Kaikki oli arvattavissa helpommin - ainakin netissä

Perjantai 6.5.2022 klo 20.28 - Kauko Niemi

 Totta.jpg
Sinua on varoitettu varmaan kymmeniä kertoja vaarallisista hakkereista. Joku on varmaan ihan selkeästi mennyt helppoon ja pian huomannut, että tililtä katosi tonneja tai kallista ja superhyvää tuotetta ei koskeen toimitettu mutta rahat menivät. Suomessakin näitä tapauksia on noin puolen miljoonan euron arvosta.

Edellä mainitut tapaukset ovat sikäli helppoja, että tiedät tasan tarkkaan mitä on tapahtunut ja huijaus on jäänyt kertaluoteiseksi. Entäs kun erikoisoperaatio alkaa jo vuosia ennen kuin se näkyy millään tavoin käytännön aktiviteettina. Siis markkinoidaan ja manipuloidaan ihmismieliä haluttuun suuntaan. Sitä tapahtuu nyt harvinaisen voimakkaasti kaikenlaisilla valheellisilla tiedoilla ja tahallisen tietoisilla painotuksilla.

Venäjä on ollut mestari tässä lajissa jo vuosia erikoisoperaatioineen. Se on pysynyt luomaan haluttuja ristiriitatilanteita ja saanut jopa länsimaita kiistelemään keskenään halutulla tavalla. Venäjän kansa on valtaosin tehokkaasti aivopesty. Todistetusti suuri määrä olemattomien ihmisten kaveripyyntöjä suomalaisillekin on kotoisin jostakin rajan takaa.

Korona sai liikkeelle mitä kummallisempia salaliittoteorioita. Saimaan sällikään ei enää ottanut selvää mihin ne kaikki hölmöydet perustuivat ja saivat voimaa taakseen ihan järkevienkin ihmisten kannanotoissa.

Niin sanottujen somevaikuttajien rooli on kasvanut huolestuttavasti. Toki siellä on mukana ihan asiallisten asioidenkin edistäjiä. Harva ihminen vain oikeesti arvioi viestien sisältöä, kunhan vaan seuraa ja pikku hiljaa alkaa salakavalasti ollakin samaa mieltä ja levittää sanomia.

Viimeaikaiset uutiset alkavat vilkuttamaan varoitusvaloja näistä iholle hiljaa asettuvista vaaroista. Mitä tapahtuukaan Twitterissä jos Elon Musk saa vallan ohjata maailman sananvapautta ja rakentaa vaikuttamiselle uudet normit.

Yle nosti ansiokkaasti esiin kuinka asiat saavat aivan käsittämättömiä mittasuhteita kuten huhtikuussa 2019 Länsi-Tampereella missä levisi pelkoa herättävä huhu. Kaksi alakouluikäistä lasta oli raiskattu – ja tekijä oli vapaana.

Rikosta seuraavana päivänä poliisi kertoi tutkivansa Tampereen tapauksia. Tiedossa ei ollut mitään sellaista, minkä perusteella olisi aihetta yleisempään pelkoon, poliisi tiedotti. Kyse oli ihonvärin mustamaalaamisesta

Ylen jutussa "Marko" on yksi suomenkielisen Twitterin aktiivisista maahanmuuttajien rikollisuutta jakavista keskustelijoista. Marko kieltäytyi esiintymästä "Ylen vedätyksenä" pitämässään jutussa, eikä Yle tiedä varmasti hänen oikeaa nimeään.

Marko käy tilillään yhteiskunnallista keskustelua rikoksista, mutta valikoiden – kiinnostus rajautuu lähes täysin tekijän ihonvärin mukaan. Se johtuu hänen mukaansa siitä, että "valtamediat" tarkoituksellisesti peittelevät maahanmuuttajataustaista rikollisuutta.

 

Median on todella katsottava myös peiliin. Suomi putosi maailman lehdistönvapausindeksin kakkossijalta viidenneksi. Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittain laatima indeksi julkaistiin viime viikolla.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan median polarisaatio uhkasi merkittävästi lehdistönvapautta viime vuonna. Järjestön pääsihteeri Christophe Deloire varoittaa etenkin niin sanotusta "Fox News -mallista", jossa media houkuttelee yleisöä jyrkillä mielipiteillä. Mallin lisääntyminen mediassa on kuolemanvaara demokratioille, koska malli horjuttaa yhteiskuntien sisäisen harmonian ja suvaitsevan julkisen keskustelun perustaa.

Järjestön mukaan sosiaalisessa mediassa leviävä disinformaatio kiihdyttää myös sitä, että ihmiset jakautuvat mielipiteiltään ääripäihin.

Aktiivisen toimittajaurani aikana jäi myös liian usein mielikuva siitä – kuka meistä toimittajista uskaltaa sen pahimmin ilmaista.

 

Katri Saarikiven mielestä nykyhetki vaatiikin meiltä aivan uudenlaisia resilienssin taitoja, koska uhat ovat osin uusia. Hän kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan kuinka luottamus on meihin sisäänrakennettu. Kyberresilienssin kannalta tärkeää on oppia tarkemmin havaitsemaan, milloin luottamusta manipuloidaan.

Tieteelliseen menetelmään tutustunut osaa puolestaan paremmin arvioida, onko vaikkapa netissä esitetyille väitteille oikeaa perustaa, tai kuinka luotettava muiden levittämä tutkimus on.

 

Nyt on siis oikea hetki paitsi olla varovainen tiedon suhteen mitä meille tyrkytetään, niin myös oppia jokapäiväistämään, ettei kaikki erikoisasiantuntijan sanomiset ole totta. Taustalla voi olla jonkun tahon erikoisoperaatio. Vähän niin kuin ostaisit joka viikko uuden television, kun hintahuijaus kertoo, että viikon erikoiskampanja tarjoaa juuri nyt 70 prosentin alennuksen. Ja mikä onkaan se oikea hinta.

Ja muista myös jokainen kuva ja video on äärettömän helposti manipuloitavissa, muokattavissa, yhdistettävissä pois alkuperäisestä yhteydestä. Yhtä helppoa nykyisin kuin paskan puhuminen kautta aikojen.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 9.5.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Lisää aiheesta:

”Kaikki sotilaamme eivät ymmärrä kuolemansa tarpeellisuutta”

Johanna Vehkoon esille tuomat valeuutiset, vihapuheet ja vaientamiset toivat sananvapauspalkinnon

Venäjä mustamaalaa nyt Suomea

Venäjä maalittaa suomalaista mediaa

Ano Turtiainen kertoi Venäjän tv:ssä "globalistien" vallankaappauksesta Suomessa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, valeuutiset, uutisten manipulointi, Elon Musk, Yle, Ihonvärin mustamaalaaminen, toimittajat ilman rajoja, lehdistön vapaus, Ktri Saarikivi, totta vai ei,

Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa

Sunnuntai 25.8.2019 klo 8.54 - Kauko Niemi

Vai mitenkähän päin se nyt oikeasti olikaan. Joka takauksessa kuvien manipulointi on nykyisin jokaisen käynnykänkäyttäjän keino saada kuville tykkäyksiä.

Kuvankäsittelyssä ei tarvitse kuin valehdella värien säädöillä ja kerää heti peukkuja. Yksikin auringonlaskukuva luonnollisimmillaan on jo turruttanut katsojat ja nyt pitää saada paljon lisää värejä ja dramatiikkaa. Värisäädöt kaakkoon ja taas tulee peukkuja

Lohdutan teitä jokaista, etten minäkään julkaise yhtään kuvaa suoraan kamerasta. Kameroiden tekniikat eivät sittenkään ole kilpailukykyisiä silmälle. Kuvia terävöitän teknisesti, suoristan horisontit sekä rajaan epäolennaisia reunoja pois. Myös moni kuvaussuunnitelma saa myös odottaa oikea valaistusta, jos vaan ikinä on aikaa. Harva tavallinen kuvien katselija tiedostaa olenko ottanut kuvan kännykällä vai järjestelmäkameralla. Molempien kuva-aihiot tulevat raakakuvina.

Tokihan kuvakerronnassa voi ja osin jopa pitää joitakin asioita korostaa, kun taas dokumentissa ei passaisi liioitella. Kun laitat vaikkapa tavaraa nettipalstalle myyntiin, niin kyllähän se on perempi olla totuudenmukainen kuva myytävästä tuotteesta. Viime aikoina kiinteistövälittäjät ovat saaneet tutaa täysin väärän mielikuvan luonnista myytävästä kohteesta.

Laihduttaminen, lihottaminen tai jotenkin muuten vaikkapa ihmisen mittasuhteiden muuttaminen ei ole teknisesti järin vaikeaa, saati kuvien yhdistäminen. Lähettää selfieitä Kiovasta vaikka todellisuudessa olisi Kälviällä.

Tänään kuka tahansa pystyy käsittelemään kuvia siinä missä reilu 10 vuotta sitten käsittelyn hoiti huippuammattilainen erikoislaitteillaan. Nyt nämä ammattilaiset joutuvat tekniikan vyöryssä miettimään elantonsa uudelleen.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen kuvaaja on erikoistunut toimeentulonsa takaamiseksi on lasten hampaisiin. Hän lupaa rakentaa kuvien lapsille virheettömät hampaat siis ainakin hymykuvissa. Tässä sitten mennäänkin jo kovasti paljon valheelliselle linjalle.

Viime viikolla ilmestyneen Tommi Läntisen kirjan kansikuva on niin siloteltu, että kovasti vaikea on tunnistaa itse kohdetta. Miksi? Kuitenkin haastattelukuvissa 60 vuotias pörrötukka näyttää Tommi Läntiseltä studiomeikeissään.

Kuvilla hauskutteluun lankesi varsin moni suomalainenkin. Facebookissa ilmestyi ”hauska” leikki, miltä minä näytän vanhana. Niin sanottu tekoäly muokkasi hetkessä jokaisesta vanhuudenkuvan.

Pian paljastui, että operaation takana oli venäläinen enemmän tai vähemmän hakkerihenkinen tiedonkeruu projekti. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole tullut julkisuuteen, kuinka tietoja olisi todellisuudessa käytetty. Ehkä sekin aika vielä tulee.

Viimeaikaiset uutiset ovat paljastaneet, ettei paparatsien työ olekaan niin kovin vaikeata ja haasteellista kuvata salaa julkkiksia ja juoruillen paljastaa julkkisten yksityiselämää koko maailmalle.

Maailmantähdet lavastavat surutta paparazzikuvia pysyäkseen pintakermassa. Ilmiö on yllättävän yleinen, vaikka siitä ei juuri puhuta. Näin pysytään julkisuudessa tarkasti varjellun salarakkaan kanssa.

Kaikki edellä mainittu on enemmän ja vähemmän harmitonta asioiden korostusta ja vääristelyä ja fiinistelyä, jotka sitten joskus kolahtavat kuvaajan tai mallin omaan nilkkaan. Kokonaan eri asia on informaatiovaikuttaminen, missä suurella rahalla tuotetaan jatkuvaa kuvavalehtelua.

Tuorein esimerkki vaikkapa viime viikolta, missä vanhalla videolla luotiin huhua huippunyrkkeilyottelusta, jota ei ollut tarkoituskaan koskaan toteuttaa. Kahden minuutin videosta maksettiin yli kahden miljoonan dollarin kuvauspalkkio entiselle maailmanmestarille.

Monet muistavat Ranskan keltaliivien kuvamateriaalia rankoista katutappeluista, mitkä eivät liittyneet lainkaan sen hetkisiin kahakoihin. Tai jos olet seurannut tämän hetkisiä Kiinan ”virallisia” julkaisuja Hongkongin mielenosoituksista. Kuvatuotanto tukee hyvin Kiinan luokittelemaa terrorismi-leimaa. Youtube sulki viime viikolla yli 200 kiinalaista tiliä, jotka tuottivat väärää tietoa Hongkongin demokratialiikkeestä.

Kuvilla valehtelu on ihan yhtä todellista kuin puheilla ja kirjoittamalla valehtelu. Medialle tämä on ykkösluokan haaste pysyä totuudessa. Kuvilla kikkailussa on toistaiseksi vielä suurempi vaara jäädä faktantarkistajien haaviin - onneksi!

Tämä on kuultavissa podcastina www.finnradio.fm nettiradiossa ma 19.8.2019 alkaen ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00 (paikallista Espanjan aikaa)

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, valokuva, video, kuvamanipulointi, paparazi, keltaliivit, Hongkong

Lapsen suusta kuulee totuuden - Onko kiire tuhma sana

Perjantai 9.3.2018 klo 13.20 - Kauko Niemi

Jokunen aika sitten FB-tuttavani päivitti sivulleen, kuinka lapsi oli kysynyt - onko kiire tuhma sana. Pysähdyin heti miettimään, että sehän on todella tuhma ja ruma sana. Selkeästi pahempi kuin vittu, perkele, paska ja monet muut.

Todennäköisesti lapsi oli kuullut toistettavan kiire sanaa samalla tavoin kuin muitakin tuhmia sanoja ja veti siitä johtopäätöksensä. Tosin monet muut tuhmat sanat ovat lähes merkityksettömiä ja niiden hokeminen ei paljoa mieliä tai maailmoja muuta. Tuossa pari päivää sitten kävelin kotiin ja melko siistin näköinen nainen huusi puhelimeensa liki joka toiseksi sanaksi vittu. Kuulin ainakin 30 ehkä 50 metrin päähän, että en mä vittu tiedä missä vitussa mä oon.

Kiire on kuitenkin sana, joka vaikuttaa sinun tapaasi toimia ja suhtautua asioihin. Itse uskon alitajuntamme voimakkaaseen manipulointiin. Melkein mitä tahansa toistamme riittävän uskottavasti ja riittävän usein, alitajuntamme alkaa toteuttamaan sitä. Pian sinulla on niin kiire, ettet ehdi tekemään muuta kuin kiirettä.

Minulla on kiire - sopii alitajunnallemme oikein hyvin. Alitajunta ei ymmärrä kieltomuotoa ja kiireen hokeminen uppoaa tehokkaasti perusajatteluumme, jos emme hallitse sitä.

Kuin taivaan lahjana tätä pohtiessani, tällä viikolla julkaistiin oikein kirjakin Hoppu on hanurista. Kirjassa, jota en vielä ole ehtinyt lukea, on haastateltu toistatuhatta ihmistä ja tutkittu kiireen syitä, seurauksia ja kitkentäkonsteja.

”Tuntuu, että kaikki kyllä teoriassa tietävät temput hopun kitkemiseksi ja osaavat ajanhallinnan perusteet, priorisoinnit, ei:n sanomisen merkityksen ja stressihormonien vaikutusjuuret ja seuraukset”, kertoo yksi kirjan kirjoittajista Kissconsultingin toimitusjohtaja Maarika Maury.

”Tiedon puutteesta ei siis tosiaankaan ole kyse, mutta silti moni tosiasiallisesti kärsii kiireestä ja silloin hoppuoireet, harmit ja hässäkät ujuttautuvat arkeen – työpaikalla ja kotona. Kiire tosiasiassa syö myös laadun sekä ahmaisee rahaa ja saa äkäiseksi." Kiire on siis tosiasiallinen kiusa ja tuhma sana.

Viime viikolla keskusteltiin Ylen Aamu-tv:ssä myös muotisanasta – pöhinä. Se ei siis ole synonyymi kiireelle, vaan siihen on koulukunnasta riippuen kaksikin tulkintaa. Tv:ssä startup-toimintaa edustavat nuoret pitää pöhinää jatkuvan kokeilun ja testaamisen kautta uuden hakemista. Siis juurikin kiireeseen juuttuneen vastakohta. Tosin vanhempi koulukunta pitää pöhinää lähinnä hosumisena ja sähläämisenä, missä ei synny mitään valmista.

Kadulla tulee vastaani tuttava, joka kanssa olemme osin samassa projektissa. Moikkaamisen jälkeen kysäisen projektin yhden pienen vaiheen tilannetta. Ystäväni alkaa hosumaan, kuinka hänellä on ollut niin kiire.

Hänellä on monta minuuttia aikaa sättiä kiirettään ilman mitään kiirettä. Vastaus tuohon pieneen kysymykseeni olisi vienyt puolet vähemmän aikaa, kuin kiireessä rypeminen ilman todellista kiirettä. Itseään manipuloiden.

Nopeasti tekeminen ei ole kiirettä. Toimittajan työssäni olen kokenut niin monesti, että huono taustatyö tuottaa kiirettä, kun pitää tehdä jotakin nopeasti. Kun perusasiat ovat kristallinkirkkaana päässä, niin sopivaa tietoa tulvii sinua vastaa joka nurkalla senkun napsit niitä talteen ja toteutukseen.

Jos et tiedä mitä tarvitset, niin elämä on kiirettä ja yllätyksiä täynnä. Teet kiireessä samoja asioita samalla tavalla kuin aina ennenkin, vaikka kaiken aikaa pitäisi tehdä eri tavalla paremmin.

Tee pohja- ja taustatyö huolella, niin pystyt hyödyntämään ympärilläsi olevat asiat ja tiedon ilman paniikkia. H-hetkellä pystyt toimimaan nopeasti ilman kiirettä ja rutiinien hidasteita. Rutiinitkin pitää olla hallussa.

Se että kalenterisi on täynnä ei automaattisesti tarkoita kiirettä. Mieluummin, että asiat ovat järjestyksessä. Ja jälleen kerran tiedossa oleviin asioihin löytyy helpommin ratkaisu, kun ne ovat jo muhimassa.

Toki realisti pitää olla. Kaikella on rajansa. Ja toisaalta en usko siihenkään, että pystyt rakentamaan positiivisen tehokasta mielikuvaa itsestäsi kiireellä. Jokainen kun tietää kuinka hankala yhteistyökumppani on kiireinen ihminen. Erityisen hankala hän on työryhmän jäsenenä.

Kirjan kirjoittajat neuvovat, että muiden ihmisten kanssa kannattaa ottaa puheeksi sellaiset asiat, jotka tuottavat kerrasta toiseen kiirettä. Jos joku tekee sovitut asiat aina myöhässä tai antaa jatkuvasti epäselviä ohjeita, paine kasautuu muille. Aina ihmiset eivät itse tajua, mitä vaikutuksia heidän käytöksellään on.

Otetaan tuo lapsen kysymys tosissaan. Kiire on kirosana ja emmehän me sivistyneet ihmiset kiroile.

Tämä on kuultavissa puhuttuna varsiona maanantaina 12.3 klo 21:30 (Suomen aikaa) espanjalaisen Finnradion nettiradiossa 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiire, manipulointi, tuhma sana, kiroilu, pöhinä,

Gigantti manipuloi asiakkaiden tuotearvosteluja

Perjantai 4.7.2014 klo 17.31 - Kauko Niemi

Asiakkaiden tuote- ja palveluarvostelut ja palautteet hyvässä ja pahassa ovat aina niitä joita seuraan aina ennen lopullista ostopäätöstä.

Tätä arvokasta tietoa löytyy paljonkin paitsi kauppojen omilta sivuilta niin myös Facebook-kavereilta ja yleisiltä keskustelupalstoilta. Ja jos tätä palautetta ei löydy niin voi aina heittää pallon ilmaan ja kysellä kokemuksia.

Näitä arvioita voi peilata kuorutettua mainoshelinää vastaan ja arvioida millainen se todellisuus mahtaakaan olla.

Nyt vastaani tuli omituinen tilanne, missä Gigantti hylkäsi kirjoittamani arvion tuotteesta. Arvioni oli yltiöpositiivinen ja jo sen takia hieman epäuskottava. Viimeisessä lauseessa kuitenkin annoin neutraalia palautetta ja se ei sitten kelvannutkaan Gigantille.

Ensimmäinen arvostelutekstini:

”Kuivaa tulee
Tämä on nyt kolmas kuivausrumpu samasta tuoteperheestä - Siemens - Bosh - Siemens. Laite toiminut moitteettomasti ja kylppäriä kuumentamatta. Vaikuttaa että kuivaus on huomattavasti hellävaraisempaa aiempiin verrattuna. Nukkasihdissä on selkeästi vähemmän "jätettä" kuin aiemmassa kuivurissa. Tällä kertaa Gigantin verkkokauppa toimi minuutin tarkkuudella ja tiesin kaiken aikaa missä mennään. Koneen luukussa on iso "mainosteksti" jonka poistamiseen en ole saanut vielä vastausta sen enempää myyjältä kuin maahantuojaltakaan.”

Poistin tuon viimeisen lauseen ja kas arvioni hyväksyttiin heti. Tutkin Gigantin palautesääntöjä. Niissä ei suoraan sanota, että tuotearvioiden pitää olla vain positiivisia, ennen kuin ne julkaistaan. Säännöt kertovat että vain hyväksytyt arviot pääsevät kuukausiarvontaan.

Tulkintani on se, ettei Gigantin sivuilla oleviin tuotearvioihin voi luottaa. Gigantti ei itse peukaloi varsinaisia tekstejä, mutta jättää yritykselle epämiellyttävät arviot julkaisematta.

Sinänsä sääli, että tällaisen pienen manipuloinnin takia pitää ryhtyä epäilemään koko yrityksen toimintaan. Olen kuitenkin vajaan vuoden sisällä ostanut Gigantin nettikaupasta tuotteita 2985,90 eurolla. Ja tuo viimeisen ostoksen prosessi oli juuri niin hyvä kuin verkkokauppa tällä hetkellä voi olla. Parempaan on pystynyt vain Adobe.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Gigantti, tuotearvostelu, manipulointi