Luovuta tietojasi tietoisesti

Maanantai 6.11.2017 klo 19.26 - Kauko Niemi

Viikon sisällä olen joutunut säätämään aika monta täppiä ja miettimään millaisia tietoja sinusta kerätään, kuka kerää ja kuinka niitä käytetään.

Teen nyt heti selväksi, että kyse ei ole mistään tietokoneen hakkeroinnista ja tietojen varastamisesta, vaan siitä mitä tietoja sinä omalla toiminnallasi paljastat itsestäsi. Mitä tietoja tietoisesti tai tietämättäsi jaat.

Asia, johon kannattaa paneutua ainakin jollain tasolla. Kaikkea ei pysty edes arvaamaan.

Yhden yksittäisen tiedon paljastamisella ei todennäköisesti ole suurtakaan merkitystä. mutta kun toimintaasi seurataan netissä ja yhdistetään kymmeniä jopa satoja eri tiedonpalasia ja liikkeitäsi, niin koneet pystyvät päättelemään sinusta paljonkin erilaisia asioita.

Kyseessä on siis hyvää tarkoittava toiminta. Näiden tietojen mukaan sinulle pyritään näyttämään sellaisten tuotteiden mainoksia, joista olet mahdollisesti kiinnostunut.

En minä ainakaan haluaisi jatkuvasti saada huulipunamainoksia tai lastenvaippamainoksia, enkä kovin paljoa muutakaan. Niin kauan kuin mainonta on valehtelua ja tuputtamista.

Tällä hetkellä kovin ongelmalliselta tuntuu se, ettei tietokoneiden laskenta ja niin sanottut algoritmit eivät kykene kovin tarkkaan tulkitsemaan mielihalujasi, eikä etenkään tunnistamaan, että olet jonkun tarvikkeen jo hankkinut. Mutta kehityssuunta on kuitenkin tämä.

Ehkä voimakkain esimerkki toiminnasta on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, jonka kampanja tavoitti hyvinkin pieniä ryhmiä, joita pystyttiin puhuttelemaan hyvin henkilökohtaisesti.

Itse hankin viime viikolla uuden matkapuhelimen, jonka asetusten säätämiseen on nyt mennyt viikko. Tehdasvalmiilla asetuksilla se olisi esimerkiksi seurannut kaikkea missä ja kuinka paljon aikaa kulutan jossakin paikassa. Sen mukaan puhelimen tuottamasta tiedosta olisi päätelty missä minä asun ja missä käyn töissä. Entäs kun käynkin sellaisessa paikassa, jota en halua paljastaa.

Toinen esimerkki oli talvirenkaiden osto. Rengaskaupan verkkosivuilla senkun syöttää auton rekisterinumeron. Palvelu hakee Autorekisterikeskuksen, Trafin tiedostoista kaikki autoni tiedot ja antaa oikeankokoiset rengasehdotukset. Olen kuitenkin tehnyt tietojen luovutuskiellon ja minun auton tietoja ei anneta yleisinä tietoina. Kielto toki haittasi hieman elämää tässä tapauksessa.

En kuitenkaan kaipaa jatkuvaa postia autotarvikkeista tai vielä vähemmän uusista autoista. Ja kaikkein vähiten haluan, että kuka tahansa kadulla voin auton rekisterin perusteella katsoa Trafin sivulta kuka auton omistaa, missä minä asun ja jopa mikä on puhelinnumeroni.

Maailmalla on kaksi yhtiötä ylitse muiden, jotka osaavat yhdistää käyttäytymistietojasi ja myydä näitä mainostajille. Google ja Facebook. Kumpikin tahkoaa miljardeja näiden tietojen myynnillä.

Näistä kerätyistä tiedoistasi siis voi olla paljon helpottavaa toimintaa netissä. On hyvä tiedostaa mitä tietoja kerätään ja kuinka se tapahtuu, sekä vetää omat rajat kuinka auliisti omaa tietoa päästää julkisuuteen.

Jos esimerkiksi sinulla on android puhelin, Google tilin kautta käytät kaikkeen sähköpostittamiseen gmail-sähköpostia ja nettiselaimena käytät Cromea, sekä pikaviestimenä Whatsuppia, niin kaikki nettikäyttäytymisesi on periaatteessa Googlen hallussa. Ja kun vastaan Facebookin hauskoihin testeihin paljastat paljon itsestäsi ja kavereistasi, jopa luonteestasi ja ajattelustasi,

Pankin sijoitusneuvoja sanoisi tässä vaiheessa että kannattaa hajauttaa sijoituksia.

Erittäin hyödyllistä luettavaa Yle

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tietosuoja, tiedonkeruu, Facebook, Google