Otan osaa

Maanantai 18.11.2024 klo 17.06 - Kauko Niemi

. . . ja vielä 100 metriä niin ensimmäinen maraton on kasassa . . . .

Hetket joka eivät unohdu. Meillä jokaisella on hetkiä elämässä, jotka ovat jääneet erityisen syvälle mieleen- suuria ja pieniä. Ne ovat tilanteita missä ei toisteta opittuja fraaseja eikä muoti-ilmiöitä. Tuskin kenellekään syntyy ainutlaatuista fiilistä ravintolaan mennessä, kun kattaukset ovat millin tarkkaa kirjakieltä ja tarjoilijan liikehdintä tarkasti opittua neljän tähden käyttäytymistä.

Mieleen eivät hevin painaudu muodolliset onnittelut sen enempää surunvalittelutkaan, jotka eivät millään tavoin ole tilannekohtaisia, eivät kohdistu sanojan ja kohteen väliseen tilanteeseen. Huumori ja kohteliaisuus ovat toki aina omalla tavallaan mukana kokonaisuudessa.

Pian Helsinkiin muuttoni jälkeen lähdin minua reilusti nuoremman sukulaiskaverini ohjauksessa Kantakrouviin kaljalle. Hän marssi edellä ja tervehti reippaasti pokea. Poke sen sijaan pysäytti minut ja pyysi nähdä papereitani. ”Otan osaa” Ja ojensi ajokorttini takaisin. Olin tuolloin 24-vuotias ja oikein tyytyväinen mieleen painuneesta kommentista.

Sain postissa jokin aika sitten ison A4 kokoisen kirjeen tunnetulta ja edelleen yhteistyössä olevalta taholta. Saapunut posti, eikä nettiviesti pysäytti, sillä siihen oli nykypäivänä nuoltu ihan oikea postimerkki. Nimeni ja osoitteeni olivat kirjoitettu käsin kaunokirjoituksella. Pysäytti miettimään ainakin noin 15 minuutiksi - mitäs nyt. Pohdintani, onko sisällä hyviä vai huonoja uutisia. Sisältö oli positiivinen.

Tulevana keskiviikkona 20.11 viettää 84 vuotissyntymäpäiväänsä 21 vuotta kansliapäällikkönä toiminut Juhani Korpela – elämäni asiallisimmat onnitteluni! Aikoinaan olin toimittajana haastattelemassa Liikenne-ja viestintäministeriön kansliapäällikköä hänen työhuoneessaan. Politikointi tai julkisuustyrkky ei ollut tilaisuudessa mukana millään tasolla. Sitten tuli tilanne, missä halusin tarkempia tietoja haastattelun aiheesta. Korpela nousi, meni useiden korkeiden paperipinojensa luokse, raotti yhtä pinoa noin puolesta välistä, selasi muutaman paperin suuntaansa ja vetäisi ulos yhden paperin. Tässä ovat nuo kysymäsi faktat. Voit ottaa tämän paperin mukaasi, kunhan palautat sen minulle. Tuskin olisi googlekaan tuohon pystynyt ja mikä täydellinen luottamuksen osoitus. Tietenkin palautin paperin jo seuraavana päivänä ministeriöön.

Ennen ensimmäistä virallista ajokorttiani olin toki traktorikuskina ollut jo vuosia jokaisella kotitaloni saralla. Muutaman kerran kortittomana pojuna kuskannut autolla mummon kirkkoon. No sitten 18 vuotta täytettyäni inssinajossa jännitti ihan hirveästi, mutten huomannut itse suuriakaan mokia. Kun ajo oli ohi ja en heti kuullut viereiseltä penkiltä lopputulosta, niin hädissäni kysäisin – saanko korttia? ”Kukas sen sitten saa, jos et sinä.”

Muutamina kesinä polkaisin fillarilla 750 km pohjoiseen loman viettoon. Yhtenä kesänä olin varannut hotellihuoneen Oulun Cumuluksesta. Ensimmäiseksi kysyin nuorelta, palvelualttiilta naiselta infotiskiltä onko teillä lukittavaa, turvallista varastoa/tallia polkupyörälle, sillä huomenna on vielä ajettavaa reilut 150 km. Valitettavasti ei ole. No voinko viedä pyörän huoneeseeni. Joo kyllä, mutta vaihdan Teille isomman huoneen, että mahdutte paremmin. Aamulla tulin fillarin kanssa hissistä aulaan. Sama vastaanottovirkailija töissä ja huudahti iloisesti heti – nukuitteko hyvin? Ymmärtäväisen joustavaa toimintaa hetkessä.

Kuoron kanssa kävin muutaman kerran Italiassa. Yhdellä keikalla keskellä päivän porinoita menimme porukalla lounaalle tyypilliseen italialaiseen ravintolaan ilman mitään ennakkosuunnitelmia. Kesken kaiken - mitäs jos lauletaan yksi laulu? Mikäs laulu lauletaan. Valikoiduksi tuli paikallisen säveltäjän Bepi De Marzi – Signore delle Cime, joka toki kuului tämän matkan ohjelmistoon. Ravintolan tarjoilija, keski-ikäinen mies oven pielessä laulun kuultuaan nosti kätensä sydämelle ja itki vuolaasti koko laulun ajan. Osui ja upposi.

Aika monta elämäni joulua olen viettänyt lasketellen alpeilla. Eräänä jouluna päätin lentoasemalla, etten osta tupakkaa. Päätös on voimassa vieläkin. Tosin painoni lähti nousuun ja seuraavan jouluna päätin samassa paikassa lentoasemalla – nyt lähtee läskit. Seurauksena 24 kilon painonpudotus 8 kuukaudessa. Vuosi tuosta eteenpäin monivuotinen työkaverini Timo Poropudas ehdotti, että juostaanpa ylihuomenna Helsinki city maraton. Ehdotus tuntui todella täysin kahjolta, vaikka juuri olinkin fillaroinut Helsingistä Venetsiaan. Timon aiempi liikunnan tuki ja perustelut olivat vaikuttavia. Juokse niin pitkälle kuin jaksat ja sitten tiedät, kuinka pitkälle jaksat ja kuinka hyvä on juoksukuntosi. Jaksoin koko 42 km maratonin. Jos Timon perusteluissa olisi ollut pätkääkään uhoa, syyllistämistä, negatiivisuutta olisi minun juoksut juostu, mutta nyt tiedän ja uskon enemmän kuin hyvin, että liike on lääke.

Haydn: Trumpet Concerto In E Flat - Ii Andante on minun elämäni muistoissa ainutlaatuisin musiikki. Ainutlaatuiseksi se muodostui, kun olin istunut autossa yksinäni puolisen tuntia ja sen jälkeen avaan autosta ensimmäisen äänen ja se on juuri tämä, jopa tilanteeseen sopiva. Autoni oli sairaalan pihalla, enkä pystynyt sitä ajamaan. Olin tullut sairaalasta ulos, missä olin hetkeä aikaisemmin isäni vieressä hänen viimeisen henkäyksen hetkenä. Tilanne ei tullut yllätyksenä, mutta tuli ainutlaatuisena kokemuksena, joka ei ikinä toistu.

 

 

 

 

 

 

 

Kerropa mihinkäs olet menossa soittamaan

Tiistai 12.11.2024 klo 11.46 - Kauko Niemi

 

Uutisen yksi perusasia on, että asia on tuore sekä aikaan ja paikkaan sidottu. Tällä hetkellä on vain pakko selvittää ihan aidonkin median jutuista – onko se uusi vai pikauusinta viiden vuoden takaa. Itse aloitan lukemisen päiväyksestä, milloin juttu on oikeasti julkaistu. Valitettavan usein se tieto löytyy jutun viimeiseltä riviltä.

Samoinhan se menee tavallisten ihmisten puheissakin. Kerrotaan tämän päivän totuutena vuosia vanhoja mielipiteitä siitäkin huolimatta, että välillä on julkaistu päteviä tutkimuksia ja selvityksiä, joilla vanha luulo on menettänyt merkityksensä.

Facebook on sekoittanut täysin ajankohtaisen tiedonvälitykset. Sen algoritmit eivät vähätkään välitä julkaisuajankohdasta. Kun sinulla on 500 kaveria ja julkaiset jonkun sinulle mielenkiintoisen tiedon, niin se näytetään samana päivänä noin parille kymmenelle kaverillesi.

Ja jos joku kaverisi osoittaa parin viikon kuluttua olevansa kiinnostunut julkaisemastasi asiasta, saatetaan sen se näyttää hänelle totaalisen myöhässä.

Tietenkin voit hyödyntää asiaa toisinkin päin. Kun et ikinä tykkää vaikkapa ravintolakuvista ja niiden ruoka-annoksista, niin muutaman kuukauden kuluttua sinulle ei niitä enää näytetä. Tästä minulla on selkeitä omakohtaisia kokemuksia.

Tämä minun henkilökohtainen neurologinen ongelmani välttelee myös vaikkapa Yle Arenan kuuntelua. Nehän ovat vanhoja. Silti suosittelen kuuntelemaan vaikkapa Näistä levyistä en luovu - Roman Schatz.

Tällä hetkellä en oikein tiedä kuinka ja mistä löytää esimerkiksi kiinnostavia kulttuuritapahtumia, etupäässä musiikkia – siis kulttuuria ja taidetta. Nyt tulen tietoiseksi konsertista, kun näen kehuja eilisillan konsertista, tosin mahdollisuuden menettäneenä pahasti myöhässä. Jostain viimekesäisestä stadionkonsertisa kyllä kirjoitettiin – Hesari jopa yli 30 juttua.

Kulttuurin rahoja leikataan hallituksen innolla ja Purran saksilla, joten kansaa vedotaan ostamaan lippuja ja rahoittamaan tapahtumia. Kunhan vaan tietäisi etukäteen mitä tapahtuu missäkin ja milloin. Etukäteisyydellä tarkoitan vaikkapa tulevaa iltaa, kun sattuikin olemaan aikaa, enkä tarkoita reilun puolenvuoden päästä olevaa huipputaidokasta ja kallista konserttia tummine juhlapukuineen.

Vuosia sitten erilaiset tapahtumakalenterit olivat oikein käyttökelpoisia. Nyt niidenkin sisältöä ohjaa raha. Jos nyt haluni ja aikatauluni tekisivät tilaa ensi viikon torstai-illalle, niin mistä löytäisin helpoimmin tarjonnan? Muuten kuin kahlaamalla kymmenien tapahtumatalon sivuja, seurakuntien sivuja tai muiden ryhmien sivustoja.

Tuttavani Veikko päivitti Facebookiin - mitä parhainta kansalaispalvelua: Kaupunginorkesterin soittajat Jenny Villanen, huilu ja Noora Van Dok, fagotti Kontulan kirjastossa. Toivekappaleiden konsertti. Tämä on enemmän kuin luxusta. Eikä eliittiä näkynyt, paikalla oli yli sata kuulijaa. Mistä tällaisenkin tapahtuman tiedot tulisivat eteeni.

Facen tapahtumakalenteri on toki laaja ja ilman mitään loogista järjestystä, mutta vielä en ole oppinut kuinka hakukriteerit toimivat. Tiedän esimerkiksi, että joulukuun 1. päivä on Helsingin Laulun konsertti Temppeliaukion kirkossa, mutten saa sitä facen haun kautta esille, vaikka tapahtuma löytyy pitkän kahlauksen jälkeen epäloogisessa järjestyksessä olevalta listalta.

Ehkä tämäkin haaste selviää jonakin päivänä ja pääsen kärryille, kuinka voin supportoida kulttuuria ja lohduttaa itseäni nautinnollisella tavalla.

 

 

 

Ota tai jätä

Keskiviikko 16.10.2024 klo 21.47 - Kauko Niemi

 

Somealustat ovat tehneet algoritmeineen melkoista kehitystyötä tietotekniikan maailmassa.

Enennen vanhaan palveluja ja ohjelmistoja kehittävät yritykset olivat kiinnostuneita käyttäjien haluista, kyseltiin käyttäjien mielipiteitä ja tarpeita ja ne huomioitiin tuotekehittelyssä. Jopa sellainen termi kuin asiakastyytyväisyys vilisi yritysten viestinnässä.

Oletteko ikinä törmänneet tähän termiin Elon Muskin tai  Mark Zuckerbergin lähestyessä X:n tai Facebookin käyttäjiä. Ota tai jätä. Tai oikeammin rakennetaan käyttäjien mentaalinen riippuvuussuhde.

Aikoinaan kerrottiin, että ensi viikolla tulevassa päivityksessä saat sellaisia ja tällaisia uusia ominaisuuksia, joita käyttäjät ovat halunneet. Nyt vain ihmettelet, että onko minun koneessani joku vika vai onko joku se kaapannut, kun mikään ei ole entisellään. Siellähän olikin viime yönä päivitys.

Itse en salli taustalla tapahtuvia automaattisia päivityksiä. Kun manuaalisesti päivitän, pystyn kohtuullisen helposti tunnistamaan syyllisen toimimattomuuteen. Reilu viikko sitten Oura-sormuksen sovellus päivittyi ja kehua repostelivat kuinka kaikki toiminnat paranevat. Valitettavasti päivityksen jälkeen mikään ei muuttunut paitsi reilua viikkoa myöhemmin yllättäen näytettiinkin ihan erilaista näkymää.

Adobe on mestari mullistamaan käyttäjän rutiineita ja kokemuksia. Alkuviikon päivitys ei enää toiminutkaan työkaluvalikon kautta ja kuvia avattaessa uusinta versiota ei näytetä lainkaan. Salapoliisin työ käynnistyi.

Päivityksistä ja 35 vuoden kokemuksesta päätellen voisin ennustaa, että Microsoftilla ei ole kovinkaan helppoa pitää palettiaan kasassa. Tekoälyä pukataan miljardeilla dollareilla jokaiseen rakoon. Sovellukset näyttävät erilaisilta windows 10 ja 11 koneilla sekä vielä erilaisimmilta kännykässä. Jopa selain vaatii täysin arvaamattomasti kesken käyttöä kirjautumaan Mikrosoft-tilille.

Microsoftin nykyjohto ottaa oppia Trumpilta ja uhoaa, ettei Aplella ole mitään mahdollisuuksia pärjätä heidän kanssaan. Tivin uutisten mukaan Sijoittajat seuraavat tekoälykilpaa huolestuneina. Yhtiö on kaatanut tekoälykehitykseen valtavia summia rahaa, ja investoinut tekoälyfirma OpenAI:hin miljardeja dollareita. Tekoälybuumi nostikin yhtiön osakekurssin kesällä kaikkien aikojen ennätykseen 467 dollariin, mutta tuon jälkeen osake on laskenut jo 12 prosenttia.

Ota tai jätä tilanne koskettaa läheltä monia ihan tavallisia ihmisiä, jotka käyttävät pilvipalveluita. Entäs, kun jonakin päivänä ilmoitetaan, että pilvi sataa nyt maahan ja toiminta lopuu 3 kuukauden kuluttua. Monihan ei edes tiedä missä pilvessä niitä tietoja onkaan.

Tai kun ilmoitetaan, että ensi kuusta lähtien tuhat kuvaa pilvessämme ovat maksuttomia ja loput puolimiljoonaa kuvaa maksaa näin paljon. Ota tai jätä.

Nykyisin yli 40 prosenttia maailman verkkosivuista pyörii Wordpress-alustan varassa. Wordpress-yhteisö on nyt kaaoksessa: perustaja laittaa käyttäjät vannomaan, ettei heillä ole mitään tekemistä kilpailijan kanssa.

Lokakuun 9. päivä sivustolle ilmestyi Tivin uutisen mukaan uusi ruutu rastitettavaksi, jossa käyttäjän pitää luvata, että hänellä ei ole mitään tekemistä WP Enginen kanssa. Ota tai jätä. Jos ruutuun ei laita rastia, ei käyttäjä myöskään pääse kirjautumaan sisälle Wordpress.orgiin – siis omille nettisivuilleen.

Asiakastyytyväisyys eli käyttäjien halut ja tarpeet vähät painaa tilanteissa, missä pitää takoa rahaa ja olisihan se ihan kohtuuttoman hidastakin kerätä kaiken maailman turhaa tietoa. Maailmassa riittää ottajia ja jättäjiä.

Nämä ovat siis boomerin arvioita, joka on viimeiset 43 vuotta seurannut joka päivä tietotekniikan kehitystä.