Mielipiteitä syntyy, synnytetään, vahvistetaan ja vaihdetaan, mutta ethän ole vain ajatustesi vanki.

Lauantai 13.6.2020 klo 21.14 - Kauko Niemi

Mielipiteitä syntyy hyvinkin nopeasti ja valitettavan usein ne sekoitetaan faktoihin. Jokainen yksittäinen tapahtuma tai tieto synnyttää aina mielipiteen asiaan. Toisaalta jokaisen ihmisen kokemustausta ja olemassa olevat valmiit mielipiteet vahvistuvat tai heikkenevät sen mukaan kuinka hyvin uudet tiedot tukevat tai vastustavat sinun aiempia mielipiteitäsi.

Aivot menevät helposti halpaan. Tutkijat ovat listanneet kymmeniä erilaisia ajatusvirheitä. Osa niistä on jokapäiväisiä – ja niitä tapahtuu kaikille.

Ongelmaksihan tilanne muodostuu, jos on joutunut mielipiteittensä vangiksi, eikä pysty mukautumaan muuttuviin tilanteisiin. Maailmassa näyttää olevan tavattoman paljon rasismin mielipidevankeja. Ihmisiä, jotka uhraavat suuren osan elämästään vastustaakseen eri näköistä tai eri väristä lajitoveriaan. Ihan vaan siksi, että kuvittelee ja on rakentanut itselleen valheellisen mielipiteen - luulee olevansa se ainoa oikea ihmisrodun edustaja tällä pallolla.

Kuinkahan suurta rasismia löytyisi vaikkapa koiramaailmasta, jos ryhdyttäisiin tutkimaan. Koirarasismikin syntynee enemmän ihmisen päässä kuin koirien itsensä keskuudessa. Etenkin kun luontokappale ei jää rakentelemaan itselleen mielipiteitä vaan toimii vaistollaan ja hetkessä. Jos musta ja valkoinen koira eivät tule toimeen keskenään, niin syy ei ole värissä vaan jossain ihan muussa.

Tällä hetkellä on isojakin asioita, jotka joka tapauksessa tapahtuvat, eikä niiden suhteen kysytä sinun mielipidettäsi. Sinä voit suhtautua kielteisesti tai myönteisesti vaikkapa ilmastomuutokseen. Voit muokata mielipiteitäsi vallitsevien tilanteiden mukaan ja muuttaa omaa käyttäytymistäsi muuttuvien mielipiteittesi suhteen. Tai olla omien mielipiteittesi vanki ja kohdata ajanmittaan suuria vastoinkäymisiä vaikkapa juuri ilmaston suhteen.

Omassa päässäni olen joutunut viime päivinä muokkaamaan mielipiteitäni niin sanotusta amerikkalaisesta unelmasta. Tosin amerikkalainen unelma terminä ei ole koskaan valloittanut päässäni kovinkaan intohimoista mielipidekenttää. Olen sentään työskennellyt 17,5 vuotta amerikkalaisissa yrityksissä ja vieraillutkin maassa reilut parisenkymmentä kertaa.

Ymmärrän oikein hyvin, että kerran voi erehtyä mielipiteissään ja äänestää presidentiksi vaikkapa Donald Trumpia. Nyt kun on ollut vuosia aikaa tarkistaa ja muuttaa omien mielipiteittensä sisältöä suhteessa todellisuuteen, niin tuntuu käsittämättömältä minun mielestäni, jos Trump valitaan uudelle kaudelle ensi marraskuussa.

Tämän valinnan jälkeen, jos niin käy, aloitan mielipiteitteni tarkastelun koko Yhdysvaltain kansakuntaa kohtaan. Usko ja luottamus inhimillisyyteen ja rehellisyyteen ovat tämän jälkeen koetuksella.

Kuinka voin olla valmis muuttamaan hetkessä mielipiteeni kokonaista kansakuntaa kohtaan. Tämä ei tosiaankaan tapahdu hetkessä. Eikä mielipiteiden käyskäännöstä pidä muutoinkaan tehdä muutaman asian takia. Ei etenkään, jos olet elänyt pitkään jossakin kuplassa ja rajoittanut sekä valikoinut kohtaamaasi tietoa.

Hyvä ja todellinen mielipide kasvaa omista arvoista vuosien mittaan. Vähän kuin aito tieteen tekeminen – se korjaa jatkuvasti itseään. Siis ei kumoa toisia tutkimuksia. Tällöin voit seistä omien mielipiteittesi takana, tuntematta sisäistä ristiriitaa. Ja mikä tärkeintä arvostaa ja antaa tilaa muiden mielipiteille. Kunnioittaa niitä. Pelkkien mielipiteiden kaksintaistelu harvoin tuottaa hyvää lopputulosta.

Yhdysvaltalainen itsekeskeisyys on ollut minulle silmiinpistävää kaikessa. Sitähän harva siellä elävä edes huomaa, koska on siihen kasvatettu ja kasvanut. Kenenkään ei pidä puuttua minun tekemisiini ja kaikkein vähiten yhteiskunnan. Amerikkalaisen unelman eläminen tarkoittaa, että unelmoinnin ja käytännön tekemisen välillä on suuri ristiriita. Minulle aivan liian suuri.

Parhaiten pärjäävä amerikkalainen on se, joka rakentaa parhaat unelmat ja esittää kiinnostavimmat mielipiteet vaikkei niillä olisi juurikaan yhteyttä käytännön tekemisiin. Siis Suomeksi parhaat valheet kuten Trump. Ja nykyisin ei edes tarvitse pelätä valheista kiinnijäämistä – So What!

Tasapuolisuuden nimissä on toki sanottava, että heitetään niitä korona-faktoja melkoisen suurella kintaalla myös Venäjällä ja Brasiliassakin.

Minun mielipiteeni yhdysvaltalaisia kohtaan ei tietenkään muuta maailmaa. Eikä sekään, etten halua matkustaa tuollaiseen maahan, missä aitoudella ei ole sijaa. Toisaalta olen aistivinani, etten ole ihan yksin asian kanssa. Toisaalta minulla on hyviä kokemuksia ja käytäntöjä työelämästä, kun amerikkalaiset bisnes-ajatukset istutetaan karsittuina suomalaiseen ympäristöön.

Hienointa mitä rapakon takaa olen pitkiin aikoihin kuullut, on kun Camden New Jerseyssä irtisanoi kaikki poliisit vuonna 2012. Nyt kaupungin rikollisuus on pudonnut lähes puoleen.

Camden hajotti poliisilaitoksensa kokonaan, koska sitä pidettiin liian korruptoituneena uudistettavaksi.

Kaupunki oli tuolloin maan väkivaltaisimpia ja huumekauppa rehotti. Poliisilaitosta vastaan nostetut kanteet paljastivat, että poliisit lavastivat järjestelmällisesti todisteita, väärensivät raportteja ja valehtelivat oikeudessa. Uuden poliisin työssä uudistus näkyy yhteisöllisyyden korostamisessa.

Valitettavasti pahaa pelkään, ettei tämäkään uutinen saa suurtakaan sijaa tulevaisuuden rakentamisessa.

 

Suositeltavaa luettavaa:

Älä usko itseäsi! Hyviä päätöksiä on vaikea tehdä, koska ajattelumme on täynnä virheitä

Biljarditähti Mika Immosen mukaan USA on pöyristyttävässä tilassa

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 15.6.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Tutkittua tietoa mennen tullen

Lauantai 11.1.2020 klo 16.46 - Kauko Niemi

Nopea nettihakuni kertoo, että aivan lähiaikoina suomalaisissa lehdissä on julkaistu 2218 uutista, joissa käsitellään tai perustuvat johonkin tutkimukseen. Sisällöstä en tietenkään ole varma, sillä tuollaista määrää uutisia ei pysty lukemaan saimaan sällikään, mutta tutkimus on kova sana.

Medialukutaidon näkökulmasta tutkimus-sanana on varmasti yksi eniten väärinkäytetty sana suomen kielessä. Tutkimus, selvitys, kysely, gallup, mittaus, tieteellinen tutkimus, mielipidemittaus, tai mitä niitä nyt onkaan ymmärtämättä mitä ne käytännössä tarkoittavat. Ja tuskin ymmärtävät käyttäjät itsekään.

Vähän niin kuin ennen vuodenvaihdetta media esitteli bulgarialaismummo Baba Vangan ennusteet vuodelle 2020: hän povaa tälle vuodelle vedenpaisumusta, Putinin murhayritystä ja Trumpin kuuroutumista.

Edellisessä blogissani nostin esiin tapauksen, missä tutkimusväitteillä virallisessa terveydenhoidossa ei ole mitään perää.  Ben Furmanin omalla palstallaan julkaisema ihmettely - Duodecimin Masennuksen Käypä hoito-suosituksesta.

Furman tarkisti viitteet. Löysin netistä kaikki kymmenen artikkelia ja luki huolella jokaisen artikkelin yhteenvedon ja johtopäätökset. Yllätyksekseni jouduin toteamaan, että yksikään näistä kymmenestä artikkelista ei puhunut väitteen puolesta, jotkut eivät liittyneet aiheeseen mitenkään ja jotkut puhuivat vastakkaista kieltä.

Juuri julkaistu Ylen puolueiden kannatusmittaus ja sen tulkinta ei saa myöskään kovinkaan korkeita pisteitä.

Journalistikonkari Antti-Pekka Pietilä kommentoi mittausta osuvasti. Ennen kuin kukaan repii pelihousujaan tai vetää voitonlippua salkoon, kannattaa perehtyä Ylen puolueiden kannatusmittauksen taustatietoihin.

”Joulun ja uuden vuoden juhlakauden vuoksi mittausta varten haastateltujen määrä oli tällä kertaa tavallista pienempi, alle 1500 henkilöä, joten myös mittauksen virhemarginaali on tavanomaista leveämpi eli suurimpien puolueiden lukemissa +/-2,5 prosenttiyksikköä, kuvailee Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kannatusmuutoksia.

Näin ollen demarien, keskustan, kokoomuksen ja vihreiden kannatuksen muutokset ovat virhemarginaalin sisällä. Kansalaisten todellisen tiedonsaannin turvaamiseksi olisi toivottavaa, että mediat huomioisivat mittauksen taustatiedot omissa kommenteissaan.

Niin sanottuja tutkimuksia voidaan pitää arveluttavina keppihevosina, kun jätetään tarkemmat tulkinnat tekemättä ja rakennetaan viestit vain tutkimus-sanan varaan. Kuulostaahan se niin luotettavalta, kun on oikein tutkittu.

Jopa tieteellisissä tutkimuksissa on vaaransa. Tutkimuksia tehdään niin tolkuttoman pienistä yksityiskohdista. Tutkimus sinänsä voi olla ihan tarkka ja relevantti yksityiskohta, mutta kukaan ei tiedä eikä ota vastuuta siitä, kuinka se vaikuttaa kokonaisuuteen.

Tämä tulee esiin jatkuvasti terveyttä, hyvinvointia ja ravitsemusta käsittelevissä tutkimuksissa. Elävä olento ei koskaan ole yhden yksittäisen asian varassa, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on suunnittelemassa tutkitun tiedon teema vuotta. Ei voi muuta kun toivottaa teemavuodella 2021 mitä parhainta menestystä tässä valemaailmassa.

Teemavuosi 2021 kutsuu kaikkia mukaan tutustumaan hyvien tietolähteiden monipuolisuuteen aina tutkimustiedosta ja tilastoista erilaisiin selvityksiin ja analyyseihin asti sekä hyödyntämään tietoa omassa toiminnassaan ja kiinnostuksensa mukaan.

Tutkittua tietoa, sen näkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä edistetään monin eri tavoin.

Ei muuta kuin kaikkea menestystä totuudessa pysymiseksi.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 13.1.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

Olet loppuelämäsi mielipiteittesi vanki

Sunnuntai 14.10.2018 klo 7.52 - Kauko Niemi

Some on osoittanut jo moneen kertaan, ettei ihminen pysty itse arvioimaan omia sanomisiaan. Nyt on sitten saatu parikin oikeuden tulkintaa missä menee raja sananvapauden ja kunnianloukkauksen välillä. Ihminen on näköjään itse kykenemätön vetämään rajaa sanomisilleen.

Tällä tarkoitan tervetullutta oikeuden rajanvetopäätöstä tapauksessa Tomi Metsäketo. Neljä naista tuomittiin sakkoihin. Tällaisia päätöksiä pitäisi syntyä pikaisesti muutamia lisää. Myös sellaisissa tapauksissa, joissa ei ole mukana julkisuuden henkilö. Heidän kohdallaan kunnianloukkauksen raja venyy välillä tolkuttoman pitkälle.

Korostan nyt vielä asian ympärillä pyörineet tarinat ovat lipsuneet sinne ja tänne. Prosessissa ei käsitelty, eikä pitänytkään käsitellä Tomi Metsäkedon käytöstä. Eikä tässä tapauksessa pidä sotkea oikeudellista ja moraalista vastuuta.

Metsäkedon tapauksen kanssa saman aikaan suuria sanomisia puitiin myös Laura Huhtasaaren kohdalla. Huhtasaari on poliitikko ja tällä kertaa hän loi keksimällä keksityn tempun päästäkseen julkisuuteen. Hän hyödynsi provokaatiossaan lapsia. Huhtasaarenkin kohdalla toivoisi, että kyseinen koulu selvityttäsi sen rajan mitä poliitikko saa tehdä ja mitä ei. Mitä tietoja kouluista ja oppilaista saa julkaista niin että nimet paljastuvat.

Myös hyvinkääläinen huoltoasemayrittäjä otti oikeuden omiin käsiinsä. Sen sijaan, että olisi antanut todistusaineiston poliisin selvitettäväksi, kuva-aineisto bensavarkaasta levitettiin julkisesti somessa. Viime viikolla Hyvinkään käräjäoikeudessa nnettiin  huoltoasemayrittäjälle 4400 euron sakot yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Yrityksen työntekijä sai 660 euron sakot samaisesta syystä.

Tällaisia oikeuden linjauksia ehdottomasti tarvitaan, koska yksittäinen ihminen ei näköjään ymmärrä rajaa, saati ymmärtäisi ja osaisi hyviä ja kohteliaita käyttäytymistapoja. Näiden asioiden mittaamisessa on se käytännön ongelma, ettei poliisin resursseja riitä jokaiseen nokkapokkaan.

Metsäketoa kutsuttiin viimesyksyisissä Facebook- ja Twitter-kirjoituksissa muun muassa sarja-ahdistelijaksi ja raiskaajaksi. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä rikoksiin. Naisten mukaan heillä oli perusteltu syy olettaa, että muun muassa sosiaalisen median aiemmassa kirjoittelussa esitetyt asiat olisivat totta. Osa viittasi myös käynnissä olleeseen metoo-keskusteluun. Oikeuden päätös – törkeä kunnianloukkaus.

Sosiaalisessa mediassa kaikki kirjoitukset ovat mielipiteitä, eikä ole olemassa mitään perusteltua syytä uskoa, että mielipiteet muuttuisivat, joten enemmän todeksi, kun ne ovat mustaa valkoisella for ever.

Joissakin tapauksissa somessa saattaisi päästä lähelle totuutta, jos jaetaan suoraan ammattimaisesti ja journalistisin periaattein julkaistun median tietoja. Siis median, joka on tarkistanut tietonsa paikkansapitävyyden, niin kuin aina pitäisi tapahtua.

Metsäkedon tapauksessa kolme mediaa sai langettavan päätöksen Julkisensananneuvostolta. Se on aika paljon yhdestä asiasta, kun julkaistun tiedon luotettavuus ei täytä medialle asetettuja vaatimuksia. Tämä osaltaan kertoo, kuinka villejä ja huonosti tarkistettuja huhuja tuolloin oli liikkeellä.

Perusteltu syy olettaa, että somen kirjoittelussa esitetyt asiat olisivat totta, horjuu joka päivä, kun jopa valtiolliset trollitehtaat saati pienemmät yksittäiset trollit, jotka tuottavat jatkuvasti tuutin täydeltä soopaa, valeuutisia omien tarkoitusperiensä pönkittämiseksi. 

Somekäyttäytymiselle oikeudelliset tulkinnat ovat tervetulleita ja lisää tarvitaan, jotta ihminen edes jollakin tavalla hahmottaisi rajat sanomisilleen, kun niitä ei luonnostaan synny.

Nämä neljä naista ovat nyt loppuelämänsä mielipiteittensä vankeja, vaikka kuinka muuta yrittäisivät ja kuinka tosissaan mielipidettään yrittäisivät vaihtaa. Tämä mielipide on ja pysyy. Jokainen somen käyttäjä on aina mielipiteittensä vanki. Se mitä julkaiset, sitä et voi perua. Se peilaa mielipidettäsi koko loppuelämän. Ihan äärimmäisissä tapauksissa on viranomaisten avustuksella saatu joitakin julkaisuja poistettua silloin kun jostakin laista löytyy riittäviä perusteita.

Niinkin viattomissa asioissa kuin vaikkapa lapsien tai lastenlapsien tietojen ja kuvien julkaisussa tuskin kukaan haluaisi, että muutaman vuoden kuluttua kuulet teini-ikäisen loukkaantuvan syvästi, kuinka todella tyhmä äiti tai mummi on julkaissut tuollaista paskatietoa. Tai kun korkeaan asemaan edenneen henkilön tietoja kaivetaan juorulehtien sivuille – ei ihme, tällainen hän oli jo lapsena tai kuinka vaipat kiristivät häntä jo vauvana. 

Ps.
Kunnianloukkaus on rikos, jossa henkilöstä esitetään valheellinen ja loukatulle henkilölle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa aiheuttava väite. Rangaistuksena siitä on sakkoja.

 

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 15.10.2018 klo 06:15 ja 20:15 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.