Synnytystalkoillako kulutus kasvuun

Sunnuntai 7.4.2019 klo 11.05 - Kauko Niemi

Politiikka tuntuu olevat helppojen ratkaisujen arkea. Jotta kasvu voisi jatkua ja verorahat riittäisivät kaiken maailman menoihin, täytyy saada jatkuvasti lisää veronmaksajia, muttei Suomen rajojen ulkopuolelta.

Ilman ainuttakaan tunteen ripausta poliitikot ajattelevat yhdeksän kuukauden päähän ja heittelevät ajatuksia synnytystalkoista ja joissakin kunnissa näperrellään muutamien kymppien korotuksista lapsilisien tyyppisiin kulukorvauksiin siinä yksinkertaisessa toivossa, että kulutusjuhlat voisivat jatkua.

Väestön kasvu on kaikkea muuta kuin matemaattinen suorite tai hoitajakiintiöprosentti. Tosin tätäkin kautta valtiovarainministeriö on ladellut viime päivinä todellisia madonlukuja pöytään 2020-luvun lopputulemasta.

Jos nyt kuitenkin mietitään vanhakantaisesti, että kasvua ja hyvinvointia ylläpidetään lisääntyvän kulutuksen kautta, niin todellinen ratkaisu ei löydy matemaattisin kaavoin poliitikkomaisesti ilman tunteita, myötäelämistä ja turvallisuutta  synnytystalkoita hokemalla.

Tuore Financial Times kertoi viikon lopulla, että Suomessa väestö on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä. Vuonna 2000 vain 1,5 prosenttia väestöstä oli yli 85-vuotiaita, mutta tällä hetkellä luku on 2,7 prosenttia ja vuonna 2070 sen odotetaan olevan jo lähes 9 prosenttia. Synnytystalkoot eivät siis toteudu.

FT:n mukaan Suomi yrittää näyttää muulle Euroopalle mallia. Todellisuus lienee varoittavana esimerkki niistä monitahoisista poliittisista ongelmista, joita on edessä. Terveydenhoidon ja vanhustenhoidon aiheuttamien kulujen pitäminen kurissa vaatii valintoja, joita harva hallitus on valmis tekemään.

Sitten kun mennään ruohonjuuritasolle, löytyy monia syitä, jotka kaikki ovat kiinni syvällä sisimmissämme.

Eikä huomiotta kannata jättää sitäkään, että koko maailman väestörakenne muuttuu merkittävästi tulevina vuosina. Siinä missä perinteinen valkoinen ihminen asettaa oman etunsa ja mukavuudenhalunsa kylmästi etusijalle, niin koraaniin uskovat luottavat edelleen siihen, että naisen tärkein tehtävä on lisääntyä. Ja mitä tiukemmin Suomi pitää halla-ahomaisesti rajojaan kiinni sitä nopeammin väestön ikäongelma laukeaa käsiin.

Tuore amerikkalainen kysely todistaa nuorten aikuisten seurustelukulttuurin suuresta muutoksesta. Sinkkuus ohitti ensimmäistä kertaa tutkimuksen historiassa seurustelun 18–34-vuotiaiden amerikkalaisten parissa. Eikä taida paljoa tilanne olla erilainen Suomessakaan.

Alle 35-vuotiaista amerikkalaisista aavistuksen yli puolet (51 %) kertoo, ettei heillä ole vakituista seurustelukumppania. Aiemmassa, vuonna 2016 tehdyssä kyselyssä näin vastasi 45 prosenttia nuorista aikuisista.

Muutos on erityisen merkittävä, kun tulosta vertaa tutkimuksen aloitusvuoteen 1986. Tuolloin ilman vakituista seurustelukumppania kertoi olevansa 35 prosenttia amerikkalaisista nuorista aikuisista.

Tuloksia tulkitessa on hyvä ymmärtää, että kaikki ihmiset eivät edes halua vakituista seurustelusuhdetta. Sinkkuus on monelle tietoisesti valittu, itselle sopiva elämäntapa. Ihmisten ajatuksia, arvoja ja käytöstä ohjaavat normit ovat länsimaissa myös muuttuneet siten, että sinkkuus hyväksytään yhä normaalimpana.

Saman General Social Surveyn mukaan amerikkalaisten kiinnostus harrastaa seksiä on entisestään vähentynyt. Alle 30-vuotiaista 23 prosenttia ilmoittaa, ettei ole vuoden aikana harrastanut seksiä.

Väestöliiton tutkimuksen mukaan Suomessa lapsia haluavien 30–34-vuotiaiden miesten määrä on romahtanut 30 prosenttiyksikköä vuosikymmenessä.

Vuonna 2007 heitä oli vielä 65 prosenttia, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 35 prosenttia.

Helsingin Sanomat kertoi, että Helsingin deittailukulttuurissa kukoistaa nyt uusi ilmiö, jossa entistä useampi mies ei ole valmis sitoutumaan suhteeseen kunnolla.

Sitoutumattomuus parisuhteeseen on miehen keino yrittää hallita riskejä, sanoo perhesosiologi ja psykoterapeutti Heli Vaaranen Väestöliitosta.

Hänestä nuoren miehen haluttomuus perheen perustamiseen on normaalia ja loogista riskienhallintaa.

”Erokulttuuri on levinnyt kaikkialle. Moni on eroperheen lapsena nähnyt, miten vaikea tilanne on, kun tehdään ensin onnellisesti perhe ja suunnitellaan ja toivotaan kaiken onnistuvan. Ja sitten se ei onnistukaan.”

Vaarasen mukaan moni pari riitautuu erotessaan, koska eroa pidetään epäonnistumisena, johon pitää löytää syypää. Silloin riitaan keskitetään paljon voimavaroja sen sijaan, että lapsille opetetaan, että näinkin voi käydä ja silti selvitä.

Syntyvyyden laskun aiheuttajia yritetään löytää. Muutamia esille nousseita syitä ovat että nuoruutta halutaan venyttää, lapsiperhe-elämä koetaan kurjana ja ilmastonmuutos huolettaa. Jos ja kun elämäntyyli ja oma mukavuus asettuvat etusijalle, ei siihen talkoohenki riitä muuttamaan asenteita ja löytämään rakkautta.

Mutta mikä on sitten se oikea tulkinta väestön kasvusta. Nimittäin Ekologian professorin Janne Kotiahon mielestä synnytystalkoista puhuminen on perverssiä.

Kotiaho kirjoitti evoluutiobiologian dosentin Mikael Puurtisen kanssa helmikuussa HS:n mielipide-osastolle väestönkasvusta. Kirjoituksessaan he esittivät totutusta poikkeavan näkemyksen, että edes huoltosuhteen kannalta ei tarvitse olla huolissaan väen vähenemisestä. Kotiahon mukaan työikäisten suhteellinen määrä kasvaa, kun lapsia ja nuoria on vähemmän. Pienempi syntyvyys tarkoittaa myös, että varhaiskasvatukseen ja kouluihin ei tarvita niin paljon työntekijöitä.

Työikäisten ikäluokkien pieneneminen ei itsessäänkään ole Koti­ahon mukaan uhka, koska väestön vähentyessä työntekijöille on kovempi kysyntä. Se nostaa työllisyys­astetta, palkkoja ja verotuloja.

Ei siis tarvita suurta määrää ihmisiä tekemään töitä ja maksamaan yhteiskunnan menoja, koska kovempi kysyntä yhä vähenevälle ihmisjoukolle korjaa ongelmia. Mielenkiintoinen näkemys tuokin.

Toisaalta odotan aktiivisesti sitä avointa ja rehellistä pohdintaa sitä kestääkö pallomme ylipäätään jatkuvaa väestönkasvua ja sitä kautta kuluttamiseen perustuvaa talouden kasvua.  

Viime perjantaina 5. huhtikuuta laskennallisesti suomalaiset ovat kuluttaneet osansa luonnonvaroista, kertoo WWF Suomi. Koko maailman ylikulutuspäivä on viime vuosina osunut elokuulle, eli suomalaiset saavuttavat päivän neljä kuukautta aikaisemmin.

Toivottavasti kuitenkin mahdollisimman moni löytää onnen ja tyydytyksen ihmisen perustarpeille, onnellisuudelle ja luottamukselle luontoa kunnioittaen ilman että siihen tarvittaisiin synnytystalkoita ja esittämistä varten pystytettyjä luksuskulisseja.  

 

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantaina 8.4.2019 klo 08:00 ja uusintoina ma osana bisneeframea 19:45, ti 13.00 ja ke 09.00 (Espanjan aikaa).

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, synnytystalkoot, väestön kasvu,