Tekoälyn haparoivaa tulkintaa

Lauantai 11.9.2021 klo 12:59 - Kauko Niemi

Freedom.JPG

Minulle pölähti tyrkkyviesti Verkkokauppa.comista. Viestissä tuputettiin kymmeniä pelipöytiä, -tuoleja, itse pelejä ja kaikenlaisia pelikoneita ja -härpäkkeitä.

Pysähdyin tietysti pohtimaan kuka on valinnut minut tällaisen tyrkytyksen kohteeksi. Ainakaan se ei ollut Verkkokaupan postittajahenkilö. Siis joku tekoäly on tulkinnut taidokkaasti käyttäytymistäni verkossa.

Nyt voin paljastaa muillekin teollisille älyille, etten ole koskaan elämässäni pelannut minkäänlaista tietokonepeliä, saati selannut ainuttakaan peli- tai pelikauppasivustoa. Nyt ei ihan osunut. Sen paremmin kuin Elon Muskin automaattisesti ohjautuvat Teslat oikeassa liikenteessä.

Toinen varsin tuore esimerkki missä Facebook on joutunut pahoittelemaan tilannetta sen jälkeen, kun sen videoita luokitteleva tekoälyohjelmisto määritteli tummaihoisia miehiä sisältävän videon merkinnällä, joka kertoi videolla esiintyvän eläimiä, tarkemmin kädellisiä (englanniksi primates). Kädelliset on nisäkkäiden lahko. Ihmisetkin toki lukeutuvat kädellisiin nisäkkäisiin, mutta tavallisesti termillä on tarkoitettu muita eläimiä, kuten erilaisia apinoita.

Yleisesti tekoälyä käytetään työnhakijoiden hakemusten esikarsinnassa. Esille on tullut muun muassa naishakijan äitiysloman aukko ansioluettelossa ja tekoälyn karsinta haastatteluun pääsystä. Pitääköhän tulevaisuudessa työhakukin laatia tekoälyn ehdoilla. Tai siis yrittää urkkia millaisia kriteereitä tekoälylle on annettu.

Aika moni on myös joutunut sosiaalisessa mediassa sensuroinnin kohteeksi, kun jaetussa kuvassa kone on laskenut paljaan ihon määrän liian suureksi ja tulkinnut kuvan pornoksi. Tai suomen kielen tulkinta ja kääntäminen koneelle voi johtaa varsin kummallisiin tilanteisiin.

Ilman tekoälyä taas some-alustoilla ei olisi mitään mahdollisuuksia pitää mitään jöötä. Tuo alun omaan esimerkkiini pystynee lievästi vaikuttamaan. Oma ylioptimistinen tavoitteeni on, etten saisi ainuttakaan tyrkytystä yhtään mistään.

Minulla kun on vielä sen verran vainua tallella, että kun havaitsen jonkun olevan lopussa tai viimeisten sukkieni olevan rikki, niin pystyn toistaiseksi ihan omalla päätökselläni hankkimaan tarvitsemani asiat. Ja sitten kun olen asioinut netistä, tarkistanut ja tuotteen ostanut, alkaa viikon päästä tyrkkyryöppy, mutta turhaan.

Ja vaikkei sinulla olisikaan tekoälytaitoja niin valmiita ratkaisujakin löytyy, joita kannattaa kokeilla josko tietoni ja tekemiseni eivät olisi niin avoinna kaiken maailman seuraajille.

Mainoksia on estettävissä selainten lisäominaisuudella. Adbloggerin käyttöönotto rajaa ainakin jonkin verran, Tosin siitä saattaa olla myös jonkin verran haittaa. Esimerkiksi MTV3 luokittelee mainokset ja uutisensa samanarvoisiksi, joten mainostenetolla etsät myös MTV3 uutisvideot

iPhonen käyttäjän on tärkeää mennä asetuksiin > tietosuoja ja heti alkuun seuranta ja ottaa pois ”salli appien pyytää seuranta.” Itse katselen myös tyytyväisenä F-securen Freedom-sovelluksen raportteja. Tällä hetkellä se on estänyt seurantayrityksiä kolmella laitteellani reilut 120.000 kertaa.

Mutta kaikin mokomin, jos nautit tyrkkyviestinnästä ja et tiedä mitä tarvitset, niin ei muuta kuin kaikki hanat auki. Se ei ole vaikeaa levittää kaikki mahdollinen tieto ja liikkumisesi tekoälyn jauhettavaksi ja muokattavaksi. Toki saanet paremmin kohdistettuja viestejä, jos ei muuta niin ainakin jälkikäteen harmittelunaiheeksi – ai tuollaistakin olisi ollut.

Tekoäly on vaiheessa missä se on hyvä renki, mutta liian useissa tapauksissa erittäin huono isäntä. Siis käyttäjät, ohjelmoijat eivät ole tehtäviensä tasolla. Toisaalta on vain ajan kysymys, milloin keskiöön nousee tekoälyn eettisyys. Tuntuu vieraalta ja kaukaiselta, mutta jokaisen kannatta olla hereillä. Tekoäly koskettaa jo tänään meitä kaikkia. Tekoälyn eettisyys ja ihmisten perusoikeuksien toteutuminen tulisi aina olla tekoälyn käyttämisen lähtökohta. Hiljattain eettisiä ohjesääntöjä tekoälyn käytölle on esitelty niin EU-tasolla kuin osana Suomen tekoälyohjelmaa.

Epätäydellinen lopputulos ei tunnu niin pahalta, jos sen on tehnyt ihminen eikä kone.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 13.9.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, tekoäly, F-secure, nettiseuranta,

Pitkä matka asialliseen sensurointiin

Lauantai 8.5.2021 klo 8:19 - Kauko Niemi

Omakuva.jpg

Minä olen nyt tuhmien ihmisten kirjoissa, joka ei noudata Facebookin yhteisönormeja. Olen joutunut nyt yhden Tiktok-videon jakamisen jälkeen kahdesti vuorokauden kestävään karanteeniin.

Tässä minun tapauksessa karanteeni tarkoitti, etten voi tehdä päivityksiä enkä tykkäyksiä. Ensimmäinen karanteeni-ilmoitus oli ilmeisesti jonkin koneen tekemä. Siinä ei annettu mitään viitteitä syystä moiseen. Toki arvelin tilanteen johtuvan videosta, kun yksi tuntematon henkilö lähetti minulle yksityisviestin ja haukkui tuohtuneena eläinrääkkääjäksi.

Pari viikkoa tämän jälkeen tuli uusi ilmoitus ja nyt oli mukana tuo video ja vuorokauden toimintakielto uudelleen. Tässä vaiheessa mainittakoon, että kyseinen videopätkä pyörii edelleen kaikessa rauhassa Facebookissa ja ympäri sosiaalista mediaa.

Tästä kiinnostuneena ryhdyin katsomaan tarkemmin omaa tuhmuuttani ja fb-sivulta omat rikkomukseni löysin kolme tapausta, jossa Facebookin mukaan olen rikkonut heidän normejaan. Kaksi oli Ylen tuottamaa materiaalia. Kaikkien kohdalla oli myös anteeksipyyntö ja ilmoitus, että aineisto on palautettu minun sivulle. Tosin en ollut edes huomannut niiden puuttumista, enkä saanut mitään vihiä asiasta.

No löysinpä sieltä ilmoituksen, että olisin nimettömänä tehnyt ilmiannon hyvän ystäväni tilistä, joka on väärennetty. Ei mitään käsitystä mitä on tapahtunut. Kyseessä on sen verran hyvä kaveri, että olisin varmaan soittanut ja sanonut, että älä viitsi. Enkä olisi missään tapauksessa tehnyt nimettömänä ilmiantoa Facebookille.

Toki olen muutaman mainostajan pistänyt boikottiin, mutta mitenkään aktiivinen en ole ollut ilmiantojen suhteen.

Nämä kokemukset ja tapahtumat eivät tietenkään maailmaan hetkauta eikä Facebookin kolmen kuukauden yli 26 miljardin dollarin liikevaihtoa. Nämäkin antavat osaltaan viitteitä siitä, kuinka vaikeaa bisness-koneen on määrittää ja hallita maailmanlaajuisesti eri kulttuurien moraalia. Mitä seurataan, kuka ja kuinka seurataan ja ennen kaikkea missä menee bisneksen ja moraalin raja.

Parhaillaan epäillään Suomen kansanedustajien olevan laajan vaikuttamisen kohteena, johon on myös kytkeytynyt sosiaalinen media. Joku taho tuottaa kansanedustajille tietyn tyyppistä sanomaa. Eikä ole epäilystäkään, etteikö ensi kuun kunnallisvaalien lähestyessä yhteisönormien tulkinnat olisi kovilla.

Minä selvisin kahdella vuorokaudella, mutta Donald Trumpin tilin jäädytys on kestänyt hieman pidempään. Viime keskiviikkona Facebookin oma valvontalautakunta, Oversight Board, päätti jatkaa edelleen Trumpin Facebook-kieltoa.

Monet sosiaalisen median alustat, kuten Twitter, Facebook ja Instagram ovat sulkeneet Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpin käyttäjätilit palveluun. Sulku tapahtui sen jälkeen, kun Trumpin kannattajat hyökkäsivät Yhdysvaltain kongressitaloon.

Donald Trump ehti jo hehkuttamaan omaa media-alustaa, joka nyt pikkuhiljaa paljastumaan enemmänkin blogisivustoksi - From the Desk of Donald J.Trump.

Trump on lisännyt sivuilla mahtipontisen videon, jossa hän vakuuttaa uuden sivuston olevan vapaa ja turvallinen.

Nyt on vaan mielenkiintoista veikkailla kuinka kauan muutama yritys maailmassa voi määrittää mitä maailmassa voi sanoa ja kuinka. Tekniikka ei toistaiseksi pysty valvomaan asiasisältöjä vaikkapa sillä perusteella, että kuvassa on 20 prosenttia paljasta ihoa, niin se onkin sitten pornoa.

Suomessa viime kuussa Oikeusministeriön julkaisema Tekoälyn hyödyntäminen vihapuheen seurannassa -raportti tarjoaa kuvaa verkon julkisessa keskustelussa esiintyvästä suomenkielisestä vihapuheesta.

Raportissa vihapuheella tarkoitetaan viestintää, jonka merkitys tai sävy on halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen, hyökkäävä tai epäinhimillistävä. Kohteena voivat olla henkilökohtaiset ominaisuudet kuten henkilön ikä, uskonto tai vakaumus tai tietty ihmisryhmä.

Raportin mukaan 97 prosenttia vihapuheesta esiintyy verkon keskustelupalstoilla

Julkisilla suomenkielisillä alustoilla on raportin mukaan noin 150 000 vihapuheeksi luokiteltavaa viestiä kuukaudessa. Tämä on 1,8 prosenttia kaikista viesteistä.

Jotain tarttis tehdä, ennen kuin yltyy kovin pahaksi!

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 10.5.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, Facebook, Trump, tekoäly

Miksi me tyydymme keskiarvoiseen

Sunnuntai 3.5.2020 klo 9:11 - Kauko Niemi

Yleinen käsitys on, että erinomaisuudella, luovuudella, parhaalla toteutuksella pärjää muita paremmin. Hyvää tavoiteltiin, mutta priimaa pukkaa.

Meitä jopa neuvotaan, ettei kannata tuhlata aikaa eikä rahaa, jos ei lopputulos ole parasta. Kaiken hyvän mittaaminen alkaa jo koulusta ja kasvatus kohti parasta.

Nyt ollaan hyvää vauhtia lipsumassa priimatavoitteita ja yksilöllisyydestä ja hyväksytään keskiarvoistuminen ja suurin syyllinen on niin sanottu tekoäly. Laiskuuttamme ja asioiden nopeuttamiseksi annamme liikaa päätösvaltaa tekniikalle, joka ei lainkaan ole kypsä läheskään kaikkeen minkä jo tänään hyväksymme tapahtuvaksi.

Yle:n ulkolinja-dokumentissa osoitettiin kuinka miljoonien ihmisten pimeätyöntekijäporukka eri puolilla maailmaa opettaa tekoälyjärjestelmiä ja saavat työstään keskimäärin 3,31 euroa tunnissa.

Some-jätit ovat joutuneet palkkaamaan runsaasti väkeä sensuroimaan julmaakin sisältöä. Tekoälyllä on vielä paljon opittavaa, eikä sen päätettäväksi pitäisi antaa kovinkaan suuria päätöksiä. Tuskin istuisin turvallisin mielin esimerkiksi  itseohjautuvaan autoon.

Omakohtaisesti sain parisen viikkoa sitten viesti Facabookilta, jossa he luokittelivat minut epäluotettavaksi ja lupasivat rajoittaa päivityksieni jakeluita osittain epäluotettavina.

Kyse oli yhdestä linkistä, missä kerrottiin sairaaloissa annettavista C- ja D-vitamiineista ja niistä saaduista tuloksista. Vastaavaa tietoa ovat kertoneet lähes kaikki maailman suurimmat mediat. Tietenkin, jos olisin kertonut asian vain kirjoittaen ilman linkkiä, niin olisiko Facebookilta syntynyt sama ratkaisu pelkän Suomenkielen perusteella.

Siis kuka on onnistunut syöttämään Facebookille tiedon, etteivät nämä useissa sairaaloissa eri puolilla maailmaa tehtävät selvitykset olisikaan luotettavia.

Mitä tapahtuisikaan, jos vaikkapa surullisen kuuluisa Ruokavirastomme saisi ujutettua somejäteille, ettei virallista, hyväksyttyä tutkimustietoa saisikaan jakaa julkisesti.

Ja onhan niitä tapauksia, joissa some-jättien tekoäly tutkii välitettäviä kuvia kuinka suuri osuus kuvasta on paljasta ihoa. Tällä perusteella järjestelmä sensuroi kuvan ja viestin pornokuvana, vaikka kyse olisi ollut ihotautilääkärin selvitys allergiaihottumasta.

Tietokirjailija Petteri Järvinen esitteli Facebook-tilillään kuinka tekoäly väittää tunnistavansa kuvia, mutta sellaisesta olemme vielä kaukana. Neuroverkot ovat pelkkää matematiikkaa, eivätkä ymmärrä kuvan sisällöstä mitään. Vertaavat sitä vain aiempaan opetusaineistoon.

Petteri Järvinen teki juuri muutamia kokeita Microsoft Officen kuvantunnistuksella. Lähtökohtana oli hänen lähiseudun koirasta ottama kuva. Aika kiinnostavia tuloksia, jotka valottavat nykyisen "tekoälyn" toimintaperiaatetta. Kokeilussa kuvasta tai sen osista tunnistettiin koira, eläin, kissa jopa lehmä.

Yksittäinen kuvat tai tekstit irrotettuna kokonaisuudesta ei voi tuottaa priimaa ja kuitenkin annamme tällaiselle toiminnalle yhä enemmän valtaa käytännön elämässä ja liiketoiminnassa.

Pari viikkoa sitten Yle.fi-sovelluksen kehittäjät saivat Googlen sovelluskaupasta automaattiviestin. Yle.fi-sovellus oli poistettu kaupasta koska se ”rikkoi yhtä tai useampaa Googlen sääntöä”.

Google-kaupassa oleva Yle.fi-sovellus toimi aivan kuten pitikin. Mutta keskellä koronaa Googlen robotit kuitenkin epähuomiossa tulkitsivat julkisen palvelun uutistoiminnan vahingolliseksi.

Yle News Labin päällikkö Jukka Niva sanoo omassa blogissaan; Elämme nyt maailmassa, jossa globaalit internetyhtiöt säätelevät sitä mitä kuluttajat sovelluskaupoissa, somessa ja Googlen hakutuloksissa näkevät. Jos Googlen arviointiautomatiikka niin päättää, sovelluskaupasta uutissovelluksia etsivä ihminen ei näe kuin ne uutispalvelut, jotka Googlen automatiikka katsoo kansalaisille sopiviksi.

Maailmaa vuonna 2016 ravistellut Cambridge Analytica -skandaali Yhdysvaltojen presidentinvaalien yhteydessä muutti tilannetta merkittävästi. Silloin vasta havahduttiin läpinäkymättömän some-personoinnin vaaroihin.

Tiedonmäärä on niin valtava ja sen nopeus arvaamaton, että tietenkin tarvitsemme tekniikkaa hyödyntämään sitä. Nyt vain pitää harkita ja tiedostaa millaisen vallan annamme viimekädessä koneelle, joka osaa käsitellä matemaattisesti yhden asian kerrallaan eikä hahmoja inhimillistä kokonaisuutta.

Pelkällä tekniikalla ei ainakaan tällä hetkellä synny priimaa vaan saamme keskiarvoisuutta. Joskus onnistutaan paremmin ja toisinaan taas ei.

Keskiarvoisuus korostuu erityisesti koululääketieteessä. Ristiriita tulee jo siinä, että tutkimukset tehdään suurilla otoksilla keskiarvoisesti, mutta ihminen on aina yksilö. Matemaattisesti keskiverto ihminen tarvitsee matemaattisesti synnytetyn keskivertopillerin, joka ei suinkaan takaa yksilöllisen ihmisen terveyttä.

Tämä kannattaa katsoa ja oppia ymmärtämään kuinka älykäs on tekoäly.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 4.5.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, Yle, Petteri Järvinen, tekoäly, pimeät työntekijät, Ruokavirasto, Jukka Niva,