Laseja enemmäm kuin silmät sietää

Lauantai 16.10.2021 klo 12.56 - Kauko Niemi

Onkohan minkään muun asian ostaminen yhtä vaikeaa kuin silmälasien. Taas olen ajautunut tilanteeseen missä tekstirivien selkeys vaatii siristelyä, pään keikutusta ja ties mitä ennen kuin asiat selviävät.

Muutaman vuoden välein tämä tilanne tulee eteen. Kuitenkin niin harvoin, ettei asiaan tule mitään rutiinia, saati asiantuntemusta. Eikä välillä synny mitään kiihkoa seurata kuinka tämä välttämätön paha kehittyy teknisesti. Puhelimista ja tietokoneista tiedät melkein kaiken, autoistakin aika paljon, vaikken niitä olisi ostamassakaan.

Nyt olin tämän näköongelman edessä, tosin melko pitkällä viipeellä, kun noita äänikirjojakin on jo mukavasti tarjolla silmiä siristelemättä. Ajattelin aloittaa prosessin varmuuden vuoksi silmälääkärin kautta.

Silmälääkäriin voikin mennä lähes jokaisella kulmalla. Optikkoliikkeet tarjoavat työtilat siellä piipahtaville silmälääkäreille. Miksei muuten samaa systeemiä voisi olla jokaisessa apteekissa ja luontaistuotekaupassa ja miksei myös hierontalaitoksissa tai kuntosaleilla. Lihaskunnon tutkiminen olisi yhtä tärkeää kuin näön tutkiminen tasapainoisen terveyden kannalta. Tai herkkukaupan tuulikaapissa vastaanottoa pitävä lihavuuslääkäriyhdistyksen lääkäri.

Silmälääkäriltä sain elävien paperit ja tiedon millaisilla silmälaseilla todennäköisesti pärjäisin kirjojenkin parissa. Siis millaisilla linssiarvoilla eikä millaisilla ulkomuodoilla. Tähän asti olen nyt kuitenkin selkeästi hankintaprosessin kartalla.

Nopea vilkaisu optikkokauppojen suuntaan osoittaa, että juuri nyt on huikeita tarjouksia lähes jokaisessa liikkeessä. Kierrän maski naamalla fyysisesti neljä kauppaa ja vaikka jokaisessa keskustelin myyjänkin kanssa, niin en tullut hullua hurskaammaksi paljonko minun lasini tulevat lopulta maksamaan.

Päätin uppoutua kävelykierroksen jälkeen netin syövereihin ja selvittää mitä en pystynyt livenä selvittämään. Kolmena iltana kone kuumana ja joitakin teknisiä asioita alkoi hahmottua. Vaikkapa se, että moniteholinsseissä on noin neljä vaihtoehtoa ja parhaassa vai liekö pahimmassa tapauksessa halvimman ja kalleimman linssiparin hintaero on 1150 euroa.

Netti-optikkoillat eivät luoneet selkeää kuvaa, mitä minun kannattaisi ostaa ja mistä. En osannut ynnätä paljonko silmälasini tulisivat maksamaan kunkin optikkoliikkeen kampanjahinnoittelulla. Ja sitten vielä sekin, että esimerkiksi Instrumentariumilla oli samaan aikaan kolme eri kampanjavaihtoehtoa rinnakkain. Valitse siitä!

Netti-illoista oli kuitenkin se hyöty, että Specsaversin sivuilla on mahdollisuus nettisovittaa kehyksiä. Se paljasti minkä muotoiset kehykset ehkä sopivat ja mahdollistavat monitehoisuuden toteuttamisen. Ulkonäöllä ei sinänsä ole pätkänkään väliä, kun niin harvoin katselen itseäni peilistä.

Tässä vaiheessa sain liki ikäiseltäni ystävältä todella merkittävän lohdutuksen. Hän ilmoitti, että minun lasini ovat aina maksaneet noin 650 euroa täysin riippumatta oliko tarjouksia tai ei tai millaisia tarjouksia on käynnissä. Jopas helpotti.

En vieläkään halunnut osoittaa tyhmyyttäni ja mennä myyjän manipuloitavaksi tietämättä puhuuko hän totta vai yrittää vain myydä. Seuraavana tiedonhankintakanavana päätin pyytää sähköpostitse kirjallisen tarjouksen, joka auttaisi hahmottamaan mitä nuo kampanjat käytännössä merkitsevät. Lauantai-iltana lähetän neljä kirjallista tarjouspyyntöä. Ensimmäinen automaattinen vastausviesti tulee saman tien. Maanantain Specsaversilta tulee kaksi tarkennuskysymystä ja vielä saman päivän aikana tarjous hintoineen ja ehtoineen. Se olikin sitten ainoa tarjous. Muilta reilun viikon kuluttua ehdotus mennä lähimpään myymälään.

Aloitin lähimmän myymälän kierroksen Instrumentariumista ja sain tarjouksen paperilla, missä tarjouspaperin 28:ssa kohdassa oli joku merkintä ja lopullinen paketin hinta yhdellä kampanjalla toteutettuna. Kaksi muuta voimassa olevaa sisäistä kampanjaa eivät tässä tapauksessa pärjänneet. Tai mistä minä tiedän.

Eiköhän se ole niin, että suurin osa ikälisiä hankkivista on vanhempaa ikäluokkaa. Onko näin monimutkainen kampanjointi tarkoituksenmukaista? Tarkoituksenmukaista niin, ettei pysty itsekseen hahmottamaan ilman myyjää mikä on lopputulema ja ennen kaikkea mitä on oikeasti ostamassa.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 18.10.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

 

 

Ruokamainonta loppuu päivälehdistä

Keskiviikko 6.2.2013 klo 21.24 - Kauko Niemi

Nyt kun tilasin sen kolmannen käyttämäni ruokakauppaketjun tarjouskirjeen sähköpostiini, niin veikkaukseni on, ettei 3 – 4 vuoden kuluttua enää nähdä ruokamainoksia päivälehdissä.

Kauppaketjut ovat selvästi satsanneet verkkopalveluihinsa. Paitsi banaanien tarjoushintatiedot, niin nyt sivuilla pyörivät reseptit, joita aiemmin piti hakea ihan omilta sivustoilta.

Kauppaketjujen tarjouskirjeisiin uskotaan lujasti ja parhaillaan tilaajille tarjotaan mahdollisuus voittaa rahaa, iPadeja ja ties mitä. Tämä aktiivisuus on selvä osoitus, että kaupat haluavat asiakkaansa suoraan omiin rekistereihinsä. Miksi ihmeessä niitä pitäisikään kierrättää jonkun lehden kautta kalliilla kustannuksilla.

Näppituntumalta vaikuttaa jo nyt siltä, ettei esimerkiksi Hesari etenkään tabloid-uudistuksen jälkeen juurikaan ruokamainontaa sivuillaan kanna. Sen sijaan pottu- ja maitomainonta on jo pitkälti siirtynyt halvempiin kanaviin eli paikallisiin ilmaisjakelulehtiin.

Tänäänkin posti kantoi painetut tarjouslehdet omina erillisinä tuotteina ilman että ne olisivat olleet edes lehden liitteinä. Se onkin ainoa tapa enää saada paperisia mainoksia lukittuihin porraskäytäviin. Suorajakeluyhtiöillä ja ilmaisjakelulehdillä ei esimerkiksi meille ole pääsyä.

Jos nettikulut pysyvät kurissa, niin ilmaisjakelulehdetkin ovat vain siirtymäkauden ilmiö.

Tällä hetkellä kaupoille voi antaa tunnustusta siitä, että kanta-asiakasrekistereistä saatavaa tietoa tuputtamiseen ei juurikaan ole ilmassa, vaan ruokauutiskirjeet on ihan itse tilattava. Todennäköisesti tämä on viisas päätös, jolloin asiakassuhde on aidompi.

Niin mistä tämä 3-4 vuotta arvio sitten syntyi. Kyllä se on aivan hatusta vedetty perustuen vain omaan kokemusperään siitä milloin olen muuttanut omaa toimintatapaani ja kauanko kestää kun kyseinen toimintatapa yleistyy.