aloituskuva_tekstilla_650_DSC_1086.jpg

suunnittele_www_KF5A4913.jpg

tekniikka_www_IMG_9376.jpg

Resurssit_www_KF5A9031.jpg

(kuvat toimivat linkkeinä sisältöön)



Olen kateellinen virolaisten digielämän tunnistautumiselle

Lauantai 1.10.2022 klo 17:04 - Kauko Niemi

Passi.jpg

 

Suomen viranomaiset kertoi pari viikkoa sitten luovansa pohjan uudelle digitaaliselle henkilöllisyystodistukselle. Digitaalinen henkilöllisyystodistus tulee passin ja henkilökortin rinnalle ja sen uskotan parantavan kansalaisen omien tietojen hallintaa.

Henkilöllisyystodistus vaatii uutta lainsäädäntöä, jotka koskevat uusia viranomaisen tuottamia digitaalisen asioinnin palveluita ja näiden tuottamiseen sekä käyttöön liittyviä muutoksia. Nämä olisivat uusia henkilöllisyyden ja henkilötietojen osoittamiseen sekä sähköiseen tunnistamiseen tarkoitettuja ratkaisuja.

Käytännössä kyse on älypuhelimeen ladattavasta sovelluksesta, jolla henkilö voi todistaa ikänsä kaupan kassalla tai bubin ovella, henkilöllisyytensä postin pakettipisteellä tai tunnistautua sähköisesti kirjautuessaan verkkopalveluihin. Sovellus on määrä ottaa käyttöön vuoden kuluttua, syyskuussa 2023.

Käytännössä digitaalisen henkilöllisyystodistuksen voi ottaa käyttöön henkilö, jolla on poliisin myöntämä passi tai henkilökortti. Digitaalinen henkilöllisyystodistus ei kuitenkaan korvaa edellä mainittuja analogisia henkilöllisyystodistuksia eikä digitaalista henkilöllisyystodistusta ole kenenkään pakko ottaa käyttöön.

Lainsäädäntö lähtee siitä, että digitaalinen henkilöllisyystodistus on vapaaehtoinen eikä ketään velvoiteta sen käyttöön – ei yksilöitä eikä palveluntarjoajia.

Mutta miksi ihmeessä sitä nyt tarvitaan kaikkien muiden lisäksi. Minulla on nyt ajokortti, jolla aikoinaan selvisi kokolailla pitkälle, mutta nykyisin se käytännössä kelpaa vain poliisille, joka tarkistaa minun ajokelpoisuuden. Minulla on poliisin myöntämä virallinen henkilökortti, jolla selviää aika pitkälle. Tosin jokin aika sitten siitäkin otettiin pois Kelaominaisuus, joten tarvitset nykyisin fyysisesti erillisen kelakortin.

Minulla on myös passi, tosin juuri vanhentunut ja en ole jaksanut jonottaa uusimista useita kuukausia, eikä ole suunnitelmia matkustaa henkilökortin kelpaavuusalueen ulkopuolelle. Vai olisikohan todellinen syy yksinkertaisesti haluttomuus lähteä etsimään koronaa Suomen rajojen ulkopuolelta ja saastuttamaan maapalloamme. Ja olenhan sittenkin tyypillinen, keskiverto suomalainen, jolle ihanne lämpötila on + 14 astetta.

Digitaalinen henkilöllisyystodistus ja ulkomaalaisen digitaalinen asiointiväline eivät korvaa passia tai henkilökorttia vaan tulevat asioinnissa niiden rinnalle. Ulkomaalaisen asiointiväline on käytettävissä vain sähköisissä asioinnissa. Luonnollisen henkilön tunnistusvälineellä puolestaan tarkoitetaan laitetta, jonka avulla mahdollistetaan digitaalinen tunnistautuminen niille, jotka eivät halua tai joilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta käyttää digitaalista henkilöllisyystodistusta. Ota tästä nyt selvää.

Olen kahden pankin asiakas ja voinen käyttää pankkivarmennusta sähköisen asioinnin yhteydessä. Tosin pankkien varmennusta en ole juurikaan käyttänyt, vaikka niitä on ollut reilu 20 vuotta käytössä. Paitsi tietysti silloin kun asioin omassa pankissani. Pääsääntöisesti käytän mobiilivarmennetta.

Uudessa systeemissä puhelinsovelluksen lisäksi mahdollistettaisiin vaihtoehtoinen tunnistusväline sellaisille henkilöille, jotka eivät voi tai halua käyttää mobiilisovellusta.

Uuden henkilöllisyystodistus-sovelluksen taustajärjestelmä on integroitu väestötietojärjestelmään sekä poliisin henkilökortti- ja passirekisteriin ja se käyttää Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluita.

Pientä odotuksen toivoa on ilmassa, josko kyseinen menetelmä otettaisiin käyttöön EU alueella, niin silloin asioinnit vaikkapa Italiassa, Espanjassa ja muissa EU-maissa helpottuisivat. Ilmeisesti edelleenkään en pysty sähköisiin allekirjoituksiin muuten kuin erillisen palvelun kautta. Näinhän joudun tekemään vaikkapa taloyhtiön hallituksen kokousten pöytäkirjojen kanssa.

Päämääränä on siis tilanne, jossa palveluissa asioivilla henkilöillä olisi mahdollisuus esittää viranomaisen vahvistama henkilöllisyys sekä henkilöllisyyteen liittyviä vahvistettuja tietoja erilaisissa asiointitilanteissa ja hallita itse omia tietojaan myös digitaalisessa ympäristössä.

 

Mutta palaanpa tuohon otsikkoon. Suomessa sähköisen henkilökortin käyttö on jäänyt lapsipuolen asemaan. Lähes puolella miljoonalla suomalaisella ei ole myöskään verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, joiden avulla vahva tunnistautuminen ylipäätään onnistuisi.

Suomessa kehitetystä sähköisestä henkilökortista luotiin Virossa arkea helpottava menestystarina. Virossa pärjää ilman pankkitunnuksia, koska siellä sähköinen henkilökortti toimii varmennekorttina ja porttina digitaalisiin palveluihin. Sikäläisellä id-kortilla ja sen mobiiliversioilla voi sekä tunnistautua että tehdä digitaalisen allekirjoituksen. Korttia käyttää 99 prosenttia täysi-ikäisistä virolaisista.

Suomessa syntynyt sähköinen henkilökortti kopioitiin Virossa id-kortiksi ja siitä tehtiin heti pakollinen. Virossa kortittomat eivät joudu maksamaan sakkoja, mutta he ovat käytännössä kädettömiä. 1,3 miljoonan asukkaan Virossa id-kortilla hoidetaan lähes kaikki, myös äänestäminen. Lähinnä häät ja avioero vaativat käynnin virastossa. Korttiin voi liittää myös monia kaupallisia palveluja ja se on voimassa kerrallaan viisi vuotta. Uusiminen maksaa 25 euroa.

Vuoden kuluttua Suomeen tuleva henkilöllisyystodistus on yksi lisä monien joukossa. Vaikka ihmiset sitä lataisivatkin, niin mikään ei pakota palveluntarjoajia ottamaan sitä käyttöön. Veikkaan ettei digitaalinen asiointi mullistu vuoden kuluttua.

Hyvältä kuitenkin vaikuttaa, että asiointitilanteessa henkilö voi entistä paremmin itse päättää, mitä tietoja jakaa. Esimerkiksi kaupassa ikää tarkistettaessa olisi mahdollista näyttää vain ikä koko henkilötunnuksen sijaan. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen myöntäjän ei olisi mahdollista seurata, miten sitä käytetään.

 

 Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantainaista 3.10.2022 alkaen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, passi, digitaalinen henkilöllisyystodistus, henkilökortti. ,

Pelolla johtaminen tuottaa aniharvoin tulosta

Perjantai 23.9.2022 klo 8:54 - Kauko Niemi

Meikku_valot_IMG_1174.jpg

 Meilahdessa heiluu

Onkohan mikään toimiala niin sekaisin kuin terveydenhoito? Sairaanhoitajat ovat taistelleet asemastaan jo reilu puoli vuotta ilman minkäänlaista yhteisymmärrystä palkasta saati työoloista. Asiaa hoidetaan kaikkein byrokraatisemmalla tavalla, lakimuutoksella, eikä minkään näköistä yhteisymmärrystä ole näköpiirissä. Tähän kun on vielä sekoittunut kohtuumäärä puoluepolitiikkaa niin sekoilut sen kun lisääntyvät.

Vaikutus kokonaisuudessaan on alan imagolle merkittävä. Iso määrä sairaanhoitajia vaihtaa alaa jopa niin, että hakevat omien virallisten oikeuksiensa perumista. Hoitajapula pahenee pahenemistaan ja vetovoimaa ei tässä tapauksessa kasvateta euroja laskemalla.

Ammattikorkeakouluja odotti syksyn yhteishaussa ikävä yllätys. Sairaanhoitajaksi haluavien hakijoiden määrä romahti suomenkielisissä opinnoissa toissa vuodesta 1 239:llä ja viime vuodesta 369:llä. Yhteensä sairaanhoitajakoulutukseen haki 2 511 ihmistä.

Hakijoiden määrä on vähentynyt suomenkielisiin hoitajien koulutusohjelmiin aina vuodesta 2016 lähtien. Pudotus hakijamäärissä on ollut yli 40 prosenttia.

Sitten sairaudenhoidon toimialla rajoitetaan lääkärien toimivaltuuksia ilman ensimmäistäkään potilasvahinkoilmoitusta tai valitusta. Tapausten taustalla on usein oppikiistoja ja valituksen tekijät eivät suinkaan ole potilaita vaan kollega-lääkäreitä. Ja niitäkin tapauksia, joissa asiankäsittelyssä asiantutijana käytetään valituksen tehnyttä lääkäriä. Piiri pieni pyörii.

Kaikki tällaiset myrkyttävät ilmapiiriä ja ruokkivat alalla vallitsevaa byrokraattista nokkimisjärjestystä. Viimeisin terveyskeskuskäyntini oli puistattava kokemus, joka maalaa hyvin kuvaa millaisessa ilmapiirissä alalla töitä tehdään.

Absoluuttisen tunteetonta terveyskeskuksen toimintaa. Jos lääkäri olisi huoneensa 54 edessä mihin minut ohjattiin, sanonut minulle inhimillisesti huomenta / moi ja kertonut, että toimenpide tapahtuukin tuossa kulman takana voisitko siirtyä sinne vielä hetkeksi odottamaan.

Vai olisiko lääkäriä voitu syyttä tällaisesta tunteellisesta käyttäytymisestä lumehoitamisesta ja puoskaroinnista. Vai olisiko lääkärin arvovalta ja asiakassuhde kärsinyt arvovaltakolauksen. No ei ainakaan minun silmissäni. Nyt olin siis joku työ numero XX - vartalon ihopaise, äkämä tai ajos.

Vuosia on kiistelty terveydenhoitojärjestelmä Apotista. Apotin peruslähtökohta on mielestäni varsin hankala, josta on tavattoman vaikea löytää todellista vastuunkantajaa. Oy Apotti Ab:n näet omistavat HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, Inkoo, Siuntio ja Loviisa (sekä Lapinjärvi osana Loviisaa).

Oma sisäpiiri syö omasta kuormasta ja kukapa uskaltaa kaveria arvostella, saati vaatia muutoksia ja parempaa toimintaa. Vihdoin ja viimein 619 lääkäri ryhdistäytyi ja tekivät yhteisen valituksen Apotista. Ylen mukaan on useita lääkäreitä, jotka eivät uskaltaneet allekirjoittaa yhteistä valitusta. Sen verran tiukassa painostuksessa lääkäreitä pidetään.

Helsingin Sanomat sai puolestaan kyselyynsä lääkäreiltä 240 vastausta, joista käy selville, että Husissa on useita Apotin takia lopettaneita lääkäreitä. Niitäkin lääkäreitä on jo useita, jotka ovat irtisanoutuneet ja ottaneet uuden viran alueelta missä ei käytetä Apottia.

Ylen juttu on suorastaan karmeaa luettavaa. Useat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kertovat Ylelle, kuinka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä Apotti-yhtiö pyrkivät rajoittamaan asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin liittyvää kriittistä keskustelua.

Pääosin lääkäreiltä kerätyt kertomukset ja kommentit liittyvät puhutteluihin, tiukkoihin ohjeisiin, joiden mukaan Apottia ei saa kritisoida, sekä pelon ilmapiiriin, jonka vuoksi monet ovat pysyneet hiljaa.

 

Apotti kertoo sivuillaan, kuinka potilaiden elämää on helpotettu Apotin myötä syntyneellä viestintäkanava Maisalla. Minulla ei tietenkään ole kokemusta Apotista, mutta kokemusta Maisasta on. Sen peruslogiikkaa en ole sisäistänyt ja siksi käyttö on kokeilua ja arvausta. Vaikka olenkin buumeri, on minulla tietoa ja kokemusta sadoista erilaisista järjestelmistä, mutta Maisa ei ole se, joka ihastuttaisi ja loisi sujuvan suhteen terveydenhoitoon. Valitettavasti vähemmän kokeneet tietotekniikan käyttäjät ja samalla enemmän terveyspalveluja tarvitsevat tuskin ilosta hurraavat. Maisa on kuin Minun autoni, Mytoyota-palvelu. Palvelun pääviesti kertoo missä minun autoni on. Enkö muka tiedä.

Mitään hyvää ei rakenneta tiukalla byrokratialla ja pelon ilmapiirillä. Tuskin on toista toimialaa, joka on läpeensä hierarkkinen alkaen jo siitä, että kuinka moni potilas uskaltaa kertoa lääkärille todellisen tilanteensa, vaikka ravintolisien käytöstä. En minä ainakaan uskaltaisi sanoa, että syön 100 ug D-vitamiinia joka päivä, kymmenkertaisen määrän suositukseen verrattuna. Pian saisin lukea Oma-Kannasta yksittäisen lääkärin näkemyksen puoskaroinnista ilman minun omaa kokemuspohjaa.

Nyt kun tämän pelottelun ja sekamelskan päälle rakennetaan vielä yksi byrokratiakerros ei toimivaa ratkaisua ole tiedossa. Kaiken siivouksen voisi aloittaa Valviran ja THL:n siivouksella. Etenkin jos perustavoitteena olisi lääkärien tietotaidon ja kokemuksen ohjaaminen yksilöllisen potilaan parhaaksi. Putinismi ei kuulu nykypäivän terveydenhoitoon. Tiedossa on terveyssota vai ”operaatio.”

Tämä on kuultavissa ääniversiona finnRadio.fm sivuilla 26.9.2022 alkaen

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: finnradio.fm, HUS, Apoti, sairaanhoitaja, terveyskeskus, Valvira, THL,

Mitä hautajaisilla halutaan viestiä

Perjantai 16.9.2022 klo 13:00 - Kauko Niemi

Risti_KN213276.jpg

Lähipäivinä taitaa loppua musta painoväri, kun media revittelee hautajaisilla. Maanantaina kuningatar Elisabethin ja tiistaina Vesa-Matti Loirin viralliset hautaan siunaustapahtumat.

Onko kyse muistamisesta, kunnioittamisesta, vainajan toiveista, näyttäytymisestä, kuulumisesta joukkoon, näyttelemisestä, pelkästä rituaalista vai mitä hautajaisilla viestitään tai halutaan viestiä?

Sittenhän pyörii myös pilakuva, missä suntio ja pappi ihmettelevät kun ei ole ensimmäistäkään saattajaa, vaikka vainajalla on yli 2000 kaveria facebookissa.

Koskettavin toteamus kohdallani olivat papin sanat, kun hyvin läheisen ystäväni uurna laskettiin hautaan – kuolemaa sietää niin kauan, kun se ei tule omasta ovesta sisään. Fyysisesti läheisin kuoleman kokemukseni on ollut puolimetriä viimeisestä henkäyksestä.

Viime viikkoisessa blogissani ihmettelin elinaikaodotteen lyhenemisestä ja nyt sitten päästiinkin yllättäen itse asiaan.

Maanantaiset ja tiistaiset tilaisuudet ovat varmasti ainutlaatuiset. Britanniassa kaikkien arvostama henkilö tuskin saa maanantaina mitään inspiroivia hetkiä, sillä protokollat määrittävät millin tarkasti, kuinka edetään ja aivan varmasti jokainen asia oli myös etukäteen suunniteltu ja päätetty.

Nyt jo tiedämme, kuinka Britanniassa lähipiiri pukeutuu, kuka saa käyttää minkäkinlaista asua, eikä niillä määrittelyillä ole paljoakaan tekoa itse vainajan yksityisen ajattelun kanssa. Eikä liion samisykköjen kannata tehdä mediassa omia tulkintojaan kenenkäkin nappirivistön salaisista viesteistä. Kaiken tämän seremonian säestämänä toki voi ja kannattaakin muistella huikean pitkää kuningattaren tasapainoista uraa.

Ainakin kaksi on pidätetty Britanniassa, jotka ovat huudelleet muuta kuin mitä yleinen mielipide ja brotokolla sallii.

Johanneksen kirkossa, Helsingissä tiistaina onkin jo sitten kovasti paljon eri tunnelma, kun Vesa-Matti Loiri saa viimeisen siunauksen. Tilaisuus ehdittiin jo lanseerata poikkeuksellisena, kaikille avoimena. Kirkkoon olisi mahtunut reilut 2000 ihmistä seuraamaan tilaisuutta.

Nyt kuitenkin omaiset toivovat, että siunaustilaisuus vietetään vain läheisten ja tilaisuuteen kutsuttujen kesken. Omaiset toivovat, että myös tiedotusvälineet kunnioittaisivat tilaisuuden yksityistä luonnetta, eikä kirkkotilassa sisällä kuvattaisi.

Varmaa olisi ollut, että jos kirkko olisi ollut täpötäyttä, olisi myös some ollut pullollaan kuvia tilaisuudesta – olinhan siellä minäkin. Vaikka olisi kerran elämässään nähnyt Loirin vilaukselta livenä.

Loirin kuolemalla ehdittiin jo keräämään poliittisia irtopisteitäkin ehdottamalla valtiollisia hautajaisia. Valtiovalta on nyt edustettuna kutsuttujen joukossa niin kuin presidentin puoliso Jenni Haukiokin. Loiria on muisteltu sivutolkulla. Kuinka moni oikeasti tunsi ja tiesi muuta kuin ulkokuoren ja sen monet eri ilmentymät. Ne vaan eivät ole hautajaisten keskeisintä sanomaa.

Hautajaisia toki ylipäätään leimaa merkittävästi millaiseen uskonnolliseen yhteisöön vainaja on kuulunut. Kirkkojen säännöt ja kaavat ovat melko tarkkoja ja jokaisella omansa. Suomalaisen Evlut kirkon kaavassa on jonkin verran joustoa. Ainakin jos haluaa täyttää kaikki mahdolliset musiikkipaikat ja itse musiikin sisältökin kannattaa aina tarkistaa ja hakea hyväksyntä seurakunnalta.

Muutama vuosi sitten olin siunaustilaisuudessa, missä soi harmonikka. Ei kovin yleinen, mutta vainajan koko elämässä ei ollut kovinkaan montaa päivää ilman haitaria.

Mieleeni on jäänyt myös työ- ja harrastuskaverini viimeinen matka ilman kirkollisia seremonioita, missä tuhka ripoteltiin mereen. Minne käy tuulen ilmassa tie – oli minun lauluosuuteni veneessä.

Evlut kirkko on monitulkintaisuudellaan saattaa tuottaa seurakuntakohtaisesti tai jopa pappi-kohtaisesti vääntöä viimeiselle matkalle. Valitettava tilanne tapahtui pari kuukautta sitten kun siunausta toimittava pappi oli niin juovuksissa, että siunaustilaisuus piti keskeyttää.

Itse olin viime viikolla ystävän äidin uurnanlaskutilaisuudessa. Vainaja oli ollut kaikki 89 vuotta kirkon jäsen, mutta eläessään vakaasti sitä mieltä, ettei halua kirkollista seremoniaa. Niinpä seurakunnalta saatiin lupa vain laskea tuhkauurna maanlepoon.

Tilaisuus oli pieni ja kaukana perinteisistä hautajaisista. Luettiin muutama vainajan kirjoittama runo ja yksi laulu. Tunnelma oli kertakaikkisen aito ja erilaisen teeskentelemätön. Ulkopuolisenakin pystyin aistimaan ne keskustelut, joita kuolemaa odotellessa oli käyty.

Sittenhän on niitäkin, joka eivät kuulu kirkkoon, mutta viime hetkellä haluavatkin kirkollisen seremonian. Järjestelyt vaativat joustavuutta seurakunnalta ja papilta.

Toisen elämää arvostaen ja kunnioittaen voidaan tehdä paljon muutakin kuin käydä ostamassa pieneksi hetkeksi kallis kukkalaite. Viime perjantaina klo 12:00 Suomen taksiautoilijat pysähtyivät minuutiksi ja nousivat autoistaan minuutiksi kunnioittamaan Asikkalan taksimurhan uhria. Vaikuttava, vilpitön ja laaja operaatio.

Helmikuussa 2020 Jörn Donnerin siunaustilaisuudessa kappelissa arkkuun sai kiinnittää post it -lappuja. Donner käytti aina paljon post it -lappuja, kun hänellä oli paljon muistettavaa. Kaikki saivat laittaa kappelissa arkkuun lapun ja kirjoittaa terveisensä Jörnille. Tässäkin toteutettiin vainajan tahtoa, joka oli kieltänyt kukat.

Valitettavan harvat keskustelevat aidon rehellisesti viimeisistä toiveista silloin kun ajatus vielä kulkee. Tai sitten lähtö tulee niin pikavauhdilla, ettei ole ollut mahdollisuuksia keskustella. Huonoin vaihtoehto on siinä vaiheessa ryhtyä googlaamaan, kuinkas nyt edetään tai toteuttaa tiukasti uskonnollista kaavaa. Lopputulemana on tilaisuus muiden joukossa, missä aitous ja läsnäolo ovat poissa.

Toki hautajaiset ovat usein niitä tilaisuuksia, missä tavataan harvemmin nähtyjä sukulaisia.  Donnerin kaikki lapset olivat ensi kertaa fyysisesti koolla isänsä hautajaisissa. Mutta kaikkein nolointa on vetää tällaiset juhlat näyttävästi överiksi, vaikka olisi millainen sankari arkussa.

Tämä on kuultavissa ääniversiona maanantai 19.9.2022 alkaen FinnRadio.fm -kanavalla

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, kuningatar Elisabeth II, Vesa-Matti Loiri, hautajaiset,

Lisää kirjoituksia