Verkkokauppa ei olekaan enää mikään pieni sivujuonne

Lauantai 9.4.2022 klo 9:34 - Kauko Niemi

 

Koronan myötä suomalaisista on tullut vaativia verkkokaupan asiakkaita. Korona on mullistanut suomalaisten tavan tehdä ostoksia: verkkokauppa on juurruttanut lopullisesti paikkansa suomalaisten ostokäyttäytymisessä.

Suomalaisten huomattava enemmistö edellyttää nyt, että verkko-ostaminen sujuu helposti. Useampi kuin seitsemän kymmenestä suomalaisesta kertoo arvostavansa toimivaa verkkokauppaa enemmän kuin ennen, paljastaa tuore, valtakunnallinen teknologiayhtiö Qvikin kuluttajakysely.

Koronan rajoitukset olivat verkkokaupan kehityksen merkittävä boosteri. Jopa nekin shoppailusta niin tykänneet henkilöt joutuivat turvautumaan useissa tapauksissa nettiin puhettakaan niistä, jotka silloin tällöin tekivät ostoksia netissä pakosta tai laiskuuttaan.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana 73 prosenttia suomalaisista on ostanut tai tilannut tuotteita verkon kautta. Kaiken kaikkiaan 80 prosenttia suomalaisista on ylipäätään joskus käyttänyt nettikauppaa.

Meistä jokainen on varmasti ärsyyntynyt joskus vaikeaselkoisesta nettikaupasta ja etenkin niistä, jotka yrittävät kalastaa useampia tuotteita ostoskoriin ja sekoittaa koko ostostapahtuman hallinnan. Todellisuudessa yksikään verkkokauppa ei voi tietää mitä asiakas on oikeasti hakemassa. Pelkkää tyrkytystä.

Varmasti yksi haasteellisimpia toimialoja on ruokaostosten verkkokauppa. Kun viimeksi kävin Kaaren Prismassa, niin hyllyjen välissä oli keskipäivällä ehkä enemmän nettitilausten kerääjiä kuin suoria asiakkaita. He kyselivät toisiltaan – mitähän tämä tarkoittaa.

Itse olen kahdesti kokeillut ruokatarvikkeiden tilausta netistä ja kumpikin kerta meni täysin pieleen. Pakettiin oli työnnetty täysin käsittämättömiä korvaavia tuotteita.  Kuten vaikkapa maksa korvattu karjalanpaistilla. Henkilökohtaisesti keräämiäni tuotteita ei ikinä joudu ostoskotiin lukematta tuoteselostetta tai tietämättä sen sisältöä.

Ruokanettikaupan uusin tulokas on norjalainen Oda. Tuntuu järkevältä, ettei tuotteita asetella hyllyyn ja sitten taas kerätään hyllystä. Tavara lähtee suoraan varastosta ilman välivaiheita. Aika näyttää onko tämä tulevaisuuden suunta.

Vaateiden nettikauppa asettaa myös haasteita ainakin minunlaiselle, muhkuraisen bodyn omaavalle henkilölle ja vaatiikin kaupalta selkeitä mittoja kamppeiden koosta.

Nyt julkistetun selvityksen mukaan verkkokaupoilta odotetaan laadukasta palvelua aina kotiovelle asti. Kuluttajien mielestä verkkokaupoissa esimerkiksi toimitusta ja noutoa koskevat vaihtoehdot ovat puutteellisia. Tämä harmitti miltei joka toista vastaajaa.

 Myös verkkotilausten seurattavuus on suomalaisille nyt tärkeää. Lähes joka viides kyselyyn vastanneesta arvostaa nyt sitä, että tilauksen etenemistä ja toimitusta voi seurata helposti.

Sehän on selvääkin selvempi, ettei kukaan järjestä omaa päivittäistä aikaansa niin, että pystyy odottamaan tilaamiaan mannaryynejä neljää tuntia. Fyysinen kuljetus onkin se yksi suurimmista nettikaupan pullonkauloista. Erityisesti luottamus niihin aikoihin, joita on luvattu. Noutolokerikot pelastavat usein tästäkin pälkähästä

Uusia tekniikoita on toki otettu käyttöön ja kopioitu woltilta. Pystytään näkemään missä kuljetus vaeltaa. Tosin nekään ei tuota täydellisesti suunniteltua mielenrauhaa. Tämä nettikaupan osa-alue on veikkaukseni mukaan edelleen se jossa tapahtuu vielä paljon.

Tuore kysely osoittaa, että verkkokauppa kiinnostaa, vaikka yhteiskunta on palaamassa vapaaseen menoon. Lähes puolet kyselyn vastaajista uskoo tekevänsä aiempaa enemmän ostoksia verkossa myös korona-ajan jälkeen. Edellisessä tutkimuksessa, kaksi vuotta sitten,  hieman yli kolmannes oli tällä kannalla. Puolet kyselyn vastaajista on tänä vuonna tehnyt enemmän ostoksia verkossa kuin aiemmin.

Itselleni tyypillinen nettiostos, jota en missään nimessä menisi kauppoihin katselemaan ja ihmettelemään, on jokin laite tai kone. Sellaisen ostaminen saattaa kestää puolikin vuotta. Kun olen päättänyt mitä ostan, niin haarukoin sille sopivan hinnan. Verkkokauppojen hinnat vaihtelevat ainakin viikoittain. Kotimaisten ja ulkomaisten nettikauppiaiden hinnoittelusta pystyy kuitenkin nopeasti haarukoimaan minulle käypähinnan.

Tuorein esimerkkini kun viime vuoden lopulla tuli selväksi, että valokuvani tarvitsevat vajaan vuoden sisällä lisää tallennustilaa, aloin seuraamaan tilannetta. Viime viikolla erään ketjun tarjous osui maaliin. Tuotteita oli nettikaupan mukaan myös muutamassa ketjun myymälässä. Menin myymälään ja hyllyssä ei kyseistä tuotetta ollut, mutta tinkaamisen jälkeen takahuoneesta löytyi ja säästin 103 euroa. Nyt lopetan seurannan – toki vieläkin edullisempia saattaisi tulla vastaan ja säästää kolme euroa lisää.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 11.4.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

Toimitus 14:45

Lauantai 6.11.2021 klo 8:31 - Kauko Niemi

 

 

 

Tein nettikauppatilauksen myöhään sunnuntai-iltana. Maanantaina aamupäivällä saan ilmoituksen, että tilauksesi on valmis toimitettavaksi ja samalla Matkahuollon seurantakoodin.

Seurantakoodi paljastaa, että jossakin odotetaan pakettia kuljetettavaksi ja illan suussa, että paketti on kuljetuksessa Kuopiosta Helsinkiin. Tiistai aamulla huomaan, että pakettini on jo Helsingissä ja odottaa paikallista jakelua tuohon vajaan viiden minuutin kävelymatkan päässä olevaan Alepan (auki 7/24) lokerikkoon.

Tiistai seuranta ilmoittaa 14:04, että paketti oli jätetty lokerikkoon, mutta seurannassa ei ollut avauskoodia. Se tuli tekstiviestinä 15:04.

Näin siis Matkahuolto, mikä ei ollut sattumaa. Sattuu näet olemaan useampi täsmäkokemus Matkahuollosta eri puolilta Suomea tilatuista tuotteista. Tämä vastannee tämän hetken minimitasoa, mitä nettiostosten logistiikalta voi odottaa. Sama kuin menisit kauppaan ja näet kun myyjä ottaa maksun, käärii ostoksen pakettiin tai pistää kassiin.

Siis tiedät kaiken aikaa mitä tapahtuu, vaikka tapahtumat veisivät hieman pidempään. Asiakkaan pitää olla kaiken aikaa kartalla.

Itse en ole käyttänyt  Woltin tai Foodoran ruokalähettien palveluita, mutta käsitykseni on, että pystyt seuraamaan kuljetusta. Yksi kokemus on vähän vastaavasta eli ruotsalaisesta Budbee:stä. Kymmenen toimitusta ennen minua näkyi kännykän kartalla ja missä jakeluauto liikkui.

Algoritmihan se siellä kuitenkin laskeskeli tehokkaimman reitin kaupungissa ja arvioi, miten kauan kuljetukseen menee ja minä seurasin kännykästä. Kuitenkin odottelu kävi aika pitkäksi. Ihmettelyä herätti myös se, että kuski kävi melkein naapurissa, mutta siirtyi taas kauemmaksi.

Kaikki esimerkkini on pääsääntöisesti sitä samaa mitä on toteutettu jo satavuotta.
Kuljetusta katsellaan tuotteen ja logistiikan kannalta eli miten paketti saadaan liikkumaan paikasta toiseen. Pikkuhiljaa onneksi huomataan miettiä myös, miten asiakas sen kokee.

Budbeen kännykkäsovellus sekä Matkahuollon uusittu järjestelmä ovat sentään ottaneet jo mukaan asiakkaan näkökulmaa, kun esimerkiksi Posti vaan kamppailee oman sisäisen organisaation kanssa ja unohtaa asiakkaan - ota tai jätä – näin me toimimme sadan vuoden kokemuksella.

Tällä hetkellä ruokapalvelut sekä ruotsalainen kylmäkuljetuksiin erikoistunut Gordon Delivery eivät pidä palkkalistoillaan varsinaisia kuljettajia, jotka ovat itseellisiä yrittäjiä. Aivan kuin postin jakajat eivät olisi postin palkkalistoilla. Tosin suomalainen byrokratia yrittää parhaillaan kampittaa tämänkin kehityksen.

Asiakkaan aika on kallista, ja käsitys siitä, kuinka pitkän aikaikkunan sisällä pakettia on kohtuullista kotona odottaa, on lyhentynyt, sanoo verkkokauppaa tutkiva Lasse Mitronen Aalto-yliopistosta Ylen artikkelissa.

Ruokaostosten verkkokauppa onkin jo pari astetta vaativampaa. Ruokalähetit käyvät kyllä helposti hakemassa kahvipaketin jostakin. Minun innostus nettiruokaostoksissa loppui ensimmäiseen kertaan. Joku päätti puolestani, että maksan voi korvata palapaistilla. Ei nyt sentään.

Tämän vuoden puolella on aloittamassa Suomessa norjalainen vain verkossa toimiva ruokakauppa Oda, jolla ei sitten ole yhtään kivijalkakauppaa. Nythän K- ja S-ryhmät keräävät nettitilaukset olemassa olevista myymälöistä.

Veikkaukseni on, ettei nykyisillä kärrikuljetuksilla saavuteta koskaan niin tarkkaa aikaikkunaa ja lyhyttä toimitusaikaa, että asiakkaat olisivat tyytyväisiä minuutilleen tapahtuvasta toimituksesta.

Kaikki uudet ratkaisut ovat vielä tulossa ja eiköhän jossakin välivaiheessa kaikilla taloyhtiöilläkin ole pakettiautomaatit jossain päin rakennusta tai jotain muuta vastaavaa.

Hyvin voisi olettaa myös, että hallitsemattomat liikenneruuhkat, ilman saastuttamista välttäen jonkin tyyppisillä sähkökopteriratkaisuja ilmateitse on tulossa.

Joku nerokas keksijä varmasti tekee muskit ja muuttaa nettikaupan voitoksi.

 

 Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 8.11.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Lisää aiheesta:

Tulevaisuus on arvokasta - Wolt myytiin 7 miljardilla

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekoälyn haparoivaa tulkintaa

Lauantai 11.9.2021 klo 12:59 - Kauko Niemi

Minulle pölähti tyrkkyviesti Verkkokauppa.comista. Viestissä tuputettiin kymmeniä pelipöytiä, -tuoleja, itse pelejä ja kaikenlaisia pelikoneita ja -härpäkkeitä.

Pysähdyin tietysti pohtimaan kuka on valinnut minut tällaisen tyrkytyksen kohteeksi. Ainakaan se ei ollut Verkkokaupan postittajahenkilö. Siis joku tekoäly on tulkinnut taidokkaasti käyttäytymistäni verkossa.

Nyt voin paljastaa muillekin teollisille älyille, etten ole koskaan elämässäni pelannut minkäänlaista tietokonepeliä, saati selannut ainuttakaan peli- tai pelikauppasivustoa. Nyt ei ihan osunut. Sen paremmin kuin Elon Muskin automaattisesti ohjautuvat Teslat oikeassa liikenteessä.

Toinen varsin tuore esimerkki missä Facebook on joutunut pahoittelemaan tilannetta sen jälkeen, kun sen videoita luokitteleva tekoälyohjelmisto määritteli tummaihoisia miehiä sisältävän videon merkinnällä, joka kertoi videolla esiintyvän eläimiä, tarkemmin kädellisiä (englanniksi primates). Kädelliset on nisäkkäiden lahko. Ihmisetkin toki lukeutuvat kädellisiin nisäkkäisiin, mutta tavallisesti termillä on tarkoitettu muita eläimiä, kuten erilaisia apinoita.

Yleisesti tekoälyä käytetään työnhakijoiden hakemusten esikarsinnassa. Esille on tullut muun muassa naishakijan äitiysloman aukko ansioluettelossa ja tekoälyn karsinta haastatteluun pääsystä. Pitääköhän tulevaisuudessa työhakukin laatia tekoälyn ehdoilla. Tai siis yrittää urkkia millaisia kriteereitä tekoälylle on annettu.

Aika moni on myös joutunut sosiaalisessa mediassa sensuroinnin kohteeksi, kun jaetussa kuvassa kone on laskenut paljaan ihon määrän liian suureksi ja tulkinnut kuvan pornoksi. Tai suomen kielen tulkinta ja kääntäminen koneelle voi johtaa varsin kummallisiin tilanteisiin.

Ilman tekoälyä taas some-alustoilla ei olisi mitään mahdollisuuksia pitää mitään jöötä. Tuo alun omaan esimerkkiini pystynee lievästi vaikuttamaan. Oma ylioptimistinen tavoitteeni on, etten saisi ainuttakaan tyrkytystä yhtään mistään.

Minulla kun on vielä sen verran vainua tallella, että kun havaitsen jonkun olevan lopussa tai viimeisten sukkieni olevan rikki, niin pystyn toistaiseksi ihan omalla päätökselläni hankkimaan tarvitsemani asiat. Ja sitten kun olen asioinut netistä, tarkistanut ja tuotteen ostanut, alkaa viikon päästä tyrkkyryöppy, mutta turhaan.

Ja vaikkei sinulla olisikaan tekoälytaitoja niin valmiita ratkaisujakin löytyy, joita kannattaa kokeilla josko tietoni ja tekemiseni eivät olisi niin avoinna kaiken maailman seuraajille.

Mainoksia on estettävissä selainten lisäominaisuudella. Adbloggerin käyttöönotto rajaa ainakin jonkin verran, Tosin siitä saattaa olla myös jonkin verran haittaa. Esimerkiksi MTV3 luokittelee mainokset ja uutisensa samanarvoisiksi, joten mainostenetolla etsät myös MTV3 uutisvideot

iPhonen käyttäjän on tärkeää mennä asetuksiin > tietosuoja ja heti alkuun seuranta ja ottaa pois ”salli appien pyytää seuranta.” Itse katselen myös tyytyväisenä F-securen Freedom-sovelluksen raportteja. Tällä hetkellä se on estänyt seurantayrityksiä kolmella laitteellani reilut 120.000 kertaa.

Mutta kaikin mokomin, jos nautit tyrkkyviestinnästä ja et tiedä mitä tarvitset, niin ei muuta kuin kaikki hanat auki. Se ei ole vaikeaa levittää kaikki mahdollinen tieto ja liikkumisesi tekoälyn jauhettavaksi ja muokattavaksi. Toki saanet paremmin kohdistettuja viestejä, jos ei muuta niin ainakin jälkikäteen harmittelunaiheeksi – ai tuollaistakin olisi ollut.

Tekoäly on vaiheessa missä se on hyvä renki, mutta liian useissa tapauksissa erittäin huono isäntä. Siis käyttäjät, ohjelmoijat eivät ole tehtäviensä tasolla. Toisaalta on vain ajan kysymys, milloin keskiöön nousee tekoälyn eettisyys. Tuntuu vieraalta ja kaukaiselta, mutta jokaisen kannatta olla hereillä. Tekoäly koskettaa jo tänään meitä kaikkia. Tekoälyn eettisyys ja ihmisten perusoikeuksien toteutuminen tulisi aina olla tekoälyn käyttämisen lähtökohta. Hiljattain eettisiä ohjesääntöjä tekoälyn käytölle on esitelty niin EU-tasolla kuin osana Suomen tekoälyohjelmaa.

Epätäydellinen lopputulos ei tunnu niin pahalta, jos sen on tehnyt ihminen eikä kone.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 13.9.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

 

 

 

Hitaat muutokset eivät sovi nykyajan hätäiselle ihmiselle

Lauantai 14.8.2021 klo 21:57 - Kauko Niemi

Korona on osoittanut, ettei hätäinen ihminen sopeudu hitaisiin muutoksiin. Minulle kaikki ja heti on ensisijainen toimintamalli nykyihmiselle. Sen enempää ei sitten jaksetakaan. Hetkessä ostetaan uusi asunto, että saadaan etätyöpiste. Hetkessä ostetaan kesämökki, että päästään edes johonkin kotoa. Hetkessä ostetaan asuntoauto, että päästään matkustelemaan.

Korona aikana on pelätty enemmän karanteeniin joutumista kuin itse virusta ja sen aiheuttamia sairauksia. Rajoitukset ovat synnyttäneet mitä ihmeellisimpiä tarinoita, joita on pyöritetty totena ilman faktoja omissa kuplissaan.

Kauppakeskus Redi helmikuussa 2021

Kaikesta tästä on ollut toki se hyöty, että valveutuneimmat ihmiset ovat ryhtyneet opettelemaan valeuutisten tunnistamista ja ajan mittaan muidenkin höynäytettyjen on aika herätä todellisuuteen.

Taudit saisivat olla nykyihmiselle vain lyhyitä onnettomuuksia, jotka eivät mieluusti koske minua ja voidaan parin pillerin jälkeen nopeasti unohtaa.

Siirrytään toiseen näkökulmaan. Varsin uudessa kauppakeskus Triplassa on parhaillaan urheiluliikkeen loppuunmyynti. Kuka nyt jaksaa enää vaakuilla kauppakeskuksissa. Pitkä ja hidas muutos on sielläkin käynnissä, jota itse kauppiaat eivät oikein jaksa sulattaa. Tällä hetkellä vain ruokakaupat pystyvät pitämään päätä pinnalla ja kauppakeskusten erikoiskaupat ovat henkitoreissaan.

Vähittäiskauppakin siirtyy kaiken aikaa nettiin. Henkilökohtainen tyrkyttäminen on jo aikansa elänyttä ja kulahtanutta. Erinomainen esimerkki on Helsingin Sanomissa julkaistu juttu autokauppias Otto Nyströmistä. Renkaanpotkijat ja ajantappajat ovat kadonneet myyntilattialta. Selkeiden ja laadukkaiden kuvien merkitys on korostunut. Trendi on sama kuin asuntokaupassa, jossa kuluttajat hankkivat kaiken tiedon internetistä etukäteen ennen kuin lähtevät katsomaan myyntikohdetta paikan päälle. Otto Autokauppias uskoo netin voimaan, eikä tyrkyttämiseen ja lipeviin myyntilauseisiin. Se on muistutusmarkkinointia.

Riippuen tuotteesta myyntilattialla yhä harvemmin ja pian ei tarvitse käydä koskaan. Suurimman ongelman muodostavat logistiikka-yritykset. Jos Posti ja kumppanit eivät pysty parempaan kuin nykyinen toiminta ne katoavat kuvioista kun todelliset osaajat saavat kuljetushommat.

Facebook kaverini viestitti juuri kuinka Postilta on tullut peräkanaa tekstareita, joissa vannotetaan olemaan kotona, koska paketti toimitetaan jonakin lähiarkipäivänä kotiin klo 8-16. Eihän yksikään nykyihminen voi sietää tuollasta. Entäs kun tilaat pizzan ja Woltilta tulee peräkanaa tekstareita, joissa vannotetaan olemaan kotona, koska pizza toimitetaan jonakin lähiarkipäivänä kotiin klo 8-16. No way!

Ihmiset ovat joka tapauksessa siirtyneet nettiin. Jopa löytyy ruokakauppoja joiden myynnistä yli 30 prosenttia tapahtuu netissä. Logistiikka ei voi elää sata vuotta vanhassa moodissa sitähän hätäinen nykyihminen ei kauaa katsele saati siedä.

Kolmas ja vaikein sektori. Viimeaikojen suurin haaste nykyihmiselle on ilmastomuutos. Kuinka ihminen jaksaa miettiä samaa asiaa, saati tehdä jotain sen hyväksi seuraavat 50 vuotta. Parin vuoden korona jo puudutti suuren osan tämän luomakunnan joka kulmalla olevista diktaattoreista.

Ilmastomuutoksen suurena ongelmana onkin se, ettei ihminen oikein osaa ajatella kuin yhtä asiaa kerrallaan. Siksihän on värkätty vaikka tuo maaginen 1,5 astetta. Kukaan ei oikeasti tiedä onko Golf-virran tämänhetkinen vaimeneminen syy vai seuraus. Kukaan ei oikeasti tiedä millaisia uusia viruksia syntyy lämpimämmässä ilmanalassa. Kaikki luonnon muutokset vaikuttavat kaikkeen vuorovaikutteisesti. Sehän on tosiaan kamalaa yhteen asiaan keskittyvälle lyhyen hetken ihmiselle, vaikka itse sen aiheuttaakin.

Ilmastomuutoksessa tuskin tapahtuu mitään sen seurauksena, että juhlajargonioissa maalataan kaunista vastuullisuuskuvaa ja seuraavana päivänä osavuosikatsauksessa vannotellaan huikean kasvun jatkuvan.

Tulevat vuodet joudumme elämään suurten arvailujen varassa, eikä - minulle ja heti mentaalilla - päästä kovinkaan hyvään tulokseen.

 Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 16.8.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

Millaista yksityisyyttä rakennat tietoisesti tai tiedostamattasi

Lauantai 5.6.2021 klo 19:35 - Kauko Niemi

 

 

Olen vuosien mittaan pohtinut näissä blogeissani useampaankin kertaan tietokoneenkäytöstä ja tietojen kytköksistä siis niin sanotusta tietoturvasta. Tietoturvalla en tarkoita, että joku varastaa sinun tietokoneestasi jonkun yksittäisen tiedon. Se oli keskeisintä tietoturvaa 20 vuotta sitten. Faktat puuttuvat tälläkin kertaa, mutta kannattaa tiedostaa ja seurata missä ja miten mennään.

Nyt sinusta ja käyttäytymisestäsi kerätään kaikki mahdollinen tieto ja algoritmit taitavat tietää elämästäsi enemmän kuin sinä itse tai ne ainakin tulkitsevat sinua tietojesi pohjalta. Osa tiedoista on toki mitätöntä, osa hyvä alusta huijauksille ja osa kiiman kasvattamista ja perustelujen luontia hankinnoille, joita et oikeasti tarvitsisi.

Nettipalvelujen valta tupsahti taas konkreettisesti eteen, kun Youtube tarjosi puutaheinää suomalaisille koronarokotteesta tietoa hakeneille. Perussyynä oli tekoälyn suomenkielen taitamattomuus. Vaatii melkoista medialukutaitoa, kun rokotehaulla saa vastaukseksi raamatun tulkintoja ja salaliittoteorioita. Tietenkin pitää nostaa hattua salaliittoteorioiden laatijoille siinä tapauksessa, että pystyvät hyödyntämään Youtuben osaamattomuutta ja porsaanreikiä.

Nythän on niin, että kaikista nettihauistasi 70 prosenttia antaa sinulle algoritmin suosittaman vastauksen, eikä suinkaan raakaa tietoa jostakin asiasta sinun itsesi tulkittavaksi ja pääteltäväksesi. Joskus se osuu kohdalleen ja antaa sinulle kaipaamaasi tietoa, mutta usein miten hyödyttää joitakin kaupallisia tahoaja.

Nyt ja tulevaisuudessa kannattaa todella miettiä mitä ja miten omia tietoja mieltymyksiä tarjoilee netissä. Kannattaa miettiä mitä toimintatapoja ja tekniikoita on mahdollista käyttää omissa nettipäivityksissään. Ja ennen kaikkea muistaa, että tiedot pysyvät netissä hamaan tulevaisuuteen. Jos vaikka kerrot lapsesi jekkuiluista ja muista tekosista, niin 20 vuoden kuluttua ne saattavat löytyä lööpeistä, kun lapsesi istuu jollakin merkittävällä pallilla.

Tietoturvaohjelmat sekä kaikenlaiset rajoittimet kuten mainostenestäjät (addploggerit) ainakin hidastavat tiedonkeruuta sinusta. Omalla kohdallani F-Securen vpn -ohjelma on estänyt noin 150 000 seuranta yritystä. Hyvänä käytännön esimerkkinä vaikkapa matkalipun ostaminen netistä. Olin aikoinaan menossa Wieniin. Joka kerta kun tarkistin päivän hintaa se muuttui. Ja se muuttui kalliimmaksi, sillä joku jossain tulkitsi, että kaveri on tosissaan. Kun hinta oli kivunnut 340 euroon, niin muutin asuinpaikkani Helsingistä Dubliniin. Kas - lippu Helsingistä Wieniin maksoikin 164 euroa – ostin sen.

Itse olen hyvinkin tarkka paikkatietojen kanssa. Minulla ei koskaan ole yleisesti esimerkiksi puhelimessa paikannus päällä. Vain silloin kun joku sovellus toimiakseen sitä tarvitsee. Kuten vaikka parkkimaksun maksaminen. Ei kenenkään tarvitse tietää missä liikun ja kuinka kauan. Alma-mediakin voisi lopettaa paikannustiedon utelun joka ikisen sivulatauksen yhteydessä. tai tarjota pysyvän kiellon asialle.

Tuoreimmat uutiset ovat pelotelleet muun muassa sillä kuinka Google kerää tietoja sinusta nuuskimalla puhelimessasi olevia kuvia. Ikään kuin helpottaakseen elämääsi kuinka löydät kaikki kissa-kuvasi.

Google paljasti uusia toimintojaan ja teknologioitaan, jotka tavoittavat myös tavallisia Googlen käyttäjiä. Yksi useimpia ihmisiä koskettava muutos koskee Google Kuvat -palvelua ja sitä, miten siellä säilytettäviä valokuvia käsitellään.

Ongelma liittyy siihen, miten Googlen tekoäly tutkii käyttäjien puhelimessa olevia kuvia, tunnistaa niistä vähemmän ilmeisiä yhteneväisyyksiä ja sitten lajitella otoksia ryhmiin. Tällä tavalla Google oppii käyttäjistään hyvinkin tarkkoja yksityiskohtia.

Googlen Cinematic Moments luo tekoälyn avulla lyhyitä videoita ottamalla pari kolme lähekkäin napattua valokuvaa ja luomalla väliin keinotekoisia kuvia. Seurauksena voi olla todellisten tapahtumien vääristyminen.

Kannattaa myös miettiä pistääkö kaikki hedelmät samaan pussiin. Viimeaikaisia huolenaiheita ovat olleet kuinka tietojamme hyödynnetään ristiin eri sovellusten ja toimijoiden palveluissa. Facebook on varsin hanakka keräämään tietoja ja käyttämään niitä ihan omilla ehdoillaan. Kun Facebook osti Whatsupin, niin tietosi kulkevat näiden kahden välillä. Viitteitä tästä on vaikka faktat puuttuvatkin.

Entäs kun googletat ja käytät Chrome-selainta ja Android-käyttöjärjestelmällä olevia tuotteita. Jäljet johtavat samaan sylttytehtaaseen ja takaporteista ei tiedä kukaan mitään varmaa.

Kiusa se pienikin kiusa. Itse käytän viittä eri selainta. Esimerkiksi Facebookia käytän vain selaimella, jonka selaustiedot voi hävittää istunnon jälkeen. Ja selaimena käytän Facebookin vihollisen Microsoftin Edge-selainta. Siis en koskaan käytä Facebookin omaa sovellusta. Vastaavasti Googlen Chrome selainta en käytä kuin yhteen asiointiin. Ja hakukoneenakin käytän muita kuin googlea. Tosin googlen-hakukone on sen verran taitava, että siihen on aika ajoin turvauduttava.

Viimeaikaisten varoitusten joukkoon on voimakkaasti liitetty puhelinnumeron käyttö erilaisissa varmenteissa. Itse en numeroani jaa kuin täysin luotettavissa tapauksissa. Puhelinnumero on minulle yhtä pyhä asia kuin sosiaaliturvatunnus tai pankkitilin numero. Ongelmia syntyy kun puhelinnumeroita kierrätetään ja entinen numerosi onkin jokun toisen hallinnassa.

Siis periaatteena hajotan toimintoja. Toki mitään faktaa ei ole osoittaa, kuinka tehokasta se sitten loppujen lopuksi on. Kaikki facebook päivitykseni ovat tietoisesti julkisia. Sehän pistää automaattisesti miettimään mitä tietoja kannattaa julkaista ja kuinka se rakentaa minun ja läheisteni algoritmeja.

Ylenpalttinen tiedonkeruu johtaa joidenkin arvioiden mukaa kolmen vuoden sisällä aikoinaan Orwellin luomaan utopistiseen maailmaan, missä sinulla ei ole enää yksityisyyttä vaan sinua seuraan jatkuvasti. Kiinahan on jo varsin lähellä tätä tilannetta.

Älä mieti vain silloin kun jotain tapahtuu vaan mieli kaiken aikaa tietojesi jakelua.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 7.6.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Nettikauppiailla riittää haasteita enemmän kuin tarpeeksi

Perjantai 16.4.2021 klo 15:56 - Kauko Niemi

 

Tein verkossa nettitilauksen maanantaina kello 10:37. Paketti oli noudettavissa tiistaina aamulla kello 07:38 Matkahuollon pisteessä, joka on noin viiden minuutin kävelymatkan päässä. Nettikauppa itse sijaitsee 389 kilometrin etäisyydellä.

Jäin todella miettimään mihin kivijalkakauppaa tarvitaan ja mitä viimeaikaiset koronasuositukset ja määräykset ovat vaikuttaneet nettikauppaan.

Karu totuus on, että kivijalkakaupat ovat parhaillaan suurissa vaikeuksissa. Turistit ovat kokonaan poissa ja kotona pysyttelevien suomalaisten pankkitileille on karttunut useita miljardeja euroja.

Palaako kaikki entiselleen koronan jälkeen? Ei palaa, sillä nettikaupan osuus tulee edelleen kasvamaan. Kaksi vuotta totuttelua opettaa paljon ja monet asiat muuttuvat jo tuossa ajassa rutiiniksi.

Omalla kohdalla ostoharkinnat ovat hitaita. Olen onnistunut melko hyvin väistämään kaiken markkinatyrkytyksen. Useaan vuoteen en ole saanut postiluukusta ainuttakaan mainosjakelua eikä minulle tule kuin kaksi painettua lehteä ja nekin ilman mainoksia.

Minulla ei ole ollut käsitystä vaikkapa mitä K-kaupassa on tänään tarjouksessa. Sitten kun tarve ilmenee mihin nyt tahansa, alan tutustumaan netissä asiaan moneltakin eri kantilta, vaikka tiedän, että tuossa kulman takana giganteissa tai urheilukaupassa tuote on hyllyssä noutoa valmis ostettavaksi. Lopputulema tällaisessa tiedonhankinnassa onkin melko usein se, että tuote tuleekin ostettua netistä sen sijaan että menisin kauppaan myyjän ohjailtavaksi.

Nettikaupalla on toki paljon vielä opittavaa. Suurin haaste on kuljetukset, vaikka tuossa alkuesimerkissä se olikin yllätyksellisen hyvin hallinnassa. Ruokakuljetukset rakentavat parhaillaan esimerkkiä mihin ollaan menossa. Tiedät minuutin tarkkuudella missä pitsasi kulkee.

Milloin nähdään ensimmäiset dronet kuljettamassa paketteja minuutin tarkkuudella paikasta A paikkaan B. Uusissa taloyhtiöissä on jo melko yleistä, että yleisauloissa on pakettiautomaatteja ja kenenkään ei tarvis tuntitolkulla odotella, että jokohan nyt.

Nettikaupan ilmoitus, että toimitus tapahtuu ehkä ylihuomenna iltapäivällä ei takaa minkäänlaista menestystä. Kun menet kivijalkakauppaan ja kuljetat ostoksesi itse, ei ole epäselvyyttä vastuunjaosta. Nettikaupassa joudutaan tämäkin asia vielä perinpohjin ratkaisemaan. Todellinen vastuuketju katkeaa, kun joku posti sählää välissä.

Reilu vuosi sitten tein ensimmäisen ja toistaiseksi viimeisen ruokatarviketilauksen netissä. Jos ja kun kauppa koostaa ostoskassini, niin tuotevaihdokset eivät ole yhdentekeviä. Tilasin maksaa ja kun ei maksaa sattunutkaan olemaan, niin tilalle toimitettiin palapaistia. Aika kaukana ovat toisistaan. Toinen vaihto oli merkkikohtainen ja vaihtotuotteessa oli käytetty niin paljon suolaa, että meni roskikseen. Ja siinä kolmannessa vaihdossa oli tuplasti liikaa hiilihydraatteja. Siis menen ruokaostoksille itse ja luen jokaisen tuoteselosteen, jos en sitä jo muuten tiedä.

Toki suuri osa kuluttajista haluaa edelleen ja pitkään tulevaisuudessa hiplata himoitsemaansa tuotetta, nähdä sen konkreettisesti. Sovittaa ostamiaan vaatteita ja tehdä selväksi kertakäynnillä sopiiko vai eikö sovi. Miellyttääkö vaiko ei. Nettikaupassa on toki palautusmahdollisuus, mutta nykyisellä meiningillä se on hidasta, monimutkaista ja liian vaivalloista.

Tuoreiden uutisten mukaan esimerkiksi Helsingissä Aleksanterinkadulla ja Pohjoisespalla kivijalkamyymälät ovat kiikun kaakun ja osa keskittyy nyt nettikauppaan. Mutta onko Helsingin ydinkeskusta aivan liian kallista nettikaupalle?

Mitäs jos ja kun kuljetukset saadaan kuntoon, niin nettikauppa sijoittuisi vaikkapa Karhunkorpeen tai Kaukalammelle. Kustannukset olisivat murto-osa Helsinkiin verrattuna. Paikkakunnalta saattaisi heru vielä avustuksia. Kokonaiskuvassa nettikauppa toki taistelee myös ympäristöystävällisyydestä. Varmasti on ympäristöystävällisempää kävellä kivijalkakauppaan, kuin kuskata dieselillä kalsarit vaikkapa Kuopiosta.

Itselleni ehkä sittenkin on se suurin kysymys tieto- ja identiteettisuoja. Nettissä on ja tulee aina olemaan paljon huijarikauppiaita. Viime viikollakin katsoin yhtä T-paitatarjousta ja kahden päivän sisällä samaa t-paita-kuvaa ja tarjousta tyrkytti kolme erinimistä myyjää. Loput voitkin hyvin arvata.

Kun menen kivijalkakauppaan minun ei tarvitse kertoa kuka olen, missä asun, mikä on puhelinnumeroni. Toistaiseksi en ole törmännyt tilanteeseen kivijalkakaupassa - emme voi näyttää teille näitä sukkia ennen kuin olette täyttäneet asiakaslomakkeemme.

Ja sitten kun vielä muistaa maksutilanteessa olla näyttämättä kanta-asiakaskorttia, niin identiteetti on koko lailla suojassa.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 18.4.2021 alkaen su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

Nettikaupan epämääräiset kuljetusvastuut

Lauantai 10.10.2020 klo 12:10 - Kauko Niemi

Näyttää vahvasti siltä, että pian joudutaan paremmin ymmärtämään kuka vastaa ja miten nettikaupasta ostettujen tavaroiden toimituksista.

Haukunko minä sählingistä kuljetusfirmaa vai tavarantoimittajaa. Onko kuljetusfirma itseellinen toimija välissä vai onko se tavaranmyyjän vastuulla oleva alihankkija. Olisiko parempi, jos minä saisin valita toimitustavan. Nythän tilanne on kohtuullisen sekava ainakin ostajan näkökulmasta tapaus tapaukselta.

Missä kulkee oikeesti vastuiden rajat. Onko vastuu tavarantoimittajalla siihen asti kunnes tavara on luovutettu minulle. Ihan samalla tavalla kuin kivijalkakaupassakin. Kun pudotan juomapullon ennen kassaa ja se särkyy, niin se on kaupan vastuulla ja kassan jälkeen minun vastuullani.

Entäs jos kuljetus olisi kokonaan oma palvelunsa. Nettikaupalla olisi lista kuriireista, joista minä voisin valita sen palvelun, johon luotan ja valita myös sen hintaisen palvelun mitä kulloinkin tarvitsen ja kuinka kauan pystyn ostettua tuotetta odottelemaan. Kun tilaan synttärilahjan netistä, niin soisi sen tulevan ennen syntymäpäivää.

Nythän joillakin logistiikkayrityksillä on superhalpoja palveluja, joissa ei ole mitään seurantaa, viimeisten metrien kantajalla ei ole edes oikeutta käyttää puhelinta ilmoittaakseen, että kohta tullaan. Nämä ovat niitä ”toimitus kuuluu hintaan” tapauksia. Keksitään ja jopa suoraan valehdellaan toimituksen tilasta robottien automaattisilla vastauksilla. 

Kuinka toimituskustannukset sitten piilotetaan tai näytetään, on oma taiteenlajinsa myyntitapahtumassa. Mutta jos valinta kuljetuksesta siirrettäisiin ostajalle, saattaisi tilanne selkeytyä huomattavasti. Samoin todellinen kilpailutilanne.

Nettikauppaa tuskin kenenkään kannattaa perustaa, jos ei ole rakentanut selkeää ja ymmärrettävää logistiikkaa. Jos kukaan on ostanut esimerkiksi Amazonilta, niin ymmärtää miksi tämä yritys pärjää ja kasvaa jatkuvasti.

Viimeiksi ostin Amazonilta varsin edullisen, isomman ja nopeamman muistikortin kameraani. Tilauksen tein pari viikkoa sitten tiistaina ja paluupostissa tuli vahvistus tilauksesta ja ilmoitus arvioidusta toimituksesta viikon kuluttua keskiviikkona. Toimituskulut kuuluivat hintaan, eikä minulle käynyt selville kuka toimituksen hoitaa.

Muistikorttini tipahti postiluukusta päivää ennen ennakoitua ajankohtaa tiistai iltapäivällä. Omapostin nettipalvelusta selvisi, että viimeiset metrit kantoi posti. Ei valittamista. Jos Amazon ilmoittaa heti toimituspäivän, niin sopimuksen mukaan Postilla ei tässä tapauksessa lienee ollut vaihtoehtoja.

Sitten tilasin itselle täysin tuntemattomasta nettikaupasta vaatteita. Otin riskin, sillä loppusumma toimituksineen oli 29:60 euroa. Kellot alkoivat kilkattamaan, kun asiallinen tilausvahvistus ilmoitti seurantakoodin. Paitsi seurantakoodi ei johtanut mihinkään eikä vielä kolmenkaan viikon päästä.

Lähetin tiedustelun ja sitten toisenkin. Kumpaankin tuli robotin kirjoittama sama vastaus hoonolla soomella. Tällaista tilausta ei löydy. Kunnes viikko sitten maanantaina alkoikin tapahtua.

Omapostisovellus ilmoitti, että minulle on paketti tuolla parin kilometrin päässä olevassa postissa. Samaisen maanantai iltapäivän kannossa sain paperisen ilmoituksen Postilta, että minulle on kirjattu kirje, mutta se oli vastakkaisessa suunnassa olevassa Postin toimipisteessä. Kahdeksan kilometrin kävelyn jälkeen sain paketin, jossa oli tilaamani vaatteet ja selvisi että toisessa potissa ei ollut kirjattua kirjettä vaan olematon kirjattu kirje tarkoitti samaa pakettia, jonka olin juuri noutanut 8 kilometrin kävelyn jälkeen. Asunhan kuitenkin aivan Helsingin ydinkeskustassa.

Ja todistaakseni kuinka sekavaa on nettikauppa, niin lopuksi huikean hieno kokemus myös viime viikolta.

5.10.2010 maanantai – Oura.sormukseni ei herännyt henkiin ja tein vikailmoituksen Ouran tukeen (sovelluksen kautta)
10:10 automaattiviesti ilmoituksen vastaanotosta
12:27 sähköposti Tapiolta, että on tarkistanut tilanteen minun logitiedoista ja siirtää tapauksen takuukäsittelyyn ja pyytää ostodokumentit.
15:07 ilmoitus, että takuutilauksesi uudelle sormuksellesi on nyt luotu järjestelmäämme tilausnumerolla XXX
Seuraavana päivänä tiistai 6.10 klo 11.11 ilmoitus, että sormus on lähetetty ja DHL:n seurantakoodi (Hollannista)
19.36 sähköposti sekä sm viesti DHL:ltä seurantakoodeineen ja että arvioitu toimitus pe 9.10. Siis kaikki viikossa ja tietäen lähes minuutin tarkkuudella mitä milloinkin tapahtuu?

Paitsi DHL ei toimita sormusta lupaamansa perjantain aikana. Seurannasta voi päätellä, että sormuksen matka päättyi torstaina 14:31 Brysseliin. Hyvin olisi siitä ehtinyt perjantaiksi Helsinkiin, jos olisi kaikki mennyt putkeen. On se tavattoman vaikeaa. (kirjoitan kommentin sitten joskus, kun asia on hoitunut)

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 12.10.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

Tervettä järkeä nettiin

Sunnuntai 9.8.2020 klo 10:03 - Kauko Niemi

Olen ajan mittaan luonut itselleni omia suosituksia netin käyttööni. Nämä minun ajatukseni eivät siis perustu mihinkään tieteelliseen totuuteen vaan puhtaaseen kokemukseen ja maalaisjärkeen.

Kokemusta tavalla tai toisella minulle on kertynyt vuodesta 1981 lähtien. Olen jopa irtisanonut useita palveluja, jotka eivät ole pystyneet tarjoamaan asiointia verkon kautta tai asiointi on tolkuttoman huonoa. Ja myönnän kohdallani tietynasteisen riippuvuudenkin.

Toki kaikkea sattuu ja muutama vuosi sitten menin helppoon ja peruin kaiken maailman viestien lopussa olevista palvelulinkeistä, etten halua enää jatkossa teidän viestejänne, mutta hups – sehän onkin vain vahvistus, että tämä on myyntikelpoinen, toimiva osoite. Pian sain noin 700 spämmiviestiä viikossa ja kyseinen sähköpostiosoite oli lopetettava.

Vahinko vain, että osoite oli sen hetkinen virallinen osoitteeni. Mutta opetukseni oli, että aina kannattaa olla jonkunmoinen feikki-osoite, jota voi käyttää milloin missäkin ja säästää se oikea osoite virallisiin asiointeihin.

Pari selkärangasta tulevaa varoitusta ovat: älä pistä kaikkia munia samaan koriin ja toinen että vältä joutumasta suurten kitaan. Jos tunnet kärsineesi vääryyttä, niin tuskin tulet koskaan saamaan armoa Facebookilta tai Googlelta. He tekevät mitä haluavat ja käyttävät tietojasi miten haluavat.

Musiikkipalvelu Spotify tarjoaa levy-yhtiöille ja näiden edustamille artisteille mahdollisuuden niin kutsuttuihin pre-save-kampanjoihin. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että annat luvan kaikkiin tietoihisi. Ei ole sen arvoista, että saat kuulla jonkun biisin päivää aikaisemmin kuin muut.

Nyt on onneksi ensimmäisiä merkkejä ilmassa, että nämä suuretkin ovat ottamassa jonkinmoista vastuuta millaista valtiollista propagandaa he sallivat. Mutta minun ja Trumpin välillä sosiaalisessa mediassa on vielä huima ero sekä tyylissä että merkityksessä.

Toki minäkin käytän Googlen palveluja ja eniten asioita etsiessäni netistä, mutta minulla ei ole koskaan ollut Google-tiliä. En ole päästänyt liian lähelle. Vaihtelen myös hakukonetta tilanteen mukaan.

Käytän viittä eri selainta ja niitäkin ristiin taustojen mukaan. Esimerkiksi käytän Windowsin Edge selainta Facebookin selaimena kaikissa kolmessa laitteessa, jolla Facebookia käytän. Ja kyseisellä selaimella en sitten tee yhtään mitään muuta. Enkä käytä missään Facebookin omaa sovellusta. Kaikesta näkee, ettei tämä miellytä kaikkia osapuolia. Edge ei aina anna avausehdotuksena FB:tä vaikka ko selainta en ole ikinä käyttänyt muuhun kuin Facebookiin. Toisaalta saan viestiä, ettei osoitteeseen voida yhdistää ja annetaan FB-sovelluksen linkki, etenkin puhelimessa.

Googlen Crome-selaimella teen ja ylläpidän vaan muutamaa projektia. Kolmannella, melko harvinaisella selaimella en tee mitään muuta, kun hoidan pankkiasioita. Kaikkein yleisimpänä selaimena käytän Firefoxia.

Firefoxia sen takia, ettei se kuulu mihinkään suurempaan ryhmittymään, jossa tiedot mahdollisesti vuotavat palvelusta toiseen. Ja kun muistat selainten asetuksissa säätää, että istunnon loputtua tyhjennetään välimuistit.

Suosin siis pienempiä ja yksittäisiä toimijoita. Toki siinäkin on luotettavuusrajat, etten yhtenä kauniina päivänä huomaa, ettei tietojani olekaan enää missään. Tämä etenkin jos käytän asioiden säilömiseen pilvipalveluja.

Itselläni on liki 200 000 kuva-filettä ja niiden kopiot ovat kolmella ulkoisella kovalevyllä. Tuskin kaikki levähtävät samalla kertaa, paitsi jos talo palaa.

Aina ei kannata olla ihan hirveän rehellinen. Käytän F-Securen Freedom ohjelmaa, jolla voit muun muassa häivyttää tiedot missä olen. Se on estänyt juuri nyt yhdellä laitteellani 197 haitallista sivustoa ja 98285 seurantayritystä. Samoin käytän Adbloggeria, jolla estetään mainosten näyttämisiä.

Tosin esimerkiksi MTV3 uutisten videot tarttuvat Adbloggeriin ja niitä ei minulle näytetä. No se on pieni harmi.

Tuossa Freedomin kohdalla mainitsin paikannuksen. Minulle oma paikannustieto on liki sama kuin sosialiturvatunnus. Paikannuksen kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana ja annan luvan paikannukseen vain ja ainoastaan silloin kun siihen on todellinen tarve vaikkapa auton paikoituksen maksamisessa. Minkään palvelun hinta tai laatu ei pitäisi muuttua sijainnin mukaan.

Itselläni on hyvä kokemus. kun etsin lentolippua Helsingistä Wieniin. Mitä useammin asiaa selasit ja tarkistin, niin samalla jossain tekoäly tulkitsi, että olen tosissasi ja hinta nousi joka kerta ja se oli jo 356 euroa. Sitten kun vaihdoin paikkani Suomesta Irlantiin, löytyikin lippu, jonka hinta oli 163 euroa ja tietenkin heti osin sen. 

Toistaiseksi onneksi olen onneksi välttynyt suurilta huijauksilta. Ehkä yksi tärkeimmistä asioista nettikäyttäytymisessä on kuitenkin, ettei innostu suunnattomasti jostakin asiasta.  Vain yksi jäljellä – usko pois huomenna tulee lisää! Tarjous loppuu tunnin kuluttua! Älä tee mitä et ymmärrä. Ymmärrä, että kaikki jakamasi tieto on ja pysyy verkossa ja sitä voidaan käyttää sinun hyväksesi tai sinua vastaan.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 10.8.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

Kivijalkakauppojen pelastus on surkeat logistiikkapalvelut

Lauantai 11.7.2020 klo 21:07 - Kauko Niemi

Sinulle annetaan 4-6 tunnin marginaali, jolloin netistä tilaamasi tuote tulee kotiovellesi. Kun olet päivystänyt kaikki nuo tunnit ja vähän enemmänkin ja sinulla ei ole todellisesta tietoa tilanteesta. Saat viestin, ettei sinua tavoitettu ja tuote on nyt 10 km päässä noutopisteessä.

Jokainen voi miettiä mielessään menikö kaikki nyt aivan niin kuin piti. Ja alunalkujaan luvattu odotusaikakin oli täysin kohtuuton ja väliaikatiedot olemattomia. Tällä hetkellä nettitoimituksissa ei tunnu olevan varsinaista vastuullista toimijaa.

Iso kysymys on tulevaisuudessa kuka käynnistää muutoksen – asiakas, logistiikkayritys vai nettikauppias.

Kyllä kivijalkakauppias kiittää, että logistiikkayritykset toimivat kivikaudella. Otetaanpas tähän muutamia esimerkkitapauksia.

Korona-hysteria innosti minut ruoan nettikauppaan. Kertakokeilu valitettavasti oli minulle tarpeeksi, vaikka innostuneena netti-ihmisenä idea olisi ollut mitä parhain. Hyvää jo senkin takia, ettei olisi turhia mielihaluostoja, joita kaupassa helposti syntyy.

Ruokaostosten suunnittelu yli viikon päästä tapahtuvaan toimitukseen on minulle mahdoton ajatus. Toki jauhoja, säilykkeitä, tms purkkihernekeittoa pahan päivän varalle voisin tilata toimitettavaksi milloin vaan, mutta päivittäiseen ateriointiin tuskin. Sivujuonteena todettakoon, ettei ovelle ilmestynyt ruokakuski ollut millään lailla koronasuojattu.

Todettakoon, että kaiken suuhuni pantavan teen 99 prosenttisesti itse omassa keittiössäni.

Tuohon ensimmäiseen ja toistaiseksi ainoaan ruokatilaukseeni tilasin muun muassa maksaa. Sitä ei sitten toimitushetkellä ollutkaan ja tilalle toimitettiin palapaistia. Paitsi etten juurikaan käytä punaista lihaa. Ehkä sitten joskus löydän toimivan nettiruokakaupan.

Eräs nettitilaukseni tuli Postin kautta ja olin määritellyt toimituspaikaksi minulle soveliaimman pakettiautomaatin. Voi olla vain minun vilkasta mielikuvitustani, mutta paketti oli noudettavissa juuri avatussa Postin ”supertyylikkäästä” uudesta palvelupisteestä. Siis minut kävellytettiin sinne vaikka lähempänä olisi ollut useampiakin lokerikkoja, joihin tilaukseni tein.

Viikko sitten oli ulkomaille menevän paketin lähetyksen vuoro. Kaksi ihmistä yritti tulkita vaihtohtoja suomeksi ja englanniksi, kuinka netistä ostetaan Postin kuljetus ja kuinka toimitaan. Moni varmasti tietää, että kotimaan netistä ostettu 5:30 euroa maksava paketti maksaa postin toimipisteessä yli 11 euroa, kun palveluhenkilö ottaa paketin hoidettavaksi. Niin tuosta ulkomaanpaketista en tätä kirjoittaessani vielä tiedä onnistuinko vai en. Mutta vaikeaselkoista oli.

Varsin usein, jos on valinnanvaraa, niin käytän Matkahuollon palveluja. Näin tein kaksi viikkoa sitten myöhään torstai-iltana. Perjantaiaamuna olikin jo toimittajan vahvistus, että tilaukseni on toimitettu kuljetettavaksi. Perjantaina seurannasta näin että paketti oli lähtenyt Kuopiosta. Maanantaina sain ilmoituksen Matkahuollosta, että paketti on noudettavissa. Ihan hyvä suoritus, mutta sehän oli jo ihan varmasti perjantaina Helsingissä. Kas kun Mathahuolto onkin kesäaikataulussa ja viikonloppuisin suljettu.

Erään paketin kohdalla Postin henkilökunta kertoi kahta täysin erilaista tarinaa paketin kohtalosta ja toinen virkailija kertoo, ettei toisen virkailijan tiedot pidä paikkaansa. Tämä paketti ei ollut niiden Vantaalla kolme kuukautta maanneiden pakettien joukossa.

Facebook-tuttavani päivitteli samaa asiaa päivityksessään kuinka USP:n asiakaspalelussa toistuvasti väitettään, ettei ole ollut kotona... täydellistä valehtelua.

Suomen Posti, muutkin valtiolliset postit ja suuren logistiikka-yritykset elävät asennevammaisina – ota tai jätä periaatteella. Ja nettikaupat tietysti käyttävät halvinta mahdollista palvelua. Palvelulla on jopa eri hinta, huomattavasti kalliimpi, jos kuljettajalla on toimiva käynnykkä käytössä. Nettikaupoilla on vain kovin helppo tilanne, sillä syylliseksi leimataan kuljetusyhtiö, eikä se, että nettikauppa on valinnut on valinnut yksinkertaisimman ja viipyilevän palvelun, joka ei ota vastuuta asiakaskontaktista.

Mielenkiintoista on ajan mittaan seurata, kuka tilanteen ottaa haltuun.
Asiakas, joka ilmoittaa nettikauppiaalle, ettei hyväksy kuljettajaksi tätä organisaatiota.
Nettikauppa, joka ottaa kokonaisvastuun tuotteen toimittamisesta.

Vai laukaiseeko tilanteen joku nöyrä uusi toimija. Kuten vaikka ruokakuriirit, joiden toimituksia voi sovelluksesta seurata liki minuutin tarkkuudella. Osa heistähän jo toimittaa ruokaostoksia päivittäiskaupoista.

Lopuksi kerron tapauksen kahden viikon takaa, kun olin käynyt pari lyhyen tiivistä sähköpostikeskustelua tuotteesta, josta oli hyviä kokemuksia ja tunsin tuotteen. Tein sitten perjantaiaamuna tilauksen oululaisesta pienyrityksestä, siis ainoa joka Suomessa myy tätä italialaista tuotetta.

Pian tuli viesti Oulusta olisinko kotona hetken kuluttua. Yrityksen toimitusjohtaja oli matkalla Tallinnaan ja lupasi tuoda paketin tullessaan. Aamuinen tilaus oli minulla 12:45 ja herralla oli maksupääte taskussaan, joten maksukin hoitui samalla. Se on toistaiseksi ennätys minun nettiostokseni toimituksessa.

 

PS. viime torstaina tuli kirje postilta, jossa kerrottiin, että niin sanotun pääpostin eli Helsinki 10 postitoiminnot loppuvat tämän heinäkuun lopussa. Lopettaminen koskee myös itsepalvelutoimintoja eli pakettiautomaatteja Helsingin keskusta Postitalossa.
Kaikki Oodin, Kiasman, Amos Rexin ja muut turistit tervemenoa Kasarmintorille, jos haluatte esimerkiksi Helsingistä erikoisleiman.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 13.7.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

Jotain olen ilmeisesti tehnyt oikein nettikäyttäytymisessäni

Sunnuntai 31.3.2019 klo 12:57 - Kauko Niemi

Nettimaailman paljon puhutut algoritmit ovat kohdallani jonkun verran hakusessa. 

Yllätyksekseni huomaan, etten ole saanut netissä millään kanavalla ainuttakaan tyrkkyä vaaleista. Toisaalta en saanut yhtään tyrkkyä eri kauppakeskusten runkutuspäivistä, hulluista päivistä, joita on ollut juuri nyt kevään kynnyksellä vaikka kuinka monia.

Tästä tilanteesta en todellakaan ole yhtään pettynyt, vaan päinvastoin todella tyytyväinen. Näin on tavoitteeni jollakin tasolla toteutumassa. Vielä kun tietäisi mikä vaikuttaa mihinkin. Sitähän ei kovin moni todellakaan tiedä ja jos sattuu aavistamaan Facabookin tai Googlen toimintatapoja niin ensi viikolla ne ovatkin jo sitten muuttuneet.

Tehtäköön sekin selväksi, että lähes asun netissä. Ja kun olen kaiken lisäksi uutisnarkomaani, niin kaiken maailman vakoilutekniikoilla ei pitäisi olla mitään vaikeutta rakentaa minusta hyvinkin tarkka profiili ja syöttää sopivaa probakandaa mennen tullen.

Facebookissa teen kaikki henkilökohtaiset päivitykseni julkisina. Se kasvattaa tietoisesti omaa sisäistä kontrolliani. En esimerkiksi päivitä tietoja tai kuvia toisesta ihmisestä. Vain muutamassa poikkeustapauksessa luvan kanssa on näin tapahtunut. Jokainen vastaa omien tietojensa jakamisesta.

Netin käyttöä boostaa myös se, että Facebookissa minulla on kolme erilaista päivittäistä työrupeamaa, joiden ”toimitusjärjestelmät” pohjaavat faceen.

Muinoin aikainen kokeilu osoitti, että tykkäämisillä on merkitystä. Lopetin tyystin oman arvomaailmani pohjalta tykkäämästä ihan kaikkien kavereiden päivityksiä, joissa oli ravintolaruokia tai minkäänlaista alkoholia. Kesti noin kolmisen kuukautta, jonka jälkeen niitä ei enää minulle juurikaan tyrkytetty.

Jos nyt purkaan niitä tapoja, joita noudatan nettimaailmassa ja joilla ilmeisesti on merkitystä.

Nettiä käytän tehokkaalla pöytäkoneella, tabletilla ja puhelimella. Käytössäni on adblocker mainosten estosovellus. F-Securen VPN- ohjelma, joka on esimerkiksi pöytäkoneellani blokannut yli 50.000 seurantayritystä.

Paikannus on minulle pyhä lehmä. Paikannus on aina poissa käytöstä ja vain muutama sovellus saa käyttää paikannustietojani. Esimerkiksi käytän mobiili paikoitusta. Parkkipaikkaa ei tällöin voi maksaa ilman paikannustietoja. Sitten on aika monta sellaista sovellusta, jotka helpottaisivat jonkun verran elämääni, mutta ovat syystä tai toisesta vaatineet paikannusta ja sen takia jääneet asentamatta.

Paikannusta on sekin, että kotikoneeni paikkaa ei välttämättä julisteta. Paikannuksesta hyvä esimerkki on reilun vuoden takainen matkani Itävaltaan. Lento Helsingistä Wieniin kallistui sitä mukaa, kuinka monesti olin käynyt lehtoa ja sen hintaa tarkistamassa. Lopulta edestakaisen lennon hinta kipusi 365 euroon. Tämän jälkeen asetin omaksi sijainniksi Irlannin, jonka jälkeen lennon hinta oli 163 euroa ja sen sitten heti ostin ja toteutin.

Erityisen tarkkana yritän olla näiden suurten mestareiden kanssa, kuten Google ja Facebook. Esimerkiksi Google-tiliä en ole koskaan avannut ja hyvin olen tullut toimeen.

Selainten käyttö on mielestäni myös monen mietinnän arvoista. Selaimet tietävät ja keräävät tietoa yllättävän paljon. Hetkeäkään en epäile, etteikö Googlen selain vuotaisi tietoja Googlelle. Selaimien muistit kannattaisi tyhjennellä, mutta sitä teen aniharvoin.

Itse käytän viittä eri selainta. Yhdellä selaimella hoidan pankkiasioita enkä yhtään mitään muuta. Selaimella, jolla olen Facebookissa en tee yhtään mitään muuta ja valittu selainkaan ei kuulu FB-leiriin. Facebook yrittää muuttaa käyttäytymistäni ja vaatii kolme ylimääräistä klikkausta – ei – jokaisen istunnon aluksi.

Eräänlaisena yleisselaimena käytän Firefoxia, joka ei kuulu sen enempää Googlen kuin Facebookinkaan eturintamaan. Firefox on myös ainoa selain, jonka olen synkronoinut kaikkiin kolmeen laitteeseen.

Silloin kun käytän Facebookia puhelimella, niin käytän sitäkin selaimella enkä facebookin omalla sovelluksella, vaikka siitä muistutetaankin harvase päivä. Ja kaikkein vuotavin viestisovellus on messager, jota ei asiantuntijoiden mukaan pitäisi käyttää puhelimessa lainkaan.

Tähän samaan tietojen yhdistämisen vaikeuttamiseen perustuu myös se, etten ole koskaan käyttänyt Android-laitteita – en etenkään sen jälkeen kun luin raportin kuinka ardroidilla oli tuollin samaan aikaan 83 tietoturvariskiä. Androidit ovat liian lähellä Googlea ja kokonaisuutta ei hallitse oikein kukaan. Elän siis windows ja apple -maailmoissa.

Vaikka nettikäyttäytymiseni saattaa vaikuttaa monimutkaiselta, niin ei se sitä kuitenkaan ole. Eri toiminnot ovat sujuvasti tehtäväpalkissa eikä vaadi mitään erikoistoimintoja. Kuitenkin turhat tyrkyt ovat vähissä. Toisaalta menetän joitakin kiinnostusalueellani olevia asioita, mutta onneksi en tiedä mitä. Ja sitten jos tarvitsen jotain voin oma-aloitteisesti etsiä sen netistä.

 

 

 

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantaina 1.4.2019 klo 08:00 ja uusintoina ma osana bisneeframea 19:45, ti 13.00 ja ke 09.00 (Espanjan aikaa).

 

 

 

 

 

 

Odottavan aika on pitkä

Sunnuntai 1.7.2018 klo 11:44 - Kauko Niemi

Ihminen on kautta aikain tottunut siiten, että ostotapahtumassa raha ja tavara vaihtavat omistajaa ihan siinä samassa hetkessä ja samassa paikassa.

Tämän asian tiedostaminen nettikauppiaalle on ihan niitä ensimmäisiä asioita, kuinka pitkään asiakkaan luottamus kestää odottamista ja mitä odotusaikana tapahtuu. Tätä aikaa ei mitata viestien määrällä vaan viestien sisällöllisellä laadulla. Tämä vanha sananlasku, jos mikä, pitää paikkansa.

Tilaan lauantaina puhelimeeni suojalasin Suojakalvotukku.fi. Automaattinen kuittaus kertoo, että tilaus on otettu vastaan. Aikaisin maanantaiaamuna saan viestin, että toimitus on lähtenyt matkaan ja keskiviikkona postiluukusta putoaa tilattu lasi. Ehkä olisi jo tiistaina, jos alueellani olisi ollut postin jakelua.

Samaisena lauantaina tilaan myös diabeteskauppa.fi uuden verenpainemittarin. Kuvio toistuu täsmälleen kuin suojalasissa paitsi saan jo maanantaina iltapäivällä viestin Matkahuollosta, että paketti on noudettavissa.

Juhannusviikon keskiviikko-iltana selaan koneellani saamaani Gigantin kesäale pdf-katalogia. Siellä yhdessä nurkassa on pienellä 2T kovalevy, sopiva varmuuskopiointiin.

Välitön hintavertailu osoittaa, että sama kovalevy on 110 – 150 euron välillä ja tuo Gigantin hinta oli 79 euroa. Normaali hinta Gigantilla 129 euroa. Sama hinta kuin sähköisessä katalogissa, oli myös nettikaupassa.

Tarjous näyttää olevan voimassa yli juhannuksen, eikä erikseen mainita, että se olisi joko netissä tai vain myymälässä. Siis huomenna tilaus sisään kaikessa rauhassa.

Hups - yön yli ja hinta nettikaupassa olikin torstaina 129 euroa. Päätän piipahtaa nyt myymälässä. Myyjä tarjoaa painettua jaossa olevaa kesä-alen tablot-lehtistä. Siinä ei ole mukana koko levyasemaa. Sitten tarkistetaan myyjän työaseman sielunelämä. Ei löydy kuin 129 euron hintaisia.

Kaivetaan koneelta tuo sähköinen tarjouslehti ja sieltähän se 79 euron levy löytyy kuin löytyykin. Tämän jälkeen haetaan lisää myyjiä ja lyhyen neuvottelun jälkeen tietojärjestelmään minun tietojen kohdalle kirjoitetaan, että tälle herralle myydään tämä levy 79 eurolla. Ja kassalla jo tiedettiin, että K Niemi maksaa levystä tämän verran.

Nyt tiedän kuinka luottavaisesti minun pitää tulkita Gigantin viestejä, joista ei saa sen enempää tolkkua asiakkaat kuin myyjätkään.

Laitan koemyyntiin sänkyni tori.fi -sivustolle. Kyselytulvaa ei syntynyt paitsi yksi, joka lupasi ostaa sängyn, jos voi hakea sen kahden päivän kuluttua. Tarkistusten jälkeen sovin kaupoista.

Aina ei tarvitse olla edes nettikauppaa kun ostat verkossa. Tiesin tarkalleen millaisen uuden sängyn haluan ja pyysin sähköpostilla tarjouksen Metropoli kaluste Oy:ltä. Hinta oli sopiva ja toimitusaika 2 viikkoa. Kaksi viikkoa lattialla ja yökylässä tuntui kohtuulliselta. Tilasin, sain maksukuitin käsimaksusta, maksoin ja myyjä sai pankin maksutositteen. Kaikki tapahtui noin puolessa tunnissa.

Viestejä ja jopa puheluita alkoi kulkea kahden viikon kuluttua. Ja ennen kaikkea selityksiä, jotka eivät tuntuneet uskottavilta. Toimitus venyi 8 viikkoon. Kahdeksan viikkoa ilman säbkyä alkoi pikkuhiljaa pakottamaan. Ja vasta sänkyä kuskannut autokuljettaja tiesi kertoa, että Tempuren patjamallien uusinta ei pysynyt alkuunkaan aikataulussa. Tällaisen selityksen olisin ymmärtänyt aikaisemminkin. Olinhan vanhojen mallien tyrkytyksistä huolimatta valinnut uuden mallin.

Tekniikkafriikkinä ja huonounisena päätin tilata ennakkotarjouksesta Oura-sormuksen. Tein tilauksen ja maksoin tilauksen helmikuussa.

Olen saanut nyt 23 tilanneviestiä Ouralta. Kaikki ovat vähintään viestintätoimiston puppusanageneraattorilla tuotettuja. Kauniita, kohteliaita, tunteisiin vetoavia, mutta yhdessäkään ei ole mitään konkreettista tietoa kuinka toimitukset ajoittuvat.

Yllätys, yllätys viime perjantaina tuli se 24:s viesti, jossa arvioidaan minun tilaukseni toimituksen tapahtuvat tulevan elokuun lopussa. Ensimmäinen konkreettinen viesti neljän kuukauden jälkeen tilauksesta.

Jokainen voi näiden esimerkkien jälkeen päätellä onko odottavan aika pitkää ja millaista maineenhallintaa kannattaa nettikaupoissa harrastaa.

Tämä on myös kuultavissa podcastina Finnradion taajuudessa 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai nettissä www.finnradio.fm - maanantaina 2.7.2018 klo 13:00 alkavassa ohjelmassa.

 

 

Nettimyynti jää liian usein kesken

Maanantai 21.8.2017 klo 13:09 - Kauko Niemi

Teen tilauksen netissä ja kun olen painanut viimeisen vaiheen nappia, niin mitkä ovatkaan tunteet silloin. Milloinkahan saan tuotteen vai saankohan sitä koskaan. Meniköhän se maksu turvallisesti perille. Olikohan tämä sittenkään luotettava myyjä.

Epävarmuus kalvaa vielä senkin jälkeen, vaikka olen tehnyt netissä satoja ostoksia ja vain kerran tullut petetyksi.

Miksi ihmeessä nettimyynti pitää niin usein jättää kesken. Todennäköisesti vain siksi, että perinteinen myyntitapahtuma on siirretty sellaisenaan nettiin. Esitellään tuote, otetaan tilaus vastaan ja rahastetaan asiakas ja annetaan tuote asiakkaan kainaloon.

Nettimyynti pystyy tarjoamaan huomattavasti monipuolisemman palvelukokonaisuuden, kun henkilökohtainen myynti, kunhan hieman kehittää koko prosessia.

Lauantaina hajosi tablettini, jossa takuu voimassa. Sunnuntaina tein ilmoituksen ja sain paluupostissa tapauksen tunnuksen, ohjeet ja UPS lähetysdokumentin paketin päälle liimattavaksi. Tänään maanantaina se on jo matkalla. Ja kiinnostuneena voin netissä seurata tilannetta.

Toisena esimerkkinä mainitsen, vaikka Savonlinnan Oopperajuhlat. Tänä vuonna poikkeuksellisesti jouduin ostamaan lipun helmikuun loppuun mennessä ihan fyysisesti lippukauppiaalta. Tässä tapauksessa lähimmältä R-kioskilta.

Yksikään lipunmyyjä, eikä R-kioskin myyjä tämän jälkeen korvaansa lotkauta. Sen sijaan Savonlinnasta tuli kesän alussa viesti, kuinka harjoitukset ja muut puuhat ovat käynnistyneet. Pari viikkoa ennen esitystä tulivat käytännön ohjeet. Kuinka turvatoimia on tiukennettu ja kuinka kassien tarkistus sujuu tänä kesänä. Mitä siellä kassissa saa olla ja mitä ei saa olla. Hyödyllistä tietoa ja välttää ylimääräiset sählingit sisään mennessä.

Esitys oli tiistai-iltana ja keskiviikkona tuli kiitosviesti, jossa nimenomaan kyseisen esityksen koko esiintyjäkaarti oli lavalla pokkaamassa (Tietenkin kuva oli otettu viimeistään kenraaliharjoitusten päätteeksi). Ja toki samalla alitajuntaani merkittiin kiitosviestistä se lisätieto, että ensi kesänä Linnassa on yksi minulle vaikuttavimmista teoksista Gounodin Faust.

Suurin virhe nettikaupassa on jättää tilanne avoimeksi.  Tilasin tietotekniikkatarvikkeita keskiviikkona iltapäivällä ja perjantai aamupäivällä kuriiri soitti ovikelloa ja toi paketin. Tällä välin olin saanut kuusi tilanneviestiä. Samoin tilasin uuden näytön Englannista ja pystyin seuraamaan näytön matkaa muutaman tunnin tarkkuudella. Näin se pitäisi mennä, ettei asiakkaan tarvitse hermoilla.

Se että tarvitsisinko todella näin tarkkaa tietoa, on kokonaan toinen asia, kuin se syntyvä luotettavuus toimittajaa kohtaan ja into luoda uusintatilausten mahdollisuus.

Ilman todellista tietoa mielikuvitus ryhtyy laukkaamaan ja synnyttää täysin vääristyneitä käsityksiä kyseisestä toimittajasta. Näitähän tapauksia on some pullollaan, joita on turha ryhtyä oikomaan.

Nettimyynnnissä voittaa se, joka tuntuu uskottavalta ja lunastaa luottamuksen käytännössä.

Mikä erottaa nettikeskustelun tavallisesta keskustelusta

Keskiviikko 9.8.2017 klo 7:01 - Kauko Niemi

Minun mielestäni ei mikään. Jos sinua tervehditään netissä tai sinulta kysytään jotakin netissä, ei pitäisi olla mitään eroa tapahtuuko tämä työpaikan käytävällä, treenikämpällä tai kaupassa vai torilla. Jo kohteliaisuus edellyttää jonkin asteisten käytöstapojen mukaista reagointia.

Nyt en tarkoita niitä spämmiviestejä, joilla trollataan ja haetaan vain uhreja.

Minulla on useita tuttavia, jotka toimivat tiivissä tiimissä samassa projektissa, eivätkä ole koskaan fyysisesti tavanneet toisiaan. Projekti kehittyy tehokkaasti ja valmistuu, voi hyvin. Itsekin toimin vuosia yhteistyössä kollegoiden kanssa ympäri maailmaa ja tavattiin ehkä kerran vuodessa. Silloinkaan ei yleensä käsitelty konkreettisia tekemisiä.

Miksi pitäisi seisottaa hommia sen takia, että yritetään löytää kalentereista yhteistä aikaa. Tai on tehty projektille joku asioiden etenemisestä riippumaton, muodollinen aikataulu – kokoonnutaan vaikkapa kerran kuussa. Miksi pitäisi maksaa ylimääräisiä matkustuskuluja päästäkseen hätäiseen palaveriin saman pöydän ääreen.

Väittäisin jopa, että nettitiimissä syntyy parempaa jälkeä, kun kaikki ovat samanarvoisessa asemassa, eikä kukaan tule äänekkäimmän jyräämäksi. Nettitiimissä on hieman enemmän aikaa arvioida, tarkistaa ja pohtia sanomisiaan ja omia sekä toisten ideoita.

Joillekin, kuten minulle, itsensä ilmaiseminen kirjoittamalla ja kuvaamalla on kaikilla tavoilla luontevampaa ja helpompaa kuin puhumalla. Etenkin kun ei hallitse alkeellisintakaan päällepuhumisen taitoa.

Valitettavan paljon kohtaa niitä, joille verkossa keskustelu ei ole minkään väärtti, eikä vaivan arvoista. Tai pahimmillaan tarve sabotoida koko tiimin työ ja työilmapiiri.

Käytettiinpä mitä nettitekniikkaa tahansa, niin aina on toiminnasta järjestettävissä viralliset dokumentit.

Minulla on huomenna kuvausprojekti, jossa perusasiat ovat käyty erittäin hedelmällisesti läpi, arvioitu ideoita ja olen etsinyt sopivat kuvauspaikat, tehnyt ja lähettänyt koekuvia arvioitaviksi. Kertaakaan ei olla tavattu, mutta uskon, että huomenna sovitussa kahdessa tunnissa tulee tavoitteen mukaista jälkeä.

Joku voisi valmistella perusohjesäännöt, toimintamallin verkkotiimin tehokkaaseen työskentelyyn. Jos sellaisia ei vielä ole. Niille löytyisi käyttöä yritysten lisäksi koulujen ja kotien väliseen yhteistyöhön ja mitä erilaisempien harrastusryhmien ja yhdistysten toimintaan. Tapahtumien järjestämiseen.

 

Kerrankin suomalaiset näyttävät tunteitaan ja se on muka pahasta

Sunnuntai 13.9.2015 klo 17:29 - Kauko Niemi

Nettiraivo on tervetullut ilmiö suomalaiseen elämänmenoon. Kerrankin suomainen voi purkaa pahaa oloaan ja näyttää tunteitaan. Se on monin verroin terveellisempää kuin padota ne ja hautoa asioita sisällään.

Pahanolon purkautuminen netissä on huomattavasti vaarattomampaa kuin puukkokourassa raitilla.

Muutamat tahot kuten Sanomien Nyt ja Maikkari ehtivät jo rajoittaa purkautumiskanaviaan. Se on mielestäni väärä tie. Oikeampi tapa on auttaa ihmisiä ulos pahanolon tunteistaan.

Netin yhteisöllisyys on voimakas kanava, joka varmasti puhdistaa monen sisintä. Sillä ehdolla ettei jää rypemään ja vahvistamaan negatiivisia tunteitaan. Toisaalta toki on myönnettävä, että netti voi myös vauhdittaa pahaa oloa. Jokaista sanaa ja pilkkua ei tarvitsisi tulkita niin vakavasti. Tai pitäisi pystyä erottamaan milloin ollaan ylittämässä vahingollisen suunsoiton rajat.

Suomalaisessa nettikeskusteluissa ollaan kovin alkutaipaleella ja ylilyönnit ovat silloin kokolailla normaalia. Eikä meillä suomalaisilla ole ollut luontaista, rakentavaa keskustelukulttuuria ilman nettiäkään. Sellaista, jossa asiat ja henkilöt eivät sekoittuisi. Meillähän on jokaisella erilainen käsitys samoista asioista, eikä siinä mitään pahaa ole.

Kaikki purkautumiskavat vain sepposen selälleen. Allerin aloittama moderointikoulu on hyvä ja kannatettava tapa suunnata nettikeskustelua rauhallisempaan ja asiallisempaan suuntaan nykyisessä ylimenokaudessa.

Aikansa kutakin. Uskon, että tässäkin tapauksessa tilanne tasoittuu. Eiväthän ihmiset ole niin pitkäjänteisiä, että jaksaisivat loputtomasti viljellä nettiraivoa. Nettiraivo laantuu ja hyvät tavatkin palautuvat mieliin. Niin sinisilmäinen en kuitenkaan ole, etteikö aina ole mukana joitakin vouhkaajia ja uusia raivon kautta yrittäjiä ilmestyy. Ainahan on niitäkin, jotka tietoisesti rikkovat liikennesääntöjä.

Yhteiskunnassamme olisi syytä miettiä millä yleistä pahaa oloa voitaisiin lievittää mieluummin kuin miettiä prosenttiyksikköjen säästöjä. Säästöt ja tehokkuus tulevat automaattisesti kun fiilikset ja into ovat kohdillaan ja oikein suunnattuina.

Isommassa kuvassa vääriä odotuksia ei kannattaisi yliviljellä, kuten hallitukset ovat tehneet. Toteutumatta jäävät epärealistiset odotukset ruokkivat pahaa oloa. Näin on tapahtunut jo vuodesta 2008 lähtien.

Perinteisen raaka-ainetta tuhlaavan teollisuuden kasvuun en pistäisi ropoakaan. Odotukset paluusta kasvun linjalle eivät ole tosia ja luovat vain pettymyksiä, jotka sitten purkautuvat esimerkiksi juuri nettiraivona.

Kasvu tulee, jos on tullakseen jostakin digitalouden suunnasta. Kannattaa lukea Raimo Sailaksen syntymäpäivä haastattelu Helsingin Sanomista. ”Talous, joka ei kasva, ei voi ylläpitää nykyisenlaisia palveluja.”

Laiha anti Messukeskuksessa

Lauantai 1.11.2014 klo 12:06 - Kauko Niemi

Kaksi hyvää kaveriani ovat jo pitkään kieltäytyneet lähtemästä messuille ja maksamasta noin 20 euron sisäänpääsymaksua plus 11 euron parkkimaksua, sillä eihän kauppoihinkaan ole sisäänpääsymaksua.

Aika moni muukin on tullut samaan lopputulokseen. Kirjamessujen kävijämäärä putosi tuhansilla ja monilla muillakin messutapahtumilla on vaikeuksia houkutella yleisöä paikalle.

Perjantaina menin Helsingin messukeskukseen, yksin, katselemaan ja hifistelemään kameroita ja tietotekniikkaa ja kaiken maailman muutakin talviliikuntaan tarkoitettuja romppeitta.

Käynti jäi enemmän kuin laihaksi. Paikalla oli alle kymmenen kameravalmistajaa perusromppeittensa kanssa. Olin jo netistä lukenut monet testit, käyttäjien kokemukset jne jne. Ei kerta kaikkiaan mitään lisäarvoa.

Digiexpolle riitti pieni kulma messukeskuksesta ja varsinaista tietotekniikkaahan siellä ei ollut lainkaan. Vain erilaisia pelejä.

Päässäni pyörähti taas monta ajatusta tulevaisuudesta, ilman sen tarkempaa miettimistä kysyin itseltäni mikä onkaan messutapahtumien tulevaisuus? Miksi ihmeessä enää menisin paikalle, jos kaikki tieto on jo tiedossa. Mistä maksaisin, kun messuan joka päivä netissä löytäen useita eri näkökulmia hakemaani asiaan.

Mikseivät esimerkiksi nämä kymmenkunta kamerabrändiä perusta yhteistä pysyvää esittelytilaa (show room), jossa saa ihan oikeaa asiantuntija-apua ja hiplata uutuuksia. Ostokset voi sitten tehdä kivijalkakaupassa tai netissä. Ei varastokuluja, ei suuria henkilökuluja. Usko, että yhteisen kamerakeskuksen vetovoima toimisi.

Kamerakauppojen, niin kuin monen muunkin kaupan ongelma on se, että asiakas tietää enemmän kuin myyjä. Ei vakuuta kun menee kamerakauppaan, niin myyjä ryhtyy kaivamaan vastausta netistä, jossa asiakas on jo monta kertaa käynyt tietojaan hakemassa.

Hitaisiin muutoksiin turtuu liian helposti

Maanantai 23.6.2014 klo 15:00 - Kauko Niemi

Ihminen on pohjimmiltaan sopeutuva eläin. Etenkin kun muutokset ovat hitaita, niitä ei haluta tunnustaa. On mukavampi jatkaa entiseen malliin ja jopa tulkita ja puolustaa vanhoja rakenteita omaksi edukseen. Paitsi sitten kun muutostarve on kytenyt liian kauan.

Tuorein esimerkki kyydistä tipahtaneesta on Eero Lehti. Ilta-Sanomissa Lehti toteaa - Some-sukupolvi ottaa harvoin vastuuta muusta kuin metelin pitämisestä. Vaaleilla valittujen pitää tutustua ja paneutua, jotta löytyy parhaat ratkaisut, eikä pyöriä pintapuolisesti sosiaalisessa mediassa.

Eero Lehti paljastaa, että hän ei tunne pätkääkää somen vaikutusmahdollisuuksia ja sitä millä vauhdilla some muuttaa toimintatapoja kaikilla tasoilla ja kaikissa ryhmissä. Lehti ei pysty muutosta estämään edes rahalla.

Toinen esimerkki hitaasta muutoksesta, jota ei haluta tiedostaa, on Suomen kesä. Suomi on enää vain näennäisesti kiinni kesällä.  Itselläni oli mahdollisuus seurata viime kesänä usean nettipalvelun statistiikkaa, jotka osoittivat että viime kesä oli ensimmäinen kesä ilman perinteistä kesänotkahdusta kävijämäärissä.

Viime kesän nettikäyttäytyminen todisti ensimmäistä kertaa, että ihmiset ovat elossa kesällä ja heillä on lomalla jopa enemmän aikaa käyttää netin palveluja ja hakea tietoa kuin työaikana. Siitähän ei tarvitse enää kinata etteikö tekniikka sallisi paikasta riippumatonta nettiä.

Nyt on oikea hetki miettiä kuinka omaa bisnestä voi aktiivisesti boostata kesäaikaan. Tai jopa kehittää omaa kesäbisnestä. Suurikaan ennustaja ei tarvitse olla kun voi ennustaa, että loma-aika ei enää tulevaisuudessa keskity kesään.  Enää ei vietetä lomaa mökillä tai sukulaisissa niinkään innokkaasti.

Tämä kehitys näkyi myös tänä juhannuksena. Oletettuja juhannusruuhkia ei juurikaan ollut. Tänä juhannuksena ei pystynyt Helsingissä valokuvaamaan enää katuosuuksia, jotka olisi olleet täysin tyhjiä.

Liikenteen uutisoinnissa elettiin vanhaan malliin. Ilmoitettiin ennalta valitut vanhat ruuhka-ajat 16-18:00  ja niitä sitten seurattiin. YLE:n toimittaja yritti luoda kuvaa liikenneruuhkista, mutta tyytyi lopulta toteamaan, että ruuhkat taitavat olla vain kaupan kassoilla, kun ihmiset soittivat maantieltä ja kertoivat, että ei mitään poikkeavaa normaaliin viikonloppuun verrattuna.

Kaukana ei ollut sekään, etteikö uutinen olisi ollut se, että tänä vuonna ei olekaan ruuhkia Mäntsälässä eikä Heinolassa kuten 25 vuotta sitten. Tosin iltapäivälehti houkutteli ihmisiä kertomaan muistoja Heinolan 20 vuoden takaisista ruuhkista. Sunnuntaina poliisi kommentoi televisiossa, että liikenne taitaa olla vilkkaampaa Helsingistä poispäin kuin juhannuksen paluuliikenne Helsinkiin.

Ihmisten elämäntapa on tekniikan myötä vain muuttunut sekä pakkomielle juhannuksenvietosta mökillä vesien äärellä on hiipunut ja niin ovat hiipuneet juhannusruuhkat maanteilläkin. Moni siirtyy juhannuksenviettopaikalle jo aiemmin ja tekee etätöitä. Tekniikka luo joustavuuden, jota Eero Lehden tyyppiset patriootit kampittavat oman aseman menettämisen pelossa.

Tämän takia jokaisessa yhteisössä ja organisaatiossa pitää olla muutama "toisinajattelija", joka kyseenalaistaa totutut tavat.

Rajalan nettiharhautukset eivät nyt mene jakeluun

Maanantai 31.3.2014 klo 11:45 - Kauko Niemi

Otanpahan nyt esimerkiksi kamerakauppa Rajalan. Suureellisesti mainostettu Digiviikko alkoi tänään. Ajattelin tarkistaa, josko tarpeisiini löytyisi jotain vastinetta, mutta löysinkin vain Rajalan omia tarpeita, ei asiakkaan.

Minusta hyvä nettipalvelu antaa käyttäjälleen helposti ja nopeasti vastauksen hakemaansa tietoon. Mieluusti kahden, kolmen klikkauksen jälkeen. Eikä se johda käyttäjää kierrelleen ja kaarrellen johonkin ihan muualle. Mitä muut ovat katselleen – se ei oikeesti minua kiinnosta. Kaikki tällainen harhaanjohtaminen on ärsyttävää ja saa sulkemaan koko saitin.

Rajalan etusivu mainostaa juuri nyt Digiviikkoa, mutta minun viisauteni ei riitä löytämään yksinkertaisesti ja selkeästi mitä Digiviikko pitää sisällään. Mitkä tuotteet ovat Digiviikolla hinnoiteltu eri tavalla kuin normaalisti. Millaisia tuotepaketteja Digiviikko mahdollisesti tarjoaa.

Ei – näitä ei ole koostettu mihinkään. Satunnaisella selaamisella löydät tuotteiden joukosta sieltä täältä merkinnän Digiviikko, joka tarkoittanee normaalista poikkeavaa hintaa.  Tuotteen ominaisuuttahan Raja tuskin pystyy muuttamaan.

Hakukoneen haku ”Canon 5D” antaa ensimmäiseksi vastaukseksi – Tuotetta Canon 5D hakeneet ovat kiinnostuneita myös näistä. Totta kai ovat kiinnostuneet, koska haku antaa kaikkea muuta kuin Canon 5D. ja kone vain sorttaa eksyneiden sivustoja.

Hakukoneen haku Canon EOS 7D ei anna vastaukseksi 7D kameraa vaan kaikkea hilavitkutinta, jotka sopivat 7D kameraan. Listoja mitä muut 7D hakijat ovat katsoneen.  Itse kameran löydät vasta valikon > Canon > Digitaaliset järjestelmäkamerat kautta.

Ilmeisesti Canon 5D ei kuulu Digiviikon ohjelmaan. Rajala ilmoittaa hinnan olevan 3099 euroa ja normaalihinnan 3899 euroa. Tosin samaa tuotetta myydään 2700 eurolla ja alle 3000 euron monessa muussa kaupassa.

Mihin perustuukaan Googlen menestys. Yksinkertaisuuteen, yhteen hakukenttään ja oikeisiin vastauksiin. Jos hakisin Googlesta Canon 5D kameraan ja saisin vastaukseksi, että afrikkalaiset 5D tuotetta hakeneet ovat kiinnostuneita näistä bambun versoista. Jaksaisinko käyttää Google kymmeniä kertoja päivässä – en.

Kokeilin paluuta vuodentakaiseen

Sunnuntai 2.3.2014 klo 11:02 - Kauko Niemi

Aloitin eilen aamulla päivän pakkosyötetyllä, paperisella Hesarilla. Siis ihmiskoe vuoden takaiseen tilanteeseen. En myöskään avannut mitään bittivärkkiä, ennen kuin aloin sotkeentua painomusteeseen.

Montaakaan sivua ei tarvinnut selata, kun äkkiä tunsin kuinka passiivista painetun lehden lukeminen onkaan. Otat vastaan vain sen mitä toimittaja on päättänyt asiasta kirjoittaa. Ota tai jätä.

Tunnetta en ollut aiemmin tiedostanut. Siis uutiskulutukseni (satun olemaan uutisnarkomaani) on vuodessa muuttunut melkoisesti, sen jälkeen kun paperille painetut uutiset lakkasivat putoamasta postiluukustani.

Paperilehteä lukiessani syntyi koko ajan tarve katsoa mitä muut ovat asiasta kirjoittaneet, millaisia kommentteja lukijat ovat antaneet, tarkistaa ovatko faktat todella näin paljon erilaiset mitä minun käsitykseni asioista ovat.

Ei, vaan piti jatkaa annettuina uutisina. Tunne oli todella yllättävä, enkä sitä ole aiemmin tiedostanut. Joskus nettipolut saattavat olla hyvinkin pitkiä ja kiemuraisia kun jonkun asian ympärillä pyörii. Facebookista bloggareihin ja sitä kautta niin sanottuihin virallisiin totuuksiin ja kaikkea siltä väliltä.

Näköjään luen siis uutisia, asioita, enkä tiettyä mediaa. Käsitykseni asioista syntyy useamman lähteen tiedoista. Enkä usko tällä hetkellä, että joku media olisi jatkuvasti parempi kuin joku toinen.



ps. Helsingin Sanomat tuputtaa väkisin painettua lehteä. Olen ilmoittanut sekä kirjallisesti että soittamalla, etten halua tätä niin sanottua lahjaa. Seuraavalla yhteydenotolla lienee ryhdyttävä uhkailemaan, että lopetan sähköisen tilauksen, jos paperin tulo ei lopu.

Paperi on muuttunut vastenmieliseksi

Torstai 8.8.2013 klo 11:55

Ihminen muuttuu kun antaa muutoksen tapahtua. Pysähdyin tänään kahden paperin pariin miettimään mikä oikein mättää. Toinen paperi oli myöhässä reilut kaksi kuukautta ja toinen pari viikkoa. Kummassakin vaihtoehdossa ei ollut muita valintoja kuin hoitaa asia pois vastaamalla paperilla.

Vanhaa sanontaa mukaillen insinöörillä ei sellaista asiaa ole olemassakaan, jota ei voi ratkaista laskennallisesti. Minulla ei sellaista asiaa ole olemassakaan, jota ei voi hoitaa verkossa.

Muutos ajattelussa on tapahtunut pikkuhiljaa. Aikoinaan vaihdoin ST-pankin asiakkaaksi, kun heillä oli verkkopankki ja muut vasta suunnittelivat. Puhelinluettelo jäi käyttämättömäksi jo 90-luvulla. Muutama vuosi sitten siivosin kaikki yhteistyökumppanit ja palveluntarjoajat, jotka eivät pystyneet tarjoamaan e-laskua jne jne.

Omasta kokemuksestani tyrmään heti ne väitteet, että tämä olisi jotekin ikään sidottu asia.

Minulla on omituinen kasa paperia keittiön nurkassa, jota sitten joskus tsekkaan. Joskus tulee muun muassa sillä hetkellä, kun joku on lähettänyt paperisen kutsukortin, enkä ole siihen reagoinut, ennen kuin tulee puhelu tai muu sähköinen viesti ja kysytään osallistumistani. Minulta puuttuu papereiden käsittelyprosessi.

Palaan tämän päiväiseen. Kaksi lähetystä tarvitsee kaksi kuorta. Toinen pitää olla kuplapussi. Kaapista löytyy, mutta liimat ovat kuivuneet ja täytyy teipata. Sähköisestä osoitekirjasta pitää kaivaa osoitteet ja kirjoittaa kuoriin. Ensimmäinen kynä kuivunut, toinen toimii onneksi. Suuntaan päiväkävelylle postiin. Otan vuoronumeron ja odottelen viitisen minuuttia. Vuoroni tulee ja ystävällinen asiakaspalvelija ilmoittaa hinnaksi 2,55 euroa.

Se on yhdeksän prosenttia minun kuukausittaisesta kiinteähintaisesta nettiliittymän hinnasta ja kaksi asiaa hoidettu.

ps.

tänään käynnistyy kuoron viikkoharjoitukset ja kaikki nuotit järjestyksessä tabletilla.

Tämä on nettikäyttäytymisen käännevuosi

Tiistai 2.7.2013 klo 13:48 - Kauko Niemi

Uskon olevani kokolailla oikeassa kun sanon, että vuosi 2013 on käännekohta – Suomi lomailee, muttei sulkeudu. Erityisesti tämä koskee nettikäyttäytymistä.

Tänä kesänä ei käyttötilastoihin tulekaan jyrkkää monttua, ei ainakaan niihin palveluihin, joita lomista huolimatta päivitetään melko normaaliin tapaan ajankohtaisilla asioilla.

Ihmiset ovat nyt niin laajasti mobiiliyhteyksien varassa ja kesällä on suhteessa jopa enemmän aikaa nettisurfailuun kuin kiireisinä työpäivinä tai kiireisinä harrastusiltoina. On myös halua tutustua asioihin, joita normaalissa elämänrytmissä ei ehdi tekemään. Tämä taas ruokkii erikoissivustojen aktiivisuutta kesällä.

Heikot signaalit tai oikeastaan jopa vahvat ovat kertoneet jonkin aikaa, etteivät viikonpäivien erot statistiikassa ole enää kovinkaan suuret.  

Tänä vuonna kaksi merkittävää paalua todistaa myös suunnan muutoksesta. Niissä palveluissa, joiden statistiikkaan pääsen käsiksi, pääsiäinen oli erittäin vilkas, jopa vilkkaampi kuin pääsiäisen kahta puolta olevat viikot.

Juhannuksessakaan ei tänä vuonna ollut notkahduksia. Samansuuntaisia tulkintoja on löydettävissä myös TNS-Gallupin luvuissa. Tosin juhannuksen kohdallahan sieltä puuttuvat Sanoma-konsernin luvut kokonaan.

Muutamat kauppiaat ovat jo hyödyntäneet uutta tilannetta. Erikoistarjouksia vain viikonloppuna. Ihmisillä on hyvää harkinta-aikaa ja aikaa etsiä netistä tukea päätöksilleen.

Muutamat uutissivustot ja jopa Talouselämä tuottavat uutiskirjeitä (tehtynä tai ajastettuna) myös viikonloppuisin.

Enpä usko, että älypuhelimen tai tabletin omistaja jättäisi laitteensa kotiin lomalle lähtiessään. enkä usko etteikö uutisia ja kaikkea muutakin tulisi selattua aamukahvin lomassa normaaliin tapaan tai riippukeinussa löhötessä.

Tutkikaapa statistiikkanne, ennen kuin panette lapun luukulle ja vedätte piuhat irti.