Terveyttä vai kauneutta etsimässä

Perjantai 15.3.2024 klo 14.41 - Kauko Niemi

Tuossa tuokiossa 70 prosenttia suomalaisista on ylipainoisia, siis virallisten ja viranomaisten mittareiden mukaan. Minäkin olen yksi niistä, joilla on rasvaa rakenteissa aivan liikaa.

Toistaiseksi minulla ei ole varmaa tietoa mitä kaikkea terveysvaikutuksia rasvaisuuteni on aiheuttanut. Siitä olen satavarma, ettei ylipainoni tuota minulle mitään ulkonäköongelmia. Olen aina rantakunnossa – ainakin omasta mielestäni, paitsi etten tykkää viettää aikaani biitsillä.

Toisin päin ajateltuna minulle lihava ihminen ei ole ruma eikä kaunis, kunhan on luonnollinen. Usein jään vaan miettimään, että toivottavasti hän pärjää. Toivottavasti ylipaino ei ole aiheuttanut mitään sairauksia. Ylipainolla tuppaa vaan olemaan kaikenlaisia elimistöä liikaa kuormittavia riskitekijöitä. Tosin laihallakin saattaa olla sisäelinrasvaa.

Tuoreessa Global Burden of Disease -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten paljon kakkostyypin diabetes, eli sokeritauti, yleistyi Suomessa alle 25-vuotiailla nuorilla vuodesta 1990 vuoteen 2019.

Suomessa kakkostyypin diabeteksen esiintyvyys kasvoi 285 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että sairastavien nuorten määrä lähes nelinkertaistui. Kakkostyypin diabetesta sairastaa Suomessa noin 470 nuorta 100 000 ihmistä kohden. Luku on huolestuttava ja lähes aina tautia on edeltänyt ylipaino.

Tilanteeseen ei auta mikään virallinen lautasmalli. Eikä yhtään se, että houkutellaan pudottamaan painoa ulkonäkösyillä. Kesäksi rantakuntoon. Tosin Yleisesti hyväksytyt ravinto-ohjeet eivät ole tehtykään laihdutukseen. Ne ovat poliittinen päätös, mutta kaikilla pitää olla mahdollisuus syödä terveellisesti.

Näitä ulkonäkökauppiaitahan riittää mennen tullen. Elintarviketeollisuus viis veisaa lautasmalleista, eikä ihmisten terveydestäkään muuten kuin lainsäännösten perusteella. Lainsäädäntöön voisi lisätä reilun sokeriveron. Ja media pelottelee taudeilla ja kuolemalla, muka asiantuntijoita haastatellen.

Me kaikki olemme yksilöitä ja erilaisia, emmekä pääse terveellisiin tuloksiin millään lyhytaikaisilla yleisillä tempuilla. Pahin lopputulos painonpudotuksesta on lihasten häviäminen ja läskin jääminen. Ihannetilanne, ettei paino putoakaan, koska lihakset kasvavat ja läski lähtee.

Tästä blogistani meinasikin tulla keskusteleva podcast, kun näitä tietoja etsiskellessäni tuttavani, terveydestä kiinnostunut Janne lähetti viestissä linkin ihannepainolaskuriin. Laskurin on kehittänyt Muutos.net. Tartuin laskuriin ja ei järin suurta yllätystä, kun minun pitäisi hävittää painoa, niin mieluusti läskiä, vähintään 9 kiloa. Eikä kestäisi kuin 124 päivää.

Kotivaakani osaa arvioida jollakin trendiluotettavuulla häviääkö läskiä vai lihasta. Monissa paikoissa, kauppakeskuksissa löytyy Bodymaja palvelu kunnon laitteella ja sieltä saa tarkkaa tietoa jopa sisäelinrasvoista.

Ja sitten tähän podcast osioon;

Heh… tää on aika hyvä

Joo oon seurannut näitä muuttujia aika pitkään - parasta, ettei kaupata ulkonäköä, vaan terveyttä.

Terve ihminenhän on kaunis. Hänellä on virheetön iho ja hyvä ryhti. Nämä asiat ovat terveyden kannalta tärkeämpää kuin esimerkiksi lievä ylipaino. Kyllä niitä sopii kaupata. Se miten niihin päästään on monesti arveluttavaa.

No tosiaan hyvä ryhti on ennen kaikkea terveyskysymys. Kauneuden takia sitä ei kannata havitella

Jos ihminen on terve, hän on yleensä kaunis, mutta kaunis ihminen voi olla myös sairas.

No kauneus katsojan silmissä - arvostan persoonallisuutta - olkoon sitten jonkun mielestä kaunis tai ruma - mitä lienee tarkoittakaan ja millä mittareilla.

Olen vuodesta -69 harrastanut aktiivisesti urheilua ja liikuntaa. Olen tavannut lukuisia harrastajia tänä aikana. Keskusteluista päätellen jokainen heistä treenaa harrastuksestansa riippuen siihen sopivaa vartalotyyppiä. Voimailijat hakevat lihasta, kestävyystyyppisellä liikunnalla uskotaan keskivartalon kaventuvan. Itsekin olet sanonut, että tavoittelet kapeampaa uumaa. Antti Heikkilä on sanonut, että ainoa liikunta, josta on terveydellistä hyötyä ja joka on tieteellisesti todistettu, on yli 65-vuotiaiden voimaharjoittelu. Kaikki silti haluavat ainakin toissijaisesti muokata kehoaan. Onko se kauneuden kaipuuta. Se on kumminkin katsojan silmissä, kuten sanoit

Heikkilän ajatus on ihan ymmärrettävä ja koen sen itsekin oikein hyvin. Seurauksena siitä on jaksaminen liikkua ja erittäin tärkeä tasapainon hallinta, muttei ulkonäkö.

Se ei ole Heikkilän ajatus vaan hänen ulostuoma fakta. Antin ajatus on se, että kun noudattaa hänen dieettiään ja treeniä pysyy kauniina ja nuorekkaana!

 

Jokainen siis päättäköön ja toimikoon sen mukaan, haluaako pysyä terveenä vai poseerata ulkonäöllään. Terveys on pitkäaikaista ja poseeraus hetkellistä.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 18.3.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

 

Lisää aiheesta:

Voisit olla laihempi

Pikaruoka aiheuttaa paitsi lihomista, myös tulehdusta aivoissa

Väsyttääkö ja pätkiikö muisti? Ratkaisu epämääräisiin oireisiin voi olla yksinkertainen | Kauneus ja Terveys (eeva.fi)

 

Sote-valmisteluryhmään nopeasti liuta insinöörejä ohjaamaan lääkäreitä

Lauantai 10.4.2021 klo 12.39 - Kauko Niemi

 

 Hiilihydraattia ja sokeria tunkee jokaisesta raosta.
Elimistömme ei sitä kestä ja sokeritaudista eli diabeteksestä on muodostunut vakava terveysongelma.
Sen aiheuttamiin ongelmiin kuolee 270 000 amerikkalaista vuosittain.

”Diabeetikot nielevät noin neljänneksen maan sairaanhoidon dollareista. Suoriin diabeteksen hoitokustannuksiin kuluu Yhdysvaltojen diabetesliiton mukaan yli 230 miljardia dollaria (193 miljardia euroa) vuosittain.”

”Diabetekseen tai siihen liittyvään sairauteen kuolee vuosittain noin 270 000 amerikkalaista. Yli 90 prosenttia heistä sairastaa diabeteksen kakkostyyppiä, joka on seurausta geenien, ympäristötekijöiden ja elintapojen monimutkaisesta vuorovaikutuksesta.”

Näillä ”faktoilla” aloittaa Helsingin Sanomat aukeaman laajuisen toivoa täynnä olevan juttunsa kuinka Sami Inkisen bisness Virta Healthin ravitsemuksellinen lähestyminen perustuu ketogeeniseen ruokavalioon. Se sisältää niukasti hiilihydraatteja mutta runsaasti rasvaa.

Noin 20 000 ihmistä Suomessa sairastuu vuosittain sokeritautiin ja joka viidennellä suomalaisella on esidiabetes, eli sokeritaudin esiaste. Se on sairaus, jossa verensokeri on jatkuvasti koholla. Sairaus kulkee kahdessa luokassa joko synnynnäisesti tai sitten elämäntapatautina.

Samainen Helsingin Sanomat järjesti historian suurimman yksittäisen ajojahdin, kun Antti Heikkilä perusteli kirjassaan miksi ja miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa insuliiniresistenssiin eli sokeritautiin ja sen syntyyn. Heikkilällä on tästä asiasta myös yli 20 vuoden käytännön kokemus.

Hesarin jututhan ovat lähtökohdiltaan tietenkin erilaiset, vaikka puhuvatkin täsmälleen samasta asiasta. Asiasta, joka taitaa olla jopa vakavampi ongelma länsimaissa kuin korona konsanaan. Helsingin Sanomien tulee kantaa myös vastuu asioiden sekoittamisessa ja sekavan kuvan luomisessa näin keskeisessä asiassa.

Heikkilän lynttääminen oli pitkälti kateellisen ja oman egonsa kanssa kipuilevan Juhani Knuutin mobilisoima ajojahti. Inkisen juttu puolestaan taloustoimituksen tekemä huikea amerikkalainen miljoonaunelma. Sami Inkinen on ollut aina mestari lehdistösuhteissaan ja saanut myönteistä näkyvyyttä bisneksilleen. Heikkilän akilleen kantapää on puolestaan täysi ymmärtämättömyys median toimintatavoista.

Siis saman ongelman kimpussa sekä Heikkilä että Inkinen ja vieläpä täysin samoilla metodeilla. Ja perässä hiihtäjiähän on myös riittävästi. Ketogeenistä ruokavaliota tuputetaan joka ikinen päivä monella foorumilla. Ja jos ketogeeninen ruokavalio ei kelpaa viranomaisille, niin heiltä on lupa odottaa parempia tutkimuksia ja ohjeita, kuinka insuliiniresistenssi pidetään hallinnassa. Käytäntöhän on jo osoittanut, etteivät viralliset ruokasuositukset siihen pysty syystä tai toisesta.

Keinoja pitäisi etsiä sokeri/hiilihydraattiverolla, ruokateollisuuden sääntelyllä ja ties millä. Syytä olisi myös tuoda avoimesti julki kaikki ne tutkimukset, joihin nykyiset suositukset pohjaavat. Kuka on tutkimusten taustalla ja ennen kaikkea kuka on rahoittaja. Ei riitä enää pelkkä yliopiston tai tutkimuslaitoksen nimi.

Jos Sami Inkinen onnistuu omassa perusajatuksessaan, että kaikki mitä pystytään mittaamaan, pystytään myös muuttamaan. Tämähän tarkoittaa, että suomalaisen Sote-työryhmään pitää kiireesti palkata liuta hyviä insinöörejä, joiden johdolla toimintaan saadaan riittävästi faktaa ja ennen kaikkea yksilöllisiä mittauksia, joiden mukaan lähdetään toteuttamaan muutoksia terveelliseen suuntaan.

Tällä hetkellä kaikki viralliset hoitopäätökset tehdään keskiarvosuositusten perusteella, vaikka samassa perheessä samalla ravinnolla toinen saa diabeteksen ja toinen pysyy hoikkana ja terveenä. Ja byrokratiamme varmistaa, ettei lääkäri eikä muukaan hoitohenkilökunta saa puhua eikä hoitaa muuten kuin näiden keskiarvoisten käypähoitosuositusten tai paremminkin määräysten mukaan. Sen jälkeen kaikki muu onkin sitten luokiteltu puoskaroinniksi. Inkinen taitaa jälleen istua tukevan rahakirstun päällä.

Onhan se sääli, että hiilihydraattien laskemiseen perustuva ruokavalio oli käytössä sokeritaudin hoidossa 1700 luvun puolesta välistä asti aina 1980 luvulle. Tuolloin kemiallisesti valmistettu insuliini syrjäytti sen. Luulisi, että liki 300 sadassa vuodessa on joku tutkimuskin tehty ja jonkin verran kokemustakin karttunut. Joka tapauksessa sokeritauti fiinimmin ilmaistuna diabetes on jo räjähtänyt käsiin.

Muistetaanhan tästä lähtien aina puhua sokeritaudista, niin kaikki ymmärtävät taudin ja sen aiheuttajan.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 11.4.2021 alkaen su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa)