Logistiikan uudet tuulet antavat odottaaPerjantai 24.5.2024 klo 17.36 - Kauko Niemi Milloinkahan koittaa nettikauppaasiakkaalle sellainen hetki, että hänen päättäessään tilata jonkun tuotteen, hän pystyy arvioimaan tai jopa tietämään todellisen toimitusajankohdan. Nyt vaan on helpompi piipahtaa kaupassa kuin odottaa päivätolkulla tullako vai eikö tulla. Luvattoman usein saksalaiselta nettikauppiaalta tulee tavara nopeammin kuin kotimaiselta toimittajalta. Itse olen ihan vakio nettikauppa-asiakas ja kokemusasiantuntija ja pakko sanoa, ettei moneen vuoteen ole tapahtunut mitään merkittävää parannusta toiminnassa, saati jotain aivan uutta ja mullistavaa. Paitsi, että olet mennyt huomaamattomasti helppoon ja maksettua tuotetta ei ole olemassakaan, saati että se toimitettaisiin ostajalle. Huijaukset kyllä kehittyvät, joita tekoäly vain kiihdyttää. Todellisia muutoksia tai täysin uusia tekniikoita ei vain ilmesty mistään suunnasta. jos vaikka esimerkkinä Suomen Posti. Sen historia alkaa vuodesta 1638, jolloin kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti postilaitoksen Ruotsin valtakunnan itäiseen osaan Suomeen. Postin toimintaperiaate ei ainakaan ulkopuolisin silmin ole juurikaan muuttunut. Minua ei yhtään kiehdo, että paikkoja ja palveluja muutetaan muka moderniksi vaihtamalla englanninkielisiksi. Eikä auta sekään, että autoja maalataan moderniksi ja mainostetaan kuinka pienipäästöisiä ne ovat. Pari viikkoa sitten lähetin paketin Outokumpuun. Toki ostin helppokoodin netistä torstaina ja kiikutin paketin postiin ja tarkistin ”sanakirjasta” että varmasti työnnän sen oikeaan reikään. Ostaessani annettiin ymmärtää, että paketti olisi määränpäässä maanantaina. Ennuste tuli varmaan jostain ihanne-exelistä. Omapostiin sain kaikkiaan 15 merkintää paketin kulusta ja sen, että pakettini oli ehtinyt maanantaina Vantaalle ja määränpäähänsä keskiviikkona. Olisikohan ollut suurtakaan eroa vuoteen 1683? Tuolta samalta reitiltä on useampia kokemuksia, kun tilailen ravintolisiä Kuopiossa sijaitsevasta Sinun Apteekista. Heillä kaava toimii aina samalla tavalla. Kun tänään teen tilauksen alkuiltapäivästä ja valitsen kuskiksi Matkahuollon, niin paketti on noudettavissa huomenna iltapäivällä. Kerran on käynyt niin, että lähikaupan lokerikko oli täynnä ja nouto piti tehdä 4 minuuttia kauempaa olevasta lokerikosta. Viime keskiviikkoiltana myöhään tilasin sukkia ja perjantaiaamuna 08.30 ne olivat noudettavissa nurkan takana. Tästä peukutus menee Karkelon Sukalle ja DBScenkerille. Eroa on siis siinä, että vanhat kaavat toimivat toisilla paremmin kuin toisilla. Sitten hajosi kuivausrumpuni. Ilmankin olisi tietysti normaalioloissa pärjännyt, mutta kattoremontin takia taloyhtiön kuivaustila ei ole käytössä. Reilun kuukauden ja kahden huoltokäynnin jälkeen Bosh päätti toimittaa uuden koneen. Takuuhan oli vielä voimassa. Päätöksen myötä sain tiedon, että kuljetusta hoitava Hakonen saa koneen heiltä tiistaina ja ottavat yhteyttä ja sopivat toimitusajankohdan. Tiistai tuli ja tuli seuraavakin tiistain ja lähetin viestin – kestääkö vielä kauan. No eipä kestänyt kuin hetki kun Hakoselta tuli oikein fiksun oloinen nettiosoite, missä sain valita ajat ja tavat. Heillä oli oikein sivistynyt järjestelmä tilanteen seuraamiseen ja fiksut, kohteliaat ja osaavat nuoret miehet olivat koneen kanssa sovitusti oven takana. Tässäkään tapauksesta kehittyneestä nettisysteemistä ei ollut apua asiakkaan ajansuunnitteluun, kun käynnistyminen vaati kuitenkin hoputusta. Nämäkin kaikki tuoreet kokemukseni osoittavat, ettei vanhojen toimintamallien puleeraminen nettivetoiseksi tuo varmuutta asiakkaalle toimitusajankohdasta. Tuntien, päivien jopa viikkojen epämääräinen odottelu muuttuu vasta sitten kun logistiikassa syntyy upouusia toimintamalleja ja tekniikoita. Fakta tietenkin on, että netissä pystyy paremmin selvittämään tuotteiden ominaisuudet, hinnat ja saatavuudet. Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 27.05.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm. logistiikka, Posti, Sinun Apteekki, Matkahuolto, Karkelon Sukka, DBScenker, Bosh, Hakonen, |
Taiteen merkittävä tyyssija Etu-TöölössäLauantai 18.5.2024 - Kauko Niemi Ateljeehuoneiston suuri ikkunapinta näkyy vain korttelipihalle Tänään vietämme Jalo Sihtolan (Aaltonen) 142 vuotissyntymäpäivää. Paitsi, että hän oli insinööri, niin hän oli erittäin merkittävä ja vaikutusvaltainen taiteen mesenaatti. Monikaan ei tiedä, että Sihtola oli Etu-Töölössä sijaitsevan asuinkerrostalon perustajajäsen yhdessä muiden mussa Väinö Tannerin kanssa ja siksi talon ylimmässä kerroksessa sijaitsee ateljeehuoneisto, missä eri taiteilijat ovat nyt yhtäjaksoisesti tuottaneet taidetta jo 111 vuotta. Tietämättömyys johtunee pitkälti siitä, ettei ateljeen valoisa lasiseinä/ikkuna ole julkisesti nähtävissä ja ihmeteltävissä. Se avautuu rauhalliselle korttelipihalle piilossa katseilta. Vuonna 2003 As Oy Temppelikatu 1 seinään kiinnitettiin Jalo Sihtolan muistolaatta. Tuolloin Ester ja Jalo Sihtolan säätiö oli lahjoittanut Ateneumille, Jyväskylän ja Imatran taidesäätiöille noin 1200 taideteosta. Helsingissä Ateneum pystytti lahjoituksen kunniaksi laajan näyttelyn näistä töistä ja näyttely sai nimekseen Insinöörin Rakkaus. Kuinkas tällainen nimi? Jalo Sihtola oli peruskoulutukseltaan insinööri. Yleisen käsityksen mukaan insinöörin rakkaus suuntautuu aina koneisiin ja laitteisiin. Näin ei käynyt Sihtolan vapaa-ajan kanssa. Kaikki tarmo ja into suuntautui taiteeseen. Leipätyönään hän työskenteli metsäteollisuuden parissa. Hän toimi aluksi myyntitehtävissä ja myöhemmin Enso-Gutzeitin Tainionkosken ja Kaukopään tehtaiden paikallisjohtajana. Professorin arvo hänelle myönnettiin 1967. Mitä sitten tapahtui 76 neliöiselle ateljee-huoneistolle? Ateljee oli talon omistuksessa ja talo vuokrasi sitä taiteilijoille. Vuonna 2007 Jenny ja Antti Wihurin rahasto osti ateljeen tarjotakseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville taiteilijoille mahdollisuuden työskennellä Helsingissä. Taloyhtiön hallinnassa vuosien 1915–2005 aikana ateljeessa työskentelivät Mikko Oinonen, Verner Thomé, Aimo Kanerva, Carolus Enckell ja Matti Kujasalo.
Ateljeen taiteilijat Jalo Aaltosen (vuodesta 1918 Sihtola) aloitteesta A-rapun ullakkokerrokseen rakennettiin ateljeehuoneisto, jota edelleen vuokrataan taiteilijoille: Mikko Oinonen 1915-1920 Werner Thomé 1920-1953 Aimo Kanerva 1953-1991 Carolus Enckell 1991-2002 Matti Kujasalo 2003 - 2007
Arvokkaan ja nyt priimakuntoisen talon vintillä on siis syntynyt suomalaista huipputaidetta. Pisimpään ateljeessa asuivat ja työskentelivät Lahdessa syntynyt Aimo Kanerva 38 vuotta ja alajärveläinen Werner Thome 33 vuotta. Kanerva pysyi Suomen taidemaailman huipulla paitsi taiteellaan niin myös omapäisyydellään ja hän muun muassa edusti Suomea Venetsian biennaalissa vuonna 1960. Thome oli impressionistinen valomaalari, jonka maalausten aiheena olivat muun muassa rantanäkymät ja lapset. Hän kokeili myös pointillismia. Vuodesta 2008 lähtien ateljeen omistanut Jenny ja Antti Wihurin rahasto on valinnut taitelijan aina vuoden mittaiselle jaksolle. Nyt siellä asuu ja työsketelee kuvataiteilija Michal Czinege Nurmeksesta. Periaatteena on siis Helsingin ulkopuolella asuva suomalainen taiteilija. Perimätiedon mukaan Aimo Kanervan yksi suosikkipaikka
oli muutaman korttelin päässä oleva ravintola Elite.
Kerran hän huomasi olevansa rahaton
ja kuittasi tarjoilunsa piirroksella.
Siitä tulikin Eliten laskupohja ja kortti.
Nykyisin ateljeehuoneiston lisäksi taiteilija saa kannustusapurahan (500€/kk) elin-, matka- ja materiaalikustannusten kattamiseksi. Valituksi tuleminen ja residenssituen maksaminen edellyttää työskentelyä ja asumista residenssissä myönnetyn residenssijakson ajan. Taiteilijan kumppani tai perhe voi tarvittaessa muuttaa ateljeehen taiteilijan kanssa. Michal Czinege on nyt 12. Wihurirahaston valitsema taiteilija ja seuraava valitaan tulevana syksynä. Reilut sata vuotta on syntynyt merkittävää taidetta Etu-Töölössä. Tänään lauantaina Temppelikatu 1:ssä ei järjestetä synttäripippaloita, sillä taloa pidetään priimakunnossa ja suurista peruskorauksista toistaiseksi viimeisin, vesikaton uusiminen ja sen alusrakenteiden tarkistus on parhaillaan käynnissä. Ehkäpä sitten vuodenkuluttua toukokuussa on aika viettää Jalo Sihtolan syntymäpäivää kuvataiteen merkeissä. Eikä tarvitse kuin ylittää katu ja ollaankin jo musiikkitaiteen ytimessä. Vieressä talossa on näet Sibeliusakatemian N-talo. Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 20.05.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00 |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, taide, Jalo Sihtola, Insinöörin rakkaus, Temppelikatu 1, Etu-Töölö, Väinö Tanner, Jenny ja Antti Wihurin säätiö, Mikko Oinonen, Werner Thome, Aimo Kanerva, Carolus Enckel, Matti Kujasalo, Michal Czinege, |
Minulla on ingressiä ikäväLauantai 11.5.2024 klo 19.05 - Kauko Niemi
Minulla on ikävä ihan sitä oikeaa ingressiä. Siis muutaman lauseen kokonaisuus, joka paljastaa minulle reilusti ja rehellisesti onko kyseessä minua kiinnostava asia. Nyt luen artikkelin loppuun ja huomaan, että se oli julkaistu jo vuosi sitten ja saanut paljon klikkejä – eli oli ollut muka suosittu.Ingressi olisi ihan välttämätön median jutuissa. Vasta kolmas selaamani media viime keskiviikkona kertoi otsikossa, että Suomi pääsi Euroviisuissa finaaliin. Hyvä myyjäkin aloittaa kunnon ingressillä. Ja nyt olen taistellut päivätolkulla tietotekniikan kanssa, kun tyrkyttäminen ja informointi menevät täysin sekaisin. Vain kunnon kirjassa selviää vasta lopussa oliko hovimestari murhaaja. Ingressi eli johdate on tekstin, kuten esimerkiksi sanomalehtiartikkelin, alussa otsikon jälkeinen mutta varsinaista leipätekstiä edeltävä johdatteleva teksti. Ingressin tarkoitus on kertoa otsikkoa syvemmin, mitä aikaan ja paikkaan sidottu juttu sisältää. Hyvä ingressi toimii yleiskuvauksena ja houkuttelee asiasta kiinnostuneen lukijan lukemaan kirjoituksen. Tällaista vaan kohtaa valitettavan harvoin, kun pusketaan uutta juttua putkeen – mitä viestii Erikan vasemman napin asento tässä tapauksessa - mitä joku Sanna on maininnut somessa. Uutisen oikea rakenne muistuttaa kärjellään seisovaa kolmiota, josta tuli muodon standardi 1890-luvulta alkaen. Tässä muodossa uutisen tärkeimmät faktat ja osapuolet kuvataan lyhyesti otsikossa ja ennen kaikkea ingressissä, ja uutista syvennetään sen jälkeen. Näitä asioita on tosiaan ikävä ainakin meikäläisellä boomerilla ja uutisnarkomaanilla. Valitettavasti nykyisin saatava statistiikka on melkeimpä pääsyyllinen kehitykseen. Klikkaukset ja kuinka kauan jutussa on käytetty aikaa eivät ole millään tavoin relevantteja mittareita lukijan tyytyväisyyteen tai valmiuteen maksaa uutispalvelusta. Tätä todistavat vaikkapa usein toistuvat uutiset median toiminnan supistumisesta ja irtisanomisista. Toki pakko on muuttua, mutta nyt oikea suunta on perinteisellä medialla pahasti hakusessa ja toimivalle muutokselle ei ole järin paljon aikaa. Nyt vain kuluja karsimalla pysytään pinnalla. Itse aloitin jo 90-luvun lopulla ”klikkijournalismin” ja pakko on tunnustaa, kuinka statistiikka pysäytti miettimään, miksi joku juttu sai enemmän klikkejä kuin toinen ja vaikea oli pidättäytyä tekniikan ohjauksesta eli klikkiotsikoinnista. Ingressin ymmärtäminen olisi tarpeen muillekin kun medialle. Ajattelin siivota ja tarkistaa oman ja Microsoftin suhteeni, kun esimerkiksi kolmella laitteellani sähköpostit näytetään eri tavoilla. Ja selvisihän se, että kolmella eri käyttiksellä ja vuosien varrella kertyneillä eri sähköpostiversioilla tilanne on kokolailla sekava. Kuvittelin, että Microsoftin tukisivuilta saisi avun toimenpiteisiin, kun ”ingressissä” määrittelisi laitteen, ja ohjelmistot. Mitä vielä! Tukisivu ei suinkaan aloittanut neuvonnalla vaan tyrkyttämisellä. Osta tämä, lataa tämä, osta tämä ja sitten seitsemän selatun sivun jälkeen selvisi, etten voi lisätä iPhone puhelintani Microsft-tililleni Windows 10 käyttöjärjestelmäisessäni koneessani. Olisiko tuon voinut sanoa heti ”ingressissä”? No mutta toinen koneeni on jo Windows 11, muttei iPhonen liittäminen sitäkään kautta ole vielä selvinnyt. Näin minä näen edelleen samat sähköpostit kolmessa eri muodossa. Tolkuton höpöttely, tuputtaminen ja tyrkyttäminen lisääntyy kaiken kaikkiaan markkinoinnissa inhottavalla vauhdilla, eikä ”ingressistä” ole tietoakaan. Ettei vaan olisi tekoälyn massatuotosta. Suoramarkkinoinnin asiantutija Timo Jäppinen tiivistää asiallisesti blogissaan. 1) Lupaa tärkein hyötysi otsikossa tai ensimmäisessä kappaleessa. 2) Kiinnitä lukijan huomio heti markkinointikirjeesi alussa. Avaus tärkeimmällä hyödyllä on hyvä. Lyhyt, ytimekäs teksti, johon kiteytyy tärkeimmät hyödyt. Siis ingressi! Jäppisen suosituksessa - avaa tärkeintä hyötyäsi heti. Tämä on tärkeä askel. Monet kirjoittajat aloittavat hyvin, mutta unohtavat jatkaa aiheesta. Tai he kiinnittävät huomion otsikolla, mutta palaavat aiheeseen vasta parin kolmen kappaleen jälkeen. Lukijan huomio on jo menetetty! Yritä täsmentää tärkeintä hyötyäsi heti, niin pidät lukijan kiinnostuksen yllä. Ja sittenhän ovat vielä ne oikeat puppusanageneraattorilla huiputtajat. 25. toukokuuta valitaankin Vuoden törkein viherpesumainontaa toteuttava Vuoden Huiputus. Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 13.05.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
Lisää aiheesta: Näin laadit hyvän markkinointikirjeen Uutismedian tulisi ottaa lisävastuuta somekeskusteluista
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, ingressi, klikit, Microsoft, Timo Jäppinen |
Sano hyviä sanojaPerjantai 3.5.2024 klo 16.45 - Kauko Niemi Yhdeksän vuotta sitten ihastuin Samuli Edelmanin esittämään lauluun - Jokainen teko. Pysäyttävin viesti siinä on parin säkeistön loput.
Jos sä annat mulle ruusun - On se viikon päästä jo roskaa Jos sanot hyvän sanan - Ei se katoa koskaan
Tämä ajatus sen kun voimistuu edelleen. Miksi kauppaamme hetkessä roskaksi muuttuvia teko, ei kun anteeksi leikkokukkia. Samanlainen operaatio kuin pikamuoti. Tämä pinttynyt tapa elää sitkeästi, eikä siitä päästä eroon. Parhaillaan kukkakauppiaat ovat huolissaan yleistyneestä tavasta laskea arkulle vain yksi kukka suruvihkon sijaan. Kukkakauppiaat syyttävät nyt seurakuntia siitä, että yhden kukan ohjeistus leviää kulovalkean tavoin ympäri Suomen. Evankelisluterilaisen kirkon papisto kummastelee kukkakauppiaiden vetoomusta ja sitä, että papistoa syytetään asiasta. Papiston mukaan omaisella on vapaus tehdä siten, miten he itse toivovat ja hyvältä tuntuu. Itse olen saattanut vuoden aikana kaksi läheistäni ja kaksi hyvää tuttavaani viimeiselle matkalle ja tiedän sata varmasti, että se yksi ruusu on kaikissa tapauksissa roskaa, mutta joku saattaa muistaa ne laulut siunaus ja muistotilaisuuksissa ja ne kuvaamani kuvat hetkistä, jolloin ajatusten sekavuus ei ole tuottanut päässä selkeitä tapahtumavirtoja. Jörn Donnerin viimeinen tahto toteutui, kun hänen siunaustilaisuudessa ei ollut ainuttakaan kukkaa. Siellä sanottiin hyvät sanat kirjoitettuna tarralapulle arkulle, jotka jäivät pysyvästi, eivätkä katoa koskaan. Donner oli tarralappujen suurkuluttaja. Jatkuvasti pompahtaneet uudet ideat ja ajatukset hän kirjoitti tarralapulle, ennen kuin ehtivät unohtua. Tämän blogin kuvan olen siis ottanut toukokuussa 2015. Kävin ostamassa tuon ruusun ja valmistauduin kuvaamiseen viikon kuluttua, kun ruusu nuokahtaa, muttei ole vielä täyttä roskaa. Aikatauluni muuttuikin vikkelästi, sillä ruusu oli kuvauskunnossa jo kolmen päivän kuluttua. Olen myös pysähtynyt miettimään leikkokukkien ekologisuutta. Ainakin silloin iso hollantilainen rekka-auto on pysähtyneenä kukkakaupan edessä. Metritolkulla kylmätilaa ja hyllyt täynnä kukkasia. Ylen radio-ohjelmassa kukka-asiantuntija selvitti toimintaa ja mainitsi, että esimerkiksi tulppaanin myyntikuntoon saattaminen kestää nelisen vuotta. Tuttavan tuttu nuorimies valmistelee tulevan kesänä järjestettäviä häitään. Ensimmäinen kukkakauppa tarjosi morsiuskimppua ja pois heitettävää pikkukimppua yhteishintaan 850 euroa. Ei, ei – en vihaa kukkia, kunhan ne ovat luomua ja kasvavat omilla ehdoillaan. Luonnon monimuotoisuus ja kiertokulku tarvitsee kukkia. Pörriäiset tarvitsevat kukkia. Linnut tarvitsevat pörriäisiä. Meille tärkeät vitamiinit marjoissa syntyy kukinnan tuloksena. Kannattaa mennä luontoon ja ihailla kukkia ja kaupanpäällisiksi taustamusiikkina linnunlaulua. Minulle kestävimmät pihamuistot ovat Mikkelin ja Naantalin asuntomessuilta. Luomupihat kuhisivat pörriäisiä. Niitä ei tarvitse koneilla kohotella tai leikellä, eikä järin paljoa kastellakaan. Entäs kun mennään suurten taiteilijoiden kulisseihin. Maailman ykkösviulisteihin kuuluva Anna Sofia Mutter kielsi Suomen vierailullaan kuvaamisen, eikä haastattelujakaan herunut medialle. Olin Musiikkitalon ”takaovella” kun hän poistui keikalta mustaan mersuun. Taiteija siirtyy autoon ja kukkapuska jäi saattajille Samassa salissa kapellimestari Antonello Manacorda vie konsertin loputtua saamansa kukat suoraan orkesterin nuorelle huilistille ja maailman kuulu pianisti repäisi välittömästi kukkapuskan auki ja jakoi kukan kerrallaan orkesterin jäsenille. Maailma muuttuu ja tavat muuttuvat. Kukattomuuteen ei kannata etsiä syyllisiä sen enempää seurakunnista kuin mistään muustakaan. Joillekin kukka saattaa merkitä paljon ja joillekin ei mitään. Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 06.05.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, ruusu, leikkokukka, hyvä sana, Jörn Donner, luomu, kukkakauppa, papisto, |
Nupit kaakossaPerjantai 26.4.2024 klo 10.40 - Kauko Niemi Maailmanmenossa näyttää olevan kaiken kaikkiaan nupit kaakossa. Etenkin ne kuuluvat olevan videopätkissä. Miksi, sitä en todellakaan ymmärrä. Ainoa tilanne missä uskallan klikata videon käyntiin, on silloin, kun olen yksin kotona ja päässäni ovat vastamelukuulokkeet. Kaikissa muissa tapauksissa käynnistän videot vasta kun olen varmistanut, että laitteeni on mykistetty. Ja varmaan 90 prosenttisesti videoista katsonkin mykistettynä. Myönnän toki ihan avoimesti, että videonpätkillä on tavattoman suuri merkitys tämän hetken viestinnässä ja siksi luulisikin, että niiden kokonaisviestiin ja laatuun satsattaisiin ihan tosissaan. Olen seurannut liki 25 vuotta joka päivä videon merkitystä isossa ylläpitämässäni facebook-ryhmässä – hauva/kaikkikoirista. Siellä videoihin reagoidaan useissa tapauksissa tuhansia kertoja. Pelkkä teksti jää kymmeniin reaktioihin ja tosi laadukas kuva asiallisella tekstillä jää aina alle tuhanteen reaktioon. Hauvan paras video on saanut 16000 rektiota ja sen asioista hauva tavoitti parhaana 28 päivän jaksona 1,5 miljoonaa ihmistä. Tuossa olevat luvut todistavat videon voiman täysin omaehtoisessa, ei-kaupallisessa ympäristössä. Siis sellaisten mölyävien videoiden, jotka heiluvat ja tärisevät ja kaikkein rasittavimmissa tapauksissa kuvaaja nauraa räkättää kohdassa, mikä ei mielestäni ole mitenkään erityisen hauska. Puhuttelevan ja laadukkaan videon tai mikä esityksen tahansa laadukas tuottaminen vaatii osaamista ja aikaa. Osaamista yhdessä sekä kuvallisessa että äänellisessä kerronnassa. Varsin usein törmää kuvan ja äänen kombinaatioon, jotka ovat eri paria. Veikkaan, että tapauksissa, missä joku säveltää biisin, luo musiikillista tunnelmaa sydämensä pohjasta, niin esittelyvideon kuvamateriaali tuotetaan hyvinkin tarkasti samaan tunnelmaan. Entäs sitten toisin päin. Joku onnistuu kuvaamaan nykyaikaisilla huippukameroilla videon, joka pitäisi saada kaiken lisäksi nopeasti jakoon. Silloin syöksytään vain johonkin tekijänoikeusvapaaseen jumputus saitille ja liitetään pätkä jotakin ääntä videoon. Lopputuleman kuva ja ääni eivät tue samaa viestiä ja tunnelmaa. Veikkaanpa vielä, että tavoitteellinen äänituotanto on vaikeampaa kuin videotuotanto. Ainakin minun korvilleni, kuten tuossa alussa kerroin. Ja jopa se äänen voimakkuuskin merkitsee paljon kokonaistunnelmaan heti kättelyssä. Kiitokset menevät tällä kertaa Ylen palveluille. Ne näet muistaa, millä voimakkuudella viimeksi kuuntelin. Tässäkin palvelussa oli aikoinaan jonkinmoinen välivaihe, jolloin voimakkuudet olivat aina maksimissa ja nupit kaakossa. Onneksi ei enää. Tämän vuoden alussa törmäsin kaikkien aikojen kuvan ja äänen epäsuhtaan. Helsinki Lux tarjoili Senaatintorilla Tuomiokirkon erilaisia valoefektejä. Uusi setti putkeen ja valojen lisäksi ainakin 120 desibelillä helvetillistä jumputusta. En mitenkään ymmärtänyt kokonaisuutta vai oliko se sittenkin, joku helvetin lähettämä viesti Jumalan huoneeseen, jota en ymmärtänyt. Ympäristö oli joka tapauksessa Suomen kulttuurihistoriallinen pyhättö, missä ihmiset pysähtyvät hiljentymään. Oma maailmansa on sitten myös erilaiset lyhytvideot, joita eri alustat hyödyntävät. Ja joista vain harvoista ehtii saada mitään tolkkua ennen kuin viidennen katselukerran jälkeen. Mutta kun ihminen on niin malttamaton, että kyllähän se viisi sekuntia saa riittää. Ja saahan julkaisija komeita lukuja katselukertoihin. Kuvan ja äänen yhteistuotannollinen viestinnän seuraava suuri kehitysaskel on tekoäly. Sille voi kertoa ja tunnelmoida millaista ääntä tähän videoon halutaan, jotta kuvan ja äänen kokonaisuus saavuttaisi tavoiteltavan lakipisteen ilman, että nupit pitää olla kaakossa.
Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 29.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
Videoita metsästetään jopa rahan voimalla
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, video, hauva.com, kuva ja ääni, tekijänoikeus, |
Voiko älyä ihan oikeasti tehdäPerjantai 19.4.2024 klo 11.51 - Kauko Niemi
Tekoälyn kehitystä seurataan jo ehkä enemmän kuin Ukrainan sotaa. Ainakin kun selaa päivittäistä uutistarjontaa. Selkeää kantaa ei tietenkään pystytä muodostamaan ja liikutaan arvailujen kentillä. Kahden päivän aikana suomalaisessa mediassa on julkaistu ainakin 506 tekoälyä käsittelevää artikkelia. Tilanne vähän samanlainen kuin 90-luvun alussa, kun internet alkoi mullistaa tiedonkulkua ja tarjoilla uusia mahdollisuuksia matti meikäläisille sitä mukaa kun kukin asiasta innostui. Kuka nyt vaikkapa uskaltaisi hoitaa pankkiasioita verkossa,oli päivän epäily. Kuinkas kävi? Itselläni tuli pari kuukautta sitten todiste, kuinka on käynyt. Tilanne, jossa minun piti hoitaa pankkiasiaa fyysisessä pankissa. Asian hoitaminen kesti useita tunteja kolmen päivän aikana. Karu totuus. Halusitpa tai et, niin tämän vuoden loppuun mennessä olet käyttänyt tekoälyä, sillä tekoälypiirteitä ja ominaisuuksia tulee jokaiseen pieneenkin laitteeseen, nettiselaimiin, puhelimiin, lähes kaikkiin sovelluksiin. Itse olen Adoben maksava asiakas. Minulle tyrkytetään jatkuvasti Photoshopin tekoälymahdollisuuksia. Se vaan on äärettömän helppoa ottaa kaunis maisemakuva ja käskeä tekoälyä sijoittamaan kuvaan kaunis punainen mökki. Kuvan totuuden kannalta sillä ei ole mitään roolia. Saatan toki käyttääkin, sitten kun jonkun kuvan pohjalta teen abstraktin taideteoksen. Selkeä tulema tekoälyn kanssa on ainakin sama kuin internetissä aikoinaan. Mahdollisuuksia käytetään ja luodaan sekä hyvässä että pahassa. Tekoälyn kohdalla on jo nähty useita tapauksia, missä huijareiden tekosia on vain melko vaikea erottaa totuudesta. Aleksander Stubb sekä Vladimir Putin ovat olleet feikkivideon kautta julkisuudessa. Iranin kansalle näytetään valheellisia videoita, kuinka hyvin pärjäämme Israelia vastaan. Tietoturvayhtiö WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on Ilta-Sanomien artikkelin mukaan kertonut, millaisia uhkia tekoälyn nopea yleistyminen tuo tullessaan. Englantilaisessa University College London -yliopistossa luennoidessaan Hyppönen pohti käsillä olevaan tekniikkaan liittyviä vaaroja. Hyppönen mainitsi suurimmiksi tekoälyn aiheuttamiksi tietoturvauhiksi deepfaket eli syväväärennökset, sarjahuijaukset eli deepscamit, itse itseään kehittävät haittaohjelmat sekä tietoturva-aukkoja etsivän tekoälyn. Hyppönen kansantajuisti aluksi tekoälyn hyvin kouriintuntuvalla tavalla: kyse on tekniikasta, joka ”tietää” asioita siten, että se osaa laittaa sanoja peräkkäin perustuen siihen, miten ne yleensä kielessä asettuvat. Tekoäly on väsymätön ja sitä on hyödynnetty jo erilaisissa viestintätilanteissa. Tekoälyn voi laittaa keskustelemaan muiden kanssa ja näin teki Aleksandr Zhadan. Hän hyödynsi tekoälyä keskustellakseen yli 5000 naisen kanssa, joista hän toivoi löytävänsä itselleen naisen. Näin lopulta kävi ja hän tapasi näiden keskustelujen avulla tyttöystävän. Eräässä tapauksessa kiihkeä, jatkuva rakkaudellinen keskustelu johti iäkkään suomalaisnaisen tilin tyhjentämiseen. Tekoäly tuottaa toki paljon hyvää ja avaa uusia mahdollisuuksia. Suomessa on jo radioasemia, joiden uutiset lukevat tekoäly. Yritysten kalliit rutiinit ja työprosessit voidaan pelastaa tekoälyllä. Varsin tervettä on se uteliaisuus, mitä ihmiset kokeilevat hyvinkin monimuotoisesti. Pyytävät kirjoittamaan omaa elämänkertaa, ottamaan nuoruuden kuvia, selvittämään hyviä hiihtopaikkoja jne jne. Tällaisten kokeilujen kautta oppii ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia, kun tietää lähtökohdat ja faktat. Kunhan sitten muistaa vetää rajat totuuden ja harhautuksen välille. Facebookin avoimissa julkaisuissa tekoälyä kokeilee ilman intohimopainotuksia suuntaan tai toiseen Risto Linturi. Häntä kannattaa seurata ja tehdä jopa perässä. Sinä päivänä, kun tekoälyllä on sepitetty uusi versio sepitteellisestä raamatusta, ollaan äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, kuka uskoo mihinkin. Maailman kaikkeuden sodista valtaosa on tulosta uskontojen välisistä tulkinnoista, jotka eivät perustu mihinkään todellisuuteen. Kuka hallitsee tuolloin tekoälyä ja sen seurauksia. Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 22.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
Lisää aiheesta; Tiukan monipuoliset ovat Adoben ohjeet Yhä uskottavampia verkkohuijauksia
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, tekoäly, Adobe, Aleksander Stubb, Mikko Hyppönen, Risto Linturi, sepitetty raamattu |
Keskustelu journalismista on oikein tervetulluttaTorstai 28.3.2024 klo 18.24 - Kauko Niemi Sepittelyä vai faktaa? Toivottavasti tämä vilkas keskustelu ja monipuolinen kirjoittelu journalismin olemuksesta ja roolista jatkuisi ainakin tämän vuoden loppuun. Nyt löytyy jo satoja juttuja Matti Kuuselan sepittelyistä Aamulehdessä tosijuttujen kanssa sulassa sovussa. Näiden keskustelujen jälkeen aika monella median kuluttajalla saattaisi olla terveempi käsitys, kuinka ja millä kriteereillä artikkelit ja uutiset syntyvät. Ja voidaanko julkaistuihin juttuihin täysin puolueettomasti luottaa. Kun asiallinen palaute siirtyy lukijoille, sillä on paljon suurempi merkitys, kun toimitusten ja toimittajien keskinäisellä huutelulla. Nyt en etsi syyllisiä, enkä pyri tulkitsemaan mitä olisi tai ei olisi saanut tai pitänyt kirjoitta ja julkaista. Nyt kannatan avointa ja ymmärrettävää keskustelua koko kansan keskuudessa ja nimenomaan journalismista. Tällaista keskustelua ei ole riittävästi käyty ja tavallisen tallaajan luottamuksella somen ja journalismin välillä ei ole suurtakaan eroa. Arvokeskustelusta hyötyy eniten ja tarvitsee eniten media tai sitten se menettää lukijansa sekä mainostajansa. Tämä luisuva alamäkikehityshän on jo hyvässä vauhdissa. Ajatukseni perustuu puhtaasti kokemusasiantuntijuuteeni. Olin ennen eläkkeelle siirtymistäni 19,5 vuotta viidessä eri toimituksellisessa tehtävässä ja sitä ennen 17 vuotta aidan toisella puolella viestimässä medialle yritysten maailman ylivoimaisesti parhaita tekoja. Milloin tahansa matkani varrella keskustelu siirtyi toimitukselliseen työhön, muiden kuin kollegoitten kanssa, aniharvoin tuli vastaan asiallista tietämystä median työprosesseista. Toimittaja kun kirjoittaa mitä haluaa ja sitten se vaan julkaistaan. Jos erehdyin sanomaan vaikkapa mitä puoluetta äänestin, niin sittenhän se muka näkyi kaikissa jutuissani. Kohun aiheuttanut Matti Kuusela ihmettelee ääneen, miten on mahdollista, etteivät ihmiset ymmärrä tällaista. Hän siis liihottelee omissa maailmoissaan, eikä tunne kohderyhmäänsä. Kaduntallaajan tietämys niin sanotun journalismin periaatteista on aivan liian vähäistä, jotta hän pystyisi asiallisesti kritisoimaan tai perustelemaan lehden tai palvelun tilauksen lopettamista. Niin että sillä olisi vaikuttava viesti median päättäjille. Näitä tieto/ymmärtämisaukkoja kannattaa todella paikata kiireen vilkkaa, kun on alkuun päästy. Laaja ja monipuolinen asioiden esilletuominen rakentaa luottamusta medialle. Ainakin niille medioille, jotka haluavat luottamuksella ja journalistisilla periaatteilla rakentaa tulevaisuuttaan ja erottautua somen puhtaasta mielipidemaailmasta. Esille on noussut myös rahan rooli median toimituksen ja markkinoinnin välillä. Kuuliaisemmat varoittavat nyt merkinnällä - kaupallinen yhteistyö. Aikoinaan vähänkin toimituksellista taittoa muistuttavasta maksetusta jutusta/mainoksesta piti löytyä selkeä ilmaisu, että kyseessä on mainos, eikä toimituksellinen teksti. Journalismin tutkija Pauliina Penttilä kirjoitti ansiokkaasti asiasta Suomen Kuvalehdessä maaliskuun puolivälin jälkeen, kuinka suomalaisilla on raadollinen näkemys journalismista: se on bisnestä. Kun tutkijat kysyivät mediayleisöltä, miten paljon eri henkilöillä tai tekijöillä on vaikutusvaltaa median toimintaan, kolmen kärki oli tyly: 1) liiketoiminnan johtajat, 2) liiketaloudelliset tavoitteet, 3) yrityksen omistaja. Toimitukset väittävät toisin. Kun sama kysymys esitettiin päätoimittajille, he nostivat kärkeen Journalistin ohjeet, etiikan, uutistoiminnan resurssit ja aikataulupaineet. Ristiriita yleisön ja toimitusten näkemyksissä piirtyy esiin tutkimusraportissa Luottamusta rakentamassa, luottamusta kokemassa. Medialla ja yleisöllä on siis ristiriitainen ja luottamusta nakertava käsitys tästäkin asiasta. Pahasti harhaanjohtava pitkälle viety analytiikka, joka ohjaa entistä voimakkaammin klikkijournalismiin. Toivottavasti tämä Aamulehden toimituksellisesta kriittinen kirjoittelu avaa silmiä ja ymmärrystä sekä avaa median toimintatapoja ymmärrettävään muotoon. Se on pitkäjänteistä luottamuksen rakentamista, eikä klikkien laskemista tänään höpö höpö julkkisten siivittämänä.
Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 1.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
Lisää aiheesta: Päätoimittajat teilaavat sepittelyt Aamulehti palauttanee osan jutuista verkkoon tarkistuksen jälkeen
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, sepittely, journalismi, Matti Kuusela, Aamulehti, media, Pauliina Penttilä, Luottamusta rakentamassa -luottamusta kokemassa, |
Kannattaisiko myyjän kuitenkin olla kohteliaan rehellinenPerjantai 22.3.2024 klo 12.38 - Kauko Niemi Viime aikoina julkisuuteen on tullut useita asiakkaan vedätystyyppisiä tapauksia. Minun silmääni on erityisesti osunut elektroniikkaa kauppaavia yrityksiä. Toki niiden nettikaupoista olen eniten tavaraa hankkinutkin. Ruokahankinnat netin kautta lopetin ensimmäiseen tilaukseeni. Gigantti lienee kärjessä. Sen vedätyksiä on tullut julki melko monta ja melko härskejä. Parhaillaan viranomaiset vääntävät kättä Verkkokauppa.comin kanssa 856.000 euron uhkasakon vauhdittamana siitä ollaanko säädöksiä noudatettu oikein vai omia tarkoitusperiä palvellen. Kuinka asiakastietoja on säilytetty, sekä et voi ostaa Verkkokauppa.comin netistä, jos et ole rekisteröity kanta-asiakas. Elektroniikkakauppiaat toimivat mielenkiintoisessa maailmassa. Vain harva asiakas tuntee ja tietää riittävän tarkasti haluamiaan tuotteita, saati edes omia tarpeitaan. Vielä harvempi hahmottaa millaisia lisäpalveluita tai lisälaitteita niihin kannattaa hankkia. Ja kun asiakkaalla näyttäisi olevan boomerin verran ikää, niin tietämystä nettimaailmasta sitä vähemmän ja sellaista kannattaa lypsää kasvavien boonusten toivossa. Ikäni puolesta kuulun tähän lypsykarjasakkiin. Itselleni tuli ”tarve” hankkia yksi 60 euron hintaluokassa oleva mokkura. Hankintatyöni alkaa tietenkin nettihauilla. Päädyin tulokseen, että Suomessa sitä löytyy Powerista. Tosin myymäläsaatavuus vain Porissa. Pitkin Eurooppaa löytyisi, mutta toimituksineen loppuhinnassa on vain muutamien eurojen heitto. Pysyn tällä kertaa Suomessa. Kun tuotetta ei ole Powerin nettipalvelusta tilattavissa, niin sieltä löytyy kuitenkin palvelu, missä voi pyytää ilmoitusta, kun tavaraa on taas saatavana. Sellaisen viestipyynnön sitten jätinkin, koska asialla ei ollut hengen hätää. Parin viikon päästä sainkin taas viestin, että tuotetta on saatavissa. Sähköposti, jonka luin iltapäivällä oli tullut aamulla ja kun menin nettikaupan sivuille, paljastui että tuote on tilapäisesti loppu. Powerin asiakaspalvelu ilmoitti kylmän rauhallisesti, että todennäköisesti saapuneet tuotteet ehdittiin jo myydä. Olikohan tuotetta tilattu myyntiin vain yksi kappale? Eipä muuta kuin uusi ilmoituspyyntö vetämään. Parin viikon päästä aamulla seitsemän jälkeen huomasin, että Powerin sähköposti-ilmoitus oli tullut 03.15 yöllä. Säntäsin heti verkkokaupan sivulle ostamaan tuotteen. Kas kummaa tuote oli tilapäisesti loppu ja asiakaspalvelijan kommentti sanasta sanaa sama kuin edelliselläkin kerralla. Mitään uutta vastausta ei henkilöltä tullut, saati halua selvittää mistä on kysymys. En usko, että tämän tuotteen paras myyntiaika olisi aamuyöstä. Pitäkää tunkkinne. Kolmatta ilmoituspyyntöä en lähettänyt. Sitten eräänä päivä huomasinkin, että nyt tuotetta olisikin muka saatavissa. Pääkaupunkiseudulla jopa kahdessa myymälässä ja nouto varauksesta jopa 30 minuutissa. Seuraavana päivänä olin menossa Helsingistä länteen, niin en varannut vaan ostin tuotteen ja se noudon Espoon myymälästä. Tilausvahvistuksessa luvattiin vielä ilmoittaa erikseen, milloin tuote on valmis noudettavaksi. Tekstiviesti-ilmoitus ei tullut 30 minuutin kuluttua vaan seuraavan päivänä. Hei mahtavia uutisia. Tilauksesi on nyt noudettavissa. Tule PUHELINOSASTOLLEMME, myyjämme auttavat sinua tilauksesi kanssa. Muista henkilöllisyystodistus. Terveisin Power. Nyt pysähdyin miettimään miksi puhelinosastolle pitäisi mennä. Tuotteella ei ollut pienintäkään tekemistä puhelinten kanssa. Normaalisti tilatut tuotteet noudetaan Kassa/noutopisteestä. Kuuliaisena miehenä menin puhelinosastolle. Siellä alkoikin välittömästi kuulustelu kenen teleoperaattorin palveluja käytän ja millaisia tietoturvapalveluita käytän. Tässä vaiheessa melkein sydän pysähtyi, kun myyjä katsoo päätteeltään, että liittymäsi hinta on niin hyvä, etten pysty parempaan. Myyjä vaan ihmetteli ääneen, kuka tarvitsee kotonaan noin suurta nopeutta ja ohjaa minut kassalle noutamaan ostamani tuotteen. Koko homma paistoi niin läpi ainakin minulle. Parhaillaan selvittelen, että onko tietosuoja kohdillaan, jos kuka tahansa myyntimies katselee päätteeltään minkälaisella ja hintaisella nettiliittymällä hoitelen asioitani kotona. Mitä muita tietoja kauppatavarana minusta siellä tarjoillaan? Voinko kieltää tällaisten tietojen levittämisen ja käytön? Operaattorillani DNA:lla ei ollut yksiselitteistä vastausta. Pitää kysyä Kilpailu ja kuluttajavirastosta. Niin ja puolituntia noudon jälkeen sain Powerilta kaksi viestiä, että tilauksi on nyt noudettavissa.
Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 25.3.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
Lisää aiheesta Suomalaisten verkko-ostaminen kutistui
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Power, Gagantti, Verkkokauppa.com, tietoturva, vedätys, |
Terveyttä vai kauneutta etsimässäPerjantai 15.3.2024 klo 14.41 - Kauko Niemi Tuossa tuokiossa 70 prosenttia suomalaisista on ylipainoisia, siis virallisten ja viranomaisten mittareiden mukaan. Minäkin olen yksi niistä, joilla on rasvaa rakenteissa aivan liikaa. Toistaiseksi minulla ei ole varmaa tietoa mitä kaikkea terveysvaikutuksia rasvaisuuteni on aiheuttanut. Siitä olen satavarma, ettei ylipainoni tuota minulle mitään ulkonäköongelmia. Olen aina rantakunnossa – ainakin omasta mielestäni, paitsi etten tykkää viettää aikaani biitsillä. Toisin päin ajateltuna minulle lihava ihminen ei ole ruma eikä kaunis, kunhan on luonnollinen. Usein jään vaan miettimään, että toivottavasti hän pärjää. Toivottavasti ylipaino ei ole aiheuttanut mitään sairauksia. Ylipainolla tuppaa vaan olemaan kaikenlaisia elimistöä liikaa kuormittavia riskitekijöitä. Tosin laihallakin saattaa olla sisäelinrasvaa. Tuoreessa Global Burden of Disease -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten paljon kakkostyypin diabetes, eli sokeritauti, yleistyi Suomessa alle 25-vuotiailla nuorilla vuodesta 1990 vuoteen 2019. Suomessa kakkostyypin diabeteksen esiintyvyys kasvoi 285 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että sairastavien nuorten määrä lähes nelinkertaistui. Kakkostyypin diabetesta sairastaa Suomessa noin 470 nuorta 100 000 ihmistä kohden. Luku on huolestuttava ja lähes aina tautia on edeltänyt ylipaino. Tilanteeseen ei auta mikään virallinen lautasmalli. Eikä yhtään se, että houkutellaan pudottamaan painoa ulkonäkösyillä. Kesäksi rantakuntoon. Tosin Yleisesti hyväksytyt ravinto-ohjeet eivät ole tehtykään laihdutukseen. Ne ovat poliittinen päätös, mutta kaikilla pitää olla mahdollisuus syödä terveellisesti. Näitä ulkonäkökauppiaitahan riittää mennen tullen. Elintarviketeollisuus viis veisaa lautasmalleista, eikä ihmisten terveydestäkään muuten kuin lainsäännösten perusteella. Lainsäädäntöön voisi lisätä reilun sokeriveron. Ja media pelottelee taudeilla ja kuolemalla, muka asiantuntijoita haastatellen. Me kaikki olemme yksilöitä ja erilaisia, emmekä pääse terveellisiin tuloksiin millään lyhytaikaisilla yleisillä tempuilla. Pahin lopputulos painonpudotuksesta on lihasten häviäminen ja läskin jääminen. Ihannetilanne, ettei paino putoakaan, koska lihakset kasvavat ja läski lähtee. Tästä blogistani meinasikin tulla keskusteleva podcast, kun näitä tietoja etsiskellessäni tuttavani, terveydestä kiinnostunut Janne lähetti viestissä linkin ihannepainolaskuriin. Laskurin on kehittänyt Muutos.net. Tartuin laskuriin ja ei järin suurta yllätystä, kun minun pitäisi hävittää painoa, niin mieluusti läskiä, vähintään 9 kiloa. Eikä kestäisi kuin 124 päivää. Kotivaakani osaa arvioida jollakin trendiluotettavuulla häviääkö läskiä vai lihasta. Monissa paikoissa, kauppakeskuksissa löytyy Bodymaja palvelu kunnon laitteella ja sieltä saa tarkkaa tietoa jopa sisäelinrasvoista. Ja sitten tähän podcast osioon; Joo oon seurannut näitä muuttujia aika pitkään - parasta, ettei kaupata ulkonäköä, vaan terveyttä. Terve ihminenhän on kaunis. Hänellä on virheetön iho ja hyvä ryhti. Nämä asiat ovat terveyden kannalta tärkeämpää kuin esimerkiksi lievä ylipaino. Kyllä niitä sopii kaupata. Se miten niihin päästään on monesti arveluttavaa. No tosiaan hyvä ryhti on ennen kaikkea terveyskysymys. Kauneuden takia sitä ei kannata havitella Jos ihminen on terve, hän on yleensä kaunis, mutta kaunis ihminen voi olla myös sairas. No kauneus katsojan silmissä - arvostan persoonallisuutta - olkoon sitten jonkun mielestä kaunis tai ruma - mitä lienee tarkoittakaan ja millä mittareilla. Olen vuodesta -69 harrastanut aktiivisesti urheilua ja liikuntaa. Olen tavannut lukuisia harrastajia tänä aikana. Keskusteluista päätellen jokainen heistä treenaa harrastuksestansa riippuen siihen sopivaa vartalotyyppiä. Voimailijat hakevat lihasta, kestävyystyyppisellä liikunnalla uskotaan keskivartalon kaventuvan. Itsekin olet sanonut, että tavoittelet kapeampaa uumaa. Antti Heikkilä on sanonut, että ainoa liikunta, josta on terveydellistä hyötyä ja joka on tieteellisesti todistettu, on yli 65-vuotiaiden voimaharjoittelu. Kaikki silti haluavat ainakin toissijaisesti muokata kehoaan. Onko se kauneuden kaipuuta. Se on kumminkin katsojan silmissä, kuten sanoit Heikkilän ajatus on ihan ymmärrettävä ja koen sen itsekin oikein hyvin. Seurauksena siitä on jaksaminen liikkua ja erittäin tärkeä tasapainon hallinta, muttei ulkonäkö. Se ei ole Heikkilän ajatus vaan hänen ulostuoma fakta. Antin ajatus on se, että kun noudattaa hänen dieettiään ja treeniä pysyy kauniina ja nuorekkaana!
Jokainen siis päättäköön ja toimikoon sen mukaan, haluaako pysyä terveenä vai poseerata ulkonäöllään. Terveys on pitkäaikaista ja poseeraus hetkellistä.
Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 18.3.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
Lisää aiheesta: Pikaruoka aiheuttaa paitsi lihomista, myös tulehdusta aivoissa
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, laihdutus, lihavuus, diabetes, sokeritauti, |
Kuka olisi oikea jäätanssin joukkueenjohtajaPerjantai 8.3.2024 klo 13.56 - Kauko Niemi Näillä keleillä 70.000 suomalaista tarvitsi lääkärin hoitoa päättyvänä talvena Kokonaisuus taisi unohtua päättyvän talven jäätansseissa. Taitaa olla kokonaisuus kateissa myös työmarkkinaneuvotteluissakin. Pohditaan nyt kuitenkin talven jäätanssia, jonka valmentajasta ei ole selkeää tietoa. Ylen saamien tietojen mukaan liukastumisten aiheuttamat sairaanhoitokustannukset Suomessa olisivat jopa 1,4 miljardia vuodessa. Joka vuosi noin 70 000 ihmistä liukastuu Suomessa niin pahoin, että joutuu turvautumaan lääkärin apuun. Kaupanpäällisiksi runsaasti kipuilua, perheiden arjen sekoilua, joillekin jopa loppuelämän ongelmia. Kukahan tässä pelissä onnistuu säästämään eniten. Kukahan tienaa eniten ja kukahan onnistuu vetämään välistä. Etenkin kun kokonaisuutta ei mieti kukaan. Kuinkahan monta lapiollista sepeliä saisi 1,4 miljardilla? Rautakangen saa Puuilosta 22,50 eurolla. Sellaisen kauniin punaisen ostin juuri tuttavalleni syntymäpäivälahjaksi. Tosin kangen lisäksi lahjaan sisältyi pihajäiden murskaaminenkin. Hyvinvointialueiden ahdinko paisuu paisumistaan, eikä ne tarvitsi yhtään ylimääräistä katkennutta kättä tai nyrjähtänyttä nilkkaa hoidettavakseen etenkin kun tämän hetken arvioiden mukaan yli 100 terveysasemaa on sulkemassa ovensa. Sosiaali- ja terveysministeriön kyselyssä kartoitettiin loka-marraskuussa 2021 hyvinvointialueen näkemyksiä sairaalaselvityksen taustaksi. Siinä kysyttiin muun muassa, liittyykö henkilöstön saatavuuteen epätervettä kilpailua. Alueista vain neljä ei nähnyt ongelmia vuokratyövoiman käytössä. Keikkafirmat haalivat julkisen puolen lääkäreitä palkkalistoilleen myydäkseen heitä takaisin kalliimmalla, selviää tuosta ministeriön teettämästä kyselystä. Helsingin kaupunki myöntää epäonnistuneen paikoin lumen auraamisessa ja muussa talvikunnossapidossa tänä talvena. Ongelma ei ole se, etteivätkö auraajat tekisi työtään hyvin, Helsingin kaupungilta arvioidaan. Teitä ei hoideta silloin kuin on hoitotarve olisi, vaan sen mukaan, kuinka monta senttiä lunta on satanut. Pitäisikö liukkaudeneston ohjaus siirtää hyvinvointialueiden vastuulle. Heidän tavoitteenaan voisi olla mahdollisimman vähän liukastumisesta johtuvia hoitokuluja. Helsingissä talvikunnossapitoon käytetään vuosittain 55 euroa asukasta kohden. Eniten asukasta kohden käyttää rahaa Lahti, 67 euroa. Vähiten taas Pori, vain 16 euroa. Jotta kokonaisuus ei hämärtyisi entisestään, niin pitää muistaa, että kaupunkien jalkakäytävien liukkauksista vastaa kukin kiinteistö omalta osuudeltaan. Somen ja muiden sähköisten kanavien myötä liukkauksista ilmoitetaan, vaaditaan, haukutaan entistä enemmän. Kaupunkien edustajien mukaan se on myönteistä kehitys, kunhan maltetaan pitää joku raja arvostelussa. Some mahdollistaa toki myös tiedottamisen. Turun kaupunki on kehittänyt kuntalaisille palveluja, joiden avulla voi seurata katujen talvikunnossapitoa aiempaa paremmin. Esimerkiksi kännykällä voi lähes reaaliajassa seurata, mitkä kadut on hiekoitettu ja aurattu tai missä on liukasta. On huomattu, että liukkaus saattaa muuttua jopa alle tunnissa, vaikka katu olisi juuri hiekoitettu. Liukkaudesta aiheutuvia kustannuksia syntyy todella monissa paikoissa. Toiminnallisia vastuita samoin. Mutta onkohan kukaan ja koskaan miettinyt kokonaisuutta. Ainakin niin ettei hiekoittajia palkita suurista kustannussäästöistä ja samaan aikaan suljeta terveyspalveluita kustannussyistä. Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 10.3.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
Lisää aiheesta: Suomesta katoamassa yli 100 terveysasemaa Näin paljon suurimmat kaupungit käyttävät liukkauden estoon Näin keikkalääkärit vedättävät
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, liukkaus, Puuilo. rautakanki, hyvinvointialue, keikkalääkäri, terveyskeskus, Helsinki, Lahti, Pori, hiekotus, Turku, |
Hyvää ystävänpäivääPerjantai 23.2.2024 klo 11.24 - Kauko Niemi
Tällaisella uutisnarkomaanilla kuten minulla meni kuppi nurin 17 – 19. helmikuuta Facebook näyttäessä minun uutisissani noin 20 ystävänpäin toivotusta viikon myöhässä. Siis Facebookin uutisissa ei ole pienintäkään aikomusta toteuttaa aikaan sidottua uutisointia. Tärkeys ja tuoreus ei merkitse mitään. Tosin minä en ole ainoa ihminen maailmassa, joka ei totu tuohon algoritmien järjestykseen. Erittäin suurten verkkoalustojen, kuten Facebookin ja Tiktokin, etusivun olisi pitänyt muuttua tuona samana viikonloppuna 17.2.2024 olennaisesti, kun Euroopan unionin digitaalisten palveluiden säädös astui voimaan. Uuden säädöksen mukaan verkkoalustojen täytyy jatkossa järjestää oletusarvoisesti näytettävä syöte kronologisesti, eli uusimpien julkaisujen tulee olla sivulla ensimmäisenä. Itse olen tuon järjestelyn tehnyt jo monta vuotta sitten. Käytän Facebookia selaimella ja minulla on ylimääräinen kirjamerkki – viimeiset – ja sieltä löytyykin aivan erilainen näkymä. EU:n asettaman määräajan puitteissa ei tapahtunut mitään. Nähtäväksi jää tapahtuuko face-kuplan puhkaisemisessa lähiaikoinakaan mitään. Facebook on saavuttanut sen aseman, ettei sen tarvitse juurikaan välittää kenestäkään mitään. Kunhan vaan heidän ehdoillaan saadaan käyttäjät pysymään kanavalla tiedon ajoituksesta tai laadusta välittämättä. Ei ole suurtakaan väliä onko kehissä faktoja, mielipiteitä vai tarinoita. Joku tekoäly toimii myös hyvin aktiivisena, ymmärtämättä Suomenkieltä saati hirteishuumoria ja saat varsin helposti muutaman päivän päivityskiellon. Toki samaan hengenvetoon on todettava, etten tietäisi ystävistäni ja sukulaisistani juurikaan mitään ilman Facebookia. Perimmäinen ongelmani näyttääkin olevan kohdallani liiallinen usko siihen, että minulla olisi tässäkin sovelluksessa sivu uutisia, niin kuin siellä ihan oikeasti lukee. Usko, jota en ole pystynyt sisäistämään edes 15 vuodessa. Minun pitää tällä hetkellä tehdä 17 klikkausta, ennen kuin pääsen rauhassa Facea selaamaan. Tämä taas johtuu itseni asettamista tietoturvatavoitteista. Kuten jo aiemmin mainitsin käytän sitä selaimella, jota en käytä mihinkään muuhun, heidän omiin sovelluksiin en luota. Ja kun koneissani käytän vpn-tietoturvaohjelmaa ja adblocker-ohjelmia ja näiden lisäksi otin käyttöön kaksoistunnistuksen, niin kasassa on 17 klikkauksen setti. Siis älä vertaa FB uutisiin, sähköpostiin tai muihin viesteihin. Sanomaasi jaetaan vain muutamalle kaverillesi satunnaisesti tai sillä ehdolla, että kaverisi sattuu olemaan kiinnostunut kyseisestä aiheesta. Kääntäen, jos et ole kiinnostunut jostakin aiheesta, niin älä peukuta, vaikka kuinka hyvä ystäväsi olisi asialla. Minulta loppuivat ravintoloiden ruoka-annokset reilun kahden kuukauden kuluttua. Enää ei niitä minulle tuputeta. Ihan käsittämätöntä tuputtamista sen sijaan on, että olen tykännyt jostain julkaisusta, jopa kommentoinut, niin silti sitä näytetään uudestaan ja uudestaan. No koska se on saavuttanut enemmän huomiota kuin muut ajankohtaisemmat julkaisut. Jos Facebookia yritetään saada ”yleiseen, loogiseen” ruotuun, niin samassa tahdissa perinteinen media ottaa mallia Facebookista. Etusivuilla tarjoillaan eniten luettuja ja kaikkein kiinnostavimpia. Noitahan vielä sietää ja helppo väistää, mutta kun sortuu klikkiotsikon avaamiseen suuresta onnettomuudesta. Jutussa sitten selviääkin, että kolme vuotta vanhaa asiaa käsiteltiin hovioikeudessa. Mikään ei ollut muuttunut. Tai aloitat lukemaan juttua, joka paljastuu olevan jo kolmannella kierroksella vuoden välein. Vuosia sitten heitin arpaa lähdenkö livetilaisuuteen vai katsonko TV:stä hienon konsertin. Huomasinkin, että konsertti tulee kolmen päivän kuluttua uusintana. Uusintapäivän ohjelmatietoja selaillessa minulle selvisi, että päivän aikana ohjelmatiedoissa esitellyillä tv-kanavilla lähetetään 46 uusintaa ja kun päivän aikana esitettiin 20 elokuvaa, joista yksikään ei ollut ensi-ilta, niin yhden päivän aikana tuli 66 uusintaa. En nyt suinkaan tarkoita etteikö uusintoja saisi olla, mutta lukioille ja katsojille se on tehtä selväksi heti kättelyssä, ettei kyse ole uutisesta, vaan uusinnasta. Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 26.2.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
Lisää aiheesta: EU yrittää saada Facebookia ruotuun
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, uutiset, uusinnat, Facebook, |
Some tuli ja voittiPerjantai 16.2.2024 klo 14.21 - Kauko Niemi
Tuolla tammikuun alkupäivinä blogissani totesin, että nyt on edessä historialliset presidentinvaalit. Ensi kertaa valtakunnallisten vaalien historiassa somen rooli nousee niin sanotusti stagelle ja alkaa vaikuttamaan sekä hyvässä että pahassa. Ja näinhän siinä selkeästi sitten kävikin. Toiset ehdokkaat osasivat sen paremmin ja toiset huonommin. Tämän kertainen voittaja osasi paremmin. Matkassa on kovasti paljon asenteellista painolastia. 19 vuotiaan TikTok elämää viettävän ihmisen ääni vain on ihan yhtä merkittävä kuin sen mummon, joka kauppareissulla näkee tien poskessa vaalitelineessä ehdokkaan kuvan ja numeron. Omalla kohdallani somekanavissa näkyi vain Alexander Stubb siitäkin huolimatta, että koneillani on ohjelmat, jotka estävät mainonnan näkymisen. Minun ei olisi pitänyt nähdä yhtään maksettua ehdokasmainosta. Ehkä Stubbin porukka osasi hyödyntää somea ilman euroja. Kuinka onnistumme sitten kiertämään ”kaupallisuuden?” Esimerkiksi tiedän tilanteita Facebookissa, joissa on ostettu mainostilaa jollekin tuotteelle ja kun on tehty henkilökohtaisia siviilipäivityksiä ja kerrottu samasta tuotteesta, niin alusta on poistanut näitä päivityksiä. Somekanavien vähättely tiedotus- ja vaikutuskanavina on syytä lopettaa viimeistään nyt, kun arvioimme presidenttivaalien kampanjointia ja yritämme vaikuttaa nuoriin. Tosin juuri viime viikolla Eduskunnan henkilöstölle on kerrottu, että sosiaalisen median sovellusten riskit on arvioitu uudelleen. Tämän perusteella eduskunta pyytää poistamaan talon laitteilta Tiktok-sovellukset helmikuun loppuun mennessä. Tiktokin asentaminen on vastedes teknisesti estetty maaliskuusta alkaen. Ohje koskee myös kansanedustajia. Eduskunnan ohjeistus koskee vain eduskunnan antamia laitteita. Esimerkiksi kansanedustajilla on yhä mahdollisuus käyttää Tiktokia omilla laitteillaan. Ohjeistus ei siis tarkoita Tiktokin käytön kieltämistä. Kansanedusta Aura Salla on esittänyt Tiktokin kieltämistä kokonaan, mutta piiri pieni pyörii. Salla toimi ennen kansanedustajan uraa yhdysvaltalaisen Metan [Facebookin] EU-asioista vastaavana johtajana. Tiktok on kiistanalainen palvelu. Sitkeät tarinat antavat ymmärtää, että Kiina kerää Tiktokin kautta tietoja maailmalta. Kukaan ei ole sitä pystynyt todistamaan. Presidentin vaalien aikana Suomessa ei tullut esiin vieraan vallan tai ihan vaan vastustajien verkkovaikuttamisia, joten siinä mielessä some selvisi melko puhtain paperein. Nämä viikot ovat myös osoittaneet rahavirtojen uusjaon ja esimerkiksi suomalaisen median voimakkaasti muuttuneen tilanteen, joka ei lupaa helppoa tulevaisuutta journalistiselle tiedonkululle. Journalistiliiton mukaan vuodesta 2017 ulkomaiset toimijat ovat kasvattaneet osuuksiaan suomalaisesta mediarahasta peräti 152 prosenttia. Kotimaisten toimijoiden kasvu on ollut 28 prosenttia. Vuonna 2022 Suomessa yritykset panostivat sosiaalisen median mainontaan ja hakukonemainontaan jopa 2,5-kertaisen määrän verrattuna vuoteen 2017. Sosiaalisen median vähättely mainos-, vaikuttamis- ja informaatiokanavana on syytä lopettaa heti ja oppia käyttämään kanavia hyödyllisesti. Yhdyvaltalaisista aikuisista käyttää Tiktokia keskimäärin 54 minuuttia päivässä. Facebookia 31 minuuttia päivässä, X:ää (twitteriä) 34 minuuttia päivässä. Suomessa suosituin kanava viime vuonna oli YouTube, sillä on 4,62 miljoonaa käyttäjää. Toiseksi suosituin on Facebook, 2,4 miljoonaa käyttäjää (laskua -100 000 käyttäjää vuodesta 2022) ja kolmatta sijaa pitää Instagram, 2,3 miljoonaa käyttäjää (laskua -100 000 käyttäjää vuodesta 2022) Nyt en odotan uudelta presidentiltä viestejä sannamarin tyylisesti, kuinka hyvä minä olen, vaan niinistömäisesti kuinka hyvin asiat ovat. Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 19.2.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
Lisää aiheesta: Eu sai Instagramin kertomaan, miksi sinulle näytetään tietty mainos Google aloittaa probagandan vastaisen kamppanjan EU-vaalia ennen Näin Taylor Swiftistä tuli supertähti, jonka valta näkyy politiikassakin Yhdysvalloissa kolmannes republikaaneista uskoo Taylor Swift -salaliittoteoriaan, kertoo kysely Stubb joutui huijausten kasvoiksi Ylen päätoimittaja yllättyi Haaviston vihjattua vaaleihin vaikuttamisesta . . .
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, some, someviestintä, Alexander Stubb, presidentti, Tiktok, |
Kansa on puhunut - pulinat poisSunnuntai 11.2.2024 klo 21.02 - Kauko Niemi Seuraavat kuusi vuotta mennään kahdeksikkoa ja hymykuopat sen kun syvenevät.
Jokohan sadan vuoden kuluttua oltaisiin niin tasa-arvoisia, ettei ihmisen koolla, ulkonäöllä, sukupuolella tai millään muullakaan olisi mitään kytköksiä ja ennakkoluuloja ihmisen niin sanottuun osaamiseen ja sisäiseen laatuun. Kun faktat muuttuvat tarinoiksi ja keksittyjä tarinoita ryhdytään levittämään faktoina, niin näin ei synny parasta mahdollista lopputulosta. Kun vaaleissa kisa tiukkenee, huomio kiinnittyy sivuasioihin, kirjoittaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan. Juuri näinhän kävi viimeisten päivien aikana. Muut kuin poliittiset seikat saavat ison roolin, ainakin kun ehdokkaat olivat monilta perusnäkemyksiltään kovin lähellä toisiaan. Alexander Stubbin äänestäjistä 40 prosenttia on sitä mieltä, että vastaehdokkaan seksuaalinen suuntautuminen ei ole presidentille sopiva. Jonkin tasoista kampanjointia, eikä suinkaan luotettavaa tutkimusta oli asiasta tehty ”tutkimus.” Sen mukaan kolmannes äänestäjistä on Haaviston seksuaalista suuntautumista vastaan. Tosin ”tutkimuksen” tulos perustuu vain vajaat 400 henkilön mielipiteeseen. Ja kuinka nämä henkilöt ovat todellisuudessa vastaajiksi valikoituneet? Herää siitäkin ihmettelyä. Toki me kaikki muodostamme mielikuvia ihmisen ulkoisen olemuksen perusteella, tietämättä tai tuntematta ainuttakaan asiaa ihmisen sisäisestä elämästä. Niinkin yksinkertainen fakta-asia kuin sukupuoli on hiertänyt vuosisatoja ihmisten elämää. Nainen ei voi olla monessakaan asiassa yhtä hyvä kuin mies. Metoo nosti asiaa pinnalle, mutta asia ei järin voimakkaasti edennyt. Taustallahan ovat eri kulttuurit ja ennen kaikkea uskonnot, jotka eivät perustu minkäänlaiseen naisen todellisuuteen ihmisenä ja osaajana. Ylen tuoreessa jutussa nuori tamperelainen nainen Eerika Komi, 22, pääsi ison urheiluliikkeen suksiosaston myyjäksi ensimmäisenä nuorena naisena. Työkavereiden kanssa hommat sujuivat, mutta asiakkaat kyseenalaistivat Komin ammattitaidon toistuvasti. Asiakkaat kommentoivat, että osaatko ja ymmärrätkö suksista yhtään mitään. Nuori nainen sai toistuvasti kertoa, että hiihtää tuhansia kilometrejä talvessa, ja jotain suksista oppinut tietämäänkin. Sen kuultuaan asiakkaat yleensä rentoutuivat. Viime viikolla on laaja artikkeli Helsingin Sanomissa henkilöstä, jolle oli kertynyt pituutta reippaan puoleisesti. Hän joutuu lähes päivittäin ottamaan kantaa täysin vieraiden ihmisten kannanottoihin. Onko ihmisen pituus sitten hänen itsensä hallittavissa? Ei ihmisessä välttämättä ole mitään vikaa, vaikka olisi muita pidempi tai lyhyempi. Pitääkö johtajan olla iso ja jämäkkä, ollakseen vaikutusvaltainen ja uskottava. No ei. Tuttavapiiriini kuuluu Suomeen jo vuosikymmeniä sitten muuttanut ja monissa suomalaisissa vaaleissa äänestänyt henkilö. Hän arvioi oman kokemuksensa pohjalta, että suomalaiset varmasti vierastavat Antonio Floresin tummempaa ihonväriä. Jos Haaviston kumppanina olisi vaalea suomalainen mies, olisi tuttavani kokemuksella vieroksunta ollut vaaleissa vähäisempää. Seksuaalisuudesta voisi myös kysyä – jos kaksi ihmistä tykkää toisistaan ja jopa rakastavat toisiaan, niin mitä väliä sillä on mitä on jalkojen välissä. Mittava somekohu leimahti myös, kun Ylen uutistenlukija Matti Rönkä kysyi: ”Ihan suomeksi sanottuna, tässähän voi tulla eteen esimerkiksi toisen ehdokkaan Pekka Haaviston sukupuolinen suuntautuminen. Miten sen kanssa voi kampanjoida? Jos voi arvailla, että on ihmisiä, joille se on punainen vaate, tai vaikeasti hyväksyttävä asia?” Pitää myös muistaa, että Haavisto oli jo kolmatta kertaa presidentin vaaleissa ehdokkaana, eikä hänen sukupuolista suuntautuneisuutta aiemmilla kerroilla vatvottu tähän malliin. Maailmalla seksuaalinen suuntautuminen ei välttämättä herätä enää niin suuria kysymyksiä. Latvian presidentti sekä Ranskan että Luxemburgin pääministerit kuuluvat seksuaaliseen vähemmistöön. Presidenttikisassa Aleksander Stubb malttoi itse pitää suunsa supussa sukupuoliroolituksesta, mutta hänen kannattajansa joko organisoidusti tai oma-aloitteisesti heittivät bensaa liekkeihin. En olisi ikinä uskonut, että reilun ja rehdin ihmisen maineessa oleva Teemu Selänne lähti näin epäonnistuneeseen Haaviston julkiseen mustamaalaamiseen. Ja selitykset sen kun pahensivat tilannetta ja sai Niinistön ja Haukion suuren ikäeronkin epäilyttävään päivänvaloon. No tämä miljoonia maksanut kampanjointi on joka tapauksessa eilen tuottanut meille Aleksander Stubbista uuden presidentin kuudeksi vuodeksi. Jos olemme tämän siistin ja reilun kampanjoinnin jälkeen siirtyneet edes pari milliä suvaitsevampaan suuntaan, niin kaikki on paremmin kuin kuukausi sitten.
Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 5.2.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00 Lisää aiheesta Saako media käsitellä ehdokkaan homoutta?
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, presidentti, Pekkka Haavisto, Alexander Stubb, homo, Teemu Selänne, seksuaalisuus, Matti Rönkä, Eerika Komi, |
Kiinasuhteiden hiipumistaPerjantai 2.2.2024 klo 15.31 - Kauko Niemi Tällä ilmeellä juhlittiin
Helsingissä vuonna 2017
Viikon kuluttua lauantaina 10. helmikuuta alkaa uusi vuosi kiinalaisittain. Värikäs ja vauhdikas alkuvuoden juhla on kerännyt tuhansittain ihmisiä Suomi-Kiinaseuran ja Helsingin kaupungin järjestämään juhlaan. Tämä yhteistyö kesti 17 vuotta, kunnes suurempia julistuksia julistamatta Helsingin kaupungin tapahtumasäätiö ilmoittaa, ettei se enää järjestä Helsingin kiinalaisen uudenvuoden tapahtumaa. Yhden lauseen mittainen tiedonanto asiasta kiinnostuneille, yli 2000 nettiseuraajalle. Mitään faktaa minulla ei tietenkään ole, mutta tyyli ja teot tarkoittanevat etäisyyttä, pikkuhiljaa, siinä missä yrityksetkin tekevät omia ratkaisujaan ja lisäävät varovaisuutta kiinalaisten kanssa. Viime viikolla kiinalaiset ilmoittivat ostaneensa Nokian ulos TD Tech yhteisyrityksestä. Kiinan valtion markkinoiden sääntelyviranomainen ilmoitti perjantaina, että Huawei ja kolme muuta yritystä ovat ostaneet Nokian enemmistön TD Techistä. TD Tech syntyi eri televiestintäuniversumissa vuonna 2005, jolloin Nokia oli maailman suurin matkapuhelinyhtiö ja Huawei oli tuskin tunnettu Kiinan ulkopuolella. Nokia osti 51 prosenttia ja Huawei loput 49 prosenttia. Koko maailman autoteollisuus horjuu ja heiluu kiinalaisen sähköautotuotannon lupausten ja tekojen välissä. Kukaan ei tarkasti tiedä mikä rooli Kiinan valtiolla on autoteollisuuden rahoituksessa. Somemaailmassa TikTok on Kiinan aivopesulahja Länsimaille. Pari viikkoa sitten TikTok tuli julki ja väitti ettei se ole edes kiinalainen. Sitkeät tarinat kuitenkin uskovat, että Kiina kerää tietoa länsimaista TikTokin avulla. Kiinalaiseen tyyliin ja tapaan tästäkin puuttuvat faktat. Tekniikan saralla taistellaan ja tullaan taistelemaan merkittävillä panoksilla. Kiinalainen uusi vuosi ei kuitenkaan katoa mihinkään, vaikkei se saisikaan suurta ihailua maailmalla. Kiinalainen uusivuosi vastaa meidän jouluamme siinä mielessä, että silloin suvut kokoontuvat viettämään yhteisiä hetkiä. Kuvaavaa on esimerkiksi vapaan liikkuvuuden vuonna 2013, kun Kiinan rautatiet julkisti omia lukujaan. Sinä päivänä, kun uudenvuoden junalippujen myynti käynnistyi Kiinassa, heidän verkkopalvelussa lippukauppaa kävi yli 280 miljoonaa ihmistä vuorokaudessa. Ehkä VR voi olla salaa tyytyväinen, ettei meillä ole vastaavaa uudenvuodenperinnettä niin kuin Kiinassa. Ensi viikonvaihteessa vaihtuva lohikäärmeen vuosi perustuu kiinalaiseen kuukalenteriin, se ei osu samaan aikaan meidän vuodenvaihteemme kanssa. Kiinalaisessa kalenterissa on kaikkiaan 12 eri eläintä. Kiinalainen uusivuosi on Kiinan tärkein juhla. Sitä vietetään 15 päivää, ja se on koko perheen – niin elävien kuin kuolleiden – juhla ja monipuolisten perinteiden ylistystä. Kiinalaiset uskovat, että ihmisen luonne määräytyy paljolti sen mukaan, missä eläinmerkissä hän on syntynyt. Kiinalaista uuttavuotta viettää noin 20 prosenttia maapallon asukkaista. Monissa Aasian maissa ihmiset saavat lomaa 1-4 päivää uudenvuoden viettoa varten. Kiinassa koulut ovat kiinni kokonaisen kuukauden. Kiinalainen uusivuosi on ja pysyy riippumatta siitä nähdäänkö Helsingissä lohikäärmeiden tanssia vai ei, mutta suhteet Kiinaan kiikkuvat parhaillaan monenlaisella vaakalaudalla. Jopa presidenttiehdokkaamme mielipiteet Kiinan suhteen ovat erilaiset. Kiinan seuraaminen on vaikeaa, kun kukaan ei julista totuuksia, mutta jatkuvasti tapahtuu jotakin. Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 5.2.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
Lisää aiheesta: 12 eläimen luonteet ja löydä oma merkkisi
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, kiinalainen uusivuosi, kiinasuhteet, lohikäärmeenvuosi, tärkein kiinalainen tapahtuma, TD Tech, Nokia, Huawei, sähköautot, |
Olen tyrkyttämistä piilossaPerjantai 26.1.2024 klo 10.39 - Kauko Niemi
Minun faktoja kahdelta koneelta.
Puhelimen tiedot eivät ole näissä luvuissa
Millaista on elämä ilman mainoksia, ilman tyrkyttämistä ja tuputtamista. Minulla alkaa pikkuhiljaa muodostua aitoa käsitystä asiasta. Olen nyt muutaman vuoden käyttänyt häppäsvärkeissäni selainten adblockereita. Samoin minulla on käytössä vpn, joka piilottaa nettiosoitteeni ja olinpaikkani niin että vaikka ihailisin ja kehuisin netissä hienoja siivousvälineitäni, niin lähikauppani ei ilmesty näkökenttääni sinituotteineen. Minun mittani täyttyi muutama vuosi sitten, kun olin innolla kaikessa mukana ja osallistumassa vaikka minkälaisiin kilpailuihin ja vedätyksiin. Mittani täyttyi siinä vaiheessa, kun viikon aikana tuli sähköpostiini noin 700 minun mielestäni todellista roskapostia. Viestejä, joissa tyrkytettiin kaikkea mahdollista kalsareista cadillakkeihin. 25 vuotta käytössä ollut sähköpostini meni vaihtoon. Eikä sitten ollutkaan mikään päivän urakka. Puhelinnumeron kaikki mahdolliset piilot otin käyttöön, enkä vastaa koskaan numeroon, joka ei ole osoitekirjassani. Jos jollakin on asiaa, niin jättäköön viestin. Luojan kiitos puhelinmyynti on käsittääkseni vaipumassa unholaan, eikä täysin vieraat oliot tunge yksityiselämääni. Postillekin pitää antaa tässä vaiheessa aidot kiitokset, kun se tottelee postiluukussani olevaa lappua – ei ilmaisjakelua. Taloyhtiömme ei ole sallinut yhdellekään mainosjakelijalle pääsyä porraskäytäviin. Siis ei lähikauppojen tarjouksia eikä ilmaisjakelulehtiä tule luukustani. Uutisnarkomaanina en seuraa näköislehtiä netissä ja varmaan yli puolet lukemistani nettiuutisista valikoituu pelkän aiheen ja otsikon perusteella käyttäessäni Ampparit-palvelua. Jos joku gallup kysyisi illalla mitä lehtiä olet tänään lukenut, niin en tietäisi tai muistaisi. Viime viikolla jäi ainakin kolme asiaa hoitamatta netissä, koska olisi pakollisina kenttinä pitänyt täyttää sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Kummallakaan ei ollut itse asioiden kanssa mitään järkevää roolia. Kerättiin vain kontakteja. Ihan pimennossa en kuitenkaan elä. Saan hyväksymiäni uutiskirjeitä esimerkiksi nettilaitteista ja -kehityksestä, valokuvauksesta, terveellisestä ja lääkkeettömästä elämästä. Nämä ovat siis minun kupliani. Ja kun edelleen olen journalistiliiton jäsen, niin esimerkiksi kaikki valtioneuvoston lehdistötiedotteet tulevat tarjolle. Ja toki tulee joskus vertailtua mitä on tiedotettu ja mitä media on julkaissut. Se mistä olen jo moneen kertaa tuonut julki on YLE:n ratkaisu, etten ruudullani näe suoria lähetyksiä, en edes silloin kun olen kirjautuneena YLE:n sivuilla. Yle blokkaa vpn-käyttäjät pois. Hieno tekniikka täysin väärässä käytössä. Maikkarin uutisiakaan en näe ruudulla, mutta ymmärrän hyvin koska kiellän mainosten näkymisen. Parhaillaan vertaan joitakin kanavia, niin että puhelimessani mainosten esto on poissa käytöstä ja kahdella koneella käytössä. Ero on suuri ja tunne on voimakas, että jatkan kaikilla mahdollisilla tyrkkyestoilla. Esimerkiksi Facebookista on nähtävissä kolme täysin erilaista versiota – ilman mainoksia, suosituimmat ja viimeisimmät. Olen melko varma, että aika monta turhaa hankintaa on minulta heikoluoteiselta jäänyt tekemättä, kun en ole innostunut ja keksinyt ”tärkeää” syytä miksi juuri tuollainen pitää olla helpottamassa elämääni. Tarve sepittyy todella helposti ja nopeasti, kun tarjous on voimassa vain tänään. Sitten on reilusti tunnustettava, että aika paljon jää informaatiota saamatta ja varmaan aika paljon menee ”huikeita” mahdollisuuksia ja tarjouksia ohitseni. Sitten kun tunnistan itsessäni sisäsyntyisen todellisen tarpeen, niin sen toteuttaminen vie huomattavan paljon aikaa ja energiaa, kun en ole monenkaan tuotteen kohdalla lainkaan kartalla. Useissa tapauksissa aloitan nollasta. Tosin nettihaut, testit ja vertailut sekä kavereiden mielipiteet synnyttävät kohtuullisen tietopläjäyksen kohtuullisen nopeasti. Jos minun pitäisi nyt hankkia vaikkapa uusi auto, niin homma alkaisi nollasta. Minulla ei ole mitään käsitystä mitä automarkkinoilla ja -merkeissä on tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana. Ehkä alkaisin purkamaan – sähkö, hybridi vai bensa. Asettaisin, niin kuin aina olen tehnyt, hintakaton ja sen jälkeen kokoamaan tarjolla olevat vaihtoehdot. Kokemukseni ovat voittopuolisesti plussalla ja tyrkytysten välttäminen jatkuu ja luotan vahvasti omiin sisäisiin tarpeisiini. Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 29.1.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00 Lisää aiheesta Apple tulkitsee pakkomuutokset tietoturvan heikentymisenä Älä haksahda näihin netikettivirheisiin
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, mainonta, markkinointi, tyrkyttäminen, adblocker, vpn, Freedom, Posti, Ampparit, uutiskirje, mainosten esto, |
Reilua ja rehtiä urheiluaPerjantai 19.1.2024 klo 12.46 - Kauko Niemi Millainen mielikuva urheilusta tänään rakentuu, kun nettiä ja uutisia ahkerasti selailee. (Suorat otsikkolainaukset kursiivilla)
Hiihtotuomio: Tämä tollo halveerasi koko Tour de Skitä Perttu Hyvärisen ulkonäössä melkoinen muutos – ”Ihan hirveän ruma” Joukkokäry Suomen hiihtäjillä – nyt puhuu voitelupomo: ”Minkä v***u mä sille mahdoin?” Siinä muutama viimeajan urheiluotsikkoa. Kukahan pärjäisi rehdissä kilpailussa. Aika harvoin nykyään näkee urheilu-uutisia, joissa heti kättelyssä kerrottaisiin urheilijan sijoitus ja hänen tuloksensa. Rehelliset saavutukset eivät näköjään riitä urheilun arvostamiseen – ei ainakaan median klikkien keräämiseen, saati rehdin ja terveellisen urheilun yleisen kiinnostavuuden kasvattamiseen.
Elämäni ensimmäinen maraton.
Aikani pistin hanttiin, mutta työkaveri, superkannustaja totesi,
että sittehän tiedät kuinka monta kilometriä jaksat juosta.
Jaksoin 42 km.
Todettakoon, ettei maraton ole terveyden kannalta hyvä suoritus.
Nyt puhuu Kärppien kohukanukki – täräyttää melkoisen näkemyksen jättipelikieltoon johtaneesta törkytempustaan Yleisurheilupomo haukkui dopingtestaajia ”huoranpennuiksi” Minulle on nuoresta pitäen painotettu kuinka terveellistä, rehtiä ja reilua urheilu on ja kuinka jokaisen pitää urheilla jo henkisen tasapainonkin takia. Ja voitto jos mikä kasvattaa ihmistä. Eikä häviökään ole huonoasia, kun sitten tietää mitä pitää tehdä paremmin.
Ruotsissa kaivettiin esiin häpeällinen tieto Nuorten Leijonien MM-turnauksesta – tämä ei mairittele Suomea Tähtihiihtäjät kauhistelevat kilpasiskon juopottelua: ”Hänen pitäisi saada pää selväksi” Minun kilpailuviettini kehittyi harvinaisen huonosti ja hitaasti tai ei ollenkaan. Olin koulupoikanakin aina se viimeinen, joka valittiin joukkueeseen. Eikä minulla ollut mitään yltiöpäistä tarvetta olla ensimmäinen sen enempää juoksussa, hypyissä, hiihtämisessä, laulamisessa, eikä tanssimisessakaan. Pääasia että osaavin saa arvonsa mukaisen tunnustuksen ja sen ensimmäisen palkinnon.
NHL-pelin fanitappelulla karmea loppu Videomateriaali Tour de Skiltä paljasti erikoisen ”huijauksen” – ”Ei se hyvältä näytä” Voittojen kautta saatava julkisuus ja raha ajavat urheilijat temppuihin, vinoutumiin, rikoksiin, jopa hengenvaarallisiin tilanteisiin. Mutta jos se on tärkeämpää kuin rehti ja reilu urheilu, niin sitten voin olla sitäkin vähää seuraamatta ja arvostamatta urheilua ja siitä uutisointia. Kuitenkin ehdoton ajatukseni on, että liike on paras lääke. Oikealla tavalla toteutettuna.
Eläinurheilussa ei kaihdeta keinoja menestystä tavoiteltaessa, mutta tutkijan mukaan kriittisyyskin lisääntyy Kilpaileminen ei vinouta vain ihmisten urheilusuorituksia. Esimerkiksi koiramaailmassa virallisesti painotetaan rodulle ominaista toimintaa ja sitten kuitenkin jopa Kennelliitto järjestää näyttelyitä, missä ulkomuoto määrittää voittajia ja niiden jälkeläisten hintaa. Melkein kuin naisten pelkällä ulkomuodolla järjestetyt kauneuskilpailut.
Syyttäjä kertoi yksityiskohtia norjalaisen urheilujohtajan lahjuskäräjillä – ”Venäläiset järjestivät naisia” Ruotsalaisurheilijan peniksestä murjottiin vitsiä miljoonayleisölle Nainen juoksi maratonkisan rintaliiveissä – Sillä oli uskomaton seuraus Medialla on oma roolinsa urheilun kuvassa ja arvostuksessa, jos ainoa tavoite on saada klikkauksia mieluummin kuin palvella lukijaa. Toki niitä saa enemmän peniksillä tai huoraamisella, paitsi että olemme pahasti sekoittamassa urheilua ja pornoa.
SM-liiga puuttui irvokkaaseen ilmiöön – kaikessa hiljaisuudessa tehtiin kova päätös Raimo Summanen täysin ymmällään – Jukka Rautakorven kohtelu tyrmistyttää: ”Ihmisten tuhoamista” Suomalaisprofessori sai haukut mitattuaan salaa hyppääjien puvut Lahden maailmancupissa – ”Tulos oli tyrmistyttävä” Aikuiset huutavat solvauksia, kun Malik Hussein, 16, pelaa – Rasismi on jääkiekossa arkipäivää Mitä sitten tapahtuukaan urheilun kulisseissa. Siellä taidetaan pelata kovempaa kuin kentällä. Toki voihan tämä olla ihan vanhakantainen boomerin näkökulma. Sen verran vaikuttava kuitenkin, että henkinen ja taloudellinen kannustus suuntautukoon muualle kuin urheiluun. Ja lopuksi jos otsikon mukaista etsii, niin se on Lauri Markkanen. Hän tekee huimaa tulosta ja on ihmisenä todellinen symppis.
Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 22.1.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
Lisää aiheesta: Ja kaiken tämän kiteyttää somettava hiihtäjä vai hiihtävä sometähti? Henkilö uhkasi tappaa pelaajan perheen Japanilainen matkusti 9000 km tavatakseen Markkasen
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Lauri Markkanen, urheilu, reilu, rehti, kilpailuvietti, eläinurheilu, |
Hömppä julkisuusko valitsee presidentinPerjantai 12.1.2024 - Kauko Niemi
Olemme ensi kertaa historiassa siinä tilanteessa, että algoritmit ovat mukana tavalla tai toisella tasavallan presidentin valinnassa. Kukaan ei toistaiseksi vielä tiedä vaikutuksen voimakkuutta, mutta valinnan jälkeen alkaa sitten arviot tilanteesta. Somen vaikutuksesta hyvänä esimerkkinä voisi pitää vaikka somejulkkiksia, siis niitä jotka koukuttavat meitä alustaa ja algoritmejä hyödyntäen. Miksi tehdä työtä, kun somettamalla tienaa 200.000 euroa vuodessa ja verotkin voi optimoida. Huomion laadulla ei sinänsä ole väliä. Kohauttaminen, kärjistäminen ja vastakkainasettelu ovat nousseet algoritmien ansiosta erittäin toimiviksi näkyvyyden keinoiksi. Höpinää ja pöhinää riittää netin täydeltä. Olen yli 10 vuotta seurannut päivittäin koira- ja lemmikkiuutisointia. Se on muuttunut radikaalisti. Koirilla haetaan huomiota muuallakin kuin Maikkarin sääuutissa. Alan jo tietämään milloin eri julkkisten ja politiikkojen koirat käyvät pissalenkeillä ja mitä rutiineista poikkeavaa ne ovat tänään tehneet. Tämä meille niin olennainen tieto, julkkiksen tai politiikon koiran päivittäinen temppuilu, on tullut koirauutisointiin viimeisten 3-5 vuoden aikana. Tällä hetkellä presidenttiehdokkaat eivät toistaiseksi ole käyttäneet somen mahdollisuuksia läheskään täysimääräisesti. Selkeää leimautumisen varovaisuutta on ilmassa. Kuitenkin vanhanaikaiset vaalimainokset kaduilla eivät silmää häiritse. Tosin Olli Rehn on vuokrannut vaalitilan Helsingin keskustan City-käytävässä. Kuinkahan moni poikkeaa? Kanditaattien kampanjoinnissa on toistaiseksi vältytty loanheitolta, joka olisi todellista somen käyttövoimaa. Tosin vielähän ehtii. Some rakastaa loppukirejä. Tai sitten ainakin Europarlamenttivaaleissa ensi kesäkuussa. Yhtään päivää ei omalla kohdallani ole tullut, etteikö Stubb olisi jollakin uudella julkaisulla tullut vastaan netissä. Siis samassa tahdissa, kun kannatus on kasvanut. Toki allekirjoittaneen algoritmit vaikuttavat kohtaamisiin, vaikken kertaakaan ole klikannut mitään julkaisua, enkä ole mikään Stubbin innokas kannattaja. On melko varmaa, että sosiaalisen median kautta on jo maailmalla toteutettu vaalimanipulaatiota muun muassa USA:n presidentinvaaleissa ja Britannian Brexit-kansanäänestyksessä. Kiinalainen videosovellusta Tiktokia syytetään jopa Kiinan aivosodaksi. Sen käyttö kasvaa kohisten ja siksi presidenttiehdokkaat ja monet mediat ovat ryhtyneet panostamaan nuorempien kohderyhmien tavoittamiseen sovellusta käyttämällä. Jussi Halla-aho on jo oikeusjutuillaan ottanut oppia Trumpista. Jokainen Trumpin oikeuskäsittely nostaa hänen kannatustaan. Tuollaiset tempaukset saavat satavarmasti tilaa mediassa ja kohinaa somessa. Mielenkiintoista seurata Halla-Ahon kannatuksen kehitystä. Mika Aaltola kertoo, että hänen Instagram-tiliinsä kohdistui niin sanottu bottihyökkäys. Aaltolan seuraajamäärä kasvoi hetkellisesti jopa 40 000:lla. Suuri osa uusista seuraajista oli niin sanottuja bottitilejä eli keinotekoisesti tehtyjä tilejä. Aaltola kertoo poistaneensa yhteensä noin 20 000 seuraajaa käsin yhden yön aikana. Perttu Pölönen kuvaa uusimmassa Saisinko huomiosi? -kirjassaan, miten algoritmi taluttaa somen käyttäjää kuin koiraa. Vaikka ajatuksesi olisi, että katsot vain yhden videon, somealusta tuntee sinut niin hyvin, että se saa sinut katsomaan seuraavankin. Kuvittelemme, että me teemme itse päätökset, mutta oliko se kuitenkin sovelluksen ilmoituskuvake tai merkkiääni, joka ylipäätään sai meidät avaamaan somen. Suomen presidentinvaalit ovat olleet maaliskuusta 2012 alkaen enempi läpihuutojuttuja. Sen verran hyvin ja luotettavasti Sauli Niinistö on pestinsä hoitanut ja ennen Saulin valintaa somen vaikutuksella, saati vaikuttavilla algoritmeillä ei ollut merkittävää roolia presidentinvaaleissa ennen Niinistöä. Kuuden vuoden kuluttua ollaankin jo täysin eri tilanteessa, kun tekoäly jalostaa kampanjat uuteen uskoon. Nyt olisikin oikea hetki demokratian kannalta miettiä tekoälyn roolia seuraavissa presidentin vaaleissa. Kuinka voimme varmistaa aidot mielipiteet äänestyskoppiin asti. Ennakkoäänestys 17- 23.1.2024 Äänestyspäivä 28.1.2024 Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 15.1.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00
Lisää aiheesta: Mielipide ei ratkaise vaan persoonallisuus
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, presidentinvaalit, Olli Rehn, Aleksander Stubb, Jussi Halla-aho, Sauli Niinistö, algoritmit, koira, hauva, Mika Aaltola, Brexit, Trump, |
Lihavuus on paljon pahempi kuin koronaPerjantai 29.12.2023 klo 11.34 - Kauko Niemi Terve Suomi -tutkimuksessa käy ilmi, että noin 1,2 miljoonan suomalaisen aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan ja 2,95 miljoonaa on ylittänyt lihavuuden miedomman muodon eli ylipainon rajan. Lihavuus ei ole sairaus vaan oire jostakin ja siksi laihduttaminen on kaiken kaikkiaan huono täsmälääke. Suomalaiset yleiset ja viralliset suositukset ovatpa ne oikeita tai vääriä, oikein tai väärin ymmärrettyjä, eivät johdata oikeaan suuntaan. Niitä käytetään ja saadaan käyttää virallisesti aina yksilötasolle asti ilman mitään seuraamuksia vääristä lopputuloksista. Monet lääkkeet synnyttävät lihavuutta. ihan kärkipäässä esimerkiksi mielialalääkkeet varsinkin naisilla aiheuttavat rasva-aineen vaihdunnan huononemista. Nyt uudessa tehtävässään aloittava, THL:n uusi pääjohtaja Mika Salminen lienee ensimmäinen terveysalan johtohenkilö, joka uskaltaa olla ääneen rehellisesti huolestunut lihavuuden kehityksestä. Salminen tuli kaikkien tuntemaksi koronavirusta koskevissa maltillisen asiallisissa kannanotoissaan. Nyt hänen medialle antamissaan kannanotoissa koronapandemiaa suurempi uhka suomalaisten kansanterveydelle on väestön lihominen. Salminen toivoo, että hyvinvointialueet eivät karsisi ihmisten liikuntamahdollisuuksista. Hän toivoo Suomen ottavan käyttöön myös kunnollisen sokeriveron, joka pitää hänestä ulottaa kaikkiin elintarvikkeisiin, joissa on korkea sokeripitoisuus. Olkoon työnimenä sokerivero, mutta jos halutaan saada oikeita tuloksia, niin pitää olla hiilihydraattivero. Salminen on ensimmäinen korkeassa virassa ja vastuussa oleva henkilö, joka avaa suunsa lihavuuden vakavuudesta. Lihavuuden arvostelua piilotellaan virallisten suositusten taakse ja luokitellaan aina jopa rasismiksi tai niin kutsutun kehopositiivisuuden rikkomiseksi. Virallisten ohjeiden mukaan saa pystyttää melkein millaista valmennusta ja hoitoa tahansa joutumatta yksilötasolla vastuuseen. Ja jos olet terveysalan koulutuksen saanut ja asetut virallisten suositusten sataprosenttiseksi kannattajaksi, olet pian median suosima terveysguru nykyisenlaisista huolestuttavista tuloksista huolimatta. Vastakkaista ilmiötä on myös erittäin runsaasti. Hyvistä käytännön tapauksista huolimatta päälle lankeaa puoskarin maine. Räikein esimerkki on varmaankin Antti Heikkilä. Heikkilä on nuijittu varsin moneen otteeseen, vaikka hyviä tuloksia Heikkilän ohjeilla saadaan jatkuvasti. Seuraamistani henkilöistä Sami Sundvik on ollut jo pitkään asiallisin perustein erittäin huolestunut lihavuuden voimakkaasta lisääntymisestä. Sundvik puheistaan ja tiedoistaan huolimatta luokitellaan markkinointimieheksi. Onhan hän Puhdas + -yrityksen toinen perustaja. Heikkilältä on lähiaikoina odotettavissa isompia julkistuksia muutamien rauhoittumisvuosien jälkeen. Heikkilä antaa ymmärtää, että lihavuuspandemiaan vaikuttaa keskeisesti neljä asiaa. Teollisesti prosessoidut rasvat ovat syrjäyttäneet luonnonrasvat. Tämä tapahtui ravitsemustutkijoiden toimesta. Kehitettiin tunteisiin vetoava termi pehmeät ja kovat rasvat. Pehmeiden rasvojen ympärille luotiin uusi termi ”sydänystävällinen”. Eri potilasyhdistykset lähtivät mukaan tähän manipulaatioon. Esimerkiksi Suomen sydänyhdistys antaa ”Sydänystävällinen” -merkkiä korvausta vastaan eri teollisesti valmisetuille tuotteille, mikä jo lähenee huijausta. Kaikesta tästä huolimatta länsimaissa, sydäntaudit ovat edelleenkin kuolinsyy numero yksi. Toinen keskeinen syy ongelmaan on jatkuva syöminen. Kaikki Suomen johtavat ravitsemustutkijat painottavat, että pitää syödä usein ja vähän kerrallaan. Tämä jos mikään on vastoin ihmisen normaalia fysiologiaa ja on oikeastaan keskeisin syy tähän lihavuus pandemiaan. Ruuan kemikaalit, joita on käytössä tuhansia ja joiden vaikutuksia ei ole tutkittu ja yhteisvaikutuksista ei tiedä kukaan. Suurin osa on hyväksytty sellaisenaan. USA:ssa käytetään termiä (GRAS) Generally recognized as safe, eli yleisesti todettu turvalliseksi. Käytännössä tarkoittaa, että ”jos torimummo kertoo, että on tullut käytettyä ja hyvin voidaan, hyväksytään se turvallisena tuotteena.” Jos ajatellaan nykyisiä terveysongelmia syyttävät viranomaiset voita ja suolaa. Mitään muuta niiden päähän ei mahdu. Sokerilla peitetään prosessoidun ruuan makuhaitat. Sokeri on terveysongelma, mutta ei niin suuri kuin nuo kaksi ensin mainittua. Ainoa asia mitä tiedämme lihavuuspandemiasta, että muutos tapahtuu erittäin hitaasti, eikä terveyttä ja ulkonäköä pidä yhdistää millään tavalla toisiinsa. Tästä eteenpäin voi vain hartaasti toivoa, ettei Mika Salminen menetä tervettä järkeään byrokratialle. Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla uudenvuoden päivänä, maanantaina 1.1.2024 klo 08.00 ja 16.00
Lisää aiheesta: Mika Salminen aloittaa THL:n pääjohtajana |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, lihavuus, Antti Heikkilä, korona, Terve Suomi, laihduttaminen, THL, Mika Salminen, sokerivero, Sami Sundvik, Puhdas+, Sydänyhdistys, lisäaineet, sokeri, |
Jouluista rauhaaPerjantai 22.12.2023 klo 10.34 - Kauko Niemi En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan. Tänä jouluna näyttää jeesustelut jäävän taka-alalle. Maailman menon rauhattomin vuosi 20 vuoteen on päättymässä. Nyt hamutaan valtaa keinolla millä hyvänsä. Eikä tulevaisuuskaan niin kaksiselta vaikuta, kun niin kovin suuri diktaattorien joukko etsii ja pyrkii kasvattamaan valtaansa. Maailmassa tuntuu olevat kaksi asiaa ylitse muiden, jotka aiheuttavat tolkuttomasti eripuraa jopa sotia. Uskonnot ja rajat. Kukahan aikoinaan keksikään ryhtyä merkkaamaan ja omimaan alueita itselleen. Rajojen vetoa tuskaisilla tavoilla on parhaillaan menossa Lähi-idässä, Ukrainassa ja maailmalla seurataan huolestuneina, kun Venezuela kiihdyttää vanhoja vaatimuksiaan saada naapurimaansa Guyanan alueita itselleen. Yhdysvallat on rakentanut iät ja ajat rajamuuria Meksikon välille. Jopa naapureiden piharajat tuottavat eripuraa. Itärajamme suomalaisesta näkökulmasta on varsin huolestuttavaa seurattavaa. Suomalaisesta mediasta löytyy parin viikon ajalta 8866 juttua, jotka käsittelevät kaiken maailman erilaisia rajaselkkauksia. Tuskin vältyt rajauutisoinnilta. Entäs jos olisimme kuin muuttolinnut tai muut luonnon eläinkaimamme ilman rajoja. Eläisimme vapaudessa ilman että joku pilkun tarkasti piirtää sääntömme ja valvoo niiden noudattamista. Donalt Trumpin kohauttava puhe antaa viitteitä tulevasta etenkin jos hänestä tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti – hän lainasi Putinia ja ylisti Pohjois-Korean Kim Jong-unia. Diktaattori on siis tulevaisuuden ainoa oikea johtamismuoto. Unkari ja Turkki mukana joukkueessa. Diktatuurinhakeminen ei ole ainoastaan valtionjohdollinen asia. Bisneksessä diktatuuria hakee Elon Musk. Hän on jo niin pitkällä, että Euroopan komissio on käynnistänyt virallisen tutkinnan viestipalvelu X:stä. Alustaan liittyy monia huolenaiheita, komission tiedotteessa kerrotaan. Ehkä kaikkein eniten sotia, vastakkain asetteluja ja eripuraa aiheuttavat eri uskonnot. Rajat ovat jossakin vaiheessa täsmällisesti määritelty ja piirretty, mutta uskonnot ovat uskomuksia ilman mitään totuuksia. Suuressa osassa maailmaa vietetään nyt joulua, mutta sekään ei sovi kaikille. Meksikossa toistakymmentä ihmistä on saanut surmansa ja kymmenkunta haavoittunut joulujuhlaan tehdyssä hyökkäyksessä viime sunnuntaina. Tänä vuonna suomalaisessa kirkossa on koettu ensimmäiset mielenilmaisut. Joulun yksi keskeisin paikka maailmassa, Betlehem, jättää tänä jouluna kaikki perinteiset jouluseremoniat väliin. Valtavat, taloutta pyörittävät turistivirrat jäävät saapumatta kaupunkiin. Helsingin Malmilla on surullisen kuuluista kerrostalo, missä muslimien hallitseman tilan käyttäminen ei vastaa rakennusluvan eikä yhtiöjärjestyksen mukaista käyttötarkoitusta. Vuosia kestänyt ”sota” yritetään jälleen kerran lopettaa jopa sopuisasti. Uskommepa nyt sitten mihinkä tahansa todellisiin tai keksittyihin asioihin, niin yrittäkäämme tänäkin jouluna rauhoittua, uskoa joulurauhan julistukseen ja ennen kaikkea huomioida toisten ihmisten joulurauha. Jos joulurauha lipsahtaa jatkoajalle, niin siitä kiitämme kaikkia. Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina, joulupäivänä 25.12.2023 klo 08.00 ja 16.00
Lisää aiheesta: Yksi mies ei voi määrätä koko maailmaa
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, rauha, diktaattori, joulu, raja, uskonto, sota |
Mikä ihmeen PodcastPerjantai 15.12.2023 klo 9.57 - Kauko Niemi Ajan autolla ja kuuntelen autoradiosta jotakin mielenkiintoista ohjelmaa. En nyt ole ihan varma miltä kanavalta ohjelma tulee, kun ohjauspyörässä olevalla nappulalla tulee hypittyä jatkuvasti kanavalta toiselle. Vai tuleekohan se jostain kännykän syövereistä. Matka loppuu ja ohjelman sisältö sen kun muuttuu yhä kiinnostavammaksi. Kotikoneen ääreen päästyäni alan etsiä jatkoja autossa kuulemalleni. Kyllä se varmaan oli YLE:n ykkönen. Sehän mulla eniten on kuitenkin auki ja sieltähän tulee eniten puhdasta asiaa ilman small talk höpinää. Areenaan etsimään noin kello 14.00 tullutta YLE:n ykkösen ohjelmaa. Mutta eihän siellä mitään ohjelmia ole. Siellä on podcasteja, joille on annettu joku markkinanimi, eikä edes suurennuslasillinen haku helpota tilannetta pätkääkään. Kukahan se mahtoi olla se autossa kuultu toimittaja? Ei jäänyt mieleeni, koska kuuntelin asiaa, enkä toimittajaa. Haku meni harakoille radion ohjelma ei muokkautunut minunlaiseni boomerin käsittelyssäni podcastiksi. Mutta miksi ihmeessä pitäisikään joksikin markkinointi mössöksi. Suomessa on lukuisia, jopa kymmeniä alustoja, jotka julkaisevat erilaisia podcasteja ja niillä ei ole mitään tekoa journalismin kanssa. Tähän joukkoonko YLE haluaa samaistua kadunmiehen korvissa? Wikipedian mukaan Podcast on tilauksesta verkkosyötteenä tietokoneeseen tai vastaavaan vastaanottimeen jaettava ääni- tai videotallenne. Podcast on puheohjelma, joka perinteisten radioaaltojen sijaan julkaistaan internetissä. Podcastien tuotannon etu on edullisuus ja marginaaliryhmienkin tavoittaminen; kustannus ohjelman lähettämisestä radioaalloille jää pois ja podcast on tyypillisesti saatavilla netissä pitkään vielä julkaisunsa jälkeen. Podcasting tulee sanoista iPod ja broadcasting, jotka viittavat audiotiedostojen julkaisemiseen Applen iPod -MP3-soittimelle. Koska iPod ei kuitenkaan ole välttämätön podcastin kuunteluväline, termi on myöhemmin määritelty myös lyhenteeksi sanoista ”portable on demand”. Termi ”podcasting” tuli tunnetuksi vuonna 2004 ja Suomessa ensimmäiset podcastit julkaistiin jo vuonna 2005. YLE on parhaillaan edellyttämässä puhelinkäyttäjien pakollista tunnistautumista kuullakseen jälkikäteen journalistisia radio-ohjelmia podcasteina. Muutos astui voimaan viime tiistaina. YLE perustelee pakollista tunnistautumista halulla oppia tuntemaan käyttäjänsä paremmin keräämällä heistä tietoa, yhtiö kuitenkin sanoutuu irti kyseenalaisesta tietojenkeruusta. Yle vannoo, ettei se jaa käyttäjiensä tietoja ulkopuolisille ilman lupaa. Tuo lupaus on toistaiseksi näköjään toteutunut oikein hyvin, vaikka käytänkin palveluja YLE-tunnuksella kirjautuneena, niin Areenan suositukset – kuten suosittelemme tai sinulle, eivät anna mitään viitteitä aiemmin kuuntelemistani radio-ohjelmista tai siis podcasteista. Tv:n osuus minulta jääkin sitten kokonaan väliin sekä suorana että areenasta, vaikka olen kirjautuneena YLE-tunnuksin. Syynä se, että käytän tietotekniikassani vpn-tietoturvaohjelmaa, enkä paljasta tarkkaa sijaintiani. Onneksi suoria radio-ohjelmia, YLE:kin, pystyn vielä kuuntelemaan netin kautta. Kautta aikain journalistisin periaattein toimineet mediat ovat julkaisseet myös mielipiteellisiä kirjoituksia, jotka ovat olleet selkeästi osoitettuna erilisiksi toimituksen julkaisuista, mutta toimituksen valvonnassa – mielipide, kolumni, blogi tms. Tosin niidenkään roolia lukijat eivät läheskään aina ole ymmärtäneet. Voisiko tuo Ylen radio-ohjelma olla nimeltään joku muu kuin podcast. Podcastista tulee suuri haaste Ylelle, kun ruudulle ilmestyy vaikkapa minun mielipiteellinen tai jonkun kaupallisen yrityksen podcastit tai puhettakaan vaikkapa Johan Bäckmanin bodcasteista Venäjän hyväksi tai mikä tahansa muu höpö höpö podcast. Kuulija tuskin tietää tai malttaa ensin miettiä taustoja, johon kuunneltava podcast ja sen sisältö pitää suhteuttaa ja mitähän tällä informaatiolla ajetaan takaa. Tämä on kuultavissa ääniversiona - vai olisikohan se jopa podcast - Finradio.fm kanavalla maanantaina 18.12.2023 klo 08.00 ja 16.00
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, podcast, yle, radiokanavat, |