Älä mahdu muottiinSunnuntai 13.10.2019 klo 11.57 - Kauko Niemi Viime aikoina olen törmmännyt jatkuvasti tilanteisiin, missä ulkoiset paineet ja nimenomaan ulkonäköpaineet eivät ole missään suhteessa todellisuuden ja totuuden kanssa, saati helpottaisi kenenkään elämää. Surkuhupaisaa, oikeastaan säälittävää oli esimerkiksi Turun Kirjamessuista kirjoittelu, missä otsikkotasolla kerrottiin kuinka messujen ohjelmajohtaja Jenni Haukio oli pukeutunut syksyn muotiväreihin. Mitä tekoa pukeutumisella on kirjallisuuden ja Haukion ammatillisen taidon kanssa. Ei yhtään mitään. Pitkään on puhuttu koulukiusaamisesta. Kuopion koulusurma epäiltyä oli kiusattu koulussa pitkään. Luokkatovereiden lausuntojen mukaan nimenomaan ulkonäön takia. Mistä koululaiset määrittävät ulkonäkökriteerit, ei mistään muualta kuin kotoa opitun näkemyksen kautta. Turkulainen tutkijaryhmä käsittelee aihetta juuri ilmestyneessä tietokirjassaan Ulkonäköyhteiskunta – ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Teos perustuu vuosina 2016–2018 tehtyyn tutkimushankkeeseen. Tutkijoiden tarkoituksena on ravistella ulkonäön asemaa ja saada ihmiset kaipaamaan muutosta, ennen kuin elämme dystopisessa ulkonäköyhteiskunnassa, jossa ihailtavan ulkonäön saavuttaminen on ihmisen korkein tavoite. Jo tällä hetkellä tutkijat arvioivat, että keskiverto nainen viettää elämänsä aikana peilin edessä yli vuoden. Sillä tavallako ihminen haluaa merkittävän osan elämästään viettää? Jokin aika sitten radiosta kuulin, kuinka nuori tyttö käyttää 1,5 tuntia aikaa itsensä somistamiseen lähtiessään ulos. Viime viikolla julkistettu tutkimus kertoo, kuinka perheenäitien merkittävin uupumusta lisäävä tekijä on kokemus ulkoapäin tulevista paineista. Riski uupumiseen kasvoi, jos vanhemmalla oli lisäksi taipumus itse asettaa kovia vaatimuksia itselleen. Tällainen tuplaperfektionismi oli tutkimuksen mukaan kaikista pahin uupumisriski. Islannin presidentin puoliso Eliza Reid nosti myös viime viikolla kissan pöydälle. Mihin tahansa minä tai samassa asemassa olevat menemmekin, meille annetaan vain herraskainen sivurooli. Kun miehet puhuvat oikeista asioista, naisten tehtävä on vielä nykypäivänäkin olla vain miehensä jatke, jolla ei ole muuta tekemistä kuin maistella viinejä ja katsella tanssiesityksiä ja maisemia. Reid ei halua enää mahtua muottiin, eikä suostu enää matkustamaan jatkuvasti edustamassa miehensä kanssa. Kovasti aikoinani odotin, että niinkin hyvä ja paljon maailmaa muuttanut kampanja kuin #metoo olisi puuttunut muuhunkin kuin iänikuisiin vanhoihin seksuaalihäirintöihin. Koska ulkonäköpaineet murtavat niin monen ihmisen elämän. Yhtähyvin naisen kun miehenkin. ”Hei, olen Niina toinen #älämahdumuottiin-projektin perustajista. Minuun on liitetty monia titteleitä ja määreitä, mutta tässä ehkä rakkaimmat (ei tärkeysjärjestyksessä): valokuvaaja, valokuvataiteilija, yrittäjä, näkyväksi tekijä, maailmanparantaja, vaimo, äiti, ihana nainen. #älämahdumuottiin-projekti on minulle äärettömän tärkeä, koska haluan että lapseni saavat elää maailmassa, joka on empaattisempi ja lempeämpi kuin nykymaailma tai se maailma jossa olen itse kasvanut. Ja haluan tehdä töitä sen paremman maailman eteen. Haluan näyttää lapsilleni, että yksi ihminen voi toiminnallaan vaikuttaa, mutta että yhdessä olemme enemmän ja saamme aikaiseksi suurempia muutoksia kun teemme yhteistyötä. Toivon, ettei lasteni tarvitse kokea sellaisia ulkopuolisuuden ja riittämättömyyden tunteita, joiden kanssa olen itse kamppaillut. #älämahdumuottiin / #breakthemold -projekti on yhteiskunnallinen taide- ja hyväntekeväisyysprojekti, jossa kuvataan ihmisiä alasti mallinuken kanssa. Mallinukke symboloi epärealistisia paineita ja odotuksia, joille useimmat meistä altistuvat. Projektilla edistetään tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, yhteisöllisyyttä ja itsensä hyväksymistä. Ja nyt tämä projekti suuntaa Amerikkaan. Käsillä on ensimmäinen askel projektin kansainvälistämiseen, kun suomalaiskaksikko suuntaa projektin kanssa New Yorkiin riisumaan amerikkalaisia. New Yorkissa Merimaa ja Stolt kuvaavat lisää kuvia projektiin. Kaikille avoimet ja ilmaiset kuvaukset järjestetään tulevana viikonloppuna Chelseassa Center for Social Innovationin tiloissa. Samassa paikassa on esillä ensimmäinen kansainvälinen alastomien ihmisten kuvanäyttely. Oma kaino aloitteeni ja toiveeni on, ettei Suomessa järjestetä enää ainuttakaan missi-kilpailua, joilla ei ole mitään muuta tekoa kuin kasvattaa ulkonäköpaineita. Toiseksi tulevat linnanjuhlat eivät tarvitse ainuttakaan samisykköä tai jaakkoseliniä kommentoimaan asusteita. Asusteilla ei ole mitään tekoa itsenäisyyden kanssa. Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 14.10.2019 alkaen ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00 (paikallista, Espanjan aikaa)
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, älä mahdu muottiin, #älämahdumuottiin, Jenni Haukio, Turun kirjamessut, Eliza Reid, |
Laiha anti MessukeskuksessaLauantai 1.11.2014 klo 12.06 - Kauko Niemi Kaksi hyvää kaveriani ovat jo pitkään kieltäytyneet lähtemästä messuille ja maksamasta noin 20 euron sisäänpääsymaksua plus 11 euron parkkimaksua, sillä eihän kauppoihinkaan ole sisäänpääsymaksua. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: messut, netti, kamera |
Milloin kauppoihin tulee sisäänpääsymaksu?Sunnuntai 2.3.2008 - Kauko Niemi Yritin viikonloppuna houkutella pyöräilykaveriani Fillarimessuille Helsingin Messukeskukseen. ”Miksi minä maksaisin pääsymaksun, jotta pääsisin ostamaan jotakin tai vähintään tuote-esittelyyn. En näe mitään eroa, jos kauppakeskukset tai Stockmann ryhtyisivät perimään sisäänpääsymaksua ostoksille tulevilta ihmisiltä.” Hänen vastauksensa pani tosiaan miettimään, mistä messuilla on kyse tänä päivänä. Kuinka moni tosiaan tarkemmin ajateltuna haluaisi maksaa, että näkisi tuote-esittelyn tai päästäkseen kauppaan ostoksille haluaisi maksaa sisäänpääsymaksun. Messujen sisäänpääsymaksu on perinne menneiltä ajoilta, jota kukaan ei ole kyseenalaistanut maailman muututtua. Vuosia sitten messuilla oli ehdottomasti kaikenlainen kaupanteko kielletty ja tuolloin katsottiin perustelluksi periä sisäänpääsymaksua vaikka näytteilleasettajat maksavatkin messuorganisaatiolle sievoisen paikkavuokran ja jokaisesta lisukkeesta lisää. Nythän tilanne on toinen. Tuotteita myydään messuilla täyttä häkää ikään kuin missä tahansa liikkeessä. Suomen Messut kiidätti kehumaan esimerkiksi heti Matkamessujen jälkeen tiedotteessaan, että - Matkamessujen kävijät tulivat messuille tosimielessä, sillä keskimäärin kävijät ilmoittivat ostaneensa matkailupalveluita messuilta 151 eurolla. Messuilla kävi viikonlopun aikana 84 000 kävijää, niin TNS Gallupin tekemän kävijätutkimuksen mukaan messuilla myytiin siis yli 12,5 miljoonalla eurolla. Siinä pienempi kauppa kalpenee vaikka päästääkin asiakkaat sisään ilmaiseksi ostoksille. Ja sisäänpääsymaksujakin kertyi yli miljoona euroa. Onkohan tämä nyt kaikin puolin reilua. Kaverin ajatusmaailmaahan on oikein ryhdyttävä tosissaan miettimään. Siinähän voisi olla seuraavan kansalaisadressin paikka. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: messut, sisäänpääsymaksu |