Keväinen koirankakka jää kakkoseksi

Lauantai 13.2.2021 klo 16:33 - Kauko Niemi

johdinsarja.jpg

Nyt tulee historian ensimmäinen kevät, kun ei tarvitse kinata ja kiihkoilla koirankakoista. Nyt paljastuu tuhansia kertoja suurempia ongelmia ja tuhansia kertoja laajemmalla alueella kuin koirankakka kotikadulla.

Tänä keväänä paljastuu lumien sulaessa tuhansia vahingossa pudonneita tai huolimattomasti heitettyjä korona-maskeja ja muuta ulkoilujätettä ja eväspaketteja.

Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattori Armi Koskela painottaa, että ylipäätään roskaantumisessa jokaisen pitäisi ottaa huomioon oma rooli ja vastuu.

Koskelan mukaan yhteiskuntaamme on pesiytynyt asenne, että kunnalla / kaupungilla on velvollisuus huolehtia asukkaiden roskista, ja asukkailla taas on oikeus hankkiutua eroon tuottamistaan roskista mahdollisimman nopeasti ja helposti. Tämä tarkoittaa monille, että jos lähimmälle roska-astialle on yli 50 metriä, niin roskan saa heittää maahan. Kaikkien pitäisi ymmärtää, että vastuu tuottamistaan roskista säilyy niin kauan kuin se on asianmukaisesti hävitetty eli niin, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittaa. Jos lähimpää roska-astiaa ei ole näkyvissä, tulee roska kantaa mukanaan, kunnes sellainen löytyy. Tämän on jokaisen velvollisuus. Jos tähän ei pysty, ei pidä tuottaa roskaa. Kaupunki ei voi asentaa roska-astioita ympäri kaupunkia 50 metrin välein, tämä olisi kaupunkikuvallisesti todella epäesteettisen näköistä.

Entäs sitten kun lähdetään varsinaiseen luontoon? Metsähallituksen hoitamien kaikkien valtion suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2020 oli 9,2 miljoonaa käyntiä. Tästä kansallispuistojen käyntimäärä oli lähes neljä miljoonaa. Kaikkien maastokohteiden käyntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 17 prosenttia, kansallispuistojen 23 prosenttia.

Metsähallituksen mukaan ensikertalaisten retkeilijöiden ja luonnosta monin eri tavoin nauttivien asiakasryhmien, kuten maastopyöräilijöiden ja nuorten määrät ovat kasvaneet. Tämä kaikki on aivan mahtavaa, jos vain jaksetaan kantaa eväspaperit ja tyhjät juomatölkit takaisin metsästä. Puhettakaan lasisista pulloista, jotka särkyessään aiheuttavat luonnon eläimille vahinkoa.

Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälän mukaan Ylen haastattelussa tavallisimmat siniset maskit ovat pääosin muovia, tarkemmin sanottuna polypropyleenia, minkä hajoaminen on varsin hidasta. Se on noin 500 vuotta kestävä prosessi. Eikä tämäkään vielä riitä. 500 vuoden päästä maskit ovat hajonneet mikro- ja nanomuovihiukkasiksi, jotka jatkavat ympäristössä omaa elämäänsä vielä paljon pidempään. Hajotessaan maskit päätyvät mikromuoveiksi ja kulkeutuvat usein vesistöihin ja sitä kautta kaloihin ja myös ihmisiin.

Yhdessä tupakan tumppien kanssa olemme hyvin pian mikromuovilla kyllästettyjä ohmisolentoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen kaikilta rannoilta löytyy jo mikromuoveja. Ei siis ole suurimpien asutuskeskusten yksinoikeus.

Olkaamme jokainen tästä hetkestä eteenpäin puistokummeja. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on erityinen puistokummiohjelma. Ja ainakin Keravan kaupungilla on samanniminen ohjelma, ehkä muillakin paikkakunnilla.

Armi Koskelan mukaan Helsingissä on virallisesti puistokummiksi ilmoittautuneita vapaaehtoisia kaikkiaan tällä hetkellä 1483 henkilöä. Määrä vaihtelee helpostikin, sillä puistokummeissa on paljon ryhmiä, ja kun joku ryhmä lopettaa tai uusi aloittaa, saattaa määrä muuttua usealla kymmenellä. Viime vuonna näistä koronan sotkuisista jälkiseurauksista johtuen puistokummien määrä lisääntyi ennätysmäisesti noin 400, kun normaalina vuonna määrä lisääntyy noin 50 – 80 uudella puistokummilla.

Jotkut puistokummit keräävät roskia ympäristöstään päivittäin ulkoilun tai koiran lenkityksen yhteydessä, jolloin tuntimäärät voivat olla useita satoja vuodessa. Toiset taas tekevät toimintaan vain muutaman tunnin vuodessa.

Suuri huoli on todellakin laajat ulkoilualueet, missä ei vakituista siivousta ole. Sieltä poistetaan rojuja vain ilmoitusten perusteella. Tämän blogin kuvan olen ottanut espoolaisesta metsästä ja ilmoittanut siitä Espoon kaupungille.

Jokainen varmasti vierastaa ajatusta, että ryhtyisi käsin noukkimaan vaikkapa maskeja maasta. Heitän haasteen niille valmistajille ja kauppiaille, joiden valikoimissa on niin sanottuja roskapihtejä. Nyt jos koskaan on imagon nostamisen sauma ja aika kampanjoida hyvän puolesta ja tehdä sellaisia tarjouksia, että tänä keväänä olisi suomalaisten käytössä vähintään puolimiljoonaa roskapihtiä.

Retkietiketti

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 14.2.2021 su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

Maski_IMG_93371.jpg

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, puistokummi, maski, roskaaminen, koirankakka, Armi Koskela, Metsähallitus, luonnonpuisto, Heikki Setälä,