Onko Teillä kiire

Lauantai 23.5.2020 klo 14:33 - Kauko Niemi

Tähän vastaan heti kättelyssä, ettei todellista kiirettä ole kuin ani harvoin, kun tuli on valloillaan talosi nurkan alla tai kun sydän pettää, on hyvä kutsua palokunta sekä päästä asianmukaiseen hoitoon.

Itse olin muutama viikko sitten ostamassa netistä tuotetta, jonka ostamista olin pohtinut jo kuukausia. Olin siis hyvin tietoinen yleisestä hintatasosta, eri vaihtoehtojen ominaisuuksista. Olin jopa testannut tuotteita livenä.

Siis valmis tekemään päätöksen lähes millä hetkellä hyvänsä, kun sopiva hetki ilmestyy tuolle 200 – 300 euroa maksavalle tuotteelle. Toisaalta olin vannottanut itselleni, että tulen oikein hyvin toimeen ilman tätä tuotetta. Siis minulla ei ollut todellista kiirettä tehdä kauppoja.

Pienenä sivuloikkana tuosta otsikosta sen verran, että viimeisessä vakituisessa työpaikassani oli sisälähettinä vanhempi herra, jota kutsuttiin paroniksi. Paronin keskustelutaidot rajoittuivat käytännössä vain yhteen asiaan. Hän käytävällä vastaantullessa kysyi aina saman kysymyksen – onko teillä kiire. Se oli jonkinlainen muistutus päivittäin – onko ihan tosissaan kiire. Vain onko kiireen näytteleminen vain henkilökohtaisen brändin rakentamista.

Palaan tuohon nettiostokseeni vielä. Huomasin eräänä päivänä, että kahdesta loppusuoralle valikoidusta tuotteesta toista myytiin 30 euron ”alennuksella”. Kyseinen putiikki, oli vain kävelyetäisyydellä, mutta tarjosi mahdollisuutta ostaa netissä ja noutaa myymälästä. Sopi oikein hyvin Korona-aikaan.

Sivuilla oli myös chat-palvelu, jonka kanssa vielä tarkistin asiallisesti muutaman asian toimitustavasta eli noudosta. Aloin tehdä tilausta, kunnes harra chat, nimenä oli Harri, pomppaa ruutuun ja ilmoittaa, että tähän hintaan tuotteita on vain muutama kappale.

Tässä vaiheessa lopetin tilauksen teon. Jos yrityksellä on varaa kampanjoita jotakin tuotetta, niin kampanjaa ei varmasti rakenneta kolmen tai viiden myytävän tuotteen takia. Minulle rakennettiin mielikuvaa, että tilaus pitää tehdä kiireesti, jos meinaa saada tuotteen. Kuitenkaan missä ei mainittu rajoitettu erä tai vastaavaa.

Netissä kiire tarkoittaa lähes poikkeuksetta huijausta tai vähintään perusteetonta hoputusta. Siihen ei kenenkään pidä sortua. Kaikki suuret huijaukset rakentuvat kiireeseen. Silloin kun vielä siedettiin puhelinmyyjiä, niin lähes poikkeuksetta tarjous oli voimassa vain kyseisen puhelun ajan. Sinulla ei ole aikaa eikä mahdollisuutta tarkistaa tai verrata todellista hintatasoa, saati vastaavia tuotteita.

Yhtenä kesänä varasin yöpymistä Savonlinnan Oopperajuhlille, koska matka jatkui seuraavana päivänä eteenpäin. Jokainen majoitusta, jonkin nettipalvelun kautta varannut on törmännyt siihen, että palvelu näyttää jäljellä olevan vain yhden huoneen tai korkeintaan kaksi. Siis jos meinaat saada majoituksen, on se varattava kiireesti per heti.

No minäkin varasin ja kun saavuin sitten viikkojen kuluttua majoituspaikkaan, minulta kysyttiin, haluaisinko huoneen pihanpuolelta vai tuolta metsän puolelta. Huoneita oli edelleen useampia tarjolla. Kiireellä oli saatu minut tekemään varaus siltä istumalta.

Miksi huijarit hyödyntävät kiirettä. Kiire termille on viime vuosikymmenten aikaan rakentunut positiivin mielikuva ihmisestä, joka on aina tehokas ja aikaansaava. Ja etenkin ihminen itse korostaa itseään kiireellä. Todellisuudessa aina kiireinen ihminen on huono ajan ja toiminnan suunnittelija ja samalla myrkyttää omaa sisintään. Hänen ei pitäisi kehua itseään kiireellä, eikä tuntea positiivisuutta, kun huijarit hivelevät häntä kiireellä.

Näin kuvaa Wikipedia kiirettä. Kiire on jännitteinen tila. Kiire on henkilökohtaisesti koettu rasittava tunne siitä, että on toimittava liian nopeasti. Jatkuvalla kiireellä on ruumiillisia ja henkisiä haittavaikutuksia. Mikäli kiire saa aikaan unenpuutetta tai ravinnonpuutetta, kiire voi aiheuttaa välittömiä ruumiillisia vahinkoja esimerkiksi aivoihin.

Merkittävä osa jatkuvan kiireen vahingollisuudesta ihmisille johtuu siitä, että ihmisen elimistö suhtautuu kiireeseen kuten henkeä uhkaaviin stressitilanteisiin. Kiireinen ihminen on jatkuvassa ylivirittyneisyyden tilassa, vaikka tämä stressitila on tarkoitettu vain hetkellisiin suorituksiin.

Jokaisen kannattaa lopettaa oman itsensä kiireellä manipulointi. Parasta olisi poistaa ajatuksistaan koko sana.

Kiireellä on näköjään ollut kysyntää 2000-luvun alussa. Tuolloin on ilmestynyt ainakin kuusi kirjaa, kiireen hallintaan. Nyt moni on kokenut kiireen koronan takia eri tavalla, ja toivottavasti se havahduttaa miettimään mitä kiire oikeasti on.

 

 Sebastian Siukonen: KUN KIIREESTÄ TULI KUPLA - Tarinoita työelämän paradokseista (Books on Demand GmbH, 2009)

 Anja Kulovesi: Kesytä kiire! (Avain, 2007)

 Pertti Puronen: Irti kiireestä (WSOY, 2005)

 Helena Ahonen: Kuka komentaa kelloasi (Kirjapaja 2004)

 Thomas Hylland Eriksen: Hetken tyrannia (Johnny Kniga, 2003)

 Owe Wikström: Läsnäolon taito - johdatus kiireettömään elämään (Kirjapaja, 2002)

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 25.5.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, kiire, huijaus, netissä ei ole kiirettä,

Kolme klikkausta on liikaa ihmiselle

Perjantai 13.12.2019 klo 17:59 - Kauko Niemi

Kun vuonna 1998 aloin täysipäiväisesti toimia sähköisten palvelujen parissa, jo tuolloin statistiikka heti paljasti, että kolme klikkausta on liikaa.

Hierarkkisen ja hyvin jäsennellyn WOW-palvelun kävijätilastot osoittivat nopeasti, että jutun lukukerrat jäivät vaatimattomiksi, jos avaaminen vaati yli kaksi klikkausta. WOW oli Talentumin ja Soneran yhteisyritys.

Ihminen on mieleltään hätäinen. Aivan liian hätäinen. Tähän kun yhdistetään laiskuus ja piittaamattomuus, on tulos jopa katastrofaalinen. Sehän näkyy ja tuntuu päivittäin somepalveluissa. Kirjoitetaan suoraan mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa ilman että harkittaisiin tai arvioitaisiin pätkääkään nähdyn viestin sisältöä.

Somessa hätäiset ihmiset myös paljastavat yllättävän helposti omia asenteitaan. Jotkut jopa tietoisen harkitusti. Näin hätäisyyttä hyödyntävät henkilötasolla muun muassa poliitikot. Yksittäisten kavereiden ruoka- ja juomatottumukset ovat helposti näkyvissä. Samoin paljastuu poliittinen suuntautuneisuus sekä koko asennemaailma.

Markkinointi perustuu suurimmalta osalta ansoihin, missä hätäisen ihmisen heikkoutta käytetään härskisti hyväksi. Viimeisin esimerkki vaikkapa Black Friday.

Sinulla on päivä aikaa saada 70 prosentin alennus tuotteesta, jota et edes tarvitse. Tekee vaan mieli ja menet ja ostat, kun halvalla saa ja vain tänään. Totuus on toinen. Mustan perjantain alennukset olivat vuonna 2018 keskimäärin 16 prosenttia. Samoja tuotteita myytiin parin kuukauden marginaalilla samoilla hinnoilla, jopa halvemmalla.

Tänä vuonna Gigantti pisti palvelun nimissä asiakkaansa nettijonoon. En odottanut 12 minuuttia, eikä kuplastani löydy yhtään ihmistä, jota nettijonotus olisi kiehtonut.

Jos hätäilysi, oman mielen manipulointi ei ole hallinnassasi ja suunnittelet aloittavasi osakesäästämistä, niin suosittelen ensin kurssia, missä saat hätäilysi hallintaan. Pörssikurssien keikuttelu kuuluu pelin henkeen ja silloin ei piensijoittajan kannata hötkyillä.

Markkinakoneistot seuraavat sinua, jos annat niiden teknisesti mahdollisuuden seurata. Kuinka usein hotellihuonetta varatessasi, saat tiedon, että juuri tätä huonetta on tällä hetkellä yksi kappale jäljellä, siis juuri tuona tarvitsemasi yönä.

Ja kuinka usein huipputarjous päättyy puolilta öin ja sinulla ei ole mitään mahdollisuutta saada sen jälkeen huippualennusta. Kas kuinka ollakaan seuraavana päivänä kampanjalle on tarjolla jatkoaika. Ja parin viikon kuluttua hinta on edullisempi ilman mitään hätäilytarjouksia.

Koneet seurasivat minua, kun etsin sopivaa lentoa Helsingistä Wieniin. Ensimmäinen hinta oli 224 euroa. Tietojärjestelmät huomasivat, että minulla oli tietty sama aikataulu ja että tosissaan tarvitsin tuon lennon. Kyse ei enää ollutkaan niin sanotusta dynaamisesta hinnoittelusta lentokoneiden täyttöasteiden mukaan, vaan maksimihinta ko lentoa tarvitsevalta. Muutamien nettihakujen jälkeen hinta olikin jo  356 euroa.

Tämän jälkeen kadotin tietoni eli salatulla yhteydellä asetin olinpaikakseni Dublinin ja kas, lennon hinta Helsingistä Wieniin oli 162 euroa, jonka sitten ostin ja käytin.

Vanha sanonta sanookin, että hätäillen tulee vain kusipäisiä lapsia. Todelliset huijarit tämän tietävät ja liki pakottavat hätäisen ihmisen tekemään päätöksensä heti. Silloin kun jollakin tavallisen asian päätöksellä on jonkun toisen asettama kiire per heti, niin kellojen pitäisi soida. Todellinen kiire on vain sairaalaan, kun sydämesi pysähtyy.

Hyvä esimerkki on vaikkapa koirien pentukauppa. Miten voi olla mahdollista jatkuvista varoituspuheista huolimatta ja tuomioistuinten päätöksistä huolimatta, että pentutehtailu jatkuu aina vaan voimakkaana?

Ihminen kun saa koirakuumeen, niin se söpö koiranpentu on saatava heti ja tarjouksia ovat netit pullollaan. Oikea aika päätöksestä järkevään pennun saantiin vastuulliselta kasvattajalta on noin 10 kuukautta. Sama tilannehan on myös helposti autokuumeen kanssa. Uusi auto on saatava heti vaikka vanhalla pääsisi aivan hyvin paikasta A paikaan B.

Jos nyt olet ostamassa mitä tahansa konetta ja vanha koneesi on toimintakuntoinen tai jos ei ole niin käytä ystäväsi pakastinta julkisia pesuloita tms. Harkitse rauhassa mitä ominaisuuksia oikeasti tarvitset.

Valitse sopivat vaihtoehtoiset tuotteet. Tee reilusti nettihakuja ja muodosta itsellesi se hinta, jonka olet valmis maksamaan valitsemistasi toiminnoista ja sen jälkeen olet valmis tekemään päätöksen hätäilemättä ja faktoihin perustuen ja lankeamatta myyntimiehen painostukseen, kun sopivan hintainen paketti osuu kohdallesi. Eikä varmasti harmita.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 16.12.2019  alkaen ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, hätä, huijaus, some,

Tunnistatko huijauksen ja kehumisen rajan

Sunnuntai 9.12.2018 klo 10:34 - Kauko Niemi

Huijauksen anatomia on kirja, jota parhaillaan luen. Kirjaa lukiessa välttämättä tulee mieleen kysymys missä menee viestinnässä ja markkinoinnissa yleensä huijauksen ja kehumisen raja?

Kirjan kirjoittajat mentalistit Pete Poskiparta ja Jose Ahonen eivät vahingossakaan ihannoi huijauksen jaloa taitoa, mutta antavat riittävästi omia ja muita esimerkkejä, kuinka meitä jatkuvasti huijataan.

Huijaamisen anatomia perustuu kolmeen keskeiseen asiaan - kiireeseen, kehumiseen ja auktoriteetteihin vetoamiseen. Kuinka usein oletkaan törmännyt vain sinulle nämä kaksi viimeistä lentopaikkaa tai hotellihuonetta hyvään asiakashintaan. Ja kas viikon kuluttua samassa hotellissa on huoneita vieläkin edullisemmin. Onko tämä markkinointia vai huijaamista.

Juuri tällä hetkellä Viagogo myy Club for Five:n joulun kirkkokonserttilippuja reippaaseen ylihintaan, vaikka kyseinen ryhmä ei tänä jouluna esiinny yhdessäkään kirkossa. Eikä varmastikaan ole sattumaan, että Viagogo palvelimet ovat Yhdysvalloissa ja päämajaa pidetään EU:n ulottumattomissa, Sveitsissä.

Meitä vaan huijataan tässäkin lippukaupassa, vaikka somessa kerrotaan ikäviä kokemuksia ja varoitellaan harvase päivä.

Kirjan kirjoittajat ovat olleet mukana monissa TV-ohjelmissa, missä vain yksinkertaisesti todistetaan, kuinka helppoa hyväuskoisia ihmisiä on erilaisissa tilanteissa huijata. Tosin näissä esimerkkitapauksissa tilanne palautetaan alkuasetelmiin ja osoitetaan opiksi ja ojennukseksi kauppiaille, vartioille millaisiin asioihin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota.

Tekniikkakin tulee avuksi, eikä enää ole niin yksinkertaista ostaa tuote kaupasta. Palata seuraavana päivänä kauppaan, ottaa hyllystä tuote ja mennä kuitin kanssa palauttamaan se kassalle ja saada rahat takaisin, vaikka alkuperäinen tuote onkin kotona.

Siis teknisesti huijaaminen on äärimmäisen helppoa. Vaikeaksi sen tekee omatuntomme ja myötäelämisen taito muita ihmisiä kohtaan. Sisäinen minämme ei kestä huijaamista. Ei ainakaan niin pitkälle, että toiminta täyttäisi rikoksen merkit.

Valkoisia valheita ja lööperiä puhumme jatkuvasti, mutta se kuuluu eläinkunnan ominaisuuksiin väistellä hankalia tilanteita. Muistan kun pikkupoikana innokkaana kerroin kotona, että olin aivan saamasillani siipirikon sorsan kiinni. Isäukko tuossa vaiheessa opasti, että se vain huijasi sinut pois poikueensa läheltä.

Viime viikolla Ilta-Sanomat uutisoi suomalaisnaisesta, joka oli tavannut sympaattisen ruotsalaismiehen Thaimaan Phuketissa. Erilaisten tarinoiden seurauksena nainen oli siirtänyt miehelle 15000 euroa rahaa, kunnes totuus alkoi paljastua.

Vanhempi väki muistaa Suomen rikoshistorian tunnetuimman huijarin Ruben Oskar Auervaaran. Hän vietti kaikkiaan yli 26 vuotta vankilassa, mutta sai aina vaan naisia huijatuksi.

Auervaaran ja monen muun tapauksessa on kyse ihmisistä, jolla omatunto ei toimi eikä ole minkäänlaista myötäelämisen taitoa. He eivät siis tunne mitään ja siksi  voivat taitavasti manipuloida ja jopa nauttia siitä. Monet heistä onkin saanut psykopaatin luokitusarvion. Ja silloin ollaankin jo pitkällä rikosten tiellä.

Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan” otsikoi Hesari päättyneellä viikolla juttua, missä naiset kertoivat tulleensa huijatuiksi.

Mutta palaan tuohon alkuperäiseen ajatukseen, kuinka tietoisesti huijausmetodeja käytetään normaalissa viestinnässä. Kuten vaikka pyramidihuijaukset tai saamani sähköpostiviesti pari päivää sitten – vain muutamassa päivässä saat penikseesi 5 cm pysyvää pituutta?

Tuo kiire-kriteerin tietoinen toteuttaminen markkinoinnissa on jokapäiväistä. Samoin kehuminen, siis sinun kehuminen. Auktoriteetteihin vetoamista löytyy joka kulmalta, nimittäin jonkinlainen tutkimus. Tutkimus siinäkin tapauksessa, että asiaa on kadulla kysytty viideltä ihmiseltä. Olennaista on myös se, että some tarjoaa nopeat ja tehokkaat työkalut, eikä tarvitse käyttää hitaita lehti-ilmoittelua kuten aikoinaan Auervaaran piti.

Enitenhän tietysti huolestuttaa se, miksi emme kerta kaikkiaan pysty heti tunnistamaan huijareita. Sisäinen mekanismimme on vaan jopa onneksi niin voimakas, ettemme jaksa epäillä kaikkea mahdollista. Jos epäilisimme kaikkea, olisi eläminen tuskaista. Ja sitähän enemmän ja vähemmän tunteettomat lajitoverimme käyttävät huijauksessa hyväkseen.

Jos joku on liian hyvää ollakseen totta, niin se ei ole totta.

 Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 10.12.2018 klo 06:15 ja 20:15 (Espanjan aikaa).

 

 

 

 

 

 

1 kommentti . Avainsanat: huijauksen anatomia, huijaus, Pete Poskiparta, Jose Ahonen, Auervaara, Viagogo,

Ennakkoon vai jälkikäteen ennakkotapauksena

Sunnuntai 11.11.2018 klo 10:14 - Kauko Niemi

Lainsäädännön periaatteena näyttää jatkuvan, että kirjanoppineiden ja lainoppineiden tuottamaa virallista lakitekstiä testataan jälkikäteen ja se saa oikean merkityksen lakituvassa. Silloin kun saadaan ennakkotapauksia per rike.

Kuitenkin elämme uudessa ajassa, missä huijareilla ja välistävetäjillä on huikean nopeat työkalut käyttää tilaisuuksia hyväkseen.

Nyt on selvinnyt yllätys yllätys, ettei sote-lakeja saada hyväksyttyä tämän vuoden puolella ja se merkitsee, että keväiset maakuntavaalit siirtyvät jälleen kerran.

Lakikorjaukset saatiin tällä kierroksella vihdoin ja viimein valmiiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja yli 600 sivullista asiaa siirtyy jälleen kerran perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

Minusta koko paketti pitäisi vielä kierrättää arvioitavaksi sellaisen ryhmän kautta, jonka jäsenet ovat luovia ja ammattimaisia hakkeroinnissa ja välistävedossa. He arvioisivat, kuinka helposti tulevaa lakia kierretään - koukataan oikealta ja vasemmalta ja vedetään välistä. Millaisia ”epävirallisia” sovelluksia kannattaa ryhtyä heti rakentamaan sairaiden höynäyttämiseksi. Ja ennen kuin tavallinen ihminen tajuaa mistä on kyse.

Nythän ei Sotella sinänsä olisi kiirettä parille ylimääräiselle kierrokselle.

Loppuviikosta ilmestyi mielenkiintoinen kirja huijaamisesta. Tekijöiden Pete Poskiparran ja Jose Ahosen mukaan kirja ei ole ohjekirja, kuinka helposti voit huijata vaan se pikemminkin antaa valmiuksia huijauksia vastaan. Hyvään huijaukseen kuuluu kuitenkin peruselementteinä kiire, auktoriteetti ja kehuminen. Niillä pääsee pitkälle.

Rehellisyys maan perii, mutta silti kaikki valehtelevat päivittäin. Ketkä meitä oikein huijaavat, miten ja miksi se tuntuu olevan aina vain yhtä helppoa?

Mikä osa huijaamisesta on jopa luonnon ja yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätöntä ja milloin valkoinen valhe muuttuu petokseksi? Tätä rajanvetoa käyvät kirjassaan kaksi rehellistä huijaria, mentalistit Pete Poskiparta ja Jose Ahonen.

Millainen ihminen huijaa tosissaan ja voiko tämän tunnistaa etukäteen? Miten on mahdollista, että taitava huijari saa muutaman päivän tuttavuuden jälkeen tyhjennettyä uhrinsa tilit ja miksi miljardiluokan illuusiotaloutta harjoittava yritys voi toimia vuosia ennen kuin sen ympärillä herätään todellisuuteen?

Ihan käytännössä - mitä onkaan tapahtunut jo muutamassa kuukaudessa sen jälkeen, kun uusi niin sanottu taksilaki tuli voimaan. Lain tavoitteena oli vapauttaa taksiliiketoiminta, jonka seurauksena hinnat alenevat ja palvelu nopeutuu ja paranee.  Todellisuudessahan koko suomalaisen taksibisneksen maksaa Kela ja yritykset. Yksityiset ihmiset maksavat kokotoimialan liikevaihdosta vain reilut kymmenen prosenttia.

Yksityinen ihminen pitää tarkempaa huolta rahoistaan, kun toisen kustannuksella matkustava. Joten tämä antaa kokolailla eri lähtökohdan taksibisnekseen kuin annetaan ymmärtää.

Kuinka laki on lähtenyt sitten toimimaan. Kelakyydeistä on kantautunut epäinhimillisiä tapauksia riittävästi. Muun muassa välistävetäjä paljastui viime viikolla, kun yhdelle taksille oli tarjottu Meilahden sairaala-alueella lokakuussa 1 117 tilausta. Hän on hyväksynyt niistä vain 22.

Paimentaakseen palveluista lipsuneita välityskeskuksia Kela on joutunut määräämään sakkoja. Palveluiden puuttumisesta ja kyytien epäonnistumisesta on annettu jo neljä 10 000 euron sakkoa.

Trafin kyselyn mukaan tilanne on toki parempi kuin lehtiotsikot antavat ymmärtää. Liikennepalvelulaki on tuttu reilulle 40 prosentille vastaajista, pääkaupunkiseudulla yli 60 prosentille. Kyselyyn vastanneista kaksi kolmesta koki saaneensa tarvittavan tiedon ja pystyneensä muodostamaan kuvan taksimatkan kokonaishinnasta ennen matkaa. Täytyy muistaa, että tietämättömiä on myös helpompi huijata.

Toistaiseksi taksiliikenteessä ei ole tapahtunut mitään merkittävää hintatason muutosta.

Eilen lauantaina uusi lakiehdotus kokoontumisista sai jälleen huutia perustuslakiasiantuntijoilta, kuinka huonosti laki on valmisteltu ja kokoontumisvapautta rajoittavaksi.

Nyt voisi kysyä olisiko ollut mahdollista laatia ymmärrettävämpää taksilakia. Sote paketissa on yli 600 sivua tekstiä. Kukahan senkin soveltamisen hallitsee, ennen kuin välistävetäjät ehtivät käyttää tilaisuutta hyväkseen.

Ps – Itse kuulun niihin henkilöihin, joille taksimatkustaminen tulee kyseeseen viimeisessä hädässä. Uutta taksilakia en ole vielä uskaltanut kokeilla. Ja kokeilu vaatisi paljon lisäymmärrystä. Ainoa toivo on, että tutustuttuani eri nettitilausjärjestelmiin, TaksiHelsinki, UBER, Yandex jne, löydän jonkin luotettavan taksin tilaustavan.

 Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 12.11.2018 klo 06:15 ja 20:15 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.

 

 

Lue myös
http://kauko.niemi.palvelee.fi/blogi/2018/5/27/24943

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: laki, välistävetäjä, huijaus, lainvalmistelu, Taksi,

Koirat: Huijarit vaihtoivat parkkipaikat nettiin

Perjantai 17.8.2012 klo 17:18 - Kauko Niemi


Parkkipaikat koiran ostopaikkoina vaihtuivat nettiin. Erona on vain se, että koiran ostaminen anonyymiltä myyjältä parkkipaikalta sait koiraa muistuttavan eläimen. Nettiostoissa et saa eläintä vaan menetät rahasi.

Kanta-Hämeen poliisilaitos kehottaa suomalaisia tarkkaavaisuuteen ostaessaan koiraa ulkomailta. Koiraa ei usein nimittäin tule, vaikka raha vaihtaisi omistajaa.

Tällä viikolla kirjattiin Hämeessä kaksi tällaista koirahuijausta, poliisi kertoo.

Ensimmäisessä tapauksessa suomalaisostaja teki koirakauppaa Kreikasta. Kauppaneuvottelut käytiin sähköpostilla, minkä jälkeen suomalainen lähetti ”myyjälle” 375 euroa koirasta ja vielä 500 euroa häkistä.

Toinen tilasi Espanjasta Yorkshiren terrierin ja maksoi 185 euroa. Myyjä pyysi vielä 800 euroa kuljetuksesta ja muista kuluista. Koiraa ei Suomeen ole kuulunut.

Koiran hankkimiseen liittyy aina sekä lain noudattamista sekä moraalisia että eläinsuojelullisia kysymyksiä. Kuka hankkii itselleen haukkuvan tuotteen, jolle ei ole olemassa mitään tuotevastuuta, jonka taustasta ja eläinsuojelullisesta asioista ei ole harmainta aavistusta, jonka lainmukaiset terveysdokumenteista ei ole tietoakaan.

Muutaman satasen menetys on loppujen lopuksi pieni sakko ja muistutus hyväuskoisuudesta ja perin tyhmästä toiminnasta, jossakin hetken hurmoksessa.

On vaikea uskoa, että joku koiraharrastaja tai koirakokemusta omaava hankkisi koiran tuntemattomalta netistä pitkän ja vakaan harkinnan tuloksena tietäen vastuunsa koirasta seuraavat 10 vuotta.

Miten ihmeessä tämä valistus menisi jakeluun, että koiran hankinta on vastuullinen prosessi. Koira hankitaan ensisijaisesti vastuulliselta kasvattajalta kaikkine dokumentteineen.

Tai jos hankit lemmikkisi eläinsuojelullisista syistä kotimaasta tai ulkomailta, niin käytä vastuullista järjestöä, joka on valvonut ja varmistanut koiran terveydelliset ja kaikki lainmukaiset asiat kuntoon.




Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koira, koiran hankinta, huijaus, netti

Käsirahalla koirat kiertoon

Keskiviikko 9.5.2012 - Kauko Niemi

Pakko jatkaa oikeastaan siitä mihin kaksi viikkoa sitten jäin. Nettihuijarinainen sai aikanakin 114 hyväuskoista, koirainnokasta ansaansa.

Seuraavana poliisi selvittelee nyt tapauksia, missä koirasta maksetaan käsiraha, saadaan pentu itselle ja pian se on jo myynnissä, eikä loppumaksusta ole tietoakaan - eikä aikomustakaan koskaan maksaa. Kauppa tehdään väärällä nimellä ja muutoinkin väärillä tiedoilla.

Mikä ihme tekee koirakaupan osapuolet niin sokeiksi, ettei malteta, haluta tai osata tehdä papereita kuntoon ja tarkistaa oikeellisuuksia.

Nettihuijaksia on tehty jo pitkään ja koiran alkuperästä satuiltu mitä sattuu. Suorissa nettikaupoissa se valokuvissa niin söpö pentu jää yleensä saamatta. Tuskin sitä on koskaan edes ollut olemassakaan.

Norjassa liikkui pari vuotta sitten koiravaras, joka myi hyvistä kodeista ja hyvän kasvatuksen saaneita luotettavia koiria, jotka eivät nyt vaan sattuneet olemaan myyjän omia.

Koira on tunteettomalle huijarille vain kauppatavaraa ja sen ympärille on helppo rakentaa markkinointi-ihmisten suosima tarina. Tällainen tarina uppoaa koirakuumeessa kieriskelevään ihmiseen kuin kuuma veitsi voihin. Huijauksen helppoutta kiihdyttää se, että koira on saatava heti – onhan se niin ihanan söpö.

Perussääntönä voisi pitää, että ani harvoin koiran voi saada kuin maitotölkin supermarketista heti mukaansa.  

Se kuinka koirakauppa pitää tehdä, ei tarvitse itse keksiä. Suomen kennelliiton sivuilta on saatavissa muun muassa seuraavia valmiita sopimuspapereita.  Kannattaa panna jäitä hattuun ja aina pitää tehdä kirjallinen sopimus ja tarkistaa ostajan tai myyjän henkilöllisyyden oikeellisuus.

Kennelliiton valmiit lomakkeet ovat pdf-muotoisia.
Osan lomakkeista voi tallentaa täytettyine tietoineen omalle koneelle. Tallennettavan lomakkeen nimen perässä on merkki (T). Tallentaminen edellyttää, että sinulla on Acrobat Reader –ohjelmasta versio 8.0 tai uudempi.

Sopimus koiran kaupasta (T)
Köpeavtal för hund (T)

Sopimus nartun sijoituksesta
Lisäehdot sopimukseen nartun sijoituksesta

Sopimus uroksen sijoituksesta
Lisäehdot sopimukseen uroksen sijoituksesta

Fodervärdsavtal för tik
Fodervärdsavtal för hane

Sopimus koiran astutuksesta
Avtal om betäckning av tik  

Jalostusoikeuden (kasvattajaoikeuden) luovutussopimus / Överlåtelse av avelsrätten (uppfödarrätten)  

Osamaksusopimus

Lue myös:

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: huijaus, koira, käsiraha, koirakauppa