aloituskuva_tekstilla_650_DSC_1086.jpg

(kuva toimii linkkinä sisältöön)




Tyrkkyä tuutin täydeltä

Tiistai 4.2.2025 klo 20.43 - Kauko Niemi

Ehdokas.jpg

 

Nyt onkin taas algoritmeissä pitelemistä. Ollaanpas varovaisia, ettei klikata vahingossakaan jotain poliittista veijaria. Tämän jälkeen ruutusi on tulvillaan poliittisia pyrkyreitä.

Algoritmien opettaminen on tavalliselle nettikäyttäjälle todella hankalaa, kun ei oikein tiedä mikä milloinkin toimii ja mikä ei. Vuosia sitten kun päätin, etten halua nähdä yhtään ravintolan ruoka-annosta, enkä yhtään viina-annosta. En edes onnittelumaljoja. Siinä ei kulunut kuin pari kolme viikkoa, kun torjuin sellaiset tyrkyt, enkä vahingossakaan klikannut tai tykännyt näistä aiheista, ne hävisivät syötteestäni käyttäessäni ihan normaaleja acebookin tavalliselle käyttäjälle tarjoamia työkaluja.

Nyt olen yrittänyt samaa metodia hallinnoimassani Facebook-ryhmässä – kaikkikoirista – hauva. Ryhmä saavuttaa paljon väkeä. Viime vuonnakin kahdesti kuukauden aikana näkijöitä oli 1,5 miljoonaa. Mielelläni siis seuraisin koira- ja lemmikkiaiheisia julkaisuja.

Hauvan uutisvirrassa näytetään kaikkea muuta kuin koirajuttuja. Valtava määrä ”lonkkavikaisia” puolialastomia naisia. Viime syksystä lähtien olen blogannut niitä pos ja ilmoittanut ettei kiinnosta. Tosin heikolla ja tavattoman hitaalla tuloksella. Nyt viisi kuukautta kulunut, eikä ainuttakaan lonkkaviatonta päivää ole ollut. Paljoa en erehdy, jos sanon tällaisten estämäni sivujen määrä on nyt noin tuhat. Hiipumaan päin kuitenkin, ei enää kymmeniä päivässä ja tilalle on onneksi siunaantunut enemmän koira-aiheita.

Suurella mielenkiinnolla seuraan nyt poliittista kampanjahuumaa. Poliitikkojen kommentit lisääntyvät somessa parhaillaan huimaa vauhtia. En ole toistaiseksi yrittänyt rajoittaa tätä tyrkyttämistä. Sehän loppuu keväällä joka tapauksessa kuin seinään. Mutta en toisaalta ole julkaissut ainuttakaan juttua, missä poliitikon koira on kakannut väärään paikkaan.

Seuraavat viikot kyllä paljastaa somen vaikutuksen poliitikkojen kannatuksen kasvuun. Tosin juuri julkaistiin tutkimus, jonka mukaan sanomalehtien koetaan olevan tärkein tietolähde äänestyspäätöksen tueksi kevään kunta- ja aluevaaleissa. Tutkimus on tehty Uutismedian liiton toimeksiannosta.

Kuntavaalien osalta kolme neljästä suomalaisesta uskoo olevansa erittäin tai melko hyvin perillä siitä, mistä vaaleissa on kysymys. Aluevaalien osalta näin uskoo vain reilu puolet. Mitä nuorempi äänioikeutettu on, sitä vähemmän hän kokee olevansa perillä siitä, mistä näissä vaaleissa äänestetään.

Nähtäväksi jää menemmekö suomalaisittain entiseen malliin lehdet ja ulkotaulut edellä, vai tuleeko kevään keinovalikoimaan trumppi-voittajamalleja.

Kymmenen vuotta pyörinyt yleinen huolestuminen algoritmin vaikuttamisesta:

FB on melkein lakannut näyttämästä mitään muuta paitsi mainoksia ja ilmoituksia.
- Kiitos vinkistä lähettää Facebook-viesti. Toimii!!
Näen taas julkaisuja ihmisiltä, joita en enää nähnyt. Facebookin uusi algoritmi valitsee samat ihmiset - noin 25 - jotka näkevät julkaisusi. Laita sormesi johonkin tähän postaukseen ja klikkaa "kopioi". Mene mitä mietit -sivullesi ja klikkaa ja liitä. Tämä laukaisee järjestelmän.
Hei uudet ja vanhat ystävät! 🙂
Katsotaan toimiiko, viime aikoina fb ollut mainoksia ja omituista soopaa

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: algoritmit, vaalit, naiset, koira,

Kestääkö vielä kauan

Perjantai 17.1.2025 klo 9.41 - Kauko Niemi

Posti_varis_KN229264.jpg

 Valitettavasti ei ole ensimmäinen kerta, kun nostan kissaa pöydälle. Onko se oikeasti niin vaikea arvioida kuinka kauan kestää kuljettaa paketti paikasta A paikkaan B.

Eihän siihen tarvitsisi sitoutua. Voisi hyvinkin ilmoittaa arvioidun toimitusajan. Ja tietenkin toimitusehtoihin maininta, ettei arvioitu aika ole sitova.

Logistiikkayhtiöillä lienee sen verran paljon paketteja kuljetettavana, että arvioitu aika ei voi olla täysin mahdoton ennustaa.

Kutakuinkin sama tilanne on myös yksityisten ihmisten aika-arvioissa. Viime viikolla annoin ilmaiseksi snadisti viallisen keittiövärkin. Sopivan ehdokkaan löydyttyä homma meni puihin, kun hän ilmoitti noutoajaksi tiettyyn paikkaan 12.00 – 15.00. Eli hänen mukaansa olisin ollut sovitussa paikassa kolme tuntia passissa.

No tällä viikolla sitten toinen tapaus, joka ilmoitti tapaamisajaksi 16.10 ja puolta tuntia ennen tapaamista tuli viesti, että on neljä minuuttia myöhässä. Kiitos loistavasta viestinnästä.

Mutta palataanpa ammattilaisen tapaukseen. Minulle lähti paketti Saksasta DHL:n kainalossa 21.12.2024. Seurantalinkki osoitti, että paketti oli saapunut Hampuriin 30.12.2024. Tosin parin päivän sisällä Hampuri vaihtui Saksaksi. Ja siihen loppuivat päivitykset muutamiksi päiviksi.

Tammikuun 13. päivänä tuli tieto paketin saapumisesta Suomeen ja lopun hoitaa Posti. Tosin DHL:llä olisi kyllä Suomessakin toimintaa. Olinkin jo varma, että paketti siirtyy asuinalueeni kauppaan saman päivänä. Eihän Vantaalta niin pitkä matka Etu-Töölöseen ole, etenkin kun Omaposti näyttää, että paketti on jo kuljetuksessa.

Piruuttani katsoin Googlen palveluksesta kauanko kestää kulkea Vantaalta Haaparannan kautta Ruotsin puolta alas ja sitten Helsinkiin. Reilut 40 tuntia se reitti olisi kestänyt.

Ilmeisesti Posti kulki kuitenkin hieman suorempaa reittiä, sillä paketti siirtyi Vantaalta Helsinkiin 27 tunnissa.

Muutama tarkistus olisi minulta jäänyt tekemättä, jos ennen joulua olisin saanut tiedon, että paketin arvoitu kuljetusaika on noin neljä viikkoa.

Varsin yleistähän on myös se, että kotiinkuljetuksille ilmoitetaan 6 tunnin aikaraami. Sitten tulee ilmoitus, ettei kukaan vastannut ovisummerin soittoon. Kukaan ei myöskään pysty todistamaan onko summeria ylipäätään koskaan soitettu.

Toistaiseksi taitaa olla kuitenkin paras asettaa pakettien päämääräksi joku pakettien noutolokerikko, mistä omaa tahtia suorittaa noudon. Ja vielä odotellaan sitä superhyvää logistiikkayritystä, joka osaa tietoisen aikataulutuksen.

Lisää aiheesta:

Logistiikan uudet tuulet antavat odottaa

Kommentoi kirjoitusta.

Tunnustan - olen maailman huonoin myyntimies

Keskiviikko 8.1.2025 klo 12.12 - Kauko Niemi

Alennus.jpg

Viime vuoden alussa minulla oli omasta mielestäni tosi hieno ajatus. Myyn käyttämättömiä tavaroitani vuoden varrella ja rahoitan noin puolet päivittäisistä käyttökuluistani. Näin hyödyllisesti pääsen eroon turhasta. Jos olen keskiverto suomalainen, niin minulla pitäisi olla 300 vaatetta, joita käytetään keskimäärin seitsemän kertaa. Tosin juuri vetäsin uimahallilla reilu 20 vuotta vanhat kalsarit jalkaani, joita varmaan käytetty 700 kertaa.

Lopputuloksena taisi olla kutakuinkin yhden viikon ruokarahat. Minusta ei ole temuttajaksi millään mittarilla. Syynä ei taida olla, ettenkö osasisi käyttää netissä olevia kirpputoreja. Eikä syynä ole, etteikö olisi käyttökelpoista myytävää. Muutaman kerran olen tarjonnut jotakin  tavaraa ilmaiseksi ja heti on netti käynyt kuumana.

Tästä tuleekin mieleeni, etten ilmeisesti osaa tarpeeksi jonnen joutavaa myyntiä kiihottavaa höpöpuhetta. Annoin näet yhden kohtuu arvokkaan tuotteen ilmaiseksi ja kun oli julkaissut ilmoituksen kolmella nettikirpputorilla, niin sain alle puolessa tunnissa liki 60 viestiä – onko tämä tuote vielä myynnissä. Siis mitä noille pitäisi höpöttää, kun joka ikinen tietää, että tietenkin se on vielä myymättä.

Eihän se tuote nyt minuuteissa katoa. Minunhan pitää arvioida halukkaita. Valita luotettava, joka pystyy hakemaan sen ovelta ja mieluusti inhimilliseltä kantilta tulee omaan tarpeelliseen käyttöön. Eikä tuote ilmesty valheellisin sanakääntein seuraavana päivä myyntiin.

Harvinaista ei ole sekään, että tuote pitäisikin lähettää timbuktuun ja minun pitäisi maksaa toimituskulut, koska tuote on ilmoitettu ilmaiseksi.

Myyntitekstini eivät ole ylitsepursuavan innostavia. Kuvat ovat sen sijaan laadukkaita. En pysty kirjoittamaan kuinka kyseessä on maailman paras tuote. Jollekin se voi olla hyvinkin käyttökelpoinen ja toiselle enempi hankala tilanteesta riippuen. Adjektiivit eivät ylipäätään kuulu myyntisanastooni. Enhän tiedä ihmisten todellisia tarpeita heidän tilanteissaan. Miksi umpimähkää valehtelisin.

Kerran olen itse kohdannut todellisen asiakaslähtöisen supermyyjän. Hän kyseli ja keskusteli minun tarpeistani ja lopputulema oli, ettei kiinnostukseni kohteena ollut tuote soveltuisi kovinkaan hyvin käyttööni. Jätin ostamatta. Siis hän ei kehunut ja puhunut ummet ja lammet, jotta olisin heti ostanut katsomani tuotteen. Tilanteesta syntyi niin hyvä tunne ja luottamus, että varmasti saivat minulta rahansa.

Omat nettipalautteeni ovat positiivisia ja vain yksi neutraali. Ei pitäisi olla este kauppojen syntymiselle.

Yhden ainoan kerran olen kohdannut asiallisen automyyjän. Aikoinaan vuosia sitten menin katsomaan uusia Nissaneita. Myyjä oli konepelti auki olevan auton vieressä ja kertoi unnoissaan huippu-uutuudesta 16 venttiilisestä moottorista. Kysyn häneltä – mihin minä tarvitsen kaikkia 16 ventiiliä. Hän sulki rauhallisesti konepellin ja alkoi keskustelemaan muista ominaisuuksista ja minun tarpeista.

Nykyisen autoni kävin salaa koeistumassa, en koeajamssa ja sen jälkeen aloitin netissä tarjouskeskustelut, joiden pohjalta valitsin sopivimman liikkeen, jonka kanssa sovittiin kaupoista.

Vaikka nyt ennen joulua kiikutinkin arviolta noin 20 kiloa tavaraa lahjoituksena kierrätyskeskukseen, niin aion tänäkin vuonna kehittää myyntitaitojani ja pitää myyntiä yllä ja hyvä tavoite on edelleen tuo puolet käyttökuluista. Kuinkahan paljon myyjän on otettava vastuuta, että hänen myymä tuote on sopiva ostajalle.

Lisää aiheesta:

Kaikkien aikojen myyntimenestys - Temu

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: myynti, myyntimies, Temu, maailman huonoin myyntimies,

Lisää kirjoituksia