään luonnon oikku, vaan lyhyt kuono on jalostettu koirille ulkonäkösyistä ihmisen mielihalusta.

Nyt on taas saatu aikaan selvitys, jonka ”yllättävä tieto” on, että koirien lyttynaamat ja lyhyet kallot ovat eläinsuojelulain vastaisia. Onneksi otetaan myös kantaa, että tiettyjä rotuja pitää muuttaa terveempään suuntaan.

Selvityksen ovat tehneet luonnonvarakeskuksen (Luke), maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Ruokavirasto.

Eläimelle kärsimystä ja perinnöllisiä sairauksia aiheuttava koiranjalostus pitäisi tuoreen selvityksen mukaan lopettaa. Hyvä selvitys, joka olisi pitänyt tehdä ainakin 25 vuotta sitten, vai peräti sata vuotta sitten.

Ongelma ei siis ole mikään uusi eikä yllättävä. Kun googletat lyhytkuonoinen koira, saat 7900 juttua, jossa asiaa käsitellään. Rotujärjestöillä on liian suuri valta ja suuri rooli mielikuvien rakentamisessa. Eikä Kennelliittoakaan voi kehua asian edistämisestä. Koirien geeneistä tässä maassa eniten tietävä geenitutkija Hannes Lohi on ilmaissut varsin selkeästi, että ulkonäkökeskeisestä jalostuksesta pitäisi luopua.

Uuden selvityksen esittelyssä Kennelliiton tiedote on täysin ympäripyöreää puppusanageneraattorilla tuotettua tekstiä, joka antaa kuvaa ikään kuin asia olisi jo jotenkin hallinnassa. Ei ole.

Ihmisillä on taipumus liioitella kaikenlaisia asioita. Koiramaailmassakin asia tulee selkeästi vastaan ja korostuu etenkin näyttelytoiminnassa. Näyttelyissä menestyvät liioitellut piirteet ja näyttelymenestys puolestaan kasvattaa kunniaa ja pentujen hintaa.

Nyt julkaistun selvityksen suurin ansion on siinä, että tätä ikuisuuskiistaa ollaan jälleen kerran asettamassa eläinsuojelulain alaiseksi. Jos tässä nyt onnistuttaisiin, niin lainvastaisuus olisi se ase, millä tämä eläinrääkkäys saataisiin loppumaan. Tosin eläinsuojelulakia on yritetty saada mukaan tähän rääkkäykseen jo vuonna 2016. Tosin huonoin tuloksin. Jokohan nyt.

Eläinlääkäriliitto nosti asian esiin noin puolitoista vuotta sitten laihoin tuloksin. Suomen arvostetuimpiin koira-alan asiantuntijoihin lukeutuva Marjatta Snellman on tutkinut koirien terveysongelmia yli 40 vuotta. Hän on ollut asian kanssa kiitettävästi esillä vuosikymmenet, mutta huippuasiantuntijan sana ei ole johtanut tekoihin.

Eläinlääkäriliitto tuntee ja tietää tilanteen, sillä ongelmia hoidetaan leikkauksilla.  Keskisuomalainen eläinlääkäri Suvi Heinola on Iltalehden mukaan tehnyt kymmenen vuotta. Leikkaus on vaativa operaatio ja yksi koira on kuollut hänen käsissään. Lievempiä komplikaatioita on ollut useamminkin. Hänen klinikallaan leikkaus maksaa 850 euroa, mikä ei koiran leikkauksena ole kallis, mutta sitä ei ole haluttukaan hinnoitella niin, että hinta estäisi koiran terveyden edistämisen.

Useat lentoyhtiöt ovat jo vuosia kieltäytyneet kuljettamasta lyhytkuonoisia koiria. Taustallahan on muutama lennon aikana kuollut koira, joka ei ole pystynyt hengittämään ja lentoyhtiö on tuomittu korvauksiin koiran kuolemasta.

Lyhytkalloisuus koskee erityisesti esimerkiksi englanninbulldoggia, ranskanbulldoggia, bostoninterrieriä ja mopsia. Nämä kärsivät tyypillisimmin hengitysvaivoista. Brakykefaalisia koiria lienee tässä maassa kokonaisuudessaan noin 20 000. Yksi niistä on presidentti Niinistön bostoninterrieri Lennu.

Hollannissa koirien terveyteen on puututtu jo lainsäädännön avulla. Siellä kuonon pituuden pitää olla puolet kallon pituudesta, siirtymäaikana vaatimuksena on kolmannes. Ruotsissa on puolestaan meneillään kartoitus, jossa yritetään löytää mahdollisimman pitkäkuonoisia yksilöitä roduista.

Toivottavasti järki vihdoin voittaa asiassa, missä ihminen itse on aiheuttanut eläimellisen ongelman vain omien mieltymysten ja ulkonäkökysymysten takia. Asian voisi jotenkin sietää, jos olisi yritetty jotenkin parantaa koirien elämää ja sitten ajan saatossa huomattu, että hyvät aikeet eivät onnistuneet. Siitähän tässä ei tällä kertaa ole kyse.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 7.9.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kirjoitin asiasta jo kymmenisen vuotta sitten ja monta muutakin kertaa

http://kauko.niemi.palvelee.fi/blogi/2012/5/23/208

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, eläinsuojelulaki, buldogit, mopsi, koiran hengitysvaikeudet, Kennelliitto,

Koira on fiksumpi kuin insinööri, muttei silti saa virallista asemaa

Perjantai 8.11.2019 klo 14.40 - Kauko Niemi

Tutkijat ovat hyvin kiinnostuneita muun muassa kipukoirista. Tutkimuksissa on selvinnyt, että koira tunnistaa hajun vain kymmenen hajumolekyylin perusteella. Tarkimmatkin insinöörin kehittämät laitteet tarvitsevat tunnistamiseen yli miljardi molekyyliä.

Taas on se aika vuodesta, kun liki parisenkymmenlle hauvelille myönnetään sankarikoiran arvonimi.

Kennelliitto myöntää Sankarikoira-arvoja koirille, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Koira voi saada Kennelliiton kunniamaininnan myös muista sankariteoista.

Nämä sankarit astuvat estradille joulukuun alussa. Todennäköisesti heistä ei kovinkaan moni tiedä miksi pitää kävellä salamavalojen räiskeessä. Ehkä joku saa herkkupalan palkkioksi.

Joka tapauksessa he ovat olleet aloitteentekijöinä onnettomuuksien etkoilla ja pelastaneet reilun 20 ihmisen hengen. Fakta on kuitenkin se, ettei heillä kellään ole tästä kunniasta huolimatta virallista asemaa.

Sitten kun itse epäilen sisäilmaongelmien johtuvan kosteuden synnyttämästä homeesta, en ala hajottamaan koko huushollia vaikka se vakuutusyhtiölle sopisikin paremmin kuin rajaaminen tietylle alueelle.

Tämän rajauksen tekee homekoira paremmin kuin yksikään insinöörin kehittämä mittari. Tässäkään tapauksessa koiralla ei ole virallista asemaa ongelmakohdan määrittelyssä.

Ehkä kaikkein virallisin ja tunnustetuin asema koiralla on opaskoiraroolissa. Suomessa on tällä hetkellä noin 200 opaskoiraa auttamassa näkövammaisten elämää. Opaskoirat koulutetaan Opaskoirakoulussa. Tällä hetkellä koirajono on noin puolisen vuotta.

Poliisi ja Tulli eivät tulisi toimeen päivääkään ilman koiraa. Tullilla on huumekoirien lisäksi ruokakoiria ja rahakoiria. Monen rattijuopon karkumatka metsään kiven taakse poliisia piiloon on naurettavaa. Koiralle se on helppo nakki, kun se jäljittää muutamassa minuutissa piiloutujan.

Tullin koiratoiminta täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Tulli koulutti ja otti käyttöön ensimmäiset neljä huumausainekoiraa vuonna 1969. Ne saivat heti runsaasti tehtävää, sillä huumausaineiden tuonti oli tuolloin kasvussa. Koirien määrä kasvoi tämän jälkeen. Tällä hetkellä koiria on Tullilla noin 50.

Suomen poliisilla on näitä kuonotyöskentelijöitä noin 260, jotka ovat 210 koiranohjaajan hallussa. Poliisilla on sekä partiokoiria että erikoiskoiria.

Partiokoirat ovat monikäyttökoiria: ne saavat koulutuksen hallittavuuteen, voimankäyttöön, jäljestämiseen, henkilöetsintään sekä esine- ja rikospaikkaetsintään. Erikoiskoirista tuoreinta ajatusta edustaa rahakoirat. Ne on opetettu tunnistamaan setelien hajun, ja ne etsivät rahakätköjä rakennuksista ja maastosta.

Pahimmin vastakkain iskevät insinöörit ja koirat terveydenhuollossa. Terveydenhuollossa koira pystyy moniin sellaisiin asioihin, joihin mikään mittari ei kykene.

Koira pystyy reagoimaan diabetes-potilaan tilaan, kun verensokerin arvot heittelevät liikaa. Yhtään ihmisen keksimää mittaria ei ole olemassa, joka pystyisi tulkitsemaan onko ihmisellä syöpää. Koira pystyy siihenkin.

Varsin mielenkiintoinen tapaus missä koira haistaa ihmisen kehosta kivusta kieliviä välittäjäaineita – kipukoira on kroonisen kivun kanssa elävälle todellinen hengenpelastaja.

Vantaalla koira oppi nopeasti, ja kävi ilmi, että se tunnistaa tulevan kivun hajun perusteella. Koulutuksen jatkuessa kipukohtausta ennakoivat varoitukset alkoivat tulla yhä aikaisemmin.

Kipukohtaus on koirillekin hyvin stressaava tilanne, ja ne tekevät kaikkensa, että sitä ei tulisi. Kun koirat haistavat kivun, ne varoittavat, kunnes tapahtuu riittävästi kivun estämiseksi.

Välillä koiralle riittää pelkkä asennon korjaaminen. Toisinaan tarvitaan lämpötyynyä tai kipulääkettä. Kivun ennakoitavuuden ansiosta lääkkeiden käyttö on vähentynyt.

Kun koira varoittaa kivun tulosta, lääkkeitä ei tarvitse enää syödä varmuuden vuoksi.

Koirien hajuaistin hyödyntämisessä vain mielikuvitus ja asenne ovat rajana.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 11.11.2019 alkaen ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, koira, tulli, poliisi, poliisikoira, opaskoira, tullikoira, kipukoira, kennelliitto, sankarikoira,