Väärin käytetty sanaSunnuntai 1.12.2019 klo 9:39 - Kauko Niemi Kukahan on keksinyt sanan vaihtoehtohoito. Sanan merkityksen ajaminen yleiskielen sanaksi terveysmarkkinoilla on taustalla oltava rahanhimoinen lääketeollisuus tai mustasukkainen lääkärikunta. Mietitäänpä mitä vaihtoehto oikeasti tarkoittaa. Viralliset lähteet sanovat, että vaihtoehto on valittavana oleva mahdollisuus, ehdotus tms, joista yhden valitseminen sulkee pois kaikki toiset. Vaihtoehdoton hoito ei tule sanan varsinaisessa merkityksessä koskaan onnistumaan. Kirjaimellisesti voisi asian nähdä vaikka niin, että joudut sairaalaan, lääkärin ja hänen lääkkeensä hoidettavaksi, niin tämän valinnan lisäksi ei ole muita vaihtoehtoja. Omaiset ja ystävät eivät saa tulla sinua katsomaan ja paijaamaan, koska se olisi vaihtoehtoista hoitoa, jopa puoskarointia. Etenkin jos mukana kulkisi jotain hyvänmielen herkkuja. Toki esimerkkini on liioiteltu, mutta niin ovat liioiteltuja suurin osa niistä kummallisista arvosteluista, joilla vaihtoehtohoito ammutaan alas, vaikka kyseessä ovatkin täydentävät hoidot. Oikea ja luonnollinen marssijärjestys olisi vielä se, että lääkärit tapauksesta riippuen aloittaisivat hoidot luonnonmukaisilla menetelmillä, joita sitten täydennetään lääkkeillä vasta tarvittaessa. Toki jokainen ymmärtää, että katkennut jalka pitää operoida heti. Virossa ja Keski-Euroopassa lääkereillä on koulutus ja tietämys niin sanotuista luontaistuotteista ja hyödyntävät sitä myös kokonaisvaltaisessa, vaihtoehdottomassa ajattelussaan. Asennevammasta kertoo sekin, että työn alla olevaa lakia täydentävistä hoidoista kutsutaan jo nyt puoskarilaiksi. Jossakin vaiheessa sitten tiedämme mikä on terveyden vaalimista ja ylläpitoa, ihmisen luonnonmukaisten toimintojen vahvistamista, täydentävää hoitoa ja mikä sitten puoskarointia. Puoskarointi sanalla on erittäin paha arvolataus. Minulle puoskarointi ja raiskaus ovat arvolataukseltaan kuta kuinkin samanlaisia. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Viime viikolla ilmestyi uusi kirja. Pauliina Arvan Täydentävät hoidot tuo kaivattuja näkökulmia kiisteltyyn aiheeseen. Kirjoittaja analysoi julkisuudessa näyttäytyvää ristiriitaa ja vastakkainasettelua täydentävän ja virallisen hoitamisen välillä. Hän pohtii mahdollisuutta, että vastakkainasettelu olisi keinotekoinen, sillä suomalaiset käyttävät luontevasti molempia. He eivät yleensä käytä vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä vaihtoehtona virallisen terveydenhuollon palveluille, vaan täydennyksenä ja lisänä. Moniäänisyys ja uudet näkökulmat auttavat avoimeen dialogiin erilaisia hoitofilosofioita edustavien ryhmien kesken, mikä hyödyttää kansalaisia, lääkäreitä, hoitajia, terapeutteja ja muita sote-alan ammattilaisia. Yliopistot ovat myös heräämässä. Helsingin, Tampereen ja Turun yliopiston sekä Yhdistävä Lääketiede ry järjestävät tammikuussa alan ammattilaisille seminaarin. Seminaarissa esitellään suomalaista täydentävien hoitojen tutkimusta, näiden hoitomuotojen roolia ja merkitystä ihmisten arjessa sekä täydentävien hoitojen sääntelyä Pohjoismaissa. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo suunnitelmistaan täydentävistä hoidoista ja eri vaikuttajaryhmät esittävät näkemyksiään niistä. Itse olen vuosien mittaan painottanut aina, että sanat saavat merkityksen vastaanottajan päässä. Poliittisessa retoriikassa tätä käytetään menestyksekkäästi hyväksi. Lääketieteessä missä ihmisiä pelotellaan sairauksilla jopa kuolemalla, uppoaa helposti mikä sana tahansa, jolle rakennetaan tietoisesti vääristynyt merkitys. Ja tähän loppuun huikean hieno suora lainaus Juha Hurmeen, sanojen mestarin, kolumnista Ylen sivuilla Sanat ovat fyysisiä esineitä, limaisen lihan tuottamia ääniaaltoja tai näiden äännähdysten taltiointia tuhansia vuosia vanhoilla, sopimusvaraisilla merkeillä jollekin alustalle. Siksi sanoja pitää koko ajan tarkistaa, koska ne muiden fyysisten esineiden tavoin mädäntyvät, lahoavat, hukkuvat hälyyn, turpoavat sateessa, ruostuvat, homehtuvat, tylsyvät, keräävät pölyä ja vanhentuvat käyttökelvottomiksi.
Suomenkielen sanakirja: Vaihtoehto - Kukin valittavana oleva mahdollisuus, ehdotus tms., joista yhden valitseminen sulkee pois toiset valinnan mahdollisuus. Esimerkiksi: Monivalintatehtävän vaihtoehdot. Oikea, väärä, ainoa vaihtoehto. Harkita useaa vaihtoehtoa. Asunnonvälittäjä tarjosi, esitti minulle pari(a)kin vaihtoehtoa valittavaksi. On olemassa toinenkin vaihtoehto ratkaisuksi. Valita kahden vaihtoehdon välillä. Hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin alistua, alistuminen. Oli suostuttava, vaihtoehto(j)a ei ollut.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, vaihtoehtohoito, vaihtoehto, lääkäri, Pauliina Arva |
Suurten lääkesotkujen äärellä, jotka eivät hetkahda rahallaSunnuntai 1.9.2019 klo 8:36 - Kauko Niemi Lääkeyhtiöt ovat narahtaneet opioidikriisin edistämisestä. Yhdysvalloissa tuomari on määrännyt lääkejätti Johnson & Johnsonin maksamaan yli puoli miljardia dollaria korvauksia. Syyttäjät hakivat jopa yli 17 miljardin dollarin korvauksia, mutta oikeus katsoi, että tulevaisuuden kustannuksista ei pystytty antamaan tarpeeksi näyttöä. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on yli 2 000 vielä ratkaisematonta oikeusjuttua useita lääkevalmistajia ja jakelijoita vastaan. Näistä suurimman osan on määrä mennä oikeuskäsittelyyn Ohion osavaltiossa lokakuussa. Laajalti Yhdysvalloissa käytettyn OxyContin-kipulääkkeen valmistaja Purdue neuvottelee jättikorvauksista sopiakseeen yli 2 000 sitä vastaan nostettua kannetta ennen oikeudenkäyntiä. Purdue on yksi niistä lääkeyhtiöistä, joita on haastettu oikeuteen vastuullisena opioidikriisin lietsomisesta Yhdysvalloissa. Syyttäjän mukaan opioidien yliannostus tappoi 4 653 ihmistä Oklahomassa vuosina 2007–2017. Nämä nyt julkisuuteen tulleet syytteet ovat tietty vain pisara meressä, jos ajatellaan koko lääketeollisuutta, niiden rahoittamaa tutkimusta ja koko lääkärikunnalle tarjottavaa niin sanottua koulutusta. Tavallisella ihmisellä täytyy olla melkoinen pokka, jos kieltäytyy lääkärin määräämistä lääkkeistä siitäkin huolimatta, että potilasturvalain mukaan jokainen oikeustoimikelpoinen suomalainen on vastuussa omasta terveydestään. Jokaisen tulisi asettua lääkärin yläpuolelle ihan jo lain mukaan. Vuosien varrella on aina silloin putkahtanut esille tuollaisia opioiden kaltaisia tapauksia, missä raha on tärkeämpi kuin ihmisen terveys. Niihin on kuitenkin varsin vaikea päästä käsiksi, niin kauan kuin yleisesti sallitaan rakenteelliset korruptiot. Keskustelin pari kuukautta sitten henkilön kanssa, joka on erikoistunut terveelliseen hengitykseen. Useampi astmaatikko on onnistunut jättämään lääkkeet kokonaan pois tuolla luonnollisella tavalla. Ihmettelin ääneen miksi tätä asiaa ei ole tutkittu enempää? Vastaus oli yksikertainen. Tutkimukselle ei ole saatavissa rahoitusta, sillä sehän romahduttaisi astmalääkkeiden ja muidenkin lääkkeiden kulutuksen, jos lääkkeet korvattaisiin terveellisellä elämäntavalla. Rakenteelliseen korruptioon viittaa myös elinkautinen määräys käyttää kolesterolilääkkeitä. Maailmalla on paljon muita kuin lääketehtaiden rahoittamia tutkimuksia, joissa kolesterolin määrällä ei näyttäisi olevan suurtakaan yhteyttä verisuonitautikuolemiin. saati mikä on oikea kolesteroli arvot. Sen sijaan statiinien sivuvaikutukset ovat poikkeuksetta erittäin suuria. Parhaillaan ”viralliset” piirit keskustelevat, että alennettaisiin kolesterolirajaa, mikä tarkoittaisi maailmanlaajuisesti kolesterolilääkkeiden myynnin kasvua liki 3 miljardilla eurolla. Toki samanlaista lobbausta ja totuuden rumaa vääristelyä terveyden kustannuksella tapahtuu luontaistuotteiden markkinoinnissa. Tässä on kuitenkin selkeä ero, koska lääketeollisuuden markkinointia pöngitetään niin sanotulla virallisella totuudella ja julkisin varoin. Sokeriteollisuus on onnistunut koukuttamaan vuosisatoja ihmisiä käyttäjiksi surullisin seurauksin. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa asettaa lisätylle sokerille lisävero. Mexikossa asiaa on nyt kokeiltu ja sokerijuomien käyttö on pudonnut ennakko-odotusten mukaisesti. Vaikka aika ajoin paljastuukin yksittäisiä lääketapauksia, niin ne eivät kuitenkaan murra tätä rakenteellista korruptiota. Kuka rahoittaa tutkimuksia, kuka rahoittaa lääkäreiden niin kutsuttua jatkokoulutusta. Kuka antaa myynti- ja toimiluvat ja kuka valvoo toteutuvaa oikeudenmukaisuutta. Valitettavasti tässä himmelissä itse kohde, hoitoa tarvitseva potilas jää pitkälti sivuosaan.
Tämä on kuultavissa podcastina www.finnradio.fm nettiradiossa ma 2.9.2019 alkaen ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00 (paikallista, Espanjan aikaa)
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, lääke, rakenteellinen korruptio, lääkäri, opioidit |
Enhän minä tarvitsisi terveyskeskuslääkäriäSunnuntai 17.3.2019 klo 14:52 - Kauko Niemi Kävelen reilu puolituntia terveyskeskukseen. Odotan päivystyksessä vähintään puolitoistatuntia tai jopa kolme tuntia omaa vuoroani. Samalla saatan vaihtaa mielipiteitä muiden odottajien kanssa röhimisen keskellä, kuinka kamalaa on kipeänä täällä odotella. Ja jos ei vielä ollut tätä virusta, niin nyt se ainakin on. Tai vähemmän kiireellisissä tapauksissa saat varattua ajan muutaman viikon päähän, Sekin on parempi kuin odottaa vuoroa epätietoisena. Jos odotusaika on kynnyskysymys, niin sitten tuohta pöytään ja nettivaraus yksityiselle. Muuta eroahan palveluissa ei sitten olekaan. Ei ainakaan minun kokemuksella. Lääkärille on varattu maksimissaan 10 minuuttia kohdata sairas. Lääkärillä, joka ei minua tunne, eikä tiedä mitään menneisyydetäni, menee ainakin 3-5 minuuttia ajasta, kun hän kaivelee koneeltaan minun tietojani. Tosin tietoni ovat aiemman työterveyshuollon takia toisessa tietojärjestelmässä, mihin terveyskeskuslääkärillä ei ole pääsyä. Kerron lääkärille mikä minua vaivaa. Tosin siinä tilanteessa en osaa kertoa kuin sen mihin koskee. Siis oikeasti kerron oireita enkä itse tautia. Lääkäri tekee muutaman rutiinimittauksen kuten verenpaineen. Tosin kännykkä sovelluksestani olisi löytynyt yli 300 mittauksen tilastollinen keskiarvo ja yksittäiset mittaukset. Arvovaltahan siinä olisi tietenkin kärsinyt, jos potilaan keräämiä tietoja olisi pitänyt luotettavina. Yksi mittaus 300 mittausta vastaan. Lääkäri muistaa tai kaivaa koneeltaan käypähoitosuosituksen ja sanoo, että kokeillaan tällaista lääkettä ja jos ei auta, niin sitten tulet ensi viikolla uudestaan ja kokeillaan sitten jotain muuta lääkettä ja mahdollisesti tehdään tarkempia mittauksia ja kokeita. Näin on kartutettu maailman tuhannen miljardin lääkebisnestä mennen tullen. Lähden vastaanottohuoneesta ja lääkärille jää vielä viisi minuuttia kirjoittaa raportti minun käynnistäni. Uusi potilas kun tulee aina 15 minuutin välein. Siinä ajassa siis kerkeää heittää kehiin jonkun olettamuksen. Olen kuluttanut minimissäni kolmisen tuntia aikaa tähän arvausreissuun - matkoihin, odotteluun, apteekkiin ja pienen hetken itse vastaanottoon. Eikä kukaan vielä tiedä mitään muuta kuin oireita jostakin pimennossa olevasta taudista, oireita, joita yritetään tukahduttaa kemialla. Minun soteajattelussani tämän kaiken voi tehdä toisinkin ja aivan samalla, jopa paremmalla lopputulemalla. Avaan tietokoneeni, täytän kyselylomakkeen, johon menee noin kolme minuuttia. Lataan oman koneen tai kännykän terveyssovelluksistani viimeisimmät mittaukset ja tulokset. Tekoäly oli tunnistanut minut. Analysoinut kyselyn pohjalta taudinkuvan. Analysoinut keräämäni ja mittaamani terveystiedot. Analysoinut millaisia viruksia on liikkeellä. Robotilla on tuhatkertainen tietoisuus lääkäriin verrattuna tämän hetken taudinkuvista. Itse en jäisi kaipaamaan viiden minuutin henkilökohtaista lääkärin tapaamista. Itse asiassa minulla ei ole vuosikymmenten varrelta kuin muutama wow-muistikuva sellaisista lääkereistä, joiden taitoa ja ihmiskeskeisyyttä kunnioitan vilpittömästi. Ja niitä lääkäreitä riittää, jotka päivää sanomisen jälkeen pystyy ensimmäisenä asiana toteamaan, että sinulla on huonot ruokailutottumukset. Se näkyi kuuleman labrakokeista, eikä tarvinnut kysäistä syömisestäni yhtään mitään. Näin oli viime kerralla, kun lääkäritädin kohtasin henkilökohtaisesti. Vikahan ei tietenkään ole lääkärissä vaan systeemissä. Ne mitkä mahdollisuudet sallitaan lääkäreille tällä hetkellä, niin robotti hoitaisi saman asian monin verroin tehokkaammin ja nopeammin. Aika määräytyy organisaation tehokkuusajattelun pohjalta ei taudin selvittämisen pohjalta. Byrokratia kaikessa viisaudessaan määrittää mitä lääkäri saa määrätä hoidoksi, eikä lääkärin vuosien varrella kehittynyt ammattitaito. Ja jokainen parantuminen tarvitsee lisäksi uskoa ja potilaan motivoitumista auttaa luontoäitiä korjaamaan tapahtuneet häiriöt. Ja tämä usko on uskomushoitoa parhaimmillaan.
Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantaina 18.3.2019 klo 08:00 ja uusintoina ma osana bisneeframea 19:45, ti 13.00 ja ke 09.00 (Espanjan aikaa).
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, Finnradio, terveyskeskus, robotti, lääkäri, byrokratia |
Pitääkö lääkärin välttämättä näytellä lääkäriäSunnuntai 9.9.2018 klo 11:08 - Kauko Niemi Lääkäriin rooliin kohdistuu paljon odotuksia. Lääkärin tulee olla vahva, rauhallinen ja itsevarma – ja jos siltä ei tunnu, pitää esittää. Näin sanoo Reetta Huttunen, itsekin lääkäri, Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa, missä hän kuvailee inhimillistä ihmistä valkoisen lääkäritakin takaa haastattelussa ja runoissaan. Artikkeli on arvokas, poikkeuksen avoin, mutta jäin miettimään lääkäreiden viestintätaitoja ja pitääkö todella olla epäaito ja esittää lääkäriä? Lääkärin työ on paljon muutakin kuin lääketiedettä. Lääketiede on vain pohja työlle, joka kehittyy ja paranee kokemuksen ja käytäntöjen myötä ja erityisen paljon kuuntelemalla potilasta. Lääkärihän ei koskaan ole elänyt ainuttakaan potilaan arkipäivää. Finnradion haastattelussa Erkki Antila, joka edustaa potilaan kokonaisvaltaista kohtaamista, sanoi osuvasti rakentavansa kumppanuutta potilaan kanssa. Jos lääkärin pitää esittää auktoriteettia eli mentaalilla ”lääkäri määrää”, on aika ajanut hänen ohitseen. Auktoriteetti ei kuulu enää tähän päivään lääkärin hommissa, eikä se sovellu oikein mihinkään muuhunkaan työhön. Ei etenkään asiakaspalveluun, jota lääkärintyö pohjimmiltaan on. Minulle lääkärin neuvot ja lääkereseptit ovat suosituksia, jos vain satun ymmärtämään miksi tällaiset neuvot ja tuollaiset pillerit. Istun vanhemman mieslääkärin vastaanotolla jokunen aika sitten. Kuitenkin reilusti minua nuoremman. Edessä pari labrakoetta ja lääkäri kysyy, haluanko tulla hakemaan tulokset täältä vai lähetetäänkö postitse. Vastaan, että ei kumpaakaan, näen ne netistä. Lääkäri valahtaa punaiseksi ja hätääntyneen tuntuisena kysyy – mitä sinä oikein näet sieltä netistä? Jokainen potilas tarvitsee uskoa parantumiseen. Enkä nyt puhu henkiparantajista, vaan tavallisen lääkärin viestintäkäyttäytymisestä. Uskoa ei lisää, että lääkäri sanoo kirjoittavansa reseptin ja lääke pitää ottaa ruokailun yhteydessä iltaisin. Lääkäriltä jää usein valistamatta miksi ja miten lääke vaikuttaa. Yksikään lääkäri ei ole minulle kertonut välttämätöntä tietoa siitä, kuinka elimistölle elintärkeät kolesterolit toimivat oikeassa suhteessa. Pelkkä mitattu numero ei kerro totuutta kokonaisuudesta. Siis terveyskeskuslääkäri on miettinyt minua senkin jälkeen, kun poistuin vastaanotolta. Hän tunnusti rehellisesti, ettei hän kaikkea hoksannut. Arvostan suuresti hänen rehellisyyttään, eikä hänen tarvinnut esittää Jumalasta seuraavaa. Päinvastainen esimerkki tämän vuoden helmikuulta. Olin niin kiihdyksissä ja verenpaineet varmasti katossa, vaikka niitä paineita olinkin juuri hoidattamassa, etten muista edes tervehtikö lääkäri lainkaan. Hänen ensimmäiset sanansa olivat, että sinulla on huonot ruokailutottumukset, koska mittaukset näyttävät niin. Hän ei siis tiennyt eikä halunnutkaan tietää, että teen itse kaiken suuhunpantavan 99 prosenttisesti hyvistä perusraaka-aineista vain ja ainoastaan terveyden ehdoilla. Ihmisen parantuminen on pitkälti kiinni lääkärin vuorovaikutuksesta. Sehän on myös tieteellisesti osoitettu monissa lumelääketesteissä, joissa pelkkä sokeripilleri tekee ihmeitä. Finnradio / Erkki Antila - https://www.facebook.com/finnradio/videos/444087172780331/ Helsingin Sanomat / Reetta Huttunen - https://www.hs.fi/elama/art-2000005808021.html
Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 10.9.2018 klo 13:00 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lääkäri, Reetta Huttunen, Finnradio, Erkki Antila, Helsingin Sanomat, |
Kuusi vuotta kestäneeseen lääkärien uskonsotaan ei löydy ratkaisuaLauantai 4.8.2018 klo 19:53 - Kauko Niemi Suomessa käydään omituista lääkärisotaa, joka on alkanut jo reilut kuusi vuotta sitten. Alkulaukauksen on synnyttänyt kiista kilpirauhashoidossa käytettävä lääkitys. Ja niin kuin kaikilla kunnon uskonsodilla on taipumus laajentua, niin on tämäkin. Lääkärit ilmiantavat toisiaan. Kirjoittavat tahallaan vääriä potilaskertomuksia, jotteivat joutuisi paljastamaan hoitojaan. Käypähoitosuosituksista on pikkuhiljaa tullut käypähoitopelotteluja, joista poikkeaminen saattaa johtaa varoituksiin tai jopa lääkärioikeuksien rajoituksiin tai niiden menettämisiin. Varsin surkuhupaisaa on sekin, että lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki vetosi Finnradion haastattelussa 18.7.2018 alkuperäisen kiistan eli kilpirauhashoidossa käypähoitosuorituksiin, vaikkei Suomessa edes ole hyväksyttyä käypähoitosuositusta kilpirauhashoidolle. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja sanoo samaisessa haastattelussa, että hän on asiassa vain mediatietojen varassa, vaikka hän on itse todistettavasti osallistunut sotaa käsitteleviin kokouksiin. Kun levitetään pöydälle Valviran, palveluvalikoimaneuvosto PALKOn ja Suomen Endokrinologiyhdistys ry:n asiassa toimivat henkilöt ja heidän kytkökset ei ole lainkaan vaikeaa epäillä niin sanottua rakenteellista korruptiota, mikä mahdollistaa tällaisen toiminnan. Kesän 2013 jälkeen kilpirauhassodasta on tehty seitsemän kirjallista kysymystä Eduskunnalle, Sen enempää ministeri Susanna Huovinen kuin nykyisin ministeri Juha Rehula eivät ole asiaan paneutuneet. Kun vastauksia lueskelin, niin ensimmäisenä mieleen tulee maallikkotoimittajalle, että hyvin on copy/pastattu asiat Valviran sivuilta. Eikä pienintäkään ministerin tai ministeriön näkemystä asiasta ole esillä. Ja tietenkin eniten huolestuttaa, ettei oikein missään ole virallista kantaa siitä, että yksikään ”väärin hoidettu” potilas ei ole valittanut, eikä syyttänyt ketään hoitovirheestä. Joten uskonsotaa käyvät pääosin lääkärit ja viranomaiset potilaiden kustannuksella. Se mistä Suomessa soditaan, niin se on muissa Euroopan maissa normaalia. Siis Suomessakin jo 50-luvulta asti käytetyn nyt ”pannaan julistetun lääkkeen” käyttö kilpirauhashoidossa. No mitäs tuosta yhdestä pienestä kilpirauhasesta. Suomessa kilpirauhasen vajaatoimintaan on kuitenkin määrätty lääkitystä noin 330 000 potilaalle, joten kokemuksia hoidostakin on vähintään yhtä paljon. Kyse on esiintyvyydeltään merkittävimmästä kansansairaudesta heti diabeteksen jälkeen. Kyseessä on myös sairaus, jonka oireilu vaihtelee hyvinkin paljon eri henkilöillä. Yhtä kaikille samaa patenttiratkaisua ei voi olla. Taudin todentaminen on varsin haastavaa samoin kuin optimi lääkityksen määrän kokeileminen ja löytäminen. Siis ei ole kyse mistään pienestä ja helposti hoidettavasta ryhmästä. Kaikki eivät toki tarvitse kiisteltyä lisälääkitystä, mutta sitä tarvitsevia potilaita on joka tapauksessa monta tuhatta enemmän kuin se sormissa laskettava asiantuntijaryhmä, joka katsoo oikeudekseen kieltää tämän hoidon jopa poistamalla lääkärioikeuksia. Kovasti paljon huolestuttaa lääkärien asema, joista tulee tällä menolla robotteja, jotka toteuttavat käypähoitosuositusta, käypähoitomääräystä, käypähoitouhkausta tapauksesta riippuen. Meistä jokainen terve ja sairas ihminen on aina yksilöllisesti erilainen ja se vaatii lääkäriltä erinomaisen paljon oivallusta sekä kokemusta ja näkemystä ymmärtää missä todellisuudessa mennään. Lääkärinhommaa ei pitäisi ohjata pelolla ja uhkailulla. Ehtoja ja sanktioita on syytä jakaa vasta sitten kun lääkärin etiikka on todistettavasti pettänyt. Vähän niin kuin kilpailuviranomaiset määräisivät, että ruokaa saa mainostaa tällä hetkellä vain punaisilla kirjaimilla. Toivoa sopii, että tämä uskonsota voidaan ratkaista neuvottelemalla, eikä vasta sitten oikeusteitse, kun jotain vakavaa ja peruuttamatonta on paljastunut julkisuuteen. Katselin ja tutkailin myös noita 92 käypähoitosuositusta, Vain viiteen on tehty uudistuksia tai muutoksia tämän vuoden puolella. Jos kaikkein uusin ja tuorein tieto jää käyttämättä siinä pelossa, että lääkärin oikeus olla lääkäri vaarantuu. Käypähoitosuositusten orjallinen seuranta ei vaikuta kovinkaan tuoreelta terveydenhoidon kehitykseltä. Tehtäköön nyt sekin selväksi, etten kannata ihmisiä koekaniineiksi. Ja tehtäköön sekin selväksi, että lääkäreihin kuten muihinkin ihmisiin mahtuu mukaan vastuuttomia, enkä liputa heidänkään puolesta, vaan liputan niiden lääkäreiden puolesta, jotka tekevät kaikkensa riippumattomasti potilaan hyväksi viranomaisia pelkäämättä ja lääketehtaita suosimatta.
Tämä Terveysjärjestö ry:n Merja Lindströmin haastattelu kannattaa myös kuunnella https://www.facebook.com/finnradio/videos/vb.249763135515729/419547681870606/?type=2&theater
Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 6.8.2018 klo 13:00 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kilpirauhanen, Lääkäriliitto, Kati Myllymäki, käypähoitosuositus, PALKO, Endokrinologiyhdistys, Ville Pöntynen, |
Joka ikinen hoito tarvitsee uskomustaSunnuntai 24.6.2018 klo 15:08 - Kauko Niemi Sellaista sairautta ei olemassakaan, etteikö potilas tarvitsisi uskoa sen paranemiseen. Toinen lääkäri saa potilaan paranemaan nopeammin kuin toinen. Hän pystyy luomaan voimakkaamman uskomuksen potilaaseen. Joku paranee jo lumelääkkeellä. Ja sitten on niitä lääkäreitä, jotka vähät välittävät potilaan kokonaisuudesta tai saati kiinnostuu mistään muusta kuin tehdyn kokeen perusteella määrätystä käypähoitosuosituksen mukaisesta lääkkeestä. Hän tekee työtään 100 prosenttisella virkavarmuudella. Toki vastakkainasetteluun tarvitaan sitten niitäkin, jotka uskovat liikaa luontaisiin hoitoihin. Ilmeisesti virallinen terveydenhoitotaho on luonut ainakin kaksi harhaanjohtavaa termiä uskomushoito ja vaihtoehtohoito. Jokainen tarvitsee uskomusta paranemiseen ja valitettavasti luontaishoidot, joihin kuuluu ”yrttien” lisäksi kaikenlainen liikkuminen, elämäntapa, eivät ole vaihtoehtoja. Vaan ne pyrkivät vahvistamaan ihmisen elimistön luontaista toimintaa, mikä on ehdottomasti pitkällä aikajänteellä parempi vaihtoehto kuin mikään pillereiden jatkuva popsiminen. Käsitteet menevät kovasti helposti sekaisin ja etenkin kun suomalaisille lääkäreille ei edes opeteta muuta kuin oireiden hoitoa. Toki jokainen ymmärtää, että jos jalka katkeaa, niin sitä ei sidota heinällä, eikä sille ole muita vaihtoehtoja kuin pistää palaset kasaan ja uskoa vahvasti, että muutaman viikon kuluttua jalka on taas käytettävissä. Lääkkeetön elämä pitäisi olla jokaisen ensisijainen tavoite. Aina se ei ole mahdollista. Valitettavasti se ei ole kaikille sopiva käypähoito. Ihmisen uskomus ei ole riittävän vahva ja ainainen halu päästä keinolla millä hyvänsä nopeaan ja ennen kaikkea helppoon ratkaisuun, ajaa pillerilinjalle. Helpoin esimerkki on vaikkapa viikonlopun jälkiriemuun otettu särkylääke. Vaikka ihan varmasti pääsisi tästä tilapäisestä häiriöstä yli ilman pilleriäkin. Jokainen särkylääke tuhoaa myös hyvää bakteerikantaa ja heikentää aina elimistön normaalia toimintaa. Pahintahan on se, että lääkkeiden epämääräisiä haittavaikutuksia hoidetaan toisella lääkkeellä ja haittavaikutuksia voi tulla vain lisää. Esimerkiksi simvastatiinin aiheuttamia lihaskipuja lähdetään hoitamaan kipulääkkeellä tai beta-salpaajan aiheuttamaa huimausta huimauslääkkeellä. Ja näin turhien lääkkeiden kierre on valmis. Olen lukenut sellaisenkin selvityksen, jossa arvioitiin, että vain vajaat 20 prosenttia lääkkeistä toimii niin kuin niiden on ajateltu toimivan. Parantaa ilman haittavaikutuksia. Tämä selvitys tietysti voi olla samanlainen kuin niin monet muutkin selvitykset, joiden päätelmät myötäilevät selvityksen maksajan tarkoitusperiä. Nyt olisi korkea aika lopettaa vastakkainasettelu – joko tai -kinaaminen ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Keski-Euroopassa ei ole lainkaan harvinaista, että lääkäri antaa lääkettä ja sitä boostaamaan jotakin luontaistuotetta tai lääkekuurin jälkeen luontaistuotteita nopeuttamaan palautumista. Tieto haittavaikutusten taustoista ovat viime vuosina onneksi lisääntynyt. On opittu tuntemaan yksilöllisiä perimään liittyviä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sivuvaikutusten riskiin. Käyttöön on esimerkiksi vakiintunut ns. farmakogeneettinen testi, johon on kerätty n. 20 lääkevasteeseen vaikuttavaa geeniä. Määrittämällä nämä potilaasta voidaan lääkkeiden haittavaikutuksia merkittävästi vähentää, kun lääkkeet ja lääkeannokset voidaan valita yksilöllisesti potilaalle sopivaksi. Aina kannattaa pitkällä tähtäimellä vaalia lääkkeetöntä elämäntapaa. Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 25.6.2018 klo 13:00 (Esapanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uskomushoito, vaihtoehtohoito, terveys, lääkkeetön elämä, lääkäri, hoitosuositus |
Missä menee virallisen säännön ja hyvän ja hyödyllisen toiminnan raja?Sunnuntai 3.6.2018 klo 9:16 - Kauko Niemi Poliisi ja Tulli eivät tulisi toimeen päivääkään, jos heillä ei olisi apunaan koiria. Homeisiin taloihin koirat eivät virallisesti kelpaa, vaikka paljastavat homepaikat paremmin kuin mikään muu keino. Terveydenhuollossa koira haistaa vaikka mitä, muttei oikein kelpaa lääkäreille ja vielä vähemmän viranomaisille. Jokin aika sitten Yhdysvalloissa kaverikoiratoimintaa harrastava nainen kävi seurustelemassa koiransa kanssa vanhusten hoitopaikassa viihdyttämässä talon asukkeja. Aika ajoin koira kieltäytyi menemästä huoneeseen, jossa aiemmin oli tuonut asukkaalle hyvää mieltä ja lohtua. Koiran omistaja ryhtyi viimein selvittämään, miksi koira kieltäytyi tehtävästään. Lopputulos oli niinkin yllättävä, että kieltäytymisestä kolmen päivän sisällä vanhus oli kuollut. Koira siis haistoi ennakkoon kalman hajun. Viimeisin terveyskokeilu julkistettiin viime viikolla, kun koira haistaa suhteellisen luotettavasti niinkin vaikean taudin kuin uniapnean. Diabeteksessa on saatu hyviä kokemuksia. On jo perheitä, joissa koira hälyttää verensokerin liian suurista muutoksista. Vakuuttavia tuloksia on saatu myös syöpälöydöksissä. Kenenkään ei pitäisi ryhtyä purkamaan rakennuksia sillä perusteella, että rakennuksessa on homevaurio. Koiralla ei hometapauksissa ole virallista statusta, vaikka se on ehkä luotettavin keino paikallistaa home johonkin tiettyyn kohtaa. Siitä nurkasta on sitten järkevää aloittaa purku- ja korjaustyöt. Opaskoirilla on luojankiitos virallinen asema, joskin koirien odotusajat ovat tuskaisen pitkiä. Eikö lääkärin kunnia kestä sitä, että jo nyt kokeissa koira on ollut monin verroin herkempi tunnistamaan taudin kuin vain virallista käypähoitosuositusta noudattava ihminen. Niin moni mummo ja pappa olisivat menehtyneet eksyessään luontoon, jos ei käytettäisi poliisi ja etsijäkoiria. Niin moni huumelasti olisi jatkanut matkaansa ilman Tullin Veikkoa ja muita kuonotyöläisiä. Koira on hajuaistiltaan ja kyvyiltään ylivoimainen. Se on taitavien kouluttajien ja ohjaajien hallinnassa huikea apuväline asioissa, joihin ihminen ei ole pystynyt luomaan teknistä ratkaisua. Se on kuitenkin luontokappale eikä robotti. Koira voi toki joskus erehtyä ja innostua muustakin kuin itse asiasta. Ihminenkin erehtyy.
Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla maanantaina 4.6. 2018 tai www.finnradio.fm nettiradiosta. Lähetysaika kesäisin klo 13:00 Espanjan aikaa.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koira, poliisi, tulli, hajuaisti, lääkäri |
Milloin suositus muuttuu määräykseksiMaanantai 22.1.2018 klo 22:25 - Kauko Niemi Taas riittää vastakkainasettelua, kärjistyksiä, ajan hengessä ja etenkin kun kyse on ihmisen hyvinvoinnista, terveydestä, johon vaikuttavat ennen kaikkea ravitsemus ja ihmisen muut elintavat. Lääkäriliitto ajaa jäsenkuntansa uskottavuutta yhä ahtaammalle, kun ihmistä ei haluta kohdata kokonaisuutena, vaan hoidetaan jotakin yhtä oiretta viiden minuutin pikatapaamisen jälkeen kemialla. Hoitotulokset jäävät laihoiksi, jos ihmisellä ei ole uskomusta muutoksesta ja paranemisesta. Jokainen ihminen tarvitsee uskomushoitoja tavalla tai toisella pärjätäkseen tässä elämässä. Joillekin se voi olla vaikka rukousta oman uskontonsa mukaisesti, joillekin vertaistukea. Kunhan vaan uskoo parempaan ja toistaa sitä riittävästi itsekseen tai toisen ohjauksessa. Pelkkä määräys kemiallisesta pilleristä ei yksin tuota pitkäaikaista pysyvää tulosta. Toki sellaistakin hetken huumaa voi joskus tarvita. Päivän väittämäni on, ettei kokonaista ihmistä voida säädellä tai määrätä terveeksi jonkun yleisten kemiallisten kokeiden perusteella. Suosituksia voidaan laatia, mutta milloin suositus muuttuu määräykseksi, onkin jo vakavampi juttu. Ja viimekädessä onhan suomalaisella ihmisellä perustuslain mukaan itsemääräämisoikeus. Voi tehdä jopa hoitotestamentin. Kun Suomessa on tällä hetkellä 556700 oppilasta peruskoulussa ja joku viranomainen on laatinut näille kaikille yhteisen ruokasuosituksen. Suositus puolelle miljoonalle lapselle ei tuota samaa lopputulosta jokaisen kohdalla. Sekin on koettu, että tämä suositus muuttuu määräykseksi silloin kun koululta otetaan ruokarahat pois, jos ei käytetä ”oikeaa” maitoa, siis yhtä suosituksen mukaista osaa ateriasta. Parhaillaan käydään melkoista kädenvääntöä kilpirauhashoidosta. Siinä virkamieslausunto on muuttunut määräykseksi, jonka perusteella ollaan jopa poistamassa pätevältä ihmiseltä lääkärioikeuksia. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoo tuoreessa kannanotossaan, ettei Palkon tutkimuskatsauksella ja sen pohjalta laaditulla lausunnolla voi olla hoitoa linjaavaa hoitosuosituksen kaltaista asemaa. Näin ollen myöskään potilaiden lääkehoitoa ei voida rajoittaa julkisessa terveydenhuollossa palveluvalikoimaneuvoston lausuntoon vedoten. Rajoittunutta asennetta kuvaa varsin hyvin vaikkapa proviisori Kaisa Salmisen väitöstutkimus Itä-Suomen yliopistossa, kuinka hänen mukaansa luontaistuotteilla voi olla vaarallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Lääkkeen vaikutus voi vahvistua jopa hengenvaarallisella tavalla. Tässä voi olla jonkin verran viestinnällisiä ongelmia, mutta jäin miettimään juttua lukiessa, että koko homma esitetään täysin väärässä järjestyksessä. Ensinhän tulee terveelliset elämäntavat, terveellinen ruoka, luontaistuotteet, joilla boostataan ja autetaan elimistöä toimimaan luonnollisella tavalla ja jos ollaan sata varmoja, että tarvitaan kemiaa tai puukkoa, niin sen jälkeen varmistutaan lääkkeiden yhteensopivuudesta. Itse olen muutamaan kertaan käyttänyt itsemääräämisoikeuttani suosituksissa vai olisikohan ollut peräti lääkärin määräys. Kerran jonkinlainen jumi tuli huonon venyttelyn takia pakaraani. Lääkärissä meni noin minuutti, kun lääkäri kaivoi piikkiä ja kortisonia. Siinä tuli sitten hiljainen hetki, kun ilmoitin ettei minuun tällä kertaa pistetä kortisonia. Melko yleisesti kuulee myös lääkäreiden valittavan, että tehdään turhia tutkimuksia. Milloin tutkimus voi olla turha, jos pystytään toteamaan, että ihminen on terve. Ainako tutkimuksen pitäisi paljastaa vain sairaus. Odotan innolla nuoren lääkärin parin viikon takaisten ajatusten toteutumista. Lääkärin rooli muuttuu enemmänkin personal traineriksi. Hoidetaan enemmän terveyttä kuin sairautta. Silloinhan lääkäri suosittee ja lääkärin määräys voidaan poistaa Suomenkielen sanastosta.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ravintosuositus, lääkärin määräys, suositus, määräys |
Räsäsen pitäisi lääkärinä ymmärtää alitajunnan voimaSunnuntai 4.8.2013 klo 22:58 - Kauko Niemi Miksi toiset paranevat nopeammin kuin toiset. Miksi flunssa paranee viikossa ilman lääkkeitä ja seitsemässä päivässä lääkkeillä. Paraneminen on kiinni ihmisen, siis potilaan omasta mielentilasta, uskomuksesta. Se on todistettavasti pystytty osoittamaan, että mielentilalla on yhtä suuri vaikutus paranemiseen kuin lääkkeillä. ps. Ketä asia kiinnostaa, niin kannattaa lukea vanha klassikko - Alitajunnan voima ps2 No eihän Räsänen lääkärinä ymmärrä sitäkään, ettei homoksi käännytä, vaan synnytään jumalan lahjana tähän maailmaan. Niin kuin kaikki muutkin ihmiset. |
1 kommentti . Avainsanat: Räsänen, alitajunta, sairaus, lääkäri |
Lääkäri hoiti minua ja minä lääkäriäTiistai 11.12.2012 klo 22:32 - Kauko Niemi Kokeilinpa uteliaisuuttani Oma-Mehiläinen-palvelua, kun siellä nyt tuli käytyä ja odotellessa labratuloksia. Palveluhan osoittautui mielenkiintoiseksi. Sieltä löytyivät kaikki labratulokseni ja lääkärissä käynnit, rokotukset aina vuodesta 2001 lähtien. ps2. Kaikki kunnossa |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhoito, lääkäri, terveyden tietojärjestelmät |