aloituskuva_tekstilla_650_DSC_1086.jpg

suunnittele_www_KF5A4913.jpg

tekniikka_www_IMG_9376.jpg

Resurssit_www_KF5A9031.jpg

(kuvat toimivat linkkeinä sisältöön)



Media matkii somea ja esittää muuta

Perjantai 3.12.2021 klo 16:13 - Kauko Niemi

Face2.JPG

 

Kenellekään ei varmasti ole epäselvää, että some on täynnä mitä erilaisimpia mielipiteitä ja muunneltua totuutta. Joissakin tapauksissa toki yhden ihmisen kohdalla saattaa olla ihan todellistakin, muttei se kuitenkaan juurikaan muuta maailman menoa.

Voit esimerkiksi seurata kahta täysin erilaista Facebookia – suosituimmat ja viimeiset. Viimeisimmät eli tuoreimmat-otsikko on yleensä jossakin sivummalla. Suosituimmat on tavallaan se originaali face, jolla koukutetaan käyttäjät algoritmin tuottaman mielenkiinnon mukaan. Ihminenhän tykkää, jos hänestä tykätään. Itse arvostan kyllä enemmän niitä päivityksiä, jotka saavat peukkujen sijaan paljon asiallisia kommentteja. Jokaisesta kommentista oppii, yhtä arvokasta kuin keskusteluissa kuunteleminen.

Miksi ihmeessä media haluaa matkia somea, jolla rakennetaan epämääräistä tiedonkulkua ilman oikeaa ja luotettavaa tietoa. Jahdataan vain tykkäämisiä. Oikeesti median pitäisi jahdata selkeää somesta erottautumista kaikin keinoin ja ennen kaikkea informatiivisuutta ja luotettavuutta.

”Kuinka monta ihmistä tarvitaan yhden laatujutun tekemiseen? Tämä kiinnosti mediakeisari Rupert Murdochia vuonna 2007 kun hän oli ostamassa perinteistä The Wall Street Journal -lehteä.” Näin aloittaa Kauppalehdessä julkaistun kolumninsa Eero Vassinen. Sehän on selvää, ettei yhden toimittajan näkemys voi olla vedenpitävästi puolueeton.

Suomalaisessa uutismediassa on kaksi huolestuttavaa trendiä | Kauppalehti

Vassinen jatkaa, että henkilövetoisuus on uutisjuttujen viihteellistymisen näkyvimpiä oireita. Laiskuudessaan toimituksissa naamioidaan kevyt henkilöhaastattelu uutiseksi. Taustatyötä ei jakseta tehdä kunnolla, koska se todennäköisesti vain pilaisi klikkejä ja tilauksia ajamaan haettavaa raflaavaa kommenttia.

Vassinen esittää asian kiltisti. Kevyet henkilöhaastattelut ovat tyrkkyjulkkisten tuputtamaa postia.

Tuosta intoutuneena laskin tämän blogin kirjoituspäivän Ilta-Sanomien ja Iltalehden turhien julkkisten tyrkkyjutut: Ilta-Sanomat 17 ja Iltalehti 15. Sehän on nopeaa ja helppoa toimittamista, kun ei tarvitse kuin ottaa vastaan materiaalia ja syöttää pienillä viilauksilla järjestelmään arkistokuvien kera. Tai useimmissa tapauksissa uusi kuvakin tulee mukana.

Toinen helppo ja nopea tapa on julkaista suureellisesti uudelleen joku rikosjuttu ja kertoa viimeisessä kappaleessa, että poliisi on saanut tapauksen esitutkinnan valmiiksi.

Jos minä innokkaana luontokuvaajana seuraisin vaikka Facebookin suosituimmat luontokuvat, minulle näytettäisiin 90 prosenttisesti auringonlaskukuvia. Ihmiset peukuttavat värejä, vaikka kuvan viesti ja informaatioarvo, jopa tekninen toteutus olisivat tasan nolla.

Kun seuraan Facbookin viimeisimpiä, kohtaan todella hienoja oivalluksia ja tapahtumia, joita luonnossa kohdataan aniharvoin. Niistä oppii aina uutta, vaikkei kuva olisi saanut kuin pari peukkua, eikä koskaan päässyt koneen rakentamalle suosituimmuuslistalle.

Olen oppinut myös tuntemaan paremmin monia ystäviäni, kun näen heidän suhtautumisensa asioihin – niitähän ei minulle näytettäisi, jos seuraisin vain suositumpia.

Näin se rakentuisi mielenkiintoinen mediakin aikaan ja paikkaan sidottua sekä ennen julkaisematonta tarkistettua tietoa. Media, joka tarjoaisi selkeää lisäaroa. Siitä olisin valmis maksamaan jonkinmoisen tilaushinnankin. 50 vuoden Hesarin tilausputki katkesi tänä syksynä.

Tuossa aiemmin referoin iltapäivälehtiä, joissa viihteellisyys ja klikkijouralismi rehottaa somen jatkeena. Mutta kun menen Yle Arenaan, olen täysin hukassa. Sekin matkii someilmiötä.  Arena suosittelee tai tarjoaa eniten katsottuja. On todella vaikea löytää jotain ohjelmaa, josta kuulin pätkän vaikkapa autossa.

Arena ei ole vielä koskaan onnistunut suosittelemaan minulle sellaista ohjelmaa, johon olisin tarttunut. Ison pajan algoritmit eivät löydä minua - pitäisikö sanoa onneksi. Mutta jos en yläkulman suurennuslasilla löydä jotakin niin sitten menee hankalaksi.

Jos media haluaa erottautua somesta, mikä olisi tärkeää, niin aikaan ja paikkaan sidotut uutiset oikeilla faktoilla ilman ylenpalttista viihteellisyyttä on ainoa tie erottautua.

Lopuksi lainaan vielä Vanniset asiallisen hyvää kolumnia – ”loppujen lopuksi laadukkaassa uutismediassa ei ole kyse mistään muusta kuin sen tekijöiden määrästä ja laadusta. Media jaksaa juhlapuheissa korostaa omaa yhteiskunnallista tehtäväänsä. Sitä ei voi lunastaa ilman sisällöntuotannon laatua.”

Nyt ollaan jo valitettavan myöhässä. Nykyisen tilanteen korjaaminen vie aikaa ja vaatisi varmaan ison rahatukon lisäksi myös somen vastakohtaista media algoritmia, joka ohjaisi toimintaa muilla kriteereillä kuin klikkien määrällä ja artikkelin lukuajalla.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 06.12.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, media, toimitus, Eero Vassinen, Kauppalehti, Facebook, tyrkkyjulkkis, Yle Areena,

Terveydenhoito, sairaudenhoito - hyvinvointi

Perjantai 26.11.2021 klo 22:23 - Kauko Niemi

Nokikana_KN213746.jpg

Otetaanpas nyt hieman vaihtoehdoton näkökanta ammattiyhdistysliikkeen rönsyilyyn ja omien rajojen venyttämiseen. Kyseessä siis Lääkäriliitto ja sen hyveellisyyden verhoon kääritty ”puoskarointi.” Kyseessä ei ole enää vahingossa lipsahtanut ilmaisu, vaan aatteellinen, kyseenalainen probakanda.

Omassa ajattelussani jako kahteen ihmisen terveyteen ja sairauteen, vaihtelee varsin paljon yksilöittäin eli geneettisesti. Sellaista tutkittua joukkoa ei ole olemassakaan, jonka pohjalta voitaisiin sanoa, että vain tällainen elämä takaa terveytesi.

Geneettisten ominaisuuksien lisäksi jokainen yksilö tekee ja toteuttaa elämäänsä varsin eri tavalla. Jokainen ihminen on jo Suomen lain mukaan vastuussa omasta terveydestään, eikä sitä kukaan voi määrätä. Vastuussa siitä tuottaako vaikkapa omalla rahalla maksettu hieronta rahan arvoista tulosta. Vastuussa siitä syökö lääkärin viranpuolesta suosittelemia käypähoitosuositusten mukaisia pillereitä vai ei.

Keskiverto ihmistä ei ole olemassakaan ja siksi terveyden- ja sairaudenhoitoa tulisi toteuttaa yksilöperusteisesti.

Terveydenhoito, jota jokainen ihminen hoitaa omien kokemusten ja tietojensa pohjalta arkisessa elämässään - ravinnolla, liikunnalla, kulttuurilla, ihmissuhteilla, luontaishoidoilla. Tähän ei lääkäriä tarvita.  Toisaalta en ole koskaan kohdannut lääkäriä, joka olisi hoitanut minun terveyttäni - en ainakaan ole kokenut sellaista. Lääkäriin olen mennyt jonkun sairauden takia. Tai ihan tarkkaan ottaen olen vuosikymmenten aikana kohdannut kolme lääkäriä, jotka ovat auttaneet terveydenhoidossa. Yksi virkaa hoitava ja kaksi yksityistä lääkäriä.

Sitten kun terveydenhoito syystä tai toisesta pettää astuu kuvioon sairaudenhoito. Siihen tarvitaan operaatioita, joissakin tapauksissa asiaa lievitetään kemialla. Sairaudenhoito astuu rooliin, kun emme ole vaikkapa hoitaneet riittävästi vastustuskykyämme ja pöpö pääsee riehumaan elimistössämme. Sairaudenhoito astuu rooliin, kun emme ole hoitaneet lihasten kuntoa ja menetämme tasapainomme, kaadumme ja katkaisemme käden.

Terveydenhoidon ja sairaudenhoidon raja on toki varsin häilyvä puoleen jos toiseenkin. Yksikään lääkäri ei pysty hoitamaan sairasta potilasta ilman ”puoskarointia”, eli lumevaikutusta. Potilaskokemus on aina keskeinen asia, kuinka asiat lähtevät hoitumaan.

Edellä kuvatun työnjaon pohjalta Lääkäriliiton viimeaikaiset puuhat ovat ymmärrettävissä. Jos terveydenhoidon tulokset ovat liian hyviä, niin sairaudenhoitoon ei tule riittävästi asiakkaita ja lääkärit ovat heikoilla. Liiton tehtävä on eittämättä vaikeuttaa kansalaisten terveydenhoitoa levittämällä probakandaa ja puuhaamalla jopa lakia, jolla estetään terveydenhoitoon tarkoitettuja palveluja ja tuotteita.

Ensimmäinen askel asioiden selkeyttämiseksi olisi, että annetaan oikeat ja ymmärrettävät nimet toiminnoille. Kaikkien terveyskeskusten nimet pitää muuttaa sairauskeskuksiksi ja siellä ja sairaaloissa lääkärit hoitavat sairaita.

Yhteiskunta, joka auttaisi jäseniään terveydenhoidossa, järjestää edullisia ja helppoja terveydenylläpitäviä liikuntapaikkoja. Liike on maailman paras lääke. Ihmisten terveyttä voitaisiin seuloa erilaisilla testeillä ja seulonnoilla. Umpimähkäähän ei kannata napsia ihan mitä tahansa – ”puoskarointikin” hiipuisi itsestään. Syöpäseulonnoilla ja vastaavilla on saatu varsin hyviä tuloksia.

Itse olen tarkistanut luulojani monesti muiden muassa Puhdin tai Synlabin testipaketeilla. Mielellään menisin HUSlabiinkin, jos siihen avautuisi mahdollisuuksia. Seuraan nukkumistani ja sen muutoksia siinä missä verenpainetta ja montaa muuta asiaa.

Vastustuskyvyn testipaketti paljastaisi niitä tekijöitä, joilla ihmisen vastustuskyvyn heikkeneminen on perusteltavissa. Millaisella ruokavaliolla ja toiminnalla mittausarvoja saataisiin hilattua paremmiksi ilman luuloja ja virheellisiä tietoja.

Useilla tarjolla olevilla, edullisilla jopa ilmaisilla testipaketeilla siirryttäisiin yksilöllisempään terveyden ylläpitoon, eikä vain arvailuihin byrokratian säätelemin keskivertosuosituksin.

Tavoitteena voisi olla vaikkapa 25 prosentin asiakasmäärän lasku sairauskeskuksissa. Silloin saattaisi löytyä lääkäriltäkin aikaa sairastapauksille enemmän kuin 15 minuuttia.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 29.11.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Lisää aiheesta;

Alustataloutta voisi käyttää myös hyvän luomiseen – millainen olisi yhteiskunnan näkökulmasta hyvä alusta? – MustRead

Tekniikka kehittyy ja ohjaa meidät pois keskivertoisuuden kierteestä kohti yksilöllisyyttä

Supertietokoneet mahdollistavat yksilölliset syöpähoidot

Ja nyt liikkeelle

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: finnradio.fm, terveydenhoito, sairaudenhoito, Lääkäriliitto, vaihtoehtohoidot,

Tabletti ja työkalulaukku kuuluvat yhteen kuin paita ja peppu

Perjantai 19.11.2021 klo 10:19 - Kauko Niemi

Rumpu_IMG_E09851.jpg

 

Parin viime viikon uutisia on hallinnut Suomen historian toiseksi suurin yrityskauppa. Woltin siirtyminen yhdysvaltalaiseen omistukseen seitsemällä miljardilla eurolla. Todellista rahaahan ei kukaan tiedä, sillä rahaa ei kaupassa siirtynyt, vaan osakkeita.

Tosin ostajan Doordashin osake ampaisi heti yli 12 prosentin nousuun, vaikka New Yorkin pörssi oli muutoin alavireinen.

Airbnb on hotelliyhtiö, jolla ei ole ensimmäistäkään hotellia. Uber on taksiyhtiö ilman takseja. Wolt toimittaa ravintolaruokaa kotiovelle, vaikka yhtiöllä ei ole ravintoloita eikä lähettejä.

Moni vanhoilla ajatuksilla varustettu kommentoija on ihmetellyt, että miten joku reppuselässä fillaroiva tyyppi voi tehdä noin arvokasta työtä. Mikä tuollaisen touhun arvoa voi oikeesti kasvattaa?

Samaa asiaa sivuten jo muutama viikko sitten kirjoitin, että erilaisia alihankintaketjuja rakennellaan ja suunnitellaan kun toimitellaan nettikauppapaketteja silloin kun ehditään. Mutta tilaisinko vaikka hiivaa nettikaupasta kesken leipomisten, kun huomaisin unohtaneeni sen edellisellä kauppareissullani ja saisin sen ehkä ylihuomenna – no en tilaisi.

Voisin tilata hiivani woltin kautta ja saada sen puolentunnin kuluttua. Veikkaukseni on, että koronan hiljennettyä sitten joskus, ravintoloden ruoka-annokset eivät ehkä olekaan kuljetuksen keskiössä. Viime viikolla Turussa K-kaupat ja Wolt aloittivat yhteistyön. Toisaalta hämeenlinnalainen ravintola irtisanoi yhteistyön, koska kokee koko ravintolan toiminnan bulkkiutuvan.

Kehityksen ytimessä onkin se informaatio ja viestintä, minkä tilaaja kokee oikeana ja täsmällisenä. Toisaalta systeemi kerää tietoja käyttäjistä ja osaa tarjota palveluaan parhaalla mahdollisella tavalla. Siis paljon muuta ja syvempää kuin millainen fillarikuski tilausta toimittaa.

Tuttavani ilmalämpöpumppu pitää naksetta ja räminää ja takuu on vielä voimassa. Erinäisten selvittelyjen jälkeen päästään sopuun, että tietyn osan vaihto auttanee asiaa. Osan vaihtopäiväksi sovitaan parin viikon päästä oleva perjantai.

Perjantai tuli ja mitään ei kuulunut. Soitto huoltomiehelle – ai sorry unohdin ilmoittaa, että tarvittava osa ei olekaan vielä tullut. Ehkä aika tyypillistä ja normaalia asiakkaan unohtamista, kun taustalla ei ole minkään valtakunnan alustajärjestelmää.

Sen sijaan oma kokemukseni parin viikon takaa, kun kuivausrumpuni jätti vaatteet kuivaamatta ja vesisäiliöön ei ilmestynyt tippaakaan vettä.

Tein perjantaina huoltotilauksen tietenkin netissä Siemensin kodinkonehuoltoon. Netissä sen takia tietysti, että siellä olivat kaikki tarpeelliset tekstikentät, mitä huollon yhteydessä tarvitaan. Ja olihan siellä toivottu huoltoajankohtakin.

Tuotapikaa tulee vahvistus tilaukselle, mutta huoltoajankohdaksi esitetään haluamani päivän seuraavaa aamua klo 07:00 – 12:00 ja luvataan täsmentää ajankohta myöhemmin. Tässä vaiheessa olisi ollut vielä mahdollisuus muuttaa ajankohtaa.

Sunnuntai-iltana tulee viesti, että tiistaiaamuinen huoltokäynti tarkentuu 07:00 – 09:00 välille. Maantantaina tulee viesti, että huoltomies Kari soittaa huomenaamulla ja tarkentaa ajan ja minun koneeni on Karin aamun ensimmäinen huoltokohde.

Puhelin soi tiistaiaamuna 07:20 ja Kari tarkentaa, että voiko pian tulla. Hän saapui 07:40 ja homma oli valmis 08:10. Lähtiessään huoltomies tarkistaa tabletistaan tiedot ja kysyy voiko laskun lähettää sähköpostilla. Karin lähettyä noin 10 minuutin kuluttua sähköpostiini kilahtaa lasku.

Kokonaan eri asia on sitten Siemensin markkinointilupaus, ettei kone tarvitse muuta putsausta kuin nukkasihtien siivoamisen.

Veikkaukseni on, että kohtuullisen pitkälle kehitetty alustajärjestelmä piti minut erittäin tietoisena ja ajantasalla tapahtumien kulusta. Toinen veikkaukseni on, ettei Kari ole Siemensin palkkalistoilla, vaan käyttää Siemensin alustajärjestelmää. Kolmas veikkaukseni on, että toivotun ajankohdan siirto takasi Karille useamman keikan Kantakaupungin alueella, eikä aikaa kuluisi turhiin ajeluihin ympäri pääkaupunkiseutua. Huom näille ajatuksilleni ei ole faktista taustatietoa.

Missä kaikessa muussa toiminnassa olisikaan syytä rakentaa vastaavaa. Huoltotoiminnan wolt pienille huoltoyhtiöille tai yksittäsille kodinkonekorjaajille tai vaikkapa sille fillarikorjaajalle, joka autosssaan päivystää Uimastadikalla ja korjaa fillarit sillä aikaa kun on uimassa. Vain kekseliäisyydestä kiinni. Maailma on täynnä asioita, joita nykyihminen ei välttämättä halua tehdä itse alusta loppuun.


 Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 22.11.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Lisää aiheesta:

Pienille kahviloille yhteinen alusta

Ruokalähetin toiminta ja tienestit

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, alustatalous, Siemens, Wolt, Doordash, Uber, Airbnb,

Lisää kirjoituksia