aloituskuva_tekstilla_650_DSC_1086.jpg

suunnittele_www_KF5A4913.jpg

tekniikka_www_IMG_9376.jpg

Resurssit_www_KF5A9031.jpg

(kuvat toimivat linkkeinä sisältöön)



Medialukutaitoa hämmentää itse media

Lauantai 20.2.2021 klo 18:17 - Kauko Niemi

Vanha.JPG
Iltalehden pääuutinen lauantaina 20.2.2021, siis poliisitutkinta valmistunut vuoden takaisesta onnettomuudesta



Maailmasta ei löydy sellaista rohveettaa, joka pystyisi opettamaan nykytilanteessa luotettavaa medialukutaitoa. Siis sellaista, että lukija heti tajuaisi onko kyseessä luotettava, faktoihin perustuvaa, aikaan ja paikkaan sidottua journalismia vai somen kuplaantuneita mielipiteitä.

Medialla tulisi olla tällä hetkellä yksinkertaisen selkeänä tavoitteena erottautua täysin sekä teknisesti että etenkin sisällöllisesti somen välittämistä viesteistä. Eikä kenelläkään olisi epäselvää, kuinka luettuun, kuultuun tai katsottuun viestiin tulisi suhtautua. Olipa sitten oma viitekehys mikä tahansa.

Siinäkään ei enää näytä olevan suurta eroa, kun somessa joku juttu kiertää jaossa ties kuinka monetta kierrosta ja kuinka monetta vuotta. Medialla raflaavat ostikot ja sitten lopussa kerrotaan, että tämä julkaistu aiemmin silloin ja silloin. Radiossa ja tv:ssä uusintoja on ollut pitkään, mutta onhan ne kuitenkin reilusti kerrottu uusinnoiksi.

Onhan se jotenkin työlästä ensin selvittää, milloin asia on tapahtunut. Kun on 20 vuoden toimittajakokemuksella tottunut siihen, että uutinen on aina aikaan ja paikkaan sidottu. Medialukutaitoa sekin, kun tuttava kertoo innoissaan jostakin, vaikkapa ”uudesta” terveysuutisesta ja sitten pitää toppuutella – olethan nyt varmasti huomannut, että tämä on julkaistu jo 2016. Sen jälkeen kaikki alan tutkimukset ovat jo muuttuneet ja muuttaneet käsitystä vaikkapa D-vitamiinista.

Tämän päivän teknologia mahdollistaa paljon ja pitääkin mahdollistaa kaikkea uutta. Se ovat osoittaneet mm. Facebook, Google ja muut somejätit omine algoritmeineen. Niiden toimintamallit ovat täysin erilaiset kuin journalistiset periaatteet ja siksi niitä ei kannattaisi suoraan matkia, jos todella haluaa erottautua somesta. Siinä missä facebook tyrkyttää kuplaasi eniten tykättyä, niin median pitää tyrkyttää tuoreinta.

Tekniikkaa toki pitää mediankin hyödyntää ja sillä saa paljon aikaiseksi, muttei mallintaa somejättejä. Tai sisällön kustannuksella vain jahdata klikkejä ja pelata voittajaa pelkällä statistiikalla. Itse käyn painia parhaillaan esimerkiksi Hesarin tilauksen kanssa. Lähes joka päivä v-käyrä nousee, kun kokee tulleensa petetyksi. Esimerkkinä vaikkapa - Kaikki muuttui hetkessä – ja itse jutussa mikään ei muuttunut.

Varsin tuore kirja on oikeutetusti varoittava sormi pystyssä. Taloustoimittaja, tietokirjailija Juha-Pekka Raeste on kirjoittanut Ylen MOT:n toimittajan Hannu Sokalan kanssa kirjan - 50 maailman vaarallisinta yritystä.  Kirja tuo esille kuinka teknojätit saavat käyttää valtaansa lähes miten haluaa. Maailman suurimpia vaikuttajia ja niiden seuraamuksia ei oikein kukaan seuraa ja pysty rehellisesti raportoimaan. Putinistakin tiedetään tarkemmin. 

Ylen kehityspäällikkö Kari Haakanan mukaan riippuvuus ulkoisista alustoista on todella ongelmallista. Facebook voisi esimerkiksi rajoittaa sille kriittisen jutun leviämistä, ja ulkopuoliset eivät koskaan saisi tietää sitä. Lisäksi toimitus ei hakukoneissa tai sosiaalisen median alustoilla pysty vaikuttamaan jutun jatkokäyttöön tai julkaisukontekstiin, mikä Haakanan mukaan lähestyy jo toimituksellisen päätösvallan luovuttamista ulkopuoliselle yritykselle.

 

Todella osuvan ja suorasanaisen kritiikin esittää Tuija Siltamäki Ylen viime viikkoisessa kolumnissaan - Pyydän, lakataan lässyttämästä sananvapaudesta ja aletaan vaahdota mediakritiikistä.

Siltamäki on Ylioppilaslehden päätoimittaja, jota hävettää olla töissä näin typerällä alalla. Kuten hän itsensä esittelee kolumninsa lopussa. No vähän hävettää minuakin kehityksen suunta 20 vuoden toimittajakokemuksella.

Siltamäki aloittaa kolumninsa - Suomalaisessa journalismissa on jokunen hauska erityispiirre. Yksi niistä on moraalinen omahyväisyys. Sananvapauden mallimaa, sanotaan. Siis Suomi.

Jatkossa hän kuvaa konkreettisesti kuinka media-ala syö itseään sisältä käsin. Tilanne ei tietenkään ole helppo tässä taloudellisessa tilanteessa, mutta se ei tule paranemaan ainakaan sillä, että ollaan amerikkalaisten teknologiayritysten armoilla niitä matkien. Arvostus syntyy olemalla selkeästi parempi ja luotettavampi suomalaisen tiedon ja suomalaisen näkökulman tuottajana ja jakelijana.

Siltamäki kiteyttää kolumnissaan - Mitä vähemmän on lehtiä ja toimittajia, sitä vähemmän on moniäänisyyttä ja erilaisia näkökulmia. Mitä useampaa lehteä yhä pienempi porukka väsää, sitä vähemmän on persoonallisia näkökulmia ja luovuutta.

Pakkoyrittäjä-freelancereiden taas ei kannata nähdä "sisältöjen" eteen yhtään enemmän vaivaa kuin on pakko, koska palkkio ei kuitenkaan kompensoi vaivannäköä.

Lopputuloksena syntyy huonoja juttuja. Ketään ei kiinnosta lukea huonoja juttuja, joten tilaajamäärät laskevat, talous menee kuralle ja taas on aika vahvistaa toimintaa leikkaamalla. Näin Siltamäki, johon näkemykseen on helppo yhtyä.

Jos minä nyt tällä hetkellä tekisin epätieteellisen kokeen ja keräisin samasta aiheesta tekstejä mediasta ja somesta, niin veikkaukseni on, että harva ihminen pystyy erittelemään niitä juoruiksi ja jornalistisiksi tuotteiksi.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 21.2.2021 su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

Esimerkkejä huijatuksi tulemisesta

Helsinkiläisellä lähiöllä on salaa rakennettu identiteetti, joka valkenee vain ilmasta katsottuna – Nyt arkkitehti kertoo, miksi päätyi ratkaisuun, jota kukaan ei maan tasalta näe

Maailman supertähdet matkaavat syrjäisen metsätien päähän tapaamaan suomalaista gurua, jonka ”taikanäpit” tekevät ihmeitä

Kuluttaako sinunkin ilmalämpö­pumppusi piilosähköä, vaikkei olisi päällä? Tämä kikka voi säästää kymmeniä euroja

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnrdio, medialukutaito, Juha-Pekka Raeste, Hannu Sokala, Kari Haakan, 50 maailman vaarallisinta yritystä, Tuija Siltamäki

Keväinen koirankakka jää kakkoseksi

Lauantai 13.2.2021 klo 16:33 - Kauko Niemi

johdinsarja.jpg

Nyt tulee historian ensimmäinen kevät, kun ei tarvitse kinata ja kiihkoilla koirankakoista. Nyt paljastuu tuhansia kertoja suurempia ongelmia ja tuhansia kertoja laajemmalla alueella kuin koirankakka kotikadulla.

Tänä keväänä paljastuu lumien sulaessa tuhansia vahingossa pudonneita tai huolimattomasti heitettyjä korona-maskeja ja muuta ulkoilujätettä ja eväspaketteja.

Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattori Armi Koskela painottaa, että ylipäätään roskaantumisessa jokaisen pitäisi ottaa huomioon oma rooli ja vastuu.

Koskelan mukaan yhteiskuntaamme on pesiytynyt asenne, että kunnalla / kaupungilla on velvollisuus huolehtia asukkaiden roskista, ja asukkailla taas on oikeus hankkiutua eroon tuottamistaan roskista mahdollisimman nopeasti ja helposti. Tämä tarkoittaa monille, että jos lähimmälle roska-astialle on yli 50 metriä, niin roskan saa heittää maahan. Kaikkien pitäisi ymmärtää, että vastuu tuottamistaan roskista säilyy niin kauan kuin se on asianmukaisesti hävitetty eli niin, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittaa. Jos lähimpää roska-astiaa ei ole näkyvissä, tulee roska kantaa mukanaan, kunnes sellainen löytyy. Tämän on jokaisen velvollisuus. Jos tähän ei pysty, ei pidä tuottaa roskaa. Kaupunki ei voi asentaa roska-astioita ympäri kaupunkia 50 metrin välein, tämä olisi kaupunkikuvallisesti todella epäesteettisen näköistä.

Entäs sitten kun lähdetään varsinaiseen luontoon? Metsähallituksen hoitamien kaikkien valtion suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2020 oli 9,2 miljoonaa käyntiä. Tästä kansallispuistojen käyntimäärä oli lähes neljä miljoonaa. Kaikkien maastokohteiden käyntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 17 prosenttia, kansallispuistojen 23 prosenttia.

Metsähallituksen mukaan ensikertalaisten retkeilijöiden ja luonnosta monin eri tavoin nauttivien asiakasryhmien, kuten maastopyöräilijöiden ja nuorten määrät ovat kasvaneet. Tämä kaikki on aivan mahtavaa, jos vain jaksetaan kantaa eväspaperit ja tyhjät juomatölkit takaisin metsästä. Puhettakaan lasisista pulloista, jotka särkyessään aiheuttavat luonnon eläimille vahinkoa.

Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälän mukaan Ylen haastattelussa tavallisimmat siniset maskit ovat pääosin muovia, tarkemmin sanottuna polypropyleenia, minkä hajoaminen on varsin hidasta. Se on noin 500 vuotta kestävä prosessi. Eikä tämäkään vielä riitä. 500 vuoden päästä maskit ovat hajonneet mikro- ja nanomuovihiukkasiksi, jotka jatkavat ympäristössä omaa elämäänsä vielä paljon pidempään. Hajotessaan maskit päätyvät mikromuoveiksi ja kulkeutuvat usein vesistöihin ja sitä kautta kaloihin ja myös ihmisiin.

Yhdessä tupakan tumppien kanssa olemme hyvin pian mikromuovilla kyllästettyjä ohmisolentoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen kaikilta rannoilta löytyy jo mikromuoveja. Ei siis ole suurimpien asutuskeskusten yksinoikeus.

Olkaamme jokainen tästä hetkestä eteenpäin puistokummeja. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on erityinen puistokummiohjelma. Ja ainakin Keravan kaupungilla on samanniminen ohjelma, ehkä muillakin paikkakunnilla.

Armi Koskelan mukaan Helsingissä on virallisesti puistokummiksi ilmoittautuneita vapaaehtoisia kaikkiaan tällä hetkellä 1483 henkilöä. Määrä vaihtelee helpostikin, sillä puistokummeissa on paljon ryhmiä, ja kun joku ryhmä lopettaa tai uusi aloittaa, saattaa määrä muuttua usealla kymmenellä. Viime vuonna näistä koronan sotkuisista jälkiseurauksista johtuen puistokummien määrä lisääntyi ennätysmäisesti noin 400, kun normaalina vuonna määrä lisääntyy noin 50 – 80 uudella puistokummilla.

Jotkut puistokummit keräävät roskia ympäristöstään päivittäin ulkoilun tai koiran lenkityksen yhteydessä, jolloin tuntimäärät voivat olla useita satoja vuodessa. Toiset taas tekevät toimintaan vain muutaman tunnin vuodessa.

Suuri huoli on todellakin laajat ulkoilualueet, missä ei vakituista siivousta ole. Sieltä poistetaan rojuja vain ilmoitusten perusteella. Tämän blogin kuvan olen ottanut espoolaisesta metsästä ja ilmoittanut siitä Espoon kaupungille.

Jokainen varmasti vierastaa ajatusta, että ryhtyisi käsin noukkimaan vaikkapa maskeja maasta. Heitän haasteen niille valmistajille ja kauppiaille, joiden valikoimissa on niin sanottuja roskapihtejä. Nyt jos koskaan on imagon nostamisen sauma ja aika kampanjoida hyvän puolesta ja tehdä sellaisia tarjouksia, että tänä keväänä olisi suomalaisten käytössä vähintään puolimiljoonaa roskapihtiä.

Retkietiketti

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 14.2.2021 su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

Maski_IMG_93371.jpg

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, puistokummi, maski, roskaaminen, koirankakka, Armi Koskela, Metsähallitus, luonnonpuisto, Heikki Setälä,

Yllytyshullu ihminen yllättää nopeasti

Lauantai 6.2.2021 klo 12:32 - Kauko Niemi

vaali1.jpg

 

Tällä hetkellä odotan digimaailman syövereissäni eniten kevään kunnallisvaaleja ja niiden yllätyksiä. Tuntuu jopa ihmeeltä, jos mikään ryhmä ei onnistu sotkemaan perinpohjaisesti perinteistä kunnallisvaalikulttuuria ennen huhtikuun 18. päivää.

Todellisilla asioilla ei tule olemaan vaaleissa suurtakaan merkitystä. Tosin vaalipuheilla ei ole aiemminkaan ollut suurta kytköstä todellisen elämän kanssa. Nyt hetkellinen yllytyshulluus leimahtaa milloin tahansa ja sen mahdollistaa netti niin nopeasti, ettei kukaan mahda eikä ehdi tehdä minkäänlaisia korjausliikkeitä asioiden edetessä.

Agitaattori voi olla yksittäinen ehdokas, mutta todennäköisesti se on kuitenkin joku ryhmä. Ryhmä pystyy laajemmin lietsomaan nopeasti asioita, joita yllytyshullu kansa lähtee ilman ensimmäistäkään ajatusta seuraamaan. Ja kun mennään innokkaasti tunteen vallassa, unohtuvat mahdolliset seuraukset, vastuusta puhumattakaan.

Pimeä porukka, joka käyttää sinistä krakaa ja jopa persutkin Jussi Halla-ahon salamyhkäisyydellä muistuttavat enemmänkin ryhmiä, jotka taistelevat koronaa vastaan. Rajat kiinni ja Suomessa saa olla vain suomalaiset ja varmaan myös toisin päin. Suomalaisia ei saa päästää matkustamaan ja paljastaa kansainvälistä kulttuuria ja elämäntapoja, jotta suomalaisuus ei pääsisi rönsyilemään ja saamaan vaikutteita muualta maailmasta.

Pimeä porukka, Sinimustat, ei ilmeisestikään saa puoluestatusta ennen vaaleja. Yhdistys näet lakkauttaisi maahanmuuton. Se perustaisi rekisterin, jolla seurattaisiin ulkomaalaistaustaisen väestön määrää. Rekisteriin kirjattaisiin ihmisten etnisyys, kieli ja uskonto. Se myös rajoittaisi tapaa, jolla media kertoo suomalaisuudesta ja perhe-elämästä.

Tällaiset ryhmät, jotka eivät kanna vastuuta tekemisistään, voivat luoda yllytyshulluutta ja saada netissä aikaan mitä ihmeellisintä käytöstä ja sotkea perinteiset vaalikuviot.

Hyvässä muistissa on mitä Trump sai aikaan jatkuvilla twiiteillään. Tämä siis yhden miehen show. Miehen, jonka kohdalla viestit pääsivät julkisuuteen aseman takia. Onhan mediallekin tärkeämpään kuka sanoo kuin mitä sanoo.

Trumpin yllytyshullu kannattajajoukko päätyi sitten käsittämättömään loppuratkaisuun mikä ei ollut kenenkään hallussa.

Päättyvällä viikolla Suomen tämän vuoden valtiopäivien avajaispuheessaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti myös yllytyshulluuden esille.

”Moni varmaan muistaa valokuvan vajaan kuukauden takaa: mies, kainalossaan Yhdysvaltain kongressin puhemiehen puhujapönttö ja hämmentynyt hymy huulillaan. Mies, viiden lapsen isä, oli tullut kaukaa näyttämään mielipidettään. Kotioven sulkiessaan hän tuskin osasi kuvitella, että poissaolo voi venähtää hyvin pitkäksi. Poseeratessaan valokuvaan hän ei näyttänyt tajuavan osallistuvansa kapinaan, ja siten rikkovansa oman ja perheensä elämän.”

”Tämä tarina on kova. Hetken huuma tai tunne siitä, että minähän vain menin ja olin siinä kun muutkin, joukossa tai sen jatkeena, ei puolustukseksi riitä. Eikä sekään, että yllyttivät”, Niinistö sanoi.

Netin yllytyshulluus ei suinkaan koske vain intohimoista politiikkaa. Hyvä ja täysin puskista tullut esimerkki on viime viikkoisesta pörssimaailmasta. Missä nuorten kapinallisten joukko heilutti aivan selittämättömällä tavalla vanhoja pörssikäytäntöjä mennen tullen. Osansa sai suomalainen Nokiakin.

Toistaiseksi tutkitaan, ylitettiinkö pörssimiljonäärien tappiokamppailussa laillisuuden rajat. Todennäköisesti ei. Normaalit toimintamallit ja viestintätekniikat vain mahdollistivat tällaisen yllätyksen. Varmasti mietitään, kuinka jatkossa tällainen voidaan estää. Tosin siihen mennessä on jo keksitty seuraava kepponen.

Tuorein esimerkki Yllytyshulluudesta ja netin vimmaisesta käyttäytymisestä tulee Ruotsista. Viisi vuotta sitten Facebookiin perustettu Pink Room -ryhmä on kasvanut nopeasti yhdeksi Ruotsin suosituimmista “kaikkien ei-miesten” keskustelualustoista. Sillä on lähes 160 000 jäsentä.

Ryhmän ylläpitäjille alkoi sadella varoituksia siitä, että ryhmässä julkaistu sisältö rikkoo Facebookin yhteisönormeja. Valitukset koskivat erityisesti miehiin kohdistuvaa vihapuhetta.

Ylläpito sai lopulta kolmen päivän kuluessa varoituksen sadoista julkaisuista ennen kuin Facebook sulki Pink Roomin.

Nostan suomalaiselle sivistykselle pipoani, jos onnistumme viemään kunnallisvaalikampanjat ja itse vaalit läpi ilman ongelmia. Ihminen kun vain tuppaa käyttäytymään verkossa ihan eri tyyppinä kuin kasvotusten. Valtaosalle on myös tahallaan tai tahattomasti ja vastuuttomasti täysin epäselvää millaisen merkityksen hänen sanansa saavat vastaanottajan päässä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 7.2.2021 su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa) 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, vaalit, Sinimusta, Perussuomalaiset, Jussi Halla-aho, Trump, Sauli Niinistö,

Lisää kirjoituksia