Keväinen koirankakka jää kakkoseksi

Lauantai 13.2.2021 klo 16:33 - Kauko Niemi

johdinsarja.jpg

Nyt tulee historian ensimmäinen kevät, kun ei tarvitse kinata ja kiihkoilla koirankakoista. Nyt paljastuu tuhansia kertoja suurempia ongelmia ja tuhansia kertoja laajemmalla alueella kuin koirankakka kotikadulla.

Tänä keväänä paljastuu lumien sulaessa tuhansia vahingossa pudonneita tai huolimattomasti heitettyjä korona-maskeja ja muuta ulkoilujätettä ja eväspaketteja.

Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattori Armi Koskela painottaa, että ylipäätään roskaantumisessa jokaisen pitäisi ottaa huomioon oma rooli ja vastuu.

Koskelan mukaan yhteiskuntaamme on pesiytynyt asenne, että kunnalla / kaupungilla on velvollisuus huolehtia asukkaiden roskista, ja asukkailla taas on oikeus hankkiutua eroon tuottamistaan roskista mahdollisimman nopeasti ja helposti. Tämä tarkoittaa monille, että jos lähimmälle roska-astialle on yli 50 metriä, niin roskan saa heittää maahan. Kaikkien pitäisi ymmärtää, että vastuu tuottamistaan roskista säilyy niin kauan kuin se on asianmukaisesti hävitetty eli niin, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittaa. Jos lähimpää roska-astiaa ei ole näkyvissä, tulee roska kantaa mukanaan, kunnes sellainen löytyy. Tämän on jokaisen velvollisuus. Jos tähän ei pysty, ei pidä tuottaa roskaa. Kaupunki ei voi asentaa roska-astioita ympäri kaupunkia 50 metrin välein, tämä olisi kaupunkikuvallisesti todella epäesteettisen näköistä.

Entäs sitten kun lähdetään varsinaiseen luontoon? Metsähallituksen hoitamien kaikkien valtion suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2020 oli 9,2 miljoonaa käyntiä. Tästä kansallispuistojen käyntimäärä oli lähes neljä miljoonaa. Kaikkien maastokohteiden käyntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 17 prosenttia, kansallispuistojen 23 prosenttia.

Metsähallituksen mukaan ensikertalaisten retkeilijöiden ja luonnosta monin eri tavoin nauttivien asiakasryhmien, kuten maastopyöräilijöiden ja nuorten määrät ovat kasvaneet. Tämä kaikki on aivan mahtavaa, jos vain jaksetaan kantaa eväspaperit ja tyhjät juomatölkit takaisin metsästä. Puhettakaan lasisista pulloista, jotka särkyessään aiheuttavat luonnon eläimille vahinkoa.

Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälän mukaan Ylen haastattelussa tavallisimmat siniset maskit ovat pääosin muovia, tarkemmin sanottuna polypropyleenia, minkä hajoaminen on varsin hidasta. Se on noin 500 vuotta kestävä prosessi. Eikä tämäkään vielä riitä. 500 vuoden päästä maskit ovat hajonneet mikro- ja nanomuovihiukkasiksi, jotka jatkavat ympäristössä omaa elämäänsä vielä paljon pidempään. Hajotessaan maskit päätyvät mikromuoveiksi ja kulkeutuvat usein vesistöihin ja sitä kautta kaloihin ja myös ihmisiin.

Yhdessä tupakan tumppien kanssa olemme hyvin pian mikromuovilla kyllästettyjä ohmisolentoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen kaikilta rannoilta löytyy jo mikromuoveja. Ei siis ole suurimpien asutuskeskusten yksinoikeus.

Olkaamme jokainen tästä hetkestä eteenpäin puistokummeja. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on erityinen puistokummiohjelma. Ja ainakin Keravan kaupungilla on samanniminen ohjelma, ehkä muillakin paikkakunnilla.

Armi Koskelan mukaan Helsingissä on virallisesti puistokummiksi ilmoittautuneita vapaaehtoisia kaikkiaan tällä hetkellä 1483 henkilöä. Määrä vaihtelee helpostikin, sillä puistokummeissa on paljon ryhmiä, ja kun joku ryhmä lopettaa tai uusi aloittaa, saattaa määrä muuttua usealla kymmenellä. Viime vuonna näistä koronan sotkuisista jälkiseurauksista johtuen puistokummien määrä lisääntyi ennätysmäisesti noin 400, kun normaalina vuonna määrä lisääntyy noin 50 – 80 uudella puistokummilla.

Jotkut puistokummit keräävät roskia ympäristöstään päivittäin ulkoilun tai koiran lenkityksen yhteydessä, jolloin tuntimäärät voivat olla useita satoja vuodessa. Toiset taas tekevät toimintaan vain muutaman tunnin vuodessa.

Suuri huoli on todellakin laajat ulkoilualueet, missä ei vakituista siivousta ole. Sieltä poistetaan rojuja vain ilmoitusten perusteella. Tämän blogin kuvan olen ottanut espoolaisesta metsästä ja ilmoittanut siitä Espoon kaupungille.

Jokainen varmasti vierastaa ajatusta, että ryhtyisi käsin noukkimaan vaikkapa maskeja maasta. Heitän haasteen niille valmistajille ja kauppiaille, joiden valikoimissa on niin sanottuja roskapihtejä. Nyt jos koskaan on imagon nostamisen sauma ja aika kampanjoida hyvän puolesta ja tehdä sellaisia tarjouksia, että tänä keväänä olisi suomalaisten käytössä vähintään puolimiljoonaa roskapihtiä.

Retkietiketti

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 14.2.2021 su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

Maski_IMG_93371.jpg

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, puistokummi, maski, roskaaminen, koirankakka, Armi Koskela, Metsähallitus, luonnonpuisto, Heikki Setälä,

Kuuntele viestejä, älä sanoja

Torstai 15.10.2020 klo 10:17 - Kauko Niemi

Maski_KN190012.jpg

Jokainen, kuka viime keväänä kuunteli viestejä eikä vain yksittäisiä sanoja peräkkäin tajusi, että maskikeskustelu oli kieroutunutta ja politisoitunutta. Sosiaali- ja terveysministeriö ei missään tapauksessa viestinyt satasella ja avoimen ymmärrettävästi ihmisten terveyden ehdoilla. Jotain hämärää oli ilmassa. Sitä pohdin myös monien ystävien kanssa.

”Miten nyt sanoisi...maskiasia ehkä poikkesi muusta viestinnästä jostain syystä. Se tuntui erityisesti olevan asia, josta ei katsottu aiheelliseksi sen enempää ääntä pitää”, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo Helsingin Sanomille.

Maskiviestit tuntuivat kiemuraisilta. Sanat saattoivat olla Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ihan asiallisia tänään, vaikka huomenna olivatkin sävyltään ja sisällöltään taas erilaisia. Viestinnän kokonaisuus oli kummallista ja rakensi hyvin sekavan kuvan. Ja nyt en todellakaan puhu yksittäisten sanojen, lauseiden juridisesta tai poliittisista merkityksistä, joita voidaan aina jälkikäteen selitellä ja todistella mennen tullen, vaan kulloisenkin hetken viestinnästä.

Viestinnän tulos on se, miten ihmiset kokevat tilanteen, ei se mitä sanoja on käytetty ja missä järjestyksessä. Ja lempi ilmaukseni – sanat saavat merkityksen vastaanottajan päässä. Siinä piilee koko viestinnän haasteellisuus. Viestijän omalla mielipiteellä ei ole juurikaan merkitystä.

Elokuun lopulla siis ennen tämän kertaista maskijupakkaa – pääministeri Sanna Marinin tunnustusta ja nyt THL:n pääjohtaja Tervahaudan ulostuloa – kirjoitin blogissani hallintoalamaisista. Tämä on paistanut läpi koko koronakauden. Ja jopa ärsyttävästi ennen koronaakin.

Koko Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan on pesiytynyt kummallinen sävy viestiä ja toteuttaa asioita tuolta jostain ylhäältä – kun te ette kuitenkaan näin vaikeita asioita ymmärrä mentaalilla. Jotkut ymmärtävät ja haluaisivat ymmärtää enemmän ja toki joillekin riittää pyhä yksinkertaisuus, että lääkäri määrää – ihan mitä vaan. Yhteistyön ja yhteisen hyvän tavoittelu on kateissa.

Odotan myös sitä päivää, kun jostain paljastuvat ne todelliset taloudelliset ja poliittiset sekä kulttuurilliset sitoumukset ja syyt miksi maskeista ei keskusteltu avoimen asiallisesti ja rehellisesti.

Jos Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäjohtaja Vivikka Richt ei ymmärrä mitä Tervahauta tarkoittaa ulostulollaan, hänenkin kannattaisi miettiä sanojen sijaan muodostunutta viestiä.

Sanna Marinin ulostuloa tulkittiin monellakin eri tavalla valehtelusta väärinymmärrykseen ja jopa naisasiana aina kokoomuksen ajamaan ministeri Krista Kiurun epäluottamukseen. Sanojen tulkinta ja politiikka sotkeutuivat taas oikein reippaasti.

Oma näkemykseni on, että Marinin viestit ovat tulkittavissa valehteluksi, vaikka pelkkien yksittäisten sanojen tulkinta etenkin jälkikäteen ei sitä juridisesti välttämättä ole. Sanojen jälkiselvittely, kun ei olekaan viestintää se on tarvittaessa oikeuslaitosten työtä.

Kokoomukset vaateet ministeri Kiurun suhteen ovat silkkaa politiikkaa, joka päätyi Kiurun luottamukseen. Epäluottamus olisi ollut Suomelle hyväksi. Kiuru on liian lepsu hoitamaan koko hallinnonalaa ja sen virkaihmisiä ja lukuisia itseellisiä virastoja, jotka toimivat kuin valtio valtiossa pelaten aivan omaa peliään omilla säännöillään.

 

Viestinnällisesti maskien sekavaan sekoiluun on juuri julkaistu varsin yksityiskohtaista tietoa. Tähän kannattaa jopa tutustua - https://agiletassu.com/julkaisut

Tuon laajan ja yksityiskohtaisen selvityksen mukaan maskit käyttäjälleen sekä muille ihmisille aiheuttamat hyödyt on todennettu kymmenissä tieteellisissä tutkimuksissa, joissa maskien vaikutusta virusten leviämiseen on tutkittu mm. suodatusmittauksilla, aerosoli- tai populaatiosimulaatioilla, maakohtaisilla COVID-19-kuolleisuustilastoilla tai maskin käyttäjien keskuudessa tehdyillä seurantatutkimuksilla, osin myös aiempien vastaavan tyyppisten epidemioiden aikana.

Jo pelkillä teknisillä mittauksilla voidaan todeta, että parhaat kirurgiset maskit suodattavat jopa 95 % kolmen mikronin kokoisista hiukkaista siinä missä parhaiden vastaavan hengitysvastuksen aiheuttavien kankaiden suodatusteho on noin 60 – 70 %. Maskien lääketieteellisistä haitoista on varsin vähän tieteellistä tutkimusta; olennaisia haittoja alkaa löytyä vasta silloin, jos mukaan otetaan kulttuurillisia tai poliittisia perusteluja.

Tämä laaja raportti suosittaa viranomaisille, että päätöksenteon ja annettujen suositusten taustat on avattava kansalaisille läpinäkyvällä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki perustelut on esitettävä avoimesti ja rehellisesti siten, ettei kansalaisille uskotella suositusten perustuvan tarkkaan punnittuun lääketieteelliseen tietoon tilanteessa, jossa todelliset perustelut ovat luonteeltaan poliittisia, hallinnollisia tai kulttuurillisia.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 19.10.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, maski, STM, sosiaali- ja terveysministeriö, Sanna Marin, Markku Tervahauta, HTL, Vivikka Richt, Krista Kiuru

Olen vastuullinen, käytän maskia

Torstai 2.4.2020 klo 7:21 - Kauko Niemi

Maskien käyttäminen on herättänyt paljonkin keskustelua. Ainakin kolmea eri rintamaa on liikkeellä.

Nyt heti alkuun painotan, ettei tämä blogini ole millään lailla tieteellinen totuus, niin kuin ei mikään muukaan koronavirukseen liittyvä asia tällä hetkellä. Olen vain lukenut kymmeniä artikkeleita ja tutkimuksia asiasta. Minulla useita oikein hyviä aasialaisia tuttavia, jotka valistavat maskikulttuurista, mikä on Euroopassa kokolailla päinvastaista kuin Aasiassa. Euroopassa kuvitellaan maskin suojaavan itseään, kun taas Aasiassa maskia käytetään toisten suojelemiseen omilta pöpöiltä, siis muiltakin kuin vain koronalta

Vaikuttaa kuin viranomaisten vähättelevä asenne olisi peittelyä huonosta valmistautumisesta. Maskit loppuivat alta aikayksikön ja huoli heräsi, etteivät maskit riitä terveydenhuollon henkilöstölle.

Viranomaisten kanta on jotenkin kaksijakoinen. Jos maskista ei ole hyötyä, niin miksi sitten huolestua terveydenhoitohenkilöiden maskien riittävyydestä.

Länsimaiset viranomaiset ovat myös jakaneet tietoa, että maskista voi olla haittaa väärin käytettynä. Toki näin voi olla, mutta lähes kaikesta on haittaa väärinkäytettynä. Sähköliedestäkin voi olla haittaa, jos se jätetään täysillä päälle kahdeksi viikoksi.

Viranomaisten haittapuheet ovat ontuvia ja näiden puheiden sijaan olisi kerrottava kuinka maskia käytetään oikein. Koronan jälkeen olisi syytä käynnistää laajat maskitreenit ja rakentaa oikea maksikulttuuri länsimaihin. Mallia voi ottaa Kiinasta ja muista Aasian maista.

Vaikka korona häviäisi lopullisesti niin pian tulee seuraava virus ja sen jälkeen seuraava virus ja näiden välillä on vuosittaiset influenssat ja lukuisat muut räkätaudit.

Lehdet ovat täynnä juttuja maskeista puolesta ja vastaan, jopa useita niin sanottuja  ”tutkimuksia” joissa statistiikalla todistellaan maskien roolia koronatartunnoissa, jopa kuolleisuudessa. Totuutta ei vielä tiedä kukaan.

Lähes kaikkien maskia käsittelevien väittämien puolesta ja vastaa rakentuu jonkinmoiseen insinööritieteeseen, lääkinnälliseen tutkimustyöhön. Mikä on koronan koko, kuinka pitkälle se lentää, mikä on oltava turvaväli. Kaikki ratkaistaan paino ja pituusmitoilla, tai kappalemäärillä sekä minuuteilla.

Länsimaisten tutkijoiden mukaan maskilla ei yksinään ole suurta merkitystä, mutta yhdessä muiden keinojen kanssa se voi olla hyödyllinen.

Kiinan tartuntatautiviraston pääjohtaja George Gao antoi viime viikolla haastattelun Science-lehdelle. Hän vastasi muun muassa kysymykseen siitä, mitä virheitä muut maat ovat tehneet epidemian torjunnassa.

Hänen mukaansa paha virhe Yhdysvalloissa ja Euroopassa on ollut se, etteivät ihmiset käytä maskeja. Tämä virus leviää pieninä pisaroina ja lähikontaktissa. Pisaroilla on hyvin tärkeä rooli. Pitää käyttää maskia, koska suusta lentää puhuessa aina ulos pisaroita.

Tässä onkin se ratkaiseva kulttuurillinen ero. Länsimaissa ihminen näkee maskiasian vain siinä valossa – suojeleeko se minua. Aasialainen ottaa vastuun itselleen, ettei tartuta toista. Ettei vaan olisi länsimaissa pelkkä ulkonäkökysymys?

Meidän jokaisen suusta ja nenästä lentää hengitettäessä todella kauas mitä milloinkin 0,5 - 2 m - röhimisestä puhettakaan. Yskäsyssä bakteereita ja viruksia lentää yli 100 km/t nopeudella ja riippuu pisaran ominaisuudesta kuinka kauas.

Helsingin Musiikkitalon konsertissa levisi koronaa useisiin ihmisiin muutamalla yskäisyllä. Oikealla maskikulttuurilla valtaosa lentävistä viruksista olisi pysähtynyt. eivät varmaankaan kaikki mutta valtaosa.

Et voi keskustella kenenkään kanssa, etteikö suustasi lentäisi aina jotain. Olemme täysin vastuuttomia sillä hetkellä, kun vaikkapa neuvotteluhuoneessa ääneen valitamme kuinka on ollut nuhaa, mutta nyt se on jo menossa ohitse. Aasialaisessa kulttuurissa tällainen henkilö käyttää maskia, kunnes on varmistunut, ettei levitä tautiaan muihin. Olkoonkin se korona tai mikä tahansa flunssa.

Sitten kun kävelen portaita tai kannan painavia ostoskasseja niin huohotuksen voimalla suusta lähtevien virusten matka moninkertaistuu. Olet aina vastuussa mitä levität ja kuinka paljon ja kuinka pitkälle.

Maski on myös normaalissa oloissa ja hyvässä kulttuurissa erinomainen yleinen varoitusmerkki, kuinka lähelle kannattaa toista mennä. Maski on myös erinomainen mekaaninen muistutus, etten koskettele kasvojani.

Ja jos joku sairas maskiton tulee ja aivastaa päin näköä, niin siihen ei tosiaan minunkaan maski silloin auta, vaan todennäköisesti sairastun. Koronaisia ihmisiä on nyt paljon, jotka eivät tiedä kantavansa virusta ja levittävät sitä.

Korona saisi nyt opettaa uutta kulttuuria myös itsekeskeisille länsimaisille ihmisille ja kääntää ajatus täysin ympäri. Olen vastuullinen ja suojaan tartuttamasta muita. Toivottavasti näemme maskeja jokaisen kausi-influessan aikana.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 6.4.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, korona, maski, virus,