Onko elementtikerrostalon ulkomuoto niin suuri myyntiargumentti, että niitä kannattaa ripustaa sunnuntaisiin Hesareihin noin 145 kappaletta joka sunnuntai. Nämä kamalat kuvat maksavat kaiken lisäksi noin 25.000 euroa joka sunnuntaina.
Viestinnällisesti ajatellen on vaikea uskoa, että joku hakee kotia juuri 70-luvun elementtitalosta sen ulkonäön takia. Onko kukaan ylipäänsä ostamassa asuntoa talon ulkonäön perusteella?
Itselläni on menossa kymmenes asunto. Lähtökohtana on aina ollut asunnon toimivuus sen hetkisiin tarpeisiin. Tärkein dokumentti on silloin pohjakuva ja mitä seiniä voisi mahdollisesti siirtää, kaataa.
Seuraavaksi tärkein ovat näkymät ikkunoista. Sisältä katselen ulos ja se vaikuttaa yleiseen viihtyvyyteen. Tarvitsenko verhoja vai en, vaikken kovin pikkutarkka yksityisyydestäni olekaan. Ulkokuvista ei tähänkään ole minkäänlaista apua, kun ei edes tiedä mitkä ikkunat kuuluvat myytävälle asunnolle.
Tämän jälkeen astuvat kuvioon raha ja hinta / hyötysuhde, eikä vieläkään talon ulkonäkö, jota katson korkeintaan minuutin kotiin tullessani.
Tuntuu, että aika on pysähtynyt täydellisesti. 25 vuotta sitten asuntoilmoitussivujen ulkonäkö oli täsmälleen samanlainen kuin se on nytkin. Ovatko myyntiargumentitkin edelleen samat?
Kokonaan toinen asia on se, että kuka etsii asuntoa lehdestä, kun verkkopalveluissa voi määrittää hakukriteerit ja päästä jonkun verran joustavammin eteenpäin. Jonkun verran tarkoittaa, että netissä toteutetaan pitkälle vanhoillista lehti-ilmoittelua.
Talojen ulkokuvien käyttöä luonnollisesti puoltaa, että liki jokaisesta talosta on jo olemassa ulkokuva. Lisää tulee jatkuvasti auton katolla olevien automaattikameroiden syöksemistä kuvista. Pohjakuvat ovat myös julkista riistaa, mutta niiden etsiminen viranomaisten arkistoista, skannaaminen ja siistiminen on jo turhan työlästä.
Mielenkiintoista nähdä kuinka kauan asuntokauppa kulkee tuttuja ja turvallisia polkujaan. Iglo yritti aikoinaan irtiottoa. Suuremmat voimat kuitenkin hoitivat Iglon ruotuun. Ruotsissa yleisesti noudatettava tarjouskauppa kituu Suomessa omaa elämäänsä. Sen jälkeen ei oikein muita irtiottoja olekaan tapahtunut.
Ymmärrän että tämän viestinnällinen arvo on myös ulkomuodossa
Kuka tämän perään kuolaa
