aloituskuva_tekstilla_650_DSC_1086.jpg

suunnittele_www_KF5A4913.jpg

tekniikka_www_IMG_9376.jpg

Resurssit_www_KF5A9031.jpg

(kuvat toimivat linkkeinä sisältöön)



Terveys ja sairaus ovat eri asioita - omena päivässä pitää lääkärin loitolla

Sunnuntai 20.6.2021 klo 10:41 - Kauko Niemi

Omena.jpg

Näiden elämäni vuosikymmenten aikana en ole kertaakaan kohdannut lääkäriä, joka olisi hoitanut minun terveyttäni. Aina on ollut jokin sairaus, jota on lääkärin vastaanotolla määritelty ja hoidettu.

Terveyttä olen hoitanut itse muuttamalla syömisiäni ja juomisiani. Muuttamalla liikkumistani, ajatteluani ja kokeilemalla ja etsimällä itselleni fyysisesti ja henkisesti sopivia asioita. Täsmäapua olen ostanut omaan piikkiin jonkin verran hierojilta, kiropraktikoilta, tms. Täydennystä olen ostanut pillerimuodossakin kuten vaikkapa yli 10 vuotta 100 ug D-vitamiinia joka päivä (tulokset mitattu kahden vuoden välein) ja muutakin. Olen vuosia mittaillut ja seurannut omia muutostrendejäni erilaisilla älylaitteilla.

Tällainen kahtiajako on varsin selvä, jopa ymmärrettävä ja se on myös lain mukaan selvä jopa siinäkin tapauksessa kuinka toteutat lääkärin määräyksiä. Tosin määräys sanana on tässä tapauksessa täysin väärä ja viestinnällisesti harhaanjohtava. Kenenkään ei ole pakko syödä lääkärin ”määräämiä” pillereitä.

Näinkin yksinkertaista kahtiajakoa on vuosien varrella sotkettu väärillä viesteillä moneen kertaan jopa perustasolla. Terveyskeskus on väärä sana ja väärä viesti. Sen pitäisi olla sairauskeskus niin kuin on sairaala, missä sairaanhoitajat hoitavat sairaita. HUS – Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Miksi pitää esittää jotenkin fiininpää kuin on.

Kun taas ajatellaan terveydenhoitoa ja -ylläpitoa, niin sitä ei pitäisi koskaan verrata tai rinnastaa sairaudenhoitoon edes kielikuvissa. Valitettavasti monet, jopa alan järjestöt rakentavat sanallisesti vääriä kielikuvia vaihtohtohoidoista. Vaihtoehdot ovat vähissä kun katkaiset jalkasi. Sairaudenhoitoa voitaisiin toki vähentää vain siinä tapauksessa, jos terveydenhoitoa ylläpidettäisiin aktiivisemmin jopa julkisin varoin. Vaihtoehtohoidoista ei pitäisi puhua ennen kuin on määritelty mikä on vaihtoehto millekin. Ilman sisältöä tuollaista sanaa ei pitäisi yleisesti käyttää koskaan.

Digtatuuriseen koululääketieteeseen perustuva sairaanhoito ilmaisee omalle tontille pyrkivät jopa kielikuvalla puoskari. Sairaudenhoidossa ja jopa sen sisällä reviirirajat ovat varsin tiukat ja paukkuvat helposti jo pelkän aseman ja omanarvontunnon kateellisena taisteluna. Terminologinen vähättely ja mitätöinti on johtanut jopa siihen, että jopa terveydenhoidosta kiinnostuneet lääkärit ja tutkijat eivät uskalla tuoda julkisesti esiin mielipiteitään. Ääneen ajattelevien lääkärien oikeuksia on rajoitettu tai poistettu kokonaan.

Molemmat alueet ovat viestinnällisesti vuosien mittaan viljelleet epämääräisiä vääristelyjä, kun ei haluta ymmärtää ja pitää kiinni tuosta helposta terveys/sairaus-kahtiajaosta. Kummallakin alueella on bonuksena aina rajan ylittäviä lumevaikutuksia, joita ei voi välttää. Ystävällisen ja hyvin asiansa perustelevan lääkärin ”määräyksiä” noudatetaan helpommin samoin kun innostavan ja kannustavan hierojan neuvot siirtyvät helpommin käytäntöön. Siis sekä lääkäri että hieroja toimivat aina myös tietoisesti tai tiedostamattaan ”puoskarina.”

Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry, Suomen Terveysjärjestö STJ ry, Luontaishoitoalan Foorumi ry ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry ovat parhaillaan yhteistyössä luoneet esityksen Sosiaali- ja terveysministeriölle alaa koskevan hallitusohjelmakirjauksen edistämiseksi. Terveydenhoitoala on monimuotoinen toimiala, jonka kokonaiskuvasta ei ole koskaan tehty kansallista toimialaselvitystä.

Tällaisen selvityksen tekeminen olisi tietty ihan asiallista ja siivota samalla vuosikymmeniä väärinkäytettyjä sanoja, viestejä ja selkeyttää viestintää oikeaan ja ymmärrettävään suuntaan.

Samalla olisi syytä määrittää millaisia tutkimuksia voisi käyttää terveyden ylläpidon markkinoinnissa. Katukyselyt ja mielipiteet eivät sitä ole. Kuinka terveyden ylläpidossa voidaan käyttää sairaudenhoitoa varten tehtyjä tutkimuksia. Pitäisikö olla yhteinen, riippumaton tutkimuspankki? Ehkä se on kuitenkin utopistinen ajatus, koska tutkimuksia rahoittavat lääketehtaat maksimoivat pillereittensä myynnin.

Korona on osoittanut moneen otteeseen, kuinka vaikea tämä kenttä oikeastaan onkaan. Esimerkiksi D-vitamiinin on osoitettu aika moneen otteeseen vaikuttavan koronan vakava-asteisen taudin syntyyn, mutta tieto on vaikuttanut varsin heikosti sairaudenhoidon päätöksiin tai suosituksiin tällaisessakin tapauksessa, jossa melkoisen varmasti tiedetään ettei D-vitamiinitasoa pysty kovinkaan helposti nostamaan lyhyellä aikajaksolla.

Terveydenhoidon selvitykseen olisi otettava mukaan myös ruokateollisuus. Sillä on iso rooli terveyden hoidossa ja ylläpidossa. Jokaisella pitäisi olla oikeus ja mahdollisuus tietää mitä hän todella pistää suuhunsa. Silloinkin kun hän popsii ruusunpunaista muotiherkkua ja juo kyytipojaksi sokerilientä.

Tulevana tiistaina Suomen Eduskunnassa äänestetään Sotelinjasta. Sitä on valmisteltu eri muodoissaan jo 20 vuotta. Melkoinen raakile taitaa olla edelleenkin kysymyksessä, kun kuuntelee ja lukee erilaisten asiantuntijoiden arvioita. Kuulostaa siltä, että toistaiseksi sosiaalipuoli on varsin marginaalista ja hallinnolliset muutokset kohdistuvat sairaanhoitoon. Siis mikä SOTE, miksei SOSA?

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 21.6.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, terveys, sairaus, sairaala,

Vääriä käyttäjäkokemuksia syntyy helposti

Lauantai 12.6.2021 klo 13:40 - Kauko Niemi

sanoma.JPG Ajattelin vilkaista läpi Helsingin Sanomien kuukausiliitteen painetun version netissä. Maksavana asiakkaanahan minulla on siihenkin mahdollisuus. Voitteko uskoa, että toimenpide vaati minulta kymmenen klikkausta ennen kuin olin Kuukausiliitteen kansilehdellä.

Se oli melkoinen käyttäjäkokemus. Käyttäjäkokemus, joka tuntui lähinnä – meille aivan sama käytkö siellä klikkailemassa tai et. Me toteutamme omaa ainutlaatuista byrokratiaamme ja yleisiä sääntöjä ja mitäs se sinulle kuuluu, jos me teemme oikein.

Ihan samaa laariin joutui myös tuo Sanomien avautuva ponnahdusikkuna, missä pyydetään hyväksyntää evästeiden käytöstä. Yhdestäkään muka linkistä ei avaudu evästeiden asetuskset. Painat mitä linkkiä tahansa hyväksyt kaikki evästeet. Jälleen kerran - mitä se sulle kuuluu mitä me kerätään ja kuinka me käytetään.

Kaiken tämän kokemuksen takana on se, että käyttämääni selaimeen olen lisännyt niin sanotun addblockerin, eli mainosten esto-ominaisuuden. Tosin kokeiluni ilman mainostenesto-ominaisuutta ei näyttänyt minulle yhtään mainosta, mutta tie oli siedettävän sujuvaa tavoiteltuun päämäärään.

MTV3:n kanssa poltin henkisenpäreeni jo vuosia sitten, enkä heidän uutisiaan juurikaan lue tai katsele. Jos maikkari luokittelee mainokset ja uutiset samaan luokkaan, joita ei näytetä niille, jotka käyttävät mainonnanesto-ominaisuutta selaimessaan. Siis tasan periaatekysymys minulle.

Sellainen pieni vivahteellinen ero näiden kahden välillä kuitenkin on. Hesarin kohdalla olen maksava asiakas ja Maikkarin kohdalla en.

Tekniikka tarjoaa monia hyviä ja helpottavia asioita. Tekniikka tarjoaa erinomaisia keinoja tuottaa statistiikkapalautetta tarjotun palvelun käytöstä. Valitettavasti tekniikka on ohjannut ja synnyttänyt viheliäisen klikkiotsikoinnin. Itse uutisesta kun sinulle ei kerrota mitään. Hyvää vauhtia on syntymässä hankaloittamisen kautta kauniita ja hyvältä näyttäviä tuloksia kuinka kiinnostavia juttuja tuotetaan eli niiden parissa kulutettua aikaa mitattaessa.

Tekniikalla ja tempuilla ei vastata siihen pitkäaikaiseen rakentavaan käyttökokemukseen, mitä itse median sisällöllä pystyttäisiin tarjoamaan. Aikoinaan opin laajojen selvitysten mittausten turvin, että kahdella klikkauksella pidetään käyttäjiä tyytyväisenä, mutta kolmas klikkaus sai jo merkittävän osan käyttäjistä luovuttamaan.

Tällaisilla käyttäjäkokemuksilla esimerkiksi Sanoman sisällön pitäisi olla kymmeniä kertoja journalistisempaa, luotettavampaa ja oivaltavampaa, jotta viitsii käyttää aikaansa turhiin klikkeihin. Tähän kun lisätään vielä sellainenkin käsittämätön käyttäjäkokemus, ettet pääse takaisin samaan kohtaan, mistä olit jutun klikannut auki, vaan aloitat taas alusta kaikkine popuppeineen.

Seuraava median todellinen vaaranpaikka on somekansan tyydyttäminen. Viittaukset somekohuihin ei ole uutisointia, sillä somealustojen algoritmit eivät perustu pätkääkään uuteen eikä tärkeään. Mitä kuplaantuneempi asia on sitä enemmän tekniikka sitä näyttää ja tyrkyttää.  Eikä tällä pitäisi olla mitään yhteistä perinteisen journalististen arvojen kanssa.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 14.6.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, käyttäjäkokemus, Sanoma, MTV3, Addblocker

Millaista yksityisyyttä rakennat tietoisesti tai tiedostamattasi

Lauantai 5.6.2021 klo 19:35 - Kauko Niemi

 

Minakuva_KN218048.jpg

 

Olen vuosien mittaan pohtinut näissä blogeissani useampaankin kertaan tietokoneenkäytöstä ja tietojen kytköksistä siis niin sanotusta tietoturvasta. Tietoturvalla en tarkoita, että joku varastaa sinun tietokoneestasi jonkun yksittäisen tiedon. Se oli keskeisintä tietoturvaa 20 vuotta sitten. Faktat puuttuvat tälläkin kertaa, mutta kannattaa tiedostaa ja seurata missä ja miten mennään.

Nyt sinusta ja käyttäytymisestäsi kerätään kaikki mahdollinen tieto ja algoritmit taitavat tietää elämästäsi enemmän kuin sinä itse tai ne ainakin tulkitsevat sinua tietojesi pohjalta. Osa tiedoista on toki mitätöntä, osa hyvä alusta huijauksille ja osa kiiman kasvattamista ja perustelujen luontia hankinnoille, joita et oikeasti tarvitsisi.

Nettipalvelujen valta tupsahti taas konkreettisesti eteen, kun Youtube tarjosi puutaheinää suomalaisille koronarokotteesta tietoa hakeneille. Perussyynä oli tekoälyn suomenkielen taitamattomuus. Vaatii melkoista medialukutaitoa, kun rokotehaulla saa vastaukseksi raamatun tulkintoja ja salaliittoteorioita. Tietenkin pitää nostaa hattua salaliittoteorioiden laatijoille siinä tapauksessa, että pystyvät hyödyntämään Youtuben osaamattomuutta ja porsaanreikiä.

Nythän on niin, että kaikista nettihauistasi 70 prosenttia antaa sinulle algoritmin suosittaman vastauksen, eikä suinkaan raakaa tietoa jostakin asiasta sinun itsesi tulkittavaksi ja pääteltäväksesi. Joskus se osuu kohdalleen ja antaa sinulle kaipaamaasi tietoa, mutta usein miten hyödyttää joitakin kaupallisia tahoaja.

Nyt ja tulevaisuudessa kannattaa todella miettiä mitä ja miten omia tietoja mieltymyksiä tarjoilee netissä. Kannattaa miettiä mitä toimintatapoja ja tekniikoita on mahdollista käyttää omissa nettipäivityksissään. Ja ennen kaikkea muistaa, että tiedot pysyvät netissä hamaan tulevaisuuteen. Jos vaikka kerrot lapsesi jekkuiluista ja muista tekosista, niin 20 vuoden kuluttua ne saattavat löytyä lööpeistä, kun lapsesi istuu jollakin merkittävällä pallilla.

Tietoturvaohjelmat sekä kaikenlaiset rajoittimet kuten mainostenestäjät (addploggerit) ainakin hidastavat tiedonkeruuta sinusta. Omalla kohdallani F-Securen vpn -ohjelma on estänyt noin 150 000 seuranta yritystä. Hyvänä käytännön esimerkkinä vaikkapa matkalipun ostaminen netistä. Olin aikoinaan menossa Wieniin. Joka kerta kun tarkistin päivän hintaa se muuttui. Ja se muuttui kalliimmaksi, sillä joku jossain tulkitsi, että kaveri on tosissaan. Kun hinta oli kivunnut 340 euroon, niin muutin asuinpaikkani Helsingistä Dubliniin. Kas - lippu Helsingistä Wieniin maksoikin 164 euroa – ostin sen.

Itse olen hyvinkin tarkka paikkatietojen kanssa. Minulla ei koskaan ole yleisesti esimerkiksi puhelimessa paikannus päällä. Vain silloin kun joku sovellus toimiakseen sitä tarvitsee. Kuten vaikka parkkimaksun maksaminen. Ei kenenkään tarvitse tietää missä liikun ja kuinka kauan. Alma-mediakin voisi lopettaa paikannustiedon utelun joka ikisen sivulatauksen yhteydessä. tai tarjota pysyvän kiellon asialle.

Tuoreimmat uutiset ovat pelotelleet muun muassa sillä kuinka Google kerää tietoja sinusta nuuskimalla puhelimessasi olevia kuvia. Ikään kuin helpottaakseen elämääsi kuinka löydät kaikki kissa-kuvasi.

Google paljasti uusia toimintojaan ja teknologioitaan, jotka tavoittavat myös tavallisia Googlen käyttäjiä. Yksi useimpia ihmisiä koskettava muutos koskee Google Kuvat -palvelua ja sitä, miten siellä säilytettäviä valokuvia käsitellään.

Ongelma liittyy siihen, miten Googlen tekoäly tutkii käyttäjien puhelimessa olevia kuvia, tunnistaa niistä vähemmän ilmeisiä yhteneväisyyksiä ja sitten lajitella otoksia ryhmiin. Tällä tavalla Google oppii käyttäjistään hyvinkin tarkkoja yksityiskohtia.

Googlen Cinematic Moments luo tekoälyn avulla lyhyitä videoita ottamalla pari kolme lähekkäin napattua valokuvaa ja luomalla väliin keinotekoisia kuvia. Seurauksena voi olla todellisten tapahtumien vääristyminen.

Kannattaa myös miettiä pistääkö kaikki hedelmät samaan pussiin. Viimeaikaisia huolenaiheita ovat olleet kuinka tietojamme hyödynnetään ristiin eri sovellusten ja toimijoiden palveluissa. Facebook on varsin hanakka keräämään tietoja ja käyttämään niitä ihan omilla ehdoillaan. Kun Facebook osti Whatsupin, niin tietosi kulkevat näiden kahden välillä. Viitteitä tästä on vaikka faktat puuttuvatkin.

Entäs kun googletat ja käytät Chrome-selainta ja Android-käyttöjärjestelmällä olevia tuotteita. Jäljet johtavat samaan sylttytehtaaseen ja takaporteista ei tiedä kukaan mitään varmaa.

Kiusa se pienikin kiusa. Itse käytän viittä eri selainta. Esimerkiksi Facebookia käytän vain selaimella, jonka selaustiedot voi hävittää istunnon jälkeen. Ja selaimena käytän Facebookin vihollisen Microsoftin Edge-selainta. Siis en koskaan käytä Facebookin omaa sovellusta. Vastaavasti Googlen Chrome selainta en käytä kuin yhteen asiointiin. Ja hakukoneenakin käytän muita kuin googlea. Tosin googlen-hakukone on sen verran taitava, että siihen on aika ajoin turvauduttava.

Viimeaikaisten varoitusten joukkoon on voimakkaasti liitetty puhelinnumeron käyttö erilaisissa varmenteissa. Itse en numeroani jaa kuin täysin luotettavissa tapauksissa. Puhelinnumero on minulle yhtä pyhä asia kuin sosiaaliturvatunnus tai pankkitilin numero. Ongelmia syntyy kun puhelinnumeroita kierrätetään ja entinen numerosi onkin jokun toisen hallinnassa.

Siis periaatteena hajotan toimintoja. Toki mitään faktaa ei ole osoittaa, kuinka tehokasta se sitten loppujen lopuksi on. Kaikki facebook päivitykseni ovat tietoisesti julkisia. Sehän pistää automaattisesti miettimään mitä tietoja kannattaa julkaista ja kuinka se rakentaa minun ja läheisteni algoritmeja.

Ylenpalttinen tiedonkeruu johtaa joidenkin arvioiden mukaa kolmen vuoden sisällä aikoinaan Orwellin luomaan utopistiseen maailmaan, missä sinulla ei ole enää yksityisyyttä vaan sinua seuraan jatkuvasti. Kiinahan on jo varsin lähellä tätä tilannetta.

Älä mieti vain silloin kun jotain tapahtuu vaan mieli kaiken aikaa tietojesi jakelua.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 7.6.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, algoritmi, tietoturva, minäkuva, nettipäivitykset

Lisää kirjoituksia