Kaikkia terveysasioita ei pidä sijoittaa samalle aikajanalle

Lauantai 7.11.2020 klo 20.18 - Kauko Niemi

Asia tuli mielenkiintoisesti esille, kun kaverini Antti Ylikojala vertaili Facebook-seinällään kahta esitystä vastustuskyvyn parantamisesta ja mikrobien elämästä. Kiintoisa aihe etenkin näin vaikeassa koronan vaiheessa.

Vaihtoehtoisten hoitojen kohuprofeetaksi nousseen Maria Nordinin Instagram-päivityksessään hän kertoo 15.10.2020 julkaistussa päivityksessä siitä, miten hyvään vastustuskykyyn (tai siis vastaanottokykyyn) voi vaikuttaa mm. välttelemällä käsienpesua ja pintojen desifiointia, sekä koskettelemalla ihmisiä.

Nordin ei vain sijoita periaatteessa hyvää asiaa minkäänlaiseen aikakontekstiin. Meillä vaan sattuu olemaan liikkeellä tavallista hankalampi pöpö ja juuri nyt ei ole se hetki, kun vastustuskykyä vahvistettaisiin koskettelemalla muita ihmisiä.

Nordinin pitäisi selkeästi asettaa ehdotuksensa ja toimenpiteensä oikeaan aikajanaan. Neuvoessaan välttämään käsienpesua ja muita vastustuskykyyn vaikuttavia asioita, hän olisi pitänyt ilmaista, että nyt kun aloittaa koronan huomioiden niin vastustuskyky on parempi, kun seuraava pöpökierros tulee joskus kolmen neljän vuoden kuluttua.

Samoista asioista puhunut Journalisti Johanna on aikaikkunassaan realisti. "Käsiä onkin syytä pestä huolellisesti joka käänteessä, mutta muun ihon pesemiseen kannattaisi suhtautua nykyistä kriittisemmin. Jokainen pesukerta nimittäin hävittää iholta myös joukoittain niitä hyviä bakteereja, jotka päivystävät ihon pinnalla, suojellakseen ihmistä taudinaiheuttajilta ja muulta ikävältä. Näitä vartiosotilaita kannattaa suojella"

Aika helposti ymmärrettävää, eikö totta? Koko ohjelman kannatta kuunnella tästä: https://areena.yle.fi/audio/1-50609048

Ilman realistista ja oikeaa aikaikkunaa saa myös kärjistyshaluisen median niskaansa ja jopa viranomaiset. Sen Nordin ja muutama muukin terveysvaikuttaja on saanut kokea, vaikka periaatteessa puhuisi kuinka hyvää ja hyödyllistä asiaa, mutta väärässä aikaikkunassa.

Vastustuskyky kun ei synny likimainkaan samassa ajassa, kun korona tappaa tuhansia. Ne ovat tässä hetkessä täysin eri asioita ja kannattaa elää sen mukaan.

Journalisti Johannan aikajänne on oikea ja Nordinin täysin väärä tähän hetkeen, kun puhutaan pöpöistä ja niiden vaikutuksesta. Kun puhutaan meidän 2-3 kilon bakteerikombosta ja siitä aikataulusta, jona bakteerikantaamme pystyisimme muokkaamaan, jos sattuisimme onnistumaan.

Vähän niin kuin sanoisin kaverille, että olen säästänyt asuntoa ja ajattele ensi kuussa minulla on miljoona kasassa. Kaverikin innostuu ja alkaa säästämään myös, mutta pettyy ensi kuussa, kun hänellä ei olekaan sitä miljoonaa. En vain muistanut kertoa, että olen jo säästänyt 20 vuotta.

Terveyden kehittämisessä tapahtuu yhdessä yössä ihmeitä vain sairaaloiden leikkaussaleissa. Kannattaa tutkia ja kuunnella oman kropan muutosalttiutta. Kuinka kauan oma keho panee mitä tahansa muutosta hanttiin. Se on varsin arvokas tieto.

Omalla kohdallani esitän arvioksi kuutta viikkoa. Kun laihdutat ensimmäiset 2-3 kiloa, pääosin nestettä lähtee helposti ja sitten kuuden viikon päästä vähenevät kilot ovat vasta todellista painonpudotusta. Tietenkin sillä edellytyksellä, että jaksat jatkaa muuttunutta elämääsi.

Tällä hetkellä olen kuin Maria Nordin harvoin flunsassa tai sairaana. Mutta se ei johdu, että nyt korona-aikana huolettomasti halaisin ihmisiä ja kahlaisin kaikki kivat tilaisuudet hankkiakseni vastustuskykyä.

Vaan se johtunee suurimmalta osin siitä, että yhdeksän vuotta sitten lopetin turhien buranoiden popsimisen, jotka tappavat sekä hyvät että huonot bakteerit. En ole tarvinnut antibiootteja, joiden jäljiltä bakreetikantamme tervehtyminen joidenkin tutkimusten mukaan kestää jopa kolme vuotta.

Sen sijaan popsin 100 u D-vitamiinia päivässä (tämän hetken mittaus 168) ja muita tukiaineita sekä yritän elää muutenkin terveellisesti vältellen turhia kemikaaleja ja luontoa kunnioittaen.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 9.11.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

Niin siistii että sairastuu

Sunnuntai 21.10.2018 klo 9.55 - Kauko Niemi

Tuore tutkimus: Päiväkodin pihaan kannattaa laittaa muutakin kuin hiekkaa ja pensaita – maassa möyriminen saattaa vähentää lasten riskiä saada nykyajan sairauksia.

Näin oli taannoisen uutisen otsikko. Minulle tulee mieleen vanhat suomalaiset hölmöläistarinat. Hölmöläiset rakensivat talon ja unohtivat rakennuksesta ikkunat. Kun talo saatiin valmiiksi, niin ryhdyttiin kantamaan säkillä valoa sisään.

Tuossa uutisessa ensin on rakennettu siisti piha lastentarhaan ja sitten ryhdytään kantamaan pihalle multaa, siirtonurmea, turvetta jne.

Lähtöoletuksena tuolle hölmöläisen toiminnalle on, että nykyajan siisti ja puhdas ympäristö ei tarjoa riittävästi harjoitusta ihmisen puolustusjärjestelmälle. Puolet päiväkodeista sai pihoilleen multakasan, siirtonurmea, turveharkkoja ja palasen metsämaata. Tutkijat halusivat nähdä, mitä kosketus metsään tekisi lasten omalle mikrobistolle ja puolustusjärjestelmälle.

Siis ensin käytetään miljoonia, kun suunnitellaan, rakennetaan siistejä pihoja, joissa unohdetaan kokonaisuus. Muutakin kuin miltä se näyttää. Seuraavaksi käytetään taas rahaa, kun kuskataan maa-ainesta takaisin ja kolmanneksi käytetään rahaa asian tutkimiseen. Hölmöläistarinoita vuodelta 2018.

Melko pitkään on vallinnut suuri ymmärrys siitä, että vastustuskyky kehittyy, kun kohdataan pöpöjä. Elimistö oppii tunnistamaan ne ja kehittämään sekä käyttämään puolustustaan.

Siitäkin ollaan melko yksimielisiä, että jos puolustusmekanismillamme ei ole mitään puolustettavaa, niin se alkaa ”joutilaana” taistella meitä itseämme vastaan. Elämästämme on desifisioitu kaikki hyödyllinen pois.

Siis on niin siistii että sairastuu.

Immuunivaste tarvitsee monipuolisen ympäristön, jotta se voi toteuttaa tehtäväänsä. Olennaista on altistua mikrobeille riittävästi. Kaikki mikrobit eivät suinkaan ole haitallisia. Päinvastoin tarvitsemme monia niistä. Mitä enemmän iholla, limakalvoilla ja suolistossa on bakteerilajeja, sitä terveempiä näytämme olevan.

Ennen ihmiset altistuivat enemmän luonnon mikrobeille. He työnsivät kätensä multaan ja viettivät aikaa eläinten lähellä. Nyt moni lapsi varttuu kerrostalossa eikä juoksentele metsissä. Ja jos juoksentelevat niin vanhemmat kieltävät ja vahtivat etteivät pienet kätöset vain likaannu.

Yhdessä grammassa metsämaata on noin 4000 mikrobia. Kun ympäristö on hygieeninen, elimistö ei totu mikrobeihin. Kun vastustuskyky ei kehity, syntyy tulehdusreaktioita ja sairastuu helpommin.

Ennen jopa synnytettiin saunassa eikä äidin peräsuolta tyhjennetty ennen synnytystä. Silloin lapset syntyivät ulosteeseen ja altistuivat todella mikrobeille. Se oli silloin lapsille hyväksi.

Jo yksikin burana railakkaan illan jälkeen parantaa päätä hetkellisesti, mutta tuhoaa vatsan bakteeristoa. Antibioottikuureista puhumattakaan. Jotkut kantavat laukuissaan edelleen käsidesilitkuja vaikka viimeisestä lintuinfluenssasta on reilu vuosikymmen.

Tietenkään en kehota ketään asumaan paskassa ja allergioihin toki voi olla muitakin syitä. Allergiat ovat joka tapauksessa moninkertaistuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Eiköhän tässäkin ole sama kehitys kuin ilmastonmuutoksessa. Ihminen keksii luonnottomia temppuja ja kemikaaleja, joilla luonnon tasapainoa horjutetaan kaiken aikaa.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10437405

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 22.10.2018 klo 06:15 ja 20:15 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.