Demareiden uutta elämää ilman SannaaPerjantai 10.11.2023 klo 20.55 - Kauko Niemi Kohta tas pystytetään tietoa kansalle Kahden median, Ylen ja Hesarin teettämissä kannatuskyselyissä Sosiaalidemokraattinen Puolue on ottanut uuden suunnan ja noussut Suomen ykköspuolueeksi. Hallituspuolue Kokoomus on hiipunut kakkoseksi. Itse en ole suurikaan politiikan seuraaja, saati tietäjä. Vuosikymmenten aikana olen äänestänyt melkoisella varmuudella kaikkia valtapuolueita Perussuomalaisia lukuun ottamatta. Heidän raakkumisensa ei ole tavoittanut minun arvomaailmaani. Liikkumisen suunnat eivät sinänsä ole yllättäviä. Ainahan hallitusvastuu nakertaa kannatusta ja oppositio voi jonkin verran vapaammin laukoa ajatuksiaan. Nyt poikkeavaa on se, että muutos on tapahtunut näin nopeasti heti kättelyssä. Mitä se sitten onkaan neljän vuoden kuluttua. Tosin Kokoomuksen alkumetrit hallitusvastuullisena eivät ole olleet kovinkaan sujuvia. Vai pitäisikö sanoa Petteri Orpon eikä Kokoomuksen. Kokoomuksella on käynnissä jonkin asteinen sisäinen hajaannus, joka välittää ulospäin sekavaa kuvaa. Vanha polvi antaa hienosti palautetta Orpon suunnalle. Uusi polvi ja erityisesti kokoomusnuoret ovat kaukana vanhasta sivistyksestä. Laukovat mitä sattuu ja ovat ehkä enemmän Perussuomalaisia kuin perinteistä Kokoomusta. Demarit saavat kiittää Sanna Marinia siirtymisestä taka-vasemmalle tai ehkä taka-oikealle. Vihdoinkin puolueen asialliset viestit saavat tilaa kansan keskuudessa ja niitä on myös tutkimusten mukaan otettu vastaan. Minulla ei oikein syntynyt mitään käsitystä Demareiden puuhastelusta viimeisten neljän vuoden aikana. Tiesin kyllä, kuinka Sanna Marin oli missäkin tilaisuudessa pukeutunut. Tiesin kenen seurassa ja missä hän oli bilettänyt. En vain hahmottanut miten puolue aikoo hoitaa isänmaan asioita. Paitsi, että hommat vaativat taas muutaman miljardin lisää velkaa. Nythän sitä sitten on melko riittävästi. Nyt on oltava jopa tyytyväinen kehitykseen, että suomalaisten mielipiteitä ohjaavat ihan oikeat asiat. En ole lainkaan tietoinen, missä Antti Lindtman on bilettänyt. En ole nähnyt yhtään kehonkielen arviota Lindthmanin kravaatin sopivuudesta tai sen merkityksestä johonkin tiettyyn tilanteeseen. Silti kannatusluvut nousevat. Tilanne vaikuttaa myös ihan varmasti tuleviin presidentin vaaleihin. Jokaisessa puolueessa on suuri joukko peruskannattajia asiassa kuin asiassa. Demareilla nyt eniten. Toistaiseksi, Jutta Urpilaista odotellessa Demarit eivät ole paljastaneet jo hyvinkin lähellä olevien vaalien asetelmiaan. Vai onko se turvallisinta, ettei presidenttiehdokas ole sähläämässä ja mokaamassa elämäni humpassa tai jossain muussa, äänestäjien mielestä väärässä paikassa. Sitten vaan juuri ennen vaaleja ilmestyy stagelle. Ota tai jätä! Politiikka on kannatettavaa niin kauan kun asiat esitetään selkeästi, kuinka maan asioita on tarkoitus hoitaa, eikä asioita sotketa kaiken maailman klikkiotsikoihin tai muuten mediassa helposti läpi meneviin juttuihin, vaikkapa koiran tekemiin kepposiin.
Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 13.11.2023 klo 08.00 ja 16.00
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, Sanna Marin, demari, kannatusmittaus, Petteri Orpo, kokoomus, Perussuomalaiset, Antti Lindthman, Yle, Helsingin Sanomat, presidentin vaalit, Jutta Urpilainen, |
Kovin on erilaista menoa hallituksissaPerjantai 22.9.2023 klo 11.10 - Kauko Niemi Eduskuntapuisto, Helsingin paraatipaikalla ilmentää tällä hetkellä hyvinkin suomalaisen politiikan tilaa Politiikka on vaikea laji. Sen olemme saaneet viime aikoina huomata ja kokea. Erityisen vaikeaksi sen tekee uskottavuuden rakentaminen ja kun pääasiallisena rakennusaineena on kommunikaatio. Jos politiikka olisikin seurattavissa raksi ruutuun menetelmällä silloin kun konkreettinen lupaus tai tavoite on toteutunut, olisi se kadunihmisellekin helppoa. Tietäisi ketä seuraavissa vaaleissa kannattaisi äänestää. Nyt tämän onnistumisen sisältö on täydellistä mutua, jota jokainen tulkitsee omista lähtökohdistaan. Oletan, että olen melko keskiverto suomalainen suhteessa politiikkaan. En ole koskaan ollut yhdenkään poliittisen puolueen jäsenkirjaa kantava yksilö. En ole äänestyskopissa sitoutunut mihinkään poliittiseen suuntaan, vaan minulle tärkeät asiat ratkaisevat sen numeron minkä raapustan äänestyslippuun. Toki tällainen asia-arvio saattaa pettää pahastikin, jos uskoo ja luottaa yksinomaan ehdokkaan vaaliviestintään ja kampanjointiin. Tuolloinhan on ilmassa paljon heittoja, jopa hyviäkin, joilla ei ole mitään edellytyksiä toteutua. Hyvän kokonaiskuvan muodostaminen vaatii paljon erilaisia näkökantoja ja paljon taustatietoa, jopa poliittista propagandaa. Mutta kukas sitä jaksaa jatkuvasti seurata tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Voinko luottaa median uutisointiin, edes riippumattoman median. Itselläni on edelleen journalistiliiton jäsenyys ja saan sähköpostiini esimerkiksi kaikki valtioneuvoston tiedotteet. Nykyisen hallituksen alkutaival on ollut melko hankalan sekavaa. Toisaalta tiedot tapahtumista ovat virranneet melko vuolaasti, eikä vaan juorut hallituksen sisäisistä nahisteluista, vaan myös hallituksen toiminnallisista tavoitteista. Sanna Marinin neljä vuotta ei rakentanut minulle kertaakaan konkreettista kuvaa, mitä hallitus oikeasti tekee tai mitkä olivat Sanna Marinin keskeiset poliittiset tavoitteet Suomen hyväksi. Marinin henkilökohtaiset tavoitteet tukiryhmineen olivat kyllä pinnalla. Konkreettista oli vain valtion lainan huima kasvattaminen, ikään kuin korot olisivat naulittu maailman tappiin nollaksi. Kaikki muu käytännön tekeminen hautautui ja peittyi Marinin bilemekon helmoihin. Pian tietysti alkaa purkautumaan Petteri Orpon hyvinkin pikkutarkka hallitusohjelma ja toteutumismahdollisuudet. Pikkutarkkuus ja siitä viestiminen tarkoittaa, että yksityiskohtiin on helppo ja nopea tarttua ja se näkyy nyt mitä erilaisimpina mielenosoituksina ja kannanottoina harvase päivä. Pikkutarkasta hallitusohjelmasta kun on helppo poimia pieni yksityiskohta ja unohtaa kokonaisuus. Sanna Marinin johtamasta kokonaisuudesta oli vaikea eristää mitään konkreettista. Tosin koronapomoksi itsensä nostanut Krista Kiuru sai aikaiseksi lieviä välikohtauksia, joihin maailman koronatietämättömyys aukaisi mahdollisuudet ilman faktoja. Nykyinen hallitus ja edellinen hallitus ovat kommunikoinniltaan vastakohtia, enkä nyt tarkoita poliittista höpinää vaan kuinka hoidetaan suomalaisen yhdyskunnan toimivuutta ja hyvinvointia. Seuraavat pari vuotta osoittaa muuttuvatko lupaukset käytännön teoiksi. Nyt meillä on joka tapauksessa läpinäkyvämpää toimintaa seurattavaksi.
Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla 25.9.2023 alkaen
Lisää aiheesta: Marinin uudessa kuviossa suuri riski
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, hallitus, Petteri Orpo, Sanna Marin, kommunikaatio, viestintä, politiikka, |
Somen algoritmit siirtyvät pikkuhiljaa oikeaan elämäänLauantai 1.4.2023 - Kauko Niemi
Sosiaalista mediaa on haukuttu vihan lietsonnasta. Niinhän se on tietoisesti rakennettukin, että mitä ärhäkkäämpää kommentointia saat aikaan, sitä enemmän koneet viestiäsi jakavat. Sopusointuinen viesti ei somessa laajalle leviä. Algoritmit ovat muuttaneet asiallisen ja sivistyneen nettikeskustelun enemmän ja vähemmän rähjääväksi, missä faktoilla ei ole suurtakaan painoarvoa. Nyt on vaalikampanjoinnissa sama ilmiö siirtynyt toreille ja turuille. Rähjääminen on yltänyt sellaiselle tasolle, etten ole juurikaan katsonut vaalikeskusteluja. Yrittänyt kyllä, mutta jos sivistynyt keskustelutaito on kateissa, niin se tuntuu minulle liian pahalta. Ennakkoääneni kävin kuitenkin antamassa. Toisaalta valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo ennustaa hyvää äänestysprosenttia eduskuntavaaleissa, ja siihen on hänen mielestään kaksi syytä. Puolueet eroavat selvästi toisistaan vastakkainasettelun voimistumisen myötä ja suosituimpien puolueiden väliset kannatuserot ovat pienen pieniä. Hänen mukaansa fyysiset hyökkäykset ovat saaneet alkunsa toimintakulttuurista, joka oikeuttaa väkivallan. Kyseinen toimintakulttuuri on lähtenyt liikkeelle verkosta, missä saa usein puhua mitä tahansa ilman, että kukaan tuomitsee. Vähitellen sama toiminta valuu myös vaaliteltoille. Ennakkoäänestys oli tällä kertaa historian vilkkain. Eduskuntavaalien 2023 ennakkoäänestyksessä annettiin yli 1 712300 ääntä, joten ennakkoon äänesti noin 40 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Ja mikäli nuoret ovat liikkeellä, vaalien lopputulos voi olla yllättävä. Tätä blogia kirjoitettaessani oli varsinaisen äänestyspäivän tulos vielä suuri kysymysmerkki. Vahvoja ennusteita yllätyksistäkin on ollut ilmassa. Nuoriso, joka ei välttämättä seuraa päivän politiikkauutisia, eivätkä lueskele kadulla olevia vaalimainoksia, voi rakentaa yllätyksiä. Kuinka ehdokkaat ovat osanneet hyödyntää nuorison käyttämää sosiaalista mediaa. Kuinka ovat osanneet valita oikeat nettikanavat ja kuinka viestien sisältö ja sävy kohtaavat nuoret. Omalla kohdallani ennakkoäänestyspaikan tiskillä ehdin kohdata kolme muuta äänestäjää ja jokaiselta kysyttiin – onko ensimmäiset eduskuntavaalit – onneksi olkoon. Somen tehosta esimerkkinä vaikkapa Sanna Marinin sometaustaryhmä, joka on saanut paljon aikaan niin hyvässä kuin pahassa. Livealgoritmina toimii oikein hyvin myös Riikka Purra, joka onnistuu ärsyttämään kumppaneitaan asiassa kuin asiassa. Jos ja kun huolestuttava someäksyily on siirtynyt livelavoille, niin vieläkin huolestuttavaa on ollut, miten vihapuhe on alkanut kanavoitua vihateoiksi. Fyysinen väkivalta on aina tuomittavaa, mutta silloin kun se kohdistuu vaaliehdokasta kohtaan, kyseessä on hyökkäys myös demokratiaa vastaan. Tässäkin toiminnassa on selvää kasvua nähtävissä. Elämme selkeästi siirtymävaihetta ja neljän vuoden kuluttua on monta uutta vaikuttamiskeinoa käytössä ja todennäköisesti kadunvarsi mainosrivit vähissä. Toimintakulttuurit kehittyvät hitaasti mutta toisaalta perääntymättömästi ja äärimmilleen vietynä vähän kuin yhdysvaltalaiset kouluampumiset tai hiljalleen kasvava suomalainen katuväkivalta. Kaikista uusista tempuista ja algoritmeistä huolimatta toivon ja äänestän edelleen henkilöä, joka osaa esittää asiansa suuta soittamatta ja riitelemättä. Käytöstavat ovat myös aina esimerkkinä ja politiikoilla julkisina esimerkkinä, kuinka asioita tulisi yhteisesti ja rakentavasti hoitaa. Turha syyttää perheitä ja vanhempia huonojen mallien näyttämisestä. Vain olenko väärässä? Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 3.4.2023 alkaen: https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/ https://www.radio-suomi.com/finnradiofm https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/ Lisää aiheesta: Meta pohtii kieltävänsä poliittisen mainonnan Euroopassa Tekoäly mullistaa maailmaa, mutta ehdokkaita se ei hetkauttanut Pohdinnan paikka mistä ihmisten omituinen käytös johtuu
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradi.fm, vaalit, eduskunta, some, Riikka Purra, Sanna Marin, someäksyily, keskustelu |
Pitääkö äänestysnumero arpoaPerjantai 3.3.2023 klo 9.20 - Kauko Niemi Heitä viisi lapiollista numeroita myllyyn ja pyöritä aikasi, niin saat betonin lujan ehdokkaan Olen umpikujassa oleva äänestäjä ja kuukausi aikaa. Käytännössä en haluaisi liputtaa jonkun tietyn puolueen nimeen, vaikka oikein hyvin tiedän, että yksittäisen edustajan on varsin vaikea kulkea omia polkujaan ja saada jotain järkevää aikaan ilman puoluekuria. Päätin auttaa itseäni ja hakukoneella etsin kaikki mahdolliset vaalikoneet ja sitten niitä vaan pyörittämään. Tuota pikaa huomaan, että oikeastaan taitaa olla tällä hetkellä vain kaksi konetta. Sanomien ja Alman. Ei löytynyt ahaa-elämystä sen enempää ehdokkaasta kuin puolueestakaan. Taas olen autiolla, avomeren luodolla ja aivan sama mihin suuntaan tästä lähtisi ja mihin päätyisin kuukaudessa. Nyt on myös ihan ensimmäinen kerta elämässäni, että olen miettinyt, josko jättäisi väliin koko vaalit. Tähän mennessä olen äänestänyt ihan jokaisessa vaalissa, olipa sitten valinnan kohteena seurakunta tai presidentti. Nyt jo tiedän, että ainakin ne ehdokkaat, joka eivät kykene keskustelemaan asioista putoavat minun valikoimasta. Omia ajatuksiaan voi ja pitää esittää selkeästi, mutta toisten haukkuminen, jopa nimeltä ja kaikenlainen sättiminen menee minun viemäristäni puhdistuslaitoksen jätealtaaseen. Erittäin heikoilla ovat ne ehdokkaat, joilla on näkemystä vain juhannukseen asti. Kun pitäisi kaavailla kuinka esimerkiksi suomalaisten terveyttä hoidetaan niin, että 30 vuoden kuluttua ylipaino on väestötasolla alle nykyisen 62 prosentin. Kuinka kakkostyypin diabetes on saatu selkeään laskuun. Haluaisin myös kuulla ne suunnitelmat, kuinka ilmaston lämpeneminen pidetään kurissa seuraavien 30 vuoden aikana. Kuinka lopetetaan tappelut kaduilla ja eduskunnan käytävillä. Tietenkin ne henkilöt, jotka minut tuntevat, sanovat ettet ole enää tuolloin hengissä. Miksi niistä murehdit? En tosiaan ajattele itseäni, vaan sinua ja teitä ja sitä kokonaisuutta mihin pitkällä aikavälillä ajaudutaan. Ja siihen ei auta pätkääkään, kuinka muodikkaasti Sanna Marin pukeutuu tai millaisella autolla Petteri Orpo ajaa. Kikka kolmosilla, lyhyillä hauskuutuksilla tai intohimoisilla lööppiratsastuksilla ei tätä menoa kehitetä. Tämä on laaja kokonaisuus ja erityisesti vain keskustelemalla ja tutkimalla löydetään parhaita tapoja toimia. Minä oon oikeessa ja sinä oot väärässä ei ikinä rakenna mitään hyvää. Viime eduskuntavaaleissa valitsin lopulta toisenlaisen vaihtoehdon. Päätin yhden asian, josta en anna periksi. Sekin oli tietysti asia, joka vaikuttaa hamaan tulevaisuuteen ja kulttuuriimme. Minulle jäi jäljelle Helsingistä kuusi ehdokasta. Heistä olikin sitten kohtuullisen helppo valita sopiva numero. Nyt en ole löytänyt minulle yhtä selkeää vastaavanlaista arvovalintaa kuin edellisissä vaaleissa. Pyörittelin vaalikoneita mennen tullen saamatta omalle valinnalleni tanakkaa pohjaa. Jos nyt on yhtään uskonen tämän hetkisiin vaalikoneisiin, niin asetun nelikentän oikeaan alalohkoon. Siis snadisti oikealle ja reilusti liberaaliin kenttään. Kas siellä ei ole yhtään puoluetta minun seuranani. Olo tuntuu yksinäiseltä. Näinhän se vähän tuntui mutunakin ennen vaalikoneiden kanssa leikkimistä. Onhan tässä nyt vielä kuukausi aikaa kypsytellä asiaa, vaikka näin tärkeää asiaa ei pitäisi missään nimessä päästää kuukauden vaalikampanjoiden pyöritettäväksi vaikka kuinka hyviä tarjoiluja olisikin vaaliteltoilla. Kuukauden pintaliidon julistan pannaan. Kuunneltuani aika monta vaalikeskustelua, on pakko antaa tunnustusta sille taidolle, että ihminen pystyy puhumaan lähes hengittämättä minuuttitolkulla sanomatta mitään, antamatta puheenvuoroa toisille. Ehdokkaani on siis täysin hakusessa.
Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 6.3.2023 alkaen: https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/ https://www.radio-suomi.com/finnradiofm https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/
Lisää aiheesta: Puolet maailman väestöstä ylipainoisia vuonna 2035 https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-140846?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, eduskuntavaalit, äänestys, äänestyskone, Sanna Marin, Petteri Orpo, |
Some on osoittanut konkreettisesti vaarallisen kehityksensäLauantai 27.8.2022 klo 11.29 - Kauko Niemi Heti kättelyyn painotan, että olen kyllä muodostanut itselleni selkeän kannan Sanna Marinista ihmisenä, Sanna Marinista pääministerinä, pääministeri-instituutiosta ja niihin en nyt ota kantaa tässä blogissani. Eikä sinun kannata yrittää tulkita minun kantoja, mutta tapaukset ja niiden ympärillä jatkuva kuohunta on syytä ottaa opiksi. Tosin menemällä faceeni ja katsomalla päivityksiäni, niin asiasta ei ole tulkinnanvaraa. Se, mitä voimme muuttaa on oma asenteemme. Elämässä 10 prosenttia on sitä mikä tapahtuu meille. 90 prosenttia on sitä, miten me reagoimme siihen. En yhtään ihmettele, että on yhä enemmän tilaisuuksia, joiden kutsuissa ilmoitetaan, ettei tilaisuudesta saa somettaa. Enkä yhtään ihmettele, vaikka jonkun ajan kuluttua tilaisuuksiin ilmestyisi kännykkänarikka. Ihmisiin kun ei valitettavasti voi täysillä luottaa. Itsekin opettelen joka päivä kuvankäsittelyä ja nyt minulla on jo käsitys siitä, kuinka tavattoman helppoa kuvien manipulointi on ihan tavalliselle tallaajallekin. Itse olen pyrkinyt pitäytymään kuitenkin melkolailla totuudessa. Koskaan ei voi arvata mitä kuville tapahtuu. Kuinka ne irrotetaan alkuperäisestä kontekstista ja mikä onkaan sitten lopulta täysin vinksallaan oleva visuaalinen kerronta yhtä kuvaa väärin käytettynä. Yksi kuva valehtelee tässä tapauksessa enemmän kuin tuhat sanaa. Maailma on pullollaan julkkistyrkkyjä ja muitakin tyrkkyjä, jotka hinnalla millä hyvänsä haluaa olla esillä keinoja kaihtamatta. Kaikkein ikävintähän tässä on huomata, että media lähtee täysillä tällaiseen mukaan. Some ja media sekoittuvat keskivertoihmisen silmissä ja ajtuksissa. Katleena Kortesuon tuore kirja juuri ennen Marin-kohuja – Median kuolema – on täynnä vakavasti otettavaa pohdintaa. Medialukutaitoa on peräänkuulutettu jo vuosia, mutta nyt se vasta tosi tärkeää onkin. Oma periaatteeni on ollut, etten julkaise somessa kuvia muista ihmisistä. Minulla on facessa noin 5000 kuvaa ja montaakaan kuvaa siellä ei ole bileistä, tuttavista tai kavereista. Kaikki kuvat enemmän ja vähemmän tietoisesti harkittuja. Minulle ei ole lainkaan tärkeää kenen seurassa olen milloinkin ollut. Enkä halua itse tulla tyrkylle kenenkään sivuille – en edes pääministerin. Mitäs kun lapsesi tai lapsenlapsesi on vuosien päästä jossakin merkittävässä asemassa ja media kaivaa kuinka hänellä oli jo lapsena omituinen tapa olla potalla. Entä kun kaverisi lähipiirille paljastuu asioita, joista et itse mitenkään ole tietoinen tai ymmärtänyt. Olen julkaissut toki muutaman vaikkapa kuorokuvan konserttipaikalta ja olettanut, että kuorolaisen lähipiiri on tietoinen kyseisestä konsertista ja tietää että Ville laulaa basso-rivissä. Siis julkaissut selvittämättä jokaiselta kuorolaiselta erikseen kuvan mahdollisesti aiheuttamaa reaktiota. Herkkä asia on myös paikantaminen kaikissa eri muodoissaan. Sinuahan ja tekemisiäsi seurataan, jos sen sallit, metrin tarkkuudella kaiken aikaa ja paikkakin vaikuttaa algoritmiisi. Itse käytän tietyssä määrin tekniikkaa, joka on estänyt reilusti yli 100 000 seurantayritystä. Osin myös hankaloittanut elämää, vaikkapa niin, etten näe Ylen suoria uutislähetyksiä tietokoneen ruudulta. Mutta eihän se hirveästi haittaa, kun muutaman minuutin kuluttua näen ne Areenasta, jos enää kiinnostaa. Bilekuvat tai jopa synttärikuvat voivat paljastaa aivan vääriä asioita. Kaverisi lähipiiri voi hyvin ryhtyä ihmettelemään miten sinä olet kuvassa Klippanilla vaikka sanoit olevasi Talissa keilaamassa. Siis älä koskaan julkaise kaveristasi kuvia, joista selviää kuvauspaikka. Tai olet päämisterin vessassa Kesärannassa vaikka piti olla luontoa kuvaamassa Kirkkonummella. Kuvista pitää miettiä muutakin, kuin onko huulet hyvin ja näytänkö nuorelta vai vanhalta. Kokonaan oma tarinansa on sitten ne tyrkyt, jotka tietoisesti käyttävät jokaisen tilanteen hyväkseen toisten kustannuksella keinoja kaihtamatta. Aina kun sellaisen mahdollisuuden tarjoat kaikista tekijänoikeuksista huolimatta. Näitähän nyt tulevaisuudessa vaanii jokaisella nurkalla. Lyöttäydytkö porukkaan, vaikka olisi pääministeri vai ei, on harkinnan arvoinen asia. Jo tapahtuneen painoarvo muuttuu ajan myötä ja sitä et hevin pysty muuttamaan, oikomaan tai saamaan anteeksi. Kaiken kaikkiaan viimeaikaisista tapahtumista kannattaa ottaa opiksi. Sabina Särkän tissit eivät ihan heti maailmaa mullista. Ympärillämme satavarmasti pyörii jatkuvasti viestejä, joita on muokattu ja mukaeltu Putinin pajassa. Niihin höyrähtäminen on jo kokonaan toista luokkaa. Niin sanottu vaikuttajamarkkinointi on kova sana tuotteissa, politiikassa ja eiköhän sitä ole jo aikoja testattu erilaisissa uskonnollisissa ryhmissä ja somekuplissa. Tervettä epäilyä nyt peliin ja laajempaa näkemystä ja ymmärrystä kuin - onks mun huulet hyvin - omiin tekemisiin. Äläkä pakahduta toisia omilla luuloillasi. Tämän blogin ääniversio on kuultavissa Finnradio.fm kanavalla 29.8.2022 klo 10:00 ja 19:00 alkaen
Kännykällä otetusta kuvasta voi jäljentää kotiavaimesi Pääministeri Marin ja Sabina Särkän rinnat – tätä on uuden ajan politiikka LASITALOSSA EI OLE MITÄÄN VIKAA (polemis.fi) Mediatutkija pääministeri Marinista Anni Vuohijoki pitää Sanna Marinin bileporukkaa huolestuttavana Vallan vahtikoira ei ole erehtymätön
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, Sanna Marin, pääministeri, kännykkäkielto, tyrkkyjulkkis, mitä tietoja jaat, some-vastuu |
Pääministeriyden nuorennusimagon rakentaminen liian rivakkaaPerjantai 10.12.2021 klo 8.55 - Kauko Niemi Mistä me muistamme Sanna Marinin muutaman vuoden kuluttua – bilettämisestä. Mistä me muistamme presidentti Martti Ahtisaaren – liukkaista kengistä. Mistä me muistamme Ilkka Kanervan – tekstiviesteistä. Mistä me muistamme Ahti Karjalaisen – missähän kunnossa tänään. Mistä me muistamme Matti Vanhasen – naisseikkailuista.
Vaikka Sanna Marin kuinka selittäisi, että hänellä on myös yksityiselämä, niin se ei nyt vaan ole niin. Hän on nukkuessaankin pääministeri, eikä sitä titteliä voi jättää tuulikaappiin työpäivän päätteeksi. Eikä tilannetta pelasta se, että viimeaikaiset tekoset täyttävät kaikki laillisuuden piirteet ja periaatteet. Pääministeriys edustaa kansakunnan johtajuutta ja sitä kautta uskottavuutta ja luotettavuutta, esimerkkiä on hankala rakentaa, jos puhuu toista ja tekee toista ja joutuu jälkikäteen selittämään tekosiaan. Kaksi oikeusoppinutta totesi Ylen Aamu-tv:ssä, ettei pääministerin toimintaan korona-altistuneena liity suuria laillisuuskysymyksiä, vaikka esimerkillisenä sitä ei voida pitää. "Kyllä tässä on aika paljon tekemällä tehtyä kohua, mikä ei ole suomalaisessa mediajulkisuudessa mitenkään poikkeuksellista viime kuukausina ja vuosina. Medialla on toki iso osansa tässäkin paisuttelussa. Tosin taitava viestittelijä ja hänen esikuntansa pystyisivät tämänkin hanskaamaan. Tai parhaassa tapauksessa oppimaan ensimmäisestä kerrasta. Nyt vaan jatkuu ja jatkuu. En ole puolustamassa patavanhoillista pääministerikulttuuria, vaikka olenkin patavanhoillinen boomeri. En myöskään ota kantaa poliittisin perustein. Olen puolustamassa sellaista muutosta, missä uskottavuus ja luottamus kantavat viestejä ja saavat myönteistä suhtautumista ja muutosta aikaan. Viestinnän näkökulmasta katsottuna on tietysti positiivista, että Marin on rehellinen ja somettaa mennen tullen. Kysymys kuuluukin, että onko some se luotettava kanava, jossa tilanteen voi viestinnällisesti hallita. Ja se kanava missä ansaitaan yli viiden miljoonan ihmisen usko ja luottamus. Seuraava isompi kysymysmerkki onkin sitten puolueen suhtautuminen Marinin valitsemaan linjaan. Hätäisten kommenttien päästelyssä on nyt melko tiukat jarrut päällä. SDP menetti Ylen kyselyssä kakkospaikkansa Perussuomalaisille. Tämä hienoinen muutos pistettiin hallitusvastuun piikkiin. Näinhän on aina käynyt normaalistikin. Tulevat kannatuskyselyt paljastanee enemmän. Esille noussee myös tai on jo noussut asetelma suhtautuminen miehiin ja naisiin. Miehet muka saavat ja ovat kautta aikojen saaneet örveltää miten tahtovat, mutta naiset eivät. Tämä keskustelu ei kuitenkaan johda mihinkään suuntaan, jotta mikä on pääministerin rooli ja tehtävä demokraattisessa valtiossa. Pääministerin, oli sitten kuka tahansa, on tiedostettava nykyaikana, että hänen tekemisensä ja sanomisensa tulevat aina julki hyvässä sekä pahassa. Niitä ei voi piilotella, eikä luokitella yksityisiin tai julkisiin. Sen mukaan on sitten elettävä ja toimittava ja valinta on syytä aina tehdä etukäteen, ettei tarvitse selitellä. Marin ei ollut ainut harkitsematon ministeri. Samassa tilaisuudessa olivat myös elinkeinoministeri Mika Lintilä ja puolustusministeri Antti Kaikkonen. Kumpikaan ei vältellyt julkisia tilaisuuksia viikonloppuna virallisista varoituksista huolimatta. Luetun ja kuullun ymmärtäminen on kovin heikolla tasolla. * Aikataulullisesti Marin, Lintilä, Kaikkonen altistuivat perjantaina
Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 13.12.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan Lisää aiheesta: Ei näytä eikä tunnu oikealta, että pääministeri joraa yökerhossa
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, pääministeriys, Sanna Marin, Antti Kaikkonen, Mika Lintilä, korona, korona-altistus. bilettäminen, Martti Ahtisaari, Ilkka Kanerva, Ahti Karjalainen, Matti, Vanhanen, |
Tämän hetken tietojen ja ymmärryksen mukaan . . .Perjantai 30.4.2021 klo 18.48 - Kauko Niemi
Jos ja kun pohtii koronaviestintää, niin on arvioitava tilannetta kahden ääripään välillä – näpertelyä pikkuyksityiskohtien ja toisaalta taivaanrannan maalailujen välillä. Kumpikaan ääripää tuskin herättää intoa ja luottamusta näinkin vakavassa tilanteessa eikä sitä kaikkein tärkeintä eli vastuun ottamista omasta toiminnasta. Oman tulkinnan muodostaa itse kukin asian esittäjä. Pääministeri Sanna Marin on saanut arvostelua osakseen tunteettomasta, yksityiskohtien posmittamisesta. Niinkin tärkeässä tehtävässä kuin sosiaali- ja terveysministeriön Aino-Kaisa Pekonen ja Krista Kiuru eivät juurikaan ole luottamuksellisuutta ja vastuullisuutta rakentaneet. Yle kokosi viestinnän asiantuntijoiden näkemyksiä, jotka eivät nekään irtopisteitä antaneet torumisista, käskyttämisestä tai teknisistä yksityiskohdista. Asiantuntijoiden mielestä koronaviestinnässä olisi voinut vedota enemmän suomalaisten yhteisöllisyyteen ja aktiivisuuteen käskyjen ja kieltämisen sijaan. Käskyttäminen synnyttää helposti juuri niitä vastustajia ja jopa isoja ryhmiä, jotka omissa kuplissaan luovat täysin mielikuvituksellisia tarinoita, joilla ei ollut todellisuusperää. Ryhmittymät hyökkäävät vain käskyjä ja komentelua vastaan ja varsinainen asia eli koronan hillitseminen jäi toissijaiseksi. Meitähän ette komentele, kuten uhmaiässä olevat lapset. Aika ajoin yritettiin määritellä myös kuka saa sanoa ja mitä. Viestien sisällöt kun eivät olleet niin tärkeitä, vaan miltä se näyttää ja kuulostaa. Pienten yksityiskohtien tarjoileminen sopii Sanna Marinille ja hänen tyylilleen oikein hyvin. Paitsi että kuka jaksaa ja ennen kaikkea viitsii perehtyä niihin. Taustalla on ollut kuitenkin se tosiasia, ettei Suomen lainsäädännössä ole jouduttu vastaavaa pandemiaa torjumaan. Otetaanpa vaikka tilanne, missä ravintolat olisi pistetty kokonaan kiinni niin kuin monessa maassa tehtiinkin. Koronan torjumiseksi se olisi ollut toimiva ratkaisu, mutta perustuslainsäädännöllisesti vapaan ammatinharjoittamisen kieltäminen olisi tarkoittanut melkoisia korvauksia valtion maksettavaksi. Viestinnässä mennään aina hakoteille, kun ryhdytään tarjoamaan valikoitua faktaa. Koko korona-ajan onnettomin ja tähän mennessä eniten epäluottamusta aiheuttanut viesti oli STM:n maskipuuhastelu. Maskista ei ole mitään hyötyä ja siitä on jopa haittaa. Kaiken kukkuraksi verorahoilla väännettiin totuudenvastainen tutkimus, jolla STM yritti peitellä sanomisiaan. Nyt maski kuitenkin suojaa joka päivä ja toivottavasti kansliapäällikkö Kirsi Varhila jaksaa olla vänkäämättä asiasta. Viime päivinä on myös paljastunut, ettei kaikkia tosiasioita ole kerrottu ja paljastettu tilastoissa. Nyt on tullut esille, että Suomessa on kuollut rokotettuja ihmisiä. Tautiin menehtyneiden rokotettujen ihmisten tarkka määrä ei ole tiedossa, mutta HUSin infektiotautien apulaisylilääkärin mukaan heitä on alle kymmenen. Tuon otsikkoni - Tämän hetken tietojen ja ymmärryksen mukaan - valitsin sen takia, että kaikki on tapahtunut nopeasti ja kenelläkään ei ole ollut varmaa tietoa mitä tapahtuu ja miksi. Tämä pitäisi näkyä ja kuulua selkeästi myös viestinnässä. Tänään teemme näin, mutta huomenna tarkistetaan tilanne ja katsomme mitä pitää muuttaa. Kukaan ei voi olla varma esimerkiksi rokotteiden pikakehityksen lopputuloksesta. Tässä vaiheessa tiedoksenne, että olen ottanut rokotteen ensimmäisen annoksen ja toinen on luvassa kesäkuussa. Tuore suomalainen tutkimus löysi mekanismin, jolla Pandemrix-rokote laukaisi narkolepsian – siis heti 12 vuoden tutkimusten jälkeen. Pandemrix-rokotteen haittavaikutuksena 235 lasta ja nuorta sai Suomessa vuosina 2009 - 2010 narkolepsian. Kukaan ei voi sanoa varmana asiana, ettei korona rokote aiheuttaisi muuta kuin ani harvoille verenkiertohäiriöitä aivoissa.
Toinenkin tutkimus vahvistaa heti vuoden kuluttua sen mitä vaikkapa eläkeläiskuoro koki käytännössä. Turvavälit ja muutkin suositukset olivat virallisesti kunnossa kuoron harjoituksissa melko väljissä sisätiloissa, silti 16 laulajasta 11 sai tartunnan. Siis sisätilat ja huono ilmastointi on koronalle suosiollinen leviämisympäristö. Olen lukenut katsellut ja kuunnellut satoja jopa tuhansia juttuja. Seurannut sääntöjä ja pakotteita sekä suosituksia, mutten ole näperrellyt yksityiskohtien kanssa, vaikka Sanna niitä kuinka tyrkyttäisi. Sanat saavat merkityksen vastaanottajan päässä. Minun päässäni ne ovat saaneet erilaisen merkityksen kuin monen muun päässä. Rakensin itselleni korona ohjekoodiston, enkä usko rikkovani lakia. Toistaiseksi se on toiminut ja tulen päivittämään koodistoni, kun viimeisestä tartunnasta on kulunut puolisen vuotta. Siis joskus vuoden 2022 lopulla tai 2023 alkupuolella.
- sisätiloissa käytän aina maskia, enkä viivy samassa suljetussa tilassa yli 3 minuuttia tuntemattomien ihmisten kanssa, joiden taustaa ja tilannetta en tiedä. - ruokakauppa valikoituu fyysisen koon mukaan ja käynti ajoittuu hiljaisiin aikoihin. Muihin kauppoihin ei ole asiaa, paitsi nettikauppoihin. - ulkoillessa en käytä maskia ja huolehdin, etten ole saman ihmisen lähellä ilman turvaväliä yli kahta minuuttia. Valitsen reitit ja ajankohdat tietoisesti lähikontaktia vältellen. Liikennevaloissa odotan kauempana, Töölönlahdella en ulkoile 16:00 - 19:00 välillä kun se on täynnä huohottavia lenkkeilijöitä, umpinaisiin city-käytäviin en mene. - minulla ei ole mitään tarvetta matkustaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 2.5.2021 alkaen su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa)
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, Sanna Marin, Aino-Kaisa Pekonen, Krista Kiulu, Kirsi Varhila |
Kuuntele viestejä, älä sanojaTorstai 15.10.2020 klo 10.17 - Kauko Niemi Jokainen, kuka viime keväänä kuunteli viestejä eikä vain yksittäisiä sanoja peräkkäin tajusi, että maskikeskustelu oli kieroutunutta ja politisoitunutta. Sosiaali- ja terveysministeriö ei missään tapauksessa viestinyt satasella ja avoimen ymmärrettävästi ihmisten terveyden ehdoilla. Jotain hämärää oli ilmassa. Sitä pohdin myös monien ystävien kanssa. ”Miten nyt sanoisi...maskiasia ehkä poikkesi muusta viestinnästä jostain syystä. Se tuntui erityisesti olevan asia, josta ei katsottu aiheelliseksi sen enempää ääntä pitää”, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo Helsingin Sanomille. Maskiviestit tuntuivat kiemuraisilta. Sanat saattoivat olla Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ihan asiallisia tänään, vaikka huomenna olivatkin sävyltään ja sisällöltään taas erilaisia. Viestinnän kokonaisuus oli kummallista ja rakensi hyvin sekavan kuvan. Ja nyt en todellakaan puhu yksittäisten sanojen, lauseiden juridisesta tai poliittisista merkityksistä, joita voidaan aina jälkikäteen selitellä ja todistella mennen tullen, vaan kulloisenkin hetken viestinnästä. Viestinnän tulos on se, miten ihmiset kokevat tilanteen, ei se mitä sanoja on käytetty ja missä järjestyksessä. Ja lempi ilmaukseni – sanat saavat merkityksen vastaanottajan päässä. Siinä piilee koko viestinnän haasteellisuus. Viestijän omalla mielipiteellä ei ole juurikaan merkitystä. Elokuun lopulla siis ennen tämän kertaista maskijupakkaa – pääministeri Sanna Marinin tunnustusta ja nyt THL:n pääjohtaja Tervahaudan ulostuloa – kirjoitin blogissani hallintoalamaisista. Tämä on paistanut läpi koko koronakauden. Ja jopa ärsyttävästi ennen koronaakin. Koko Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan on pesiytynyt kummallinen sävy viestiä ja toteuttaa asioita tuolta jostain ylhäältä – kun te ette kuitenkaan näin vaikeita asioita ymmärrä mentaalilla. Jotkut ymmärtävät ja haluaisivat ymmärtää enemmän ja toki joillekin riittää pyhä yksinkertaisuus, että lääkäri määrää – ihan mitä vaan. Yhteistyön ja yhteisen hyvän tavoittelu on kateissa. Odotan myös sitä päivää, kun jostain paljastuvat ne todelliset taloudelliset ja poliittiset sekä kulttuurilliset sitoumukset ja syyt miksi maskeista ei keskusteltu avoimen asiallisesti ja rehellisesti. Jos Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäjohtaja Vivikka Richt ei ymmärrä mitä Tervahauta tarkoittaa ulostulollaan, hänenkin kannattaisi miettiä sanojen sijaan muodostunutta viestiä. Sanna Marinin ulostuloa tulkittiin monellakin eri tavalla valehtelusta väärinymmärrykseen ja jopa naisasiana aina kokoomuksen ajamaan ministeri Krista Kiurun epäluottamukseen. Sanojen tulkinta ja politiikka sotkeutuivat taas oikein reippaasti. Oma näkemykseni on, että Marinin viestit ovat tulkittavissa valehteluksi, vaikka pelkkien yksittäisten sanojen tulkinta etenkin jälkikäteen ei sitä juridisesti välttämättä ole. Sanojen jälkiselvittely, kun ei olekaan viestintää se on tarvittaessa oikeuslaitosten työtä. Kokoomukset vaateet ministeri Kiurun suhteen ovat silkkaa politiikkaa, joka päätyi Kiurun luottamukseen. Epäluottamus olisi ollut Suomelle hyväksi. Kiuru on liian lepsu hoitamaan koko hallinnonalaa ja sen virkaihmisiä ja lukuisia itseellisiä virastoja, jotka toimivat kuin valtio valtiossa pelaten aivan omaa peliään omilla säännöillään.
Viestinnällisesti maskien sekavaan sekoiluun on juuri julkaistu varsin yksityiskohtaista tietoa. Tähän kannattaa jopa tutustua - https://agiletassu.com/julkaisut Tuon laajan ja yksityiskohtaisen selvityksen mukaan maskit käyttäjälleen sekä muille ihmisille aiheuttamat hyödyt on todennettu kymmenissä tieteellisissä tutkimuksissa, joissa maskien vaikutusta virusten leviämiseen on tutkittu mm. suodatusmittauksilla, aerosoli- tai populaatiosimulaatioilla, maakohtaisilla COVID-19-kuolleisuustilastoilla tai maskin käyttäjien keskuudessa tehdyillä seurantatutkimuksilla, osin myös aiempien vastaavan tyyppisten epidemioiden aikana. Jo pelkillä teknisillä mittauksilla voidaan todeta, että parhaat kirurgiset maskit suodattavat jopa 95 % kolmen mikronin kokoisista hiukkaista siinä missä parhaiden vastaavan hengitysvastuksen aiheuttavien kankaiden suodatusteho on noin 60 – 70 %. Maskien lääketieteellisistä haitoista on varsin vähän tieteellistä tutkimusta; olennaisia haittoja alkaa löytyä vasta silloin, jos mukaan otetaan kulttuurillisia tai poliittisia perusteluja. Tämä laaja raportti suosittaa viranomaisille, että päätöksenteon ja annettujen suositusten taustat on avattava kansalaisille läpinäkyvällä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki perustelut on esitettävä avoimesti ja rehellisesti siten, ettei kansalaisille uskotella suositusten perustuvan tarkkaan punnittuun lääketieteelliseen tietoon tilanteessa, jossa todelliset perustelut ovat luonteeltaan poliittisia, hallinnollisia tai kulttuurillisia.
Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 19.10.2020 alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, maski, STM, sosiaali- ja terveysministeriö, Sanna Marin, Markku Tervahauta, HTL, Vivikka Richt, Krista Kiuru |
Tarpeetonta koronasyyllisten etsintääPerjantai 20.3.2020 klo 11.35 - Kauko Niemi Kun sama viesti löytyy copy/pastattuna useammasta mediasta ja vielä useammasta someviestistä, niin ollaan lietsomassa sukupolvien välistä eripuraa liki sotaa. Läheiset tuskailevat: Suomen ”kurittomat” yli 70-vuotiaat uhmaavat koronaohjeita – ”Kuin kirppuja paimentaisi” Koko korona tapauksesta näyttää nyt löytyvän syyllinen. Yli 70 -vuotias henkilö. No en kiellä etteikö tällaista olisi voinut tapahtua live elämässä, mutta veikkaukseni on, että todennäköisesti muutamina yksittäistapauksina. Ovatko nämä oikeita ilmaisuja tässä tilanteessa - riskiryhmän mummot tekevät, mitä huvittaa. Kaikkiko? Näin tapahtuu kaikkien ohjeiden kohdalla ja kaikissa ikäryhmissä. josta ei ainakaan median tai meidän korttelipoliisien pidä ottaa oikeuksia omiin käsiimme. Yhdessäkään artikkelissa en nähnyt kuvituksena todellista tilannetta. Siis toimituksen kuva-arkistosta oli vaan revitty vanhalta näyttävä henkilö takaa päin. Sen verran toimituksen itsevarjelun vaistoa, ettei kuvasta tunnisteta syyllistä. Kyse on kuitenkin kaiken aikaa ollut lähikontaktien välttämisestä. Kadut ovat olleet varsin tyhjiä eikä ole ollut mitään ongelmaa pysyä metrin päässä toisesta ihmisestä. Liike on lääke tällaisessakin tilanteessa ja ne jotka pystyvät ulkoilemaan on ennen kaikkea hyväksi mielenrauhalle sekä fyysiselle kunnolle. Kunhan siis pysyvät erossa muista ihmisistä. Olen aivan varma, että nämä ulkoilevat vanhukset jäävät sisään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen todistettu koronavirus tartunta kuusesta on todistetusti tapahtunut. Ketä ja mitä tällainen syyllistäminen palvelee näinkin vakavassa tilanteessa. Syyllistäminen tarttui jo pääministeri Sanna Marinikin. ”Jos eivät suositukset tehoa, niin meillä on järeämpiäkin keinoja.” Joukkueenjohtajalla tulee olla muitakin keinoja käytettävissä kuin uhkailu. Minulla on laaja kaveripiiri ja pakko sanoa, etten ole törmännyt yhteenkään todelliseen tapaukseen, missä läheiset olisivat joutuneet paimentamaan yli 70 vuotiaita kuin kirppuja. Täysin tuulesta temmattua klikkihakuisuutta, jota tilanteeseen sopimattomilla sanoilla boostataan. Huudellaan epämääräisesti vanhusten vastuuta, vaikka pitäisi huudella median vastuuta. Pitäisi myös perätä viranomaisten vastuuta millaisia sanoja puhuessaan käyttävät – kun virkamies sanoo torstaisessa tiedotustilaisuudessa, että kyllä vanhus saa liikkua kotona, niin onhan se kokolailla käsittämätöntä. Siis ohjeistusko tarkoittaa, että vanhuksella on lupa mennä vessaan. Tuttavani kysyy facebookissa kokolailla osuvasti tilannetta - kun suomalaisia käsketään, komennetaan ja velvoitetaan niin minkälaista lopputulosta odotatte? Meidän sukupolvemme uskoo järkipuhetta ja hyvin perusteltuja sääntöjä ei poukkoilevaa komentelua. Alunalkujaan koko ohjeistus lähti sivuraiteelle, kun käytettiin ilmaisua karanteenin omainen. Miksei heti määritelty lähikontaktien välttämistä, jota sitten jouduttiin selittelemään mennen tulle mitä se karanteenin omainen käytännössä tarkoittaa. Wikipedia kertoo, että karanteeni on pakkoeristys, tyypillisesti vaarallisen tarttuvan taudin leviämisen estämiseksi. Sana tulee luultavasti Ranskasta, sillä ”40” on ranskaksi ”quarante”, joka sitten muuttui italian kielessä muotoon quarantena, lähde? joka tarkoitti 40 päivän odotusaikaa ennen pääsemistä Dubrovnikin kaupunkiin mustan surman aikana. Karanteenissa on tarkoitus pitää henkilö tai eläin karanteenissa niin kauan, että mahdolliset taudit puhkeavat. Näin estetään taudinkantajien liikkuminen alueelle. Jos vanhukset oltaisiin pistetty karanteeniin, olisi siitä luonnollisesti seurannut tarve organisoida noin 800 000 ihmiselle välttämättömät päivittäiset elämisen tarpeet tavalla tai toisella. Täysin mahdoton savotta. Joten perustuvaa laatua virheellinen sanavalinta ottaa mukaan sana karanteeni. Vahinko on tapahtunut ja aiheuttanut laajasti väärästä syystä syntynyttä syyttelyä ja uhkailua, jolle tällaisessa tilanteessa ei olisi ollut tarvetta. Näiden otsikoiden jälkeen tuskin kukaan pyytää anteeksi ja koko soppa jää elämään omaa elämäänsä. Vanhempi sukupolvi on nyt syyllinen hautaan asti, kun eivät ymmärrä sääntöjä. Tällainen railo ei rakenna yhteiskunnassa mitään hyvää. Pelon, tuskan ja epätietoisuuden keskellä viestinnän merkitys kasvaa arvoon arvaamattomaan. Vahva totuus, että sanat saavat merkityksen vastaanottavan päässä korostuu moninkertaisena. Ja etenkin kun sanat saavuttavat nyt niin valtavan määrän epätietoisia ja tulevaisuudesta huolestuneita päitä. Salaamisella ja väärillä tiedolla ei rakenneta luottamusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut sairaanhoitopiireille viranomaisohjeen olla kertomatta julkisuuteen alueellisia tietoja koronaviruksen takia tehohoidossa olevien ihmisten määrästä, kerrotaan sairaanhoitopiireistä. Ohje välitettiin johtajaylilääkäreille viime viikolla. Ministeri Krista Kiuru änkytti tiedotustilaisuudessa kysymyksen tehohoitopotilaiden määrästä ohi. Salailu voi johtaa turhiin huhuihin ja epäilyksiin siitä, että viranomaiset piilottelevat todellista tilannetta. Tai siis johtaa, satavarmasti. On jo johtanut. Heikentävät kansalaisten uskoa siihen, että viranomaisten ohjeet ja käskyt perustuvat faktoihin. Miksi? Kuuntele myös - Niinistön mukaan häntä kiusaa kahtiajako nuoriin ja vanhoihin ja käsitys siitä, että yli 70-vuotiaita oltaisiin sulkemassa suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle. PS. 20.3.15:00 Nyt olen kuullut ensimmäisen uskottavan tapauksen Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 23.3.2020 alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa) |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, koronavirus, Sanna Marin, Krista Kiuru, kurittomat, mummot, 70-vuotiaat |