aloituskuva_tekstilla_650_DSC_1086.jpg

suunnittele_www_KF5A4913.jpg

tekniikka_www_IMG_9376.jpg

Resurssit_www_KF5A9031.jpg

(kuvat toimivat linkkeinä sisältöön)



Matkustamisen täydellinen epävarmuus

Maanantai 27.6.2022 klo 13:48 - Kauko Niemi

Lufthansa_KN225410.jpg

Millähän aikataululla turismi tai matkustaminen kaiken kaikkiaan palaa entiselleen vai palaakohan koskaan. Se on suuri kysymysmerkki monelle maalle ja yritykselle, jotka elävät ja ovat vuosia eläneet turismin varassa.

Kohenemisen pitäisi käynnistyä ensimmäiseksi matkustuspalveluista, mutta kovin vaikuttaa vaisulta. Juhannusaattona ilmoitin tuttavalleni, että noudan hänet Helsinki-Vantaan kentältä ja kuljetan hänet majoituspaikkaan. Näin sitten tapahtuikin, mutta 5,5 tuntia myöhässä.

Hänen viivästyksensä kehittyi vaihtokentällä Muchenissä. Vajaa tunti ennen siirrettyä aikaa ollut varmuutta, jotta lennetäänkö tätä lentoa lainkaan. Peruutus toistamiseen. Lufthansa oli onnistunut saamaan töihin tuolloin lentojen solmukentälle kaiken kaikkiaan kolme virkailijaa.

Uteliaana olen seurannut muutaman päivän Helsinki-Vantaan saapuvaa liikennettä. Paljoa en erehdy, jos teen yhteenvedon, että noin 30 prosenttia lennoista on peruttu tai myöhässä.

Lähtisinkö matkalle, jos en voisi luottaa, että lento olisi edes suurin piirtein aikataulussaan. Monet päästä päähän yhteydet ovat lisäksi vaihtojen varassa ja riski tuplaantuu jostain ylimääräisestä yöstä jossakin ennalta arvaamattomassa, vieraassa paikassa.

Lentoyhtiöiden täysi uudelleenjärjestely ei tule olemaan mikään päivän tai viikon ilmoitusasia, saati markkinointilupaus. Faktat näkyvät joka hetki lentoasemien ilmoitustauluilla ja edelleen nettisivuilla punaisena.

Kalusto on mahdollisesti käytössä muualla, vuokralla pitkillä sopimuksilla, eikä ole sopivaa kalustoa juuri tähän hätään. Epävarmuus edellyttäisi parempaa palvelua, mitä olisi tarjolla myöhästymisien, peruutusten tilalle. Sitä ei pystytä tarjoamaan henkilökunnan vajeen ja lakkoilujen takia.

Lentoliikennettä varjostaa myös se, ettei voi olla varma minkä maan ilmatilassa saa milloinkin lentää. Suomesta rakennettiin huikeaa solmukohtaa Aasian lennoille ja päästiinkin jo pitkälle. Tuskin kukaan arvasi, että pian Venäjän ilmatilan käyttö loppuu. Avautumista on turha odottaa tähän hätään.

Korona aika opetti ja rohkaisi epävarmuuden sietämiseen. Ihmiset sanoutuvat irti rohkeammin kuin vakaana aikana. Tämä näkyy ja tuntuu lentoasemien kaikissa pisteissä ja jopa tuntien jonotuksissa. Samoin se näkyy ja tuntuu lentoyhtiöiden työjärjestelyissä. Sama juurisyy kuin terveydenhoito- ja ravintola-alalla.

Epävarmuus kasvaa myös lentolippujen samoin kun junalippujen hinnoitteluissa. Uusia asioita keksitään ja vanhoja kierretään. Juhannuksen uutiset varoittelivat matkakustannuksista ja mitä kaikkea niin saattaa nyt sisältyä.

Saksanrautatiet ovat ajaneet itsensä myös hankalaan tilanteeseen myydessään hetkessä 7 miljoonaa alennuslippua. Nyt kapasiteetti ei riitä todellisessa tilanteessa. Ei des seisomapaikkoihin. Tilannetta hankaloittaa vielä sekin että monet lentoyhteydet ovat rautatie-etäisyydellä. Kun juna on kaksi tuntia myöhässä, niin millehän lennolle sitä sitten ehtiikään.

Suomen rautatiet takkusi jopa 13 tunnin viiveellä juhannuksen paluuliikenteessä myös Suomessa, mutta syyksi selitettiin ratatyöt. Entä jos oli jatkomatkalla lentäen johonkin pidemmälle.

Nyt taitaa olla niin, että koronan rajoitukset matkustamiselle ovat enää muinainen jälkijäänne Aasiaa lukuun ottamatta. Paluu luotettavalle matkustustasolle vie vielä paljon aikaa, jopa vuosia. Siis sille, että tiedän varmasti illalla olevani varatussa majapaikassani, kun aamulla lähdet laukkujesi kanssa liikkeelle.

Matkalle tuskin kannattaa lähteä ennen kuin on selvittänyt matkavakuutukset ja niiden korvaukset silloin kun matka ei onnistu ovelta ovelle sovitussa aikataulussa ja kovasti kiinnostaisi myös ennakkoon tarkka tieto paljonko matkani loppusumma tulee lopulta olemaan.

Tämän blogin ääniversio on kuultavissa Finnradio.fm sivulla 28.6.2022 alkaen

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, matkustaminen, lentoliikenne, matkaperuutus, myöhästyminen, Lufthansa, rautatiet

Kaiken minkä ihminen rakentaa, se on rikottavissaa

Lauantai 18.6.2022 klo 12:48 - Kauko Niemi

alaota_IMG_44492.jpg

 Porrassiivojalta Helsingissä varastettiin kolmasti ilmurikärryt, kunnes hän kiinnitti ihmisten tiedoksi, ettei niitä saa ottaa. Varkaudet loppuivat.

Pysähdyin miettimään laajan somekeskustelun jälkeen kuinka kummallista välistä vetäjien aikaa elämmekään. Ihminen ei oikeastaan ota omaehtoista vastuuta mistään tekemisistään – ainoastaan oma näkökulma ja oma hyöty ratkaisevat.

Onko aina ollut näin – ei ole. Onko sääntö-Suomi vuosien saatossa kasvattanut meidät siihen, että jos joku asia ei ole kielletty niin se on sallittu. Kuinkahan paljon menee turhaa aikaa ja rahaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Uusi toiminta syntynee helposti, mutta väärinkäytösten minimointi onkin jo oma kokonaisuutensa.

Somessa käytiin myös mielenkiintoista keskustelua luutalukoista ja kuinka sitä aikoinaan käytettiin. Luutalukon käyttö oli aikoinaan maaseudulla melko yleistä. Kun talo jäi tyhjäksi ulko-ovelle laitettiin merkiksi pönkä, joka yleisesti oli luuta tai harja.

Minäkin olin siinä onnellisessa tilanteessa, etteivät avaimet unohtuneet koskaan kotiin. Minulla ei vain ollut koskaan kodin avaimia. Taisihan lapsuudenkodissani olla pääovessa kuitenkin toimiva lukko, mutta hankalaahan se olisi ollut, jos jokaiselle olisi pitänyt monistaa avain. Siis käytössä oli luutalukko. Ilman luutaa joku oli kotona ja luuta ovella talo oli tyhjä. Ja siihen luotettiin.

Eikä se ollut suurikaan yllätys, joku koditon kiertolainen vaikkapa Kiiskisen Tauno oli nukkumassa aamulla tuvan lattialla. Tauno kutsuttiin aamukahville ja hän saattoi jäädä ruokapalkalla useammaksi päiväksi töihin ja jatkoi sen jälkeen matkaansa.

Tuota luottamusta ei ole nyt olemassa. Minun asunnon ovessa tietysti viimeistä huutoa oleva lukko ja samalla avaimella toimiva toinen eli turvalukko. Siis asunnon ja porrashuoneen välillä. Asunnossani on kaksi turvakameraa, joiden tulkintoja voin tarkistaa puhelimellani. Porraskäytävän ulko- ja pihaovet ovat aina lukittuina samoin kun sisäpihalle johtavan porttikongin portti.

Näin ovat siis turvallisuusnormit ja käytännöt muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä. Veikkaan kuitenkin, että perustietämys siitä, ettei toisen omaisuutta saa ottaa omaan käyttöön ei ole juurikaan muuttunut vaan muutos on tapahtunut vastuunkantokyvyssämme.

Parhaillaan jumissa on ajokorttilaki, joka sallisi ajokortin 17-vuotiaille. Nuorison vastuunottokyky näyttäisi olevan kuitenkin melko huono ja nyt halutaan saada lisää tietoa 17-vuotiaiden onnettomuusalttiudesta, ennen kuin asia etenee. Näyttää myös siltä. että vastuu kortista ja sen käytöstä siirtyisi Traficomilta perheille. Siirto olisi erittäin suositeltavaa.

Siitäkin nuorison vastuullisuus on kovin kaukana, kun jengi kadulla hyökkää kimppuun ja varastaa toiselta jonkin kovasti halutun merkkivaatteen.

Vastuullisuus on pelkkää sanahelinää esimerkiksi yritysten viestinnässä. Se kasvattaa meidät myös siihen, ettei sitä vastuuta tarvitse niin kovin tarkkaan tulkita, saati miettiä. Kyllähän se sitten lakituvassa nähdään, kuka on syyllinen - tuskin ainakaan minä. Tai jos olen, on lakia tulkittu väärin.

Lain mukaan minä olen vastuussa omasta terveydestäni ja hyvinvoinnistani. Ei minun tarvitse napsia lääkärin määräämiä statiineja tai muitakaan pillereitä. Siis niitä, joita lääkäri on käypähoitosuosituksen perusteella luulon ja tiiedon ristiriidassa reseptiin kirjoittanut.

Kuinka moni oikeesti on ottanut vastuun hyvinvoinnistaan liikkumalla, oikealla ravinnolla ja hyvillä unilla ja palautumisella – siis lääkkettömällä elämällä - aniharva kunhan vain seurataan muotidieettejä, lääketehtaiden maksettuja tutkimuksia ja sorrutaan ruokateollisuuden synnyttämään riippuvuuteen.

Vastuun ja luottamuksen kasvattaminen ei ole yhden yön juttuja. 50-60 vuodessa luutalukko on vaihtunut moninkertaiseen huipputekniseen lukitukseen. Jos ei asiaan kiinnitetä huomiota perheissä varhaiskasvatuksessa, kouluissa tilanne vain pahenee ja vastuuttomuus tulee kasvamaan hankaliin mittasuhteisiin.

Hyvän parisuhteen tunnistaa kahdesta asiasta: tavasta olla vuorovaikutuksessa ja tavasta riidellä. Näin tiivistää psykoterapeutti Niina Niemeläinen.

– Parisuhde on kuin yhteisyritys, jossa katsotaan samaan suuntaan, mutta kuitenkin muistetaan, että meistä jokainen voi olla vastuussa vain itsestämme ja omista tekemisistämme. Emme voi muuttaa toista.

Näistä ajatuksista ja itsestään on kunkin hyvä aloittaa, äläkä missään tapauksessa odota ministeriöiden piperrettyjä määrityksiä vastuullisuudesta, joita sitten Valvira vahtii.

Tämän blogin äänimersio on kuultavissa Finnradio.fm sivulla 19.6.2022 alkaen

 

 Lisää aiheesta:

New Yorkin sydän on rikki

Vihapuheen salliminen on tien alku – sen päässä odottaa väkivalta

Nainen vedätti 700 000 eroa yhteiskunnalta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, vastuullisuus, luutalukko, ajolorttilaki, terveys, hyvinvointi, riippuvuus, parisuhde,

Ihmisen määrittelemä - niin söpö ja niin sairas

Tiistai 14.6.2022 klo 12:00 - Kauko Niemi

Mopsi.jpg

Toukokuun alkupuolella tehtiin harvinaisen järkevä peruutus takavasemmalle, kun jo pitkälle suunniteltu toimintamalli lasten fitness-kilpailusta peruttiin valtaisan älämölön takia. Kerrankin kansan some- ja muukin huutelu tuotti järkevän tuloksen.

Ylen haastatteleman fitness henkilön mukaan poseeraus on tärkeä taito fitnessissä, koska oikeilla asennoilla saadaan kovalla työllä treenatut lihakset näkyville mahdollisimman edustavasti lavalla. Esteettistä vaikutelmaa korostetaan lavalla säihkyvillä bikineillä, meikillä, rusketuksella, kampauksella ja huikeilla korkokengillä.

Siis kaikki tähtää miltä näyttää! Olishan se karmeaa, jos lapsen koko elämän täyttäisi ajatus miltä minä näytän. Pullistelut, ravinto ja pukeutuminen terveyden uhallakin saisi elämässä kaikkein tärkeimmän etusijan.

 

Parhaillaan tulee tuutintäydeltä tietoa tämän hetken missiehdokkaista, joiata sitten joku valitaan 17. syyskuuta Suomen kauneimmaksi. Miksei valita Suomen luonnollisin ja tervein nainen.

Ensimmäinen kauneuskilpailu Suomessa järjestettiin vuonna 1919 ja voittaja oli Rauha Aaltonen Porista. Varsinainen Miss Suomi -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1931.

Vuonna 1941 oli tarkoitus valita Miss Suomi, mutta kilpailun vaatimattoman tason vuoksi titteliä muutettiin Miss Messuhalliksi ja voittajaksi tuli Sanelma Pesonen (myöh. Vuorre).

Vuodesta 1962 kisat ovatkin sitten olleet ohjelmatoimistojen ja tv-kanavien rahankeruulinkoja.

Kuka sitten määrittää ja millä perusteella kilpailun säännöt. Toinen ihminen määrittää toisen ihmisen kauneuskriteerit ja mitkä asiat muodostavat kauneuden kokonaisuuden. Melkoisen outoa toimintaa, kun tissien ja takapuolen koko ohjaa toimintaa. Käynnistäkääpä nyt joku me too -kampanja, jolla saadaan sama lopputulos kuin lasten fitness-kilpailuille.

Ihmisen mieltymyksillä ja määrityksillä tuppaa olemaan usein huonoja seurauksia. Maailman koirajalostusta ohjaa pääsääntöisesti koiran ulkonäkö. Ja kun sellainen tylppäkuonoinen söpöliini pärjää kisoissa. Sen pennut ovat paljon arvokkaampia ja kalliimpia kuin niiden, jotka eivät ihmisen määrittelemällä ulkomuodollaan pärjää.

Paitsi että kuonot ovat nyt niin jalostettuja, ettei henki enää kulje. No meidän söpöläinen vain korisee ja viihdyttää meitä, vaikka kyse on hengen ahdistuksesta ja terveyden äärirajoille rääkkäämisestä.

Nyt sitten pakon edessä on jouduttu hitusen myöntämään, että ihmisen määritykset ja arvostelukyky pettivät pahoin ja jalostukseen on saatu jo vihdoin ja viimein rajoituksia.

Koirien jalostus on aikoinaan lähtenyt koirien tehtävistä, ei ulkonäöstä. On ajavia, paimentavia, laumanvartijoita, noutavia ja ties mitä, sillä koiralla on sellaisia ominaisuuksia, joihin ihminen ei ikinä kykene, eikä esimerkiksi laittoman rahan löytäminen vaadi ulkonäöltä yhtään mitään kunhan hajuaisti ja muu vainu toimii.

Itsekin olen vuosikymmenet henkilökohtaisesti mennyt todella halpaan, kun en ole selvittänyt millaisia terveydellisiä ja toiminnallisia vaikutuksia lihaksistolla on ihmisen kokonaisterveyteen ja sen eri osa-alueisiin. En ole tähän tietoon törmännyt yhdenkään kuntosalin materiaaleissa. Yksikään lääkäri ei ole ottanut asia puheeksi.

Oma, ensimmäinen kuntosalikäyntini oli erittäin vastenmielinen. Siellä vertailtiin paljonko rautaa nousee ja seinillä olevat peilit näyttivät ulkonäkömuutoksia, kun vain muisti aina vähän väliä peilille pullistella.

Nyt vasta on pikkuhiljaa alkanut valjeta lihasten merkitys terveyteen aina aineenvaihduntaan asti ja löytyä syitä miksi lihaksiakin pitää hoitaa ei ulkonäön vaan ja ainoastaan terveyden takia.

 

Tämän äänimersio on kuultavissa Finnradio.fm sivulla 15.6.2022 lähtien

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, fitness, miss Suomi, ulkonäkö, koira, kuntosali, lihasterveys,

Lisää kirjoituksia