aloituskuva_tekstilla_650_DSC_1086.jpg

(kuva toimii linkkinä sisältöön)




Poliittinen ennustaminen

Perjantai 3.2.2023 klo 15:43 - Kauko Niemi

Ehdokas.jpg

 

Olin lähdössä viikko sitten viikonlopuksi taas uusiin maisemiin ulkoiluttamaan kameraani. Ja kun joutuu jättämään vaatekaapin kotiin, niin pitää ottaa selkoa millaisissa olosuhteissa viikonloppua sitten vietän.

Keskiviikkona iltapäivälehdet riemuiten julkaisivat jopa kelivaroituksiaan lauantaiksi ja maanantaiksi, kun rankat sadealueet pyyhkäisevät Suomen ylitse. Siis jotain tuulen ja sateen kestävää reppuun.

Tosin luottoennustajani yr.no näyttää samaan aikaan vain paria pisaraa lauantaille ja sekin ajoittuu vain kahden tunnin marginaaliin.

Lauantaiaamuna ulkoiluilma näyttäytyy livenä oikein hyvältä ja muutama hiutalointi norjalaisten aiemmin ilmoittamaan aikarakoon. Netistä luen sitten, että Suomen yli liikkuu sadealue. Sadealueen pitäisi meteorologin arvion mukaan kulkea maan yli päivän aikana.  Sademäärät jäävät kuitenkin melko vähäisiksi, sillä lunta tulee yleisesti noin 2–5 senttimetriä. Kelivaroituksista ei enää halaistua sanaa.

Tämähän on ollut siis kolme päivää ennusteilla revittelyä, kun tiedetään, että monet ihmiset seuraavat säätä ja suunnittelevat omia toimiaan, ainakin ulkona tapahtuvia sään mukaan.

Säätä siis ennustetaan vaihtelevalla menestyksellä liioitellen ja vähätellen ja kaikkea siltä väliltä. Tuskin kukaan uskoo satasella sääennusteisiin. Kävelin lauantai-illan lenkillä mitä mukavimmassa kelissä samalla kun Ilta-Sanomat revitteli - Kasvoille vihmoo lunta ja tuuli hipoo myrskylukemia – lauantai-iltana tuuli voi olla puuskissa vaarallisen voimakas. Ja maanantaiksi ennustettu lumimyräkkä ajokelivaroituksineen toteutui minulle ulkoiluna liki D-vitamiinia tankaten.

Minusta olisi asiallista ryhtyä puhumaan myös politiikasta ennustamisena. Riikka Purra ennustaa Suomen eroavan EU:sta. Suomen ja Ruotsin ennustetaan liittyvän Natoon. Donald Trump ennustaa lopettavansa Ukrainan sodan vuorokaudessa.

Ennustamisella kun ei näet tarvitse olla todellisuuden kanssa suurtakaan yhtäläisyyttä, ei ainakaan tarkkaa ajankohtaa, siksi ennustaa sanan käyttö olisi oikein sopiva politiikan uutisoinnissa ja raportoinnissa.

Eivätkä poliitikot tiedä itsekään mikä on totta ja mikä ei. Eivätkä tiedä mikä on realistista ja mikä ei. Sen kun ennustellaan ja muutetaan ennustetta kulloisenkin tilanteen mukaan itselle sopivaksi. USA:n ja Kiinan ennustetaan olevan sodassa vuonna 2025.

Vai olisikohan sittenkin parempi ilmaisu povaaminen. Povaamisella tarkoitetaan näet yleensä asiakkaalle maksua vastaan tai itselle suoritettua tulevaisuuteen katsomista, kun taas ennustamisella voidaan tarkoittaa enteiden tulkitsemista, jolla voi olla myös uskonnollinen ulottuvuus.

Wikipediassa käsitellään Philip E. Tetlockin yli 20 vuotta kestäneistä tutkimuksista kertovasta kirjasta "Superennustajat, Ennustamisen taito ja tiede" (Terra Cognita) politiikan ja talouden alan ennustajat jakautuivat tilastollisesti kahteen ryhmään. Toinen ei onnistunut sattumaa paremmin ja toinen onnistui hieman paremmin.

Tetlockin jatkotutkimuksessa 2 800 vapaaehtoista osallistui hankkeeseen, jossa vastattiin täsmällisiin kysymyksiin kuten leviävätkö Venäjän protestit tai romahtaako kullan hinta tai nouseeko Nikkei yli 9 500 pisteen. Joukosta nousi esiin 58 henkilöä, jotka suoriutuivat 60 prosenttia paremmin kuin muut vastaajat.

Tetlockin mukaan nämä ennustajat ovat älykkäitä ja monipuolisesti maailmaa seuraavia ihmisiä, mutteivät kuitenkaan huippuälykkäitä. Sen sijaan kyse on heidän toiminnastaan ja heidän asenteestaan. He ovat aktiivisesti kiinnostuneita asioista, jotka ovat ristiriidassa heidän maailmankuvansa kanssa – eli ovat hyvin avarakatseisia.

He myös testaavat hypoteesejaan, ovat numerotaitoisia, laskevat todennäköisyyksiä, toimivat ryhmissä ja seuraavat onnistumistaan sekä ovat valmiita myöntämään virheensä. "Heillä on todellinen mitattava taito arvioida, millä todennäköisyydellä suurten panosten tapahtumat toteutuvat kolmen kuukauden, kuuden kuukauden, vuoden, tai puolentoista vuoden kuluttua”, Tetlock kirjoittaa.

Ennustustaito ei ole salaperäinen, syntymässä saatu lahja. Se syntyy erityisistä tavoista ajatella, kerätä informaatiota ja päivittää uskomuksia.

Tältä pohjalta saamme lähiviikkoina kuulla mitä erilaisimpia ennusteita ja kohdata kaiken maailman povareita, joista sitten pitäisi valita joku jollakin perusteella.

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 6.2.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 

Lisää aiheesta:

Tutkijan huomio Suomen EU-eroa koskevista puheista SK-blogissa: ”Näin voitaisiin katsoa, bluffaavatko eniten kokoomus, sosialidemokraatit vai perussuomalaiset” | Uusi Suomi

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, politiikka, ennustaminen, puolue, Philip E. Tetlock, politiikko, Riikka Purra, povaaminen

Osaatko annostella lääkettä oikein

Perjantai 27.1.2023 klo 17:47 - Kauko Niemi

karkkihylly_IMG_51151.jpg

Nautinnon huipentuma - lapioit säkillisen sokeria ja pääset pariksi tunniksi numeroidulle paikalle istumaan ja katsomaan leffaa, eikä kukaan häiritse.

Sanotaan että liike on lääke ja nyt on arvioitu, että tämän lääkkeen väärä annostelu maksaa Suomessa vuosittain jo yli kolme miljardia euroa. Samaan aikaan piperrellään kaiken maailman sotekuvioiden parissa lääketehtaiden suosiollisella avustuksella.

Sitten on toinen äärilaita, joka ottaa tätä lääkettä runsaita yliannostuksia. Jo aikoinaan huippu-urheilija Paavo Nurmi kärsi verenkiertohäiriöistä ja sai aivoveritulpan, mikä sekä katkeroitti häntä että toi esiin inhimillisen puolen. Hän perusti 1968 nimeään kantavan säätiön, joka rahoittaa sydän- ja verisuonitautien sekä yleisen kansanterveyden tutkimusta.

Tuorein esimerkki liika-annostelusta on ”julkkiskuntoilija” Toivo Sukari. Hän kertoi medialle vointinsa romahtamisesta. Sukarin mukaan kaksi päivää pallolaajennusten jälkeen, hän palasi urheana töihin ja kävi kahdeksan kilometrin kävelylenkillä. Seuraavana aamuna hänet vietiin tajuttomana sairaalaan.

Liike on kuitenkin tuiki tärkeä päivittäinen lääke ihan jokaiselle ja konkreettisesti sen teho paljastuu myöhemmällä iällä jaksamisena ja terveyden ylläpitäjänä. Liikkeen määrä ja laatu voi ja pitääkin vaihdella, mutta mittarina pitää käyttää elimistön palautumista rasituksesta,  eikä maratonien määrää tai askelien määrää tai muutakaan tarkkaa määrää, joka pitää elimistön tietynlaisessa hälytystilassa ja kuluttaa enemmän kuin rakentaa.

Kaikkein pahinta on nykyilmiö, että liikuntaa ja fyysistä kuntoa arvioidaan ulkonäön perusteella. Ennen ja jälkeen kulttuuria – siis muutaman viikon kikka kolmosen jälkeen – esitellään muutosta samalla sivulla Ukrainan sodan vaiheiden kanssa. Mitään hyvää pysyvää ei oikeesti ole tapahtunut, joka vaikuttaisi kenenkään vointiin ja terveyteen 30 vuoden päähän. Jokainen lihava ei ole sairas ja jokainen laiha ei ole terve. Näkökulman pitää olla vain terveys ja hyvinvointi.

Liikkumattomuus lisää riskiä useille kansansairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille. UKK-instituutti on huolestunut terveydenhuollon kulujen lisäksi esimerkiksi vaikutukset tuloverojen menetykseen, maksettuihin työttömyysturvaetuuksiin ja ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksiin.

UKK instituutti on huolestunut siitä, että yleensä kun arvioidaan huonojen elintapojen aiheuttamia kustannuksia, lasketaan vain terveydenhuollon kuluja, muttei esimeriksi heikentävää vaikutusta työikäisen väestön tuottavuuteen tai veronmaksukykyyn.

Puolustusvoimien tilastot näyttävät, että vuoden 2021 varusmiesten kestävyyskunto oli mittaushistorian toiseksi huonoin. Tilastot alkavat vuodesta 1975. Fyysinen kunto on niin huono, että se alkaa näkyä monilla toimialoilla. Esimerkiksi poliisin, Rajavartiolaitoksen ja tiettyjen terveydenhuollon ammattilaisten palkkaaminen alkaa olla vaikeaa. Asia hoidetaan siten, että tehdään kaikenlaisia taikatemppuja, muutetaan kriteereitä, jotta saadaan tarpeeksi väkeä alalle

Joulukuussa julkaistiin uusimmat Move-mittauksen tulokset, ja ne pidemmälle katsottuna ovat lähes lohduttomia.

Noin 40 prosentilla suomalaisista viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on niin heikolla tolalla, että aivan tavallisesta arjesta suoriutuminen on uhattuna. Tähän kun niputetaan vielä fyysisen ja henkisen kunnon riippuvuussuhde, niin jotain pitäisi jo tehdä. Puheet työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta voidaan unohtaa, jos väellä loppuu kunto viisikymppisenä.

Muutamassa vuosikymmenessä aikuisten lihavuus Suomessa on kaksinkertaistunut ja huolestuttavasti lisääntynyt lapsilla vielä jyrkemmin. Paitsi liikkumattomuus, niin kauppojen hiilihydraattihyllyt ovat tämän taustalla.

Maassamme on 1,2 miljoonaa kansalaista, joilla ylipainoa on enemmän kuin 15 kiloa. Koko väestöstä 62 prosenttia on ylipainoisia ja ennusteet näyttävät, että vajaan 10 vuoden kuluttua ylipainoisia on 72 prosenttia koko väestöstä.

Tämän tason liikapaino aiheuttaa samoja sairauksia kuin liikkumattomuus, mutta niiden lisäksi monia muitakin sairauksia, muun muassa yli kymmentä syöpätyyppiä.

Riikka Suominen kirjoittaa lääkärilehden kolumnissaan, että Helsingissä kaupunki on valistanut, että 80 prosenttia pienistä lapsista liikkuu liian vähän. Mutta kampanjan viesti on epämääräinen. Miksei voi suoraan neuvoa: ”Lopeta kyyditys, anna kaikkien lasten kävellä”?

Niin miksi emme hoida asioita kävellen. Hyötyliikunta on merkittävä osa liikkumista, jopa sekin, että nousee sohvalta ja ottaa jääkaapista kaljapullon, eikä huuda, että voisitko kulta tuoda vielä yhden kaljan jääkaapista.

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 30.1.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 Lisää aiheesta:

 Pasi alkoi uida päivittäin – 46 kiloa ja selkäkivut hävisivät

Oireeton valtimo­tauti on niin yleinen, ettei sitä kannata seuloa, sanoo sydän­lääkäri – Tällainen on suomalaisten sala­kavala tappaja

Terveysvaroitus autoihin

Laihtuminen voi sysätä uusiin ongelmiin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: finnradio.fm, likkeon lääke,

Eivätkö mitkään tutkimukset pysty muuttamaan D-vitamiinin merkitystä

Lauantai 14.1.2023 klo 12:43 - Kauko Niemi

d-vitamiini.jpg
 
Allekirjoittanut varastoimassa D-vitamiinia Suomen suvessa

Olen jo vuosia odotellut, että lukuisten D-vitamiinitutkimusten jälkeen jossain virallisissa kuplissa alkaisi kellot soimaan ja tarkistettaisiin käypähoitosuositukset tämän vitamiinin osuudelta.

Siis jotain muuta kuin 10 ug päivässä tätä merkittävää vitamiinia. Iho tuottaa D3-vitamiinia UVB-säteilyn avulla, joten D-vitamiinit ovat vain tapauskohtaisesti vitamiineja. Tuotto on vähäistä esimerkiksi, jos on paljon sisätiloissa, elää lähellä maapallon napa-alueita tai elää savusumuisella alueella. Myös tumma ihonväri, peittävien vaatteiden ja aurinkorasvan käyttö altistavat D-vitamiinipuutokselle estämällä UVB-säteilyn pääsyä ihoon. 

En muista lukeneeni yhtään tutkimusta tai muutakaan artikkelia, jossa liian suuri määrä D-vitamiinia (siis 10 ug/päivä) olisi aiheuttanut käyttäjälleen ongelmia. Toisaalta olemme varsin erilaisia ja elämme kovin eri tavoin suhteessa auringon tarjoamiin mahdollisuuksiin vaikutta D-vitamiinitasoihimme.

Viime viikolla jälleen kerran julkaistiin tutkimus, jonka mukaan säännöllisesti D-vitamiinivalmistetta käyttävien joukossa havaittiin vähemmän melanoomatapauksia kuin niillä, jotka eivät käyttäneet D-vitamiinia. D-vitamiinia säännöllisesti käyttävillä ihosyöpäriski oli myös lääkärin tekemän riskiarvion mukaan merkittävästi matalampi. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan toteuttamaan tutkimukseen osallistui lähes 500 henkilöä, joilla oli todettu kohonnut riski sairastua ihosyöpään. Tulokset julkaistiin Melanoma Research -lehdessä.

Toinenkin tutkimus tuli ulos viime viikolla, jonka mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on Suomessa kohonnut autismiriski. Yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta. Suomessa on aiemmin todettu D-vitamiininpuutoksen olevan yleistä maahanmuuttajanaisilla.

Kyseisessä tutkimuksessa kerättiin vuosina 2019–2020 vuoden ajalta kaikkien lähes 500:n autismi- ja kehityshäiriö-päiväkeskuksessa käyneiden 3–6-vuotiaiden potilaiden tiedot. Potilaiden vanhemmat olivat kotoisin 75 eri maasta. Korkean autismiriskin taustalla ei tutkimuksen mukaan siten voi olla yksittäiseen lähtöalueeseen liittyvä geneettinen riski.

Minä liikun paljon ulkona, mutta useimmiten luonnossa, joten kesälläkin pitkähihainen paita päällä. Enkä muista, että olisin koskaan viettänyt aikaani biitseillä. Mistä voisin saada D-vitamiinini muualta kuin purkista. Tuttavani elävät saman auringon alla, syövät samaa ruokaa ja napsivat saman verran purkista D3-vitamiinia. Silti heidän verestä mitatut D-vitamiiniarvot ovat kovasti erilaiset.

Eli pillerisuosituksilla ei ole sinänsä mitään todellista arvoa, jos tosissaan jahdataan terveyttä ja hyvää vastustuskykyä. Ainoa pätevä tapa on mittauttaa verikokeella D-vitamiinin taso (S-D-25) nmol/l.

Suomessa D-vitamiinia saadaan siis varastoon kesäaikaan, mutta sen pitoisuus laskee pimeinä talvikuukausina eivätkä kesän aikana kertyneet varastot yksinään riitä ylläpitämään pitoisuutta riittävänä. Esimerkiksi Espanjassa, missä ei luulisi olevan puutetta auringosta, siellä lääkäriltä voi saada mittausten perusteella  reseptin, jolla saa pistoksena 1000 ug. Se on kuukauden annos kerrallaan ja samaan aikaan ei sitten tietenkään oteta lisää purkista. Ehkä vähän sama mekanismi kuin että suomalaiset saavat kesällä koko vuoden annoksen. Paitsi ettei se suomalaisille riitä. Samalla espanjalaisten lääkäreiden käsitys, että suuren annokset olisivat jotenkin vaarallisia, ei siis pidä paikkaansa.

D-vitamiini on pikkuhiljaa muodostunut minulle uskonasiaksi. Omakohtaisesti D-vitamiini on ollut kuvioissa mukana nyt 12 vuotta. Vuonna 2010 olin kolmessa tosi pitkässä flunssassa. Tuolloin päätin, ettei pahemmaksi voi mennä, jos tee isoja kokeiluja vastustuskyvyn hyväksi. Lopetin flunssa rokotukset, samoin lopetin kaikki käsikaupan särkylääkkeet ja aloin syömään D-vitamiinia 100 ug päivässä kesät talvet.

Tuon jälkeen en ole sairastanut ”oikeaa” flunssaa. Yrityksiä on kyllä ollut matkassa. Kurkun kutinaa, nenän vuotamista ja jotain käheyttä, muttei koskaan kuumetta. Yrityksiä sanaa käytän, koska vuorokautta pidempään ei yksikään tapaus ole kestänyt edes lievänä. Koronaa vielä odottelen tai en ainakaan tiedä sellaista sairastaneeni.  Koronan kohdalla olen kuuliaisesti kyllä ottanut rokotteet.

Mitään muita oireiluja ei ole ilmestynyt, jotka viittaisivat liialliseen D-vitamiinin käyttöön ja seurantamittauksia olen tehnyt omaehtoisesti ja omalla rahalla vähintään joka toinen vuosi. Viimeisin mittaus viime marraskuussa – 184 nmol/l.

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 16.1.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 

 Köytännön kokemusta mittauksella:

Tuossa varsinaisessa blogissani mainitsen D-vitamiiniarvokseni marraskuun mittauksessa 184 nmol/l.
Tuon jälkeen sekoitin yhteen purkkiin 50 ta 100 ug pillereitä ja sitten sattuman kauppaa otin päivittäin jompaa kumpaa. Muus sen takia, etten tuntenut tarpeelliseksi edelleen kasvattaa tuota veri arvoa.
Muutos kolmen kuukauden jälkeen 142 nmoi/l osoittanee, että lasku vuoden pimeimpään aikaan on aika herkässä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, D-vitamiini,

Lisää kirjoituksia