Hömppä julkisuusko valitsee presidentin

Perjantai 12.1.2024 - Kauko Niemi

Rehn_IMG_74731.jpg

 

Olemme ensi kertaa historiassa siinä tilanteessa, että algoritmit ovat mukana tavalla tai toisella tasavallan presidentin valinnassa. Kukaan ei toistaiseksi vielä tiedä vaikutuksen voimakkuutta, mutta valinnan jälkeen alkaa sitten arviot tilanteesta.

Somen vaikutuksesta hyvänä esimerkkinä voisi pitää vaikka somejulkkiksia, siis niitä jotka koukuttavat meitä alustaa ja algoritmejä hyödyntäen. Miksi tehdä työtä, kun somettamalla tienaa 200.000 euroa vuodessa ja verotkin voi optimoida.

Huomion laadulla ei sinänsä ole väliä. Kohauttaminen, kärjistäminen ja vastakkainasettelu ovat nousseet algoritmien ansiosta erittäin toimiviksi näkyvyyden keinoiksi. Höpinää ja pöhinää riittää netin täydeltä.

Olen yli 10 vuotta seurannut päivittäin koira- ja lemmikkiuutisointia. Se on muuttunut radikaalisti. Koirilla haetaan huomiota muuallakin kuin Maikkarin sääuutissa. Alan jo tietämään milloin eri julkkisten ja politiikkojen koirat käyvät pissalenkeillä ja mitä rutiineista poikkeavaa ne ovat tänään tehneet. Tämä meille niin olennainen tieto, julkkiksen tai politiikon koiran päivittäinen temppuilu, on tullut koirauutisointiin viimeisten 3-5 vuoden aikana.

Tällä hetkellä presidenttiehdokkaat eivät toistaiseksi ole käyttäneet somen mahdollisuuksia läheskään täysimääräisesti. Selkeää leimautumisen varovaisuutta on ilmassa. Kuitenkin vanhanaikaiset vaalimainokset kaduilla eivät silmää häiritse. Tosin Olli Rehn on vuokrannut vaalitilan Helsingin keskustan City-käytävässä. Kuinkahan moni poikkeaa?

Kanditaattien kampanjoinnissa on toistaiseksi vältytty loanheitolta, joka olisi todellista somen käyttövoimaa. Tosin vielähän ehtii. Some rakastaa loppukirejä. Tai sitten ainakin Europarlamenttivaaleissa ensi kesäkuussa.

Yhtään päivää ei omalla kohdallani ole tullut, etteikö Stubb olisi jollakin uudella julkaisulla tullut vastaan netissä. Siis samassa tahdissa, kun kannatus on kasvanut. Toki allekirjoittaneen algoritmit vaikuttavat kohtaamisiin, vaikken kertaakaan ole klikannut mitään julkaisua, enkä ole mikään Stubbin innokas kannattaja.

On melko varmaa, että sosiaalisen median kautta on jo maailmalla toteutettu vaalimanipulaatiota muun muassa USA:n presidentinvaaleissa ja Britannian Brexit-kansanäänestyksessä. Kiinalainen videosovellusta Tiktokia syytetään jopa Kiinan aivosodaksi. Sen käyttö kasvaa kohisten ja siksi presidenttiehdokkaat ja monet mediat ovat ryhtyneet panostamaan nuorempien kohderyhmien tavoittamiseen sovellusta käyttämällä.

Jussi Halla-aho on jo oikeusjutuillaan ottanut oppia Trumpista. Jokainen Trumpin oikeuskäsittely nostaa hänen kannatustaan. Tuollaiset tempaukset saavat satavarmasti tilaa mediassa ja kohinaa somessa. Mielenkiintoista seurata Halla-Ahon kannatuksen kehitystä.

Mika Aaltola kertoo, että hänen Instagram-tiliinsä kohdistui niin sanottu  bottihyökkäys. Aaltolan seuraajamäärä kasvoi hetkellisesti jopa 40 000:lla. Suuri osa uusista seuraajista oli niin sanottuja bottitilejä eli keinotekoisesti tehtyjä tilejä.

Aaltola kertoo poistaneensa yhteensä noin 20 000 seuraajaa käsin yhden yön aikana.

Perttu Pölönen kuvaa uusimmassa Saisinko huomiosi? -kirjassaan, miten algoritmi taluttaa somen käyttäjää kuin koiraa. Vaikka ajatuksesi olisi, että katsot vain yhden videon, somealusta tuntee sinut niin hyvin, että se saa sinut katsomaan seuraavankin. Kuvittelemme, että me teemme itse päätökset, mutta oliko se kuitenkin sovelluksen ilmoituskuvake tai merkkiääni, joka ylipäätään sai meidät avaamaan somen.

Suomen presidentinvaalit ovat olleet maaliskuusta 2012 alkaen enempi läpihuutojuttuja. Sen verran hyvin ja luotettavasti Sauli Niinistö on pestinsä hoitanut ja ennen Saulin valintaa somen vaikutuksella, saati vaikuttavilla algoritmeillä ei ollut merkittävää roolia presidentinvaaleissa ennen Niinistöä.

Kuuden vuoden kuluttua ollaankin jo täysin eri tilanteessa, kun tekoäly jalostaa kampanjat uuteen uskoon. Nyt olisikin oikea hetki demokratian kannalta miettiä tekoälyn roolia seuraavissa presidentin vaaleissa. Kuinka voimme varmistaa aidot mielipiteet äänestyskoppiin asti.

Ennakkoäänestys 17- 23.1.2024

Äänestyspäivä 28.1.2024

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 15.1.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta:

TikTok vie ja media vikisee

Mielipide ei ratkaise vaan persoonallisuus

Niinistön varjo

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, presidentinvaalit, Olli Rehn, Aleksander Stubb, Jussi Halla-aho, Sauli Niinistö, algoritmit, koira, hauva, Mika Aaltola, Brexit, Trump,

Päässäni rakentuu algoritmi sinusta

Torstai 14.4.2022 klo 21.12 - Kauko Niemi

omakuva.jpgMark oli varsin fiksu jätkä, kun tajusi, että jokainen ihminen muodostaa oman kuvan jokaisesta kaveristaan ja kohtaamastaan ihmisestä. Zukkerberg vain älysi pistää tekoälyn asialle ja muodostaa meidän käyttäytymisestämme niin kutsutun algoritmin, joka ohjaa mitä sinulle facessa näytetään, jotta olisit tyytyväinen ja koukutettu.

Olen vuosikymmenet hokenut, että sanat saavat merkityksen vastaanottajan päässä. Niin saavat myös kuvat ja eleet. Tämä hokema johtuu siitä, että koko työurani ajan piti miettiä kenelle kirjoittaa, mitä vastaanottaja mahdollisesti ymmärtää tekstistä ja millainen viitetausta mahdollisesti auttaa ymmärtämään.

 Se millaisia tunteita juttuni herätti minussa itsessäni, eivät läheskään aina olleet samoja mitä lukijoilla. Jopa täydellisiä fiaskoja, vaikka olisi ollut kaikki faktat käytettävissä.

Nykyisin tämä vastaanottajasta muodostuva algoritmi korostuu päivittäin somessa ja vieläpä moninkertaisena. Vain sillä erotuksella, että asiakokonaisuus katoaa ja yksityiskohdat nousevat pintaan. Jokainen kun löytää helposti viestistä omaa kuplaansa vahvistavan asian, jota sitten alkaa pyörittämään. Ja asiallista keskustelua ei synny kokonaisuudesta vaan väittelyä epäolennaisista pikku nyansseista.

Viimeisin esimerkki vaikkapa jakamani Sanna Ukkolan kolumni Karita Mattilasta. Minun päässäni algoritmi Mattilasta alkoi muodostua huikeana esiintyjänä ja vielä huikeampana sopraanona vuosien takaa Porvoossa. Silloin kohtasin Mattilan ensimmäisen kerran livenä. Beethovenin yhdeksäs livenä pysäytti ja muina solisteina Monika Groop, Matti Salminen ja Raimo Sirkiä.

Algoritmin rakentuminen on jokaisen päässä kokonaisuus ja yksittäinen asia vaikkapa seksuaalisuus tai millaisesta peniksestä kukakin tykkää, ohjaa kokonaisuutta. Mattilan peruuttamattomat viestit somessa rakentaa erilaista algoritmia minun päässäni kuin Metropolitanin tai Teatro Real -oopperoiden johdon päässä. Se mihin suuntaan Mattila itse haluaa ihmisten päässä muodostuvaa algoritmiaan ohjailla, on täysin kiinni hänen viestinnästään ja julkisista tekemisistään, jotka Mattilan tasolla valuvat aina julkisesti pramille.

Mattilan twiitti Ukkolan kolumnin jälkeen osoitti, ettei some ole oikein hänen hallussa. Ja toisaalta 60-vuotiaan naisen seksuaalisuus ja siitä keskustelu ja kommentointi on oikein hyvä asia esimerkiksi sellaisessa artikkelissa, jonka keskeinen sisältö nojaa asiantuntemukseen, muttei erillisinä twiitteinä, jotka saavat merkityksen yksittäisen vastaanottajan päässä ja eri tilanteissa.

Tällä hetkellä seuraan suurella mielenkiinnolla erään suomalaisen poliitikon algoritmin rakentumista päässäni. Hänellä on joku vimmattu tavoite, jota en vielä tiedä, mutta varmasti kohta selviää. Hänen viestinsä määrä on moninkertaistunut. Viesteissä ei viitata sanallakaan perinteiseen politiikkaan tai puolueisiin. Kaikkien sisältö on ihmisläheisyys ja julkisuuteen valutetaan tavaton määrä jopa perheen asioita. Aika paljastaa kuinka tämän henkilön algoritmi ja uskottavuus minun päässäni sitten kehittyy.

Minulla on monta ystävää, joiden säätelemä algoritmi päässäni on tarkentunut. Kukaan heistä ei ole varsinaisesti valehdellut tai julkaissut väärennettyä totuutta. Useiden kohdalla vuosienkaan keskustelut eivät ole muodostaneet samaa fiilistä kuin heidän liki päivittäinen seuranta facessa. Mitä ja miten kommentoidaan ja mistä kukakin tykkää. Uskonnollisuus ja poliittinen ajattelu ja moni muu rakentuu ja paljastuu pikkuhiljaa tahtomattaan ja tietämättään. Muutamalle olen asiasta kertonutkin ihan naamatusten ilman naamakirjaa, kuinka paljon monipuolisemman ja inhimillisemmän kuvan olekaan sinusta muodostanut.

Tasapainoiselle ihmiselle on helpointa olla rehellinen itselleen ja eritoten olla heiluttelematta omaa toisten päässä syntyvää algoritmia. Jatkuva roolissa eläminen on rasittavaa, näytellä jotakin koko elämänsä.

Omilla roolin mukaisilla sanomisilla on kokonaisuuden toiston kannalta pieni merkitys, koska niitä tulkitaan niin monella eri tavalla, eri tavalla jokaisessa päässä. Jonakin päivänä rakennettu pilvilinna sitten hajoaa ja se vasta sattuukin – kun minä niin yritin.

Ihmiset ovat pahoja ja ilkeitä. Ei vaan ne ymmärtävät asioita eri tavalla. Ilkeys tulee pääsääntöisesti kuvaan vasta sitten kun valeroolit paljastuvat.

Itse vaan olen niin laiska, vaikka päässäni on ihan mielenkiintoisia algoritmeja, niin edelleen tuputan samoja asioita kaikille, vaikka matille pitäisi lähettää eri viesti kuin maijalle. Koneellisesti sen näin tekee Markin face.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 18.4.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Zukkerberg, algoritmi, Karita Mattila, Sanna Ukkola, Raimo Sirkiä, Monica Group, Matti Salminen, Metropolitan, Teatro Real, seksuaalisuus,

Hikeennyin suosituksiin

Perjantai 16.7.2021 klo 21.42 - Kauko Niemi

Areena.JPG

 Voi toki olla osa syy hikeentymiseen on näillä helteilläkin, mutta ei ollut ensimmäinen kerta, kun menen Yle-Areenaan etsimään kuulemaani ohjelmaa ensimmäisenä pökätään – suosittelemme. No palaan tähän vielä uudestaan.

Jokainenhan tietää kuinka suuret nettitoimijat rakentavat sinulle algoritmejä ja tarjoavat sisältöjä sen mukaan. Vanhalle uutisihmiselle ja uutisnargomaanille se on vastenmielistä. Olenhan kiinnostunut uusista asioista enkä pätkääkään siitä mistä toiset tykkäävät.

Toki tähänkin voi jonkin verran vaikuttaa omalla käyttäytymisellään. Itse en tietoisesti ikinä tykkää päivityksistä, joissa on jotakin ravintola toimintaa, ryyppäämistä tai ylipäätään alkoholia. En edes onnittelumaljoista. Olen aika hyvin päässyt eroon niistä.

Minulla on myös FB:ssä tehtynä kirjamerkki – viimeiset julkaisut. En siis koskaan lähde selaamaan suosituimpia, mitä ensimmäisenä ja aina tarjotaan. Löydän siis jopa facesta paljon kiinnostavaa yleisen mölinän ulkopuolelta. Miksi ihmeessä minun pitäisi kiinnostua siitä mistä ihmiset ovat yleensä kiinnostuneita, juosta samassa laumassa. Huom käytän facea aina selaimella, en koskaan heidän omalla sovelluksellaan.

Sitten jos ei edes rakenneta algoritmejä, mutta kuitenkin suositellaan ilman minkäänlaista taustatietoa, niin onhan se ihan ufoa.

Tuossa Ylen tapauksessa tosiaan kuulin pätkän radiosta mielenkiintoista pohdintaa. Ajattelin kuunnella sen kokonaan Areenasta. Mutta olen niin yhteensopimaton Areenan kanssa. En tiennyt miltä kanavalta se tuli, mikä oli ohjelman muoto saati nimi. Toki audiotahan se oli, kun autossa sitä kuulin. En vaan seuraa mitään kanavaa vakituisesti ja tietoisesti. Autossa ja jopa TV:ssä napsuttelen kanavia, kunnes tulee jotain kuunneltavaa tai katsottavaa.

Ylen suurennuslasi-haku ei antanut mitään vinkkiä asiasta. Sen sijaan googlettamalla asia selvisi alle puolessa minuutissa ja ohjasi Ylen oikealle sivulle oikean pätkän pariin. Näin on tapahtunut aiemminkin.

Ryhmittely kuten Suosittelemme, Saatat olla kiinnostunut myös näistä, Rikossarjat, Suosikit, eivät todella auta. Yhteensopimattomuuteni taustalla on myös se, ettei tarkalleen ymmärrä taustalla olevaa luokitusta missä menee ajankohtaisohjelman ja uutisten raja, mikä on Parhaassa seurassa tai mikä Ymmärrä enemmän.

Tässä vaiheessa painotan, ettei Ylen tarjonta suinkaan ole sisällöllisesti huonoa, minulle vain suositellaan täysin vääriä asioita.

Olen elämäni aikana vastannut ehkä pari kertaa tutkimukseen tai kyselyyn – suosittelisitko tätä ystävillesi. Enhän minä voi suositella mitään, kun en tarkkaan tiedä ystävieni todellisia tarpeitaja jokaisella ystävälläni on erilaiset tarpeet. En todellakaan rakenna jokaisesta ystävästäni algoritmia.

Toki aloitan mielelläni syvällisen keskustelun, kun joku kaverini kysyy vaikkapa valokuvauksesta. Satunhan vuosien kokemuksesta tietämään aika paljon valokuvauksesta. Tällainen tarvekartoitus ohjaa sitten jonkinlaiseen suositukseen, joka olkoon mahdollisimman rehellinen ja realistinen ja samalla painottaen, että kyseessä on vain minun mielipiteeni näillä toiminnallisilla ja taloudellisilla reunaehdoilla.

Ja sitten kun menet nettikauppaan ja ryhdyt katselamaan annettuja tähtiä ja jätettyjä kommentteja, niin kannattaa tiedostaa, että kaupat latovat täysin itse näitä tähtiä ja positiivisia kommentteja. Olen pariin kertaa antanut sellaisen negatiivisen palautteen herätykseksi muille, jota ei sitten koskaan ole päästetty julkisuuteen.

Ole todella hereillä kun katselet suositus-tähtiä ja kommentteja, jos listalla ei ole yhtään negatiivista kommenttia, niin nettikaupan lista tuskin on rehellinen.

Sinähän voit suositella yleisen keskivertotiedon perusteella maistamaan jotakin, mutta et voi suositella keliaatikolle ruisleipää, vaikka ruisleipä olisi minkälaisissa terveysympyröissä parasta mahdollista.

Ehkä suositus on oikea sana, kun lain mukaan lääkäri voi suositella sinulle jotakin pilleriä, muttei voi koskaan määrätä sinua syömään niitä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 19.7.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: finnradio.fm, suositus, yle, Areena, algoritmi,

Millaista yksityisyyttä rakennat tietoisesti tai tiedostamattasi

Lauantai 5.6.2021 klo 19.35 - Kauko Niemi

 

Minakuva_KN218048.jpg

 

Olen vuosien mittaan pohtinut näissä blogeissani useampaankin kertaan tietokoneenkäytöstä ja tietojen kytköksistä siis niin sanotusta tietoturvasta. Tietoturvalla en tarkoita, että joku varastaa sinun tietokoneestasi jonkun yksittäisen tiedon. Se oli keskeisintä tietoturvaa 20 vuotta sitten. Faktat puuttuvat tälläkin kertaa, mutta kannattaa tiedostaa ja seurata missä ja miten mennään.

Nyt sinusta ja käyttäytymisestäsi kerätään kaikki mahdollinen tieto ja algoritmit taitavat tietää elämästäsi enemmän kuin sinä itse tai ne ainakin tulkitsevat sinua tietojesi pohjalta. Osa tiedoista on toki mitätöntä, osa hyvä alusta huijauksille ja osa kiiman kasvattamista ja perustelujen luontia hankinnoille, joita et oikeasti tarvitsisi.

Nettipalvelujen valta tupsahti taas konkreettisesti eteen, kun Youtube tarjosi puutaheinää suomalaisille koronarokotteesta tietoa hakeneille. Perussyynä oli tekoälyn suomenkielen taitamattomuus. Vaatii melkoista medialukutaitoa, kun rokotehaulla saa vastaukseksi raamatun tulkintoja ja salaliittoteorioita. Tietenkin pitää nostaa hattua salaliittoteorioiden laatijoille siinä tapauksessa, että pystyvät hyödyntämään Youtuben osaamattomuutta ja porsaanreikiä.

Nythän on niin, että kaikista nettihauistasi 70 prosenttia antaa sinulle algoritmin suosittaman vastauksen, eikä suinkaan raakaa tietoa jostakin asiasta sinun itsesi tulkittavaksi ja pääteltäväksesi. Joskus se osuu kohdalleen ja antaa sinulle kaipaamaasi tietoa, mutta usein miten hyödyttää joitakin kaupallisia tahoaja.

Nyt ja tulevaisuudessa kannattaa todella miettiä mitä ja miten omia tietoja mieltymyksiä tarjoilee netissä. Kannattaa miettiä mitä toimintatapoja ja tekniikoita on mahdollista käyttää omissa nettipäivityksissään. Ja ennen kaikkea muistaa, että tiedot pysyvät netissä hamaan tulevaisuuteen. Jos vaikka kerrot lapsesi jekkuiluista ja muista tekosista, niin 20 vuoden kuluttua ne saattavat löytyä lööpeistä, kun lapsesi istuu jollakin merkittävällä pallilla.

Tietoturvaohjelmat sekä kaikenlaiset rajoittimet kuten mainostenestäjät (addploggerit) ainakin hidastavat tiedonkeruuta sinusta. Omalla kohdallani F-Securen vpn -ohjelma on estänyt noin 150 000 seuranta yritystä. Hyvänä käytännön esimerkkinä vaikkapa matkalipun ostaminen netistä. Olin aikoinaan menossa Wieniin. Joka kerta kun tarkistin päivän hintaa se muuttui. Ja se muuttui kalliimmaksi, sillä joku jossain tulkitsi, että kaveri on tosissaan. Kun hinta oli kivunnut 340 euroon, niin muutin asuinpaikkani Helsingistä Dubliniin. Kas - lippu Helsingistä Wieniin maksoikin 164 euroa – ostin sen.

Itse olen hyvinkin tarkka paikkatietojen kanssa. Minulla ei koskaan ole yleisesti esimerkiksi puhelimessa paikannus päällä. Vain silloin kun joku sovellus toimiakseen sitä tarvitsee. Kuten vaikka parkkimaksun maksaminen. Ei kenenkään tarvitse tietää missä liikun ja kuinka kauan. Alma-mediakin voisi lopettaa paikannustiedon utelun joka ikisen sivulatauksen yhteydessä. tai tarjota pysyvän kiellon asialle.

Tuoreimmat uutiset ovat pelotelleet muun muassa sillä kuinka Google kerää tietoja sinusta nuuskimalla puhelimessasi olevia kuvia. Ikään kuin helpottaakseen elämääsi kuinka löydät kaikki kissa-kuvasi.

Google paljasti uusia toimintojaan ja teknologioitaan, jotka tavoittavat myös tavallisia Googlen käyttäjiä. Yksi useimpia ihmisiä koskettava muutos koskee Google Kuvat -palvelua ja sitä, miten siellä säilytettäviä valokuvia käsitellään.

Ongelma liittyy siihen, miten Googlen tekoäly tutkii käyttäjien puhelimessa olevia kuvia, tunnistaa niistä vähemmän ilmeisiä yhteneväisyyksiä ja sitten lajitella otoksia ryhmiin. Tällä tavalla Google oppii käyttäjistään hyvinkin tarkkoja yksityiskohtia.

Googlen Cinematic Moments luo tekoälyn avulla lyhyitä videoita ottamalla pari kolme lähekkäin napattua valokuvaa ja luomalla väliin keinotekoisia kuvia. Seurauksena voi olla todellisten tapahtumien vääristyminen.

Kannattaa myös miettiä pistääkö kaikki hedelmät samaan pussiin. Viimeaikaisia huolenaiheita ovat olleet kuinka tietojamme hyödynnetään ristiin eri sovellusten ja toimijoiden palveluissa. Facebook on varsin hanakka keräämään tietoja ja käyttämään niitä ihan omilla ehdoillaan. Kun Facebook osti Whatsupin, niin tietosi kulkevat näiden kahden välillä. Viitteitä tästä on vaikka faktat puuttuvatkin.

Entäs kun googletat ja käytät Chrome-selainta ja Android-käyttöjärjestelmällä olevia tuotteita. Jäljet johtavat samaan sylttytehtaaseen ja takaporteista ei tiedä kukaan mitään varmaa.

Kiusa se pienikin kiusa. Itse käytän viittä eri selainta. Esimerkiksi Facebookia käytän vain selaimella, jonka selaustiedot voi hävittää istunnon jälkeen. Ja selaimena käytän Facebookin vihollisen Microsoftin Edge-selainta. Siis en koskaan käytä Facebookin omaa sovellusta. Vastaavasti Googlen Chrome selainta en käytä kuin yhteen asiointiin. Ja hakukoneenakin käytän muita kuin googlea. Tosin googlen-hakukone on sen verran taitava, että siihen on aika ajoin turvauduttava.

Viimeaikaisten varoitusten joukkoon on voimakkaasti liitetty puhelinnumeron käyttö erilaisissa varmenteissa. Itse en numeroani jaa kuin täysin luotettavissa tapauksissa. Puhelinnumero on minulle yhtä pyhä asia kuin sosiaaliturvatunnus tai pankkitilin numero. Ongelmia syntyy kun puhelinnumeroita kierrätetään ja entinen numerosi onkin jokun toisen hallinnassa.

Siis periaatteena hajotan toimintoja. Toki mitään faktaa ei ole osoittaa, kuinka tehokasta se sitten loppujen lopuksi on. Kaikki facebook päivitykseni ovat tietoisesti julkisia. Sehän pistää automaattisesti miettimään mitä tietoja kannattaa julkaista ja kuinka se rakentaa minun ja läheisteni algoritmeja.

Ylenpalttinen tiedonkeruu johtaa joidenkin arvioiden mukaa kolmen vuoden sisällä aikoinaan Orwellin luomaan utopistiseen maailmaan, missä sinulla ei ole enää yksityisyyttä vaan sinua seuraan jatkuvasti. Kiinahan on jo varsin lähellä tätä tilannetta.

Älä mieti vain silloin kun jotain tapahtuu vaan mieli kaiken aikaa tietojesi jakelua.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 7.6.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, algoritmi, tietoturva, minäkuva, nettipäivitykset

Ettei vaan statistiikka ja kiire ohjaisi liikaa journalistisia päätöksiä

Perjantai 11.9.2020 klo 15.10 - Kauko Niemi

Täydellisenä uutisnarkomaanina kaipaan niitä sujuvia aikoja, kun median otsikon ja ingressin jälkeen silmäili kuvatekstit ja tiesi alle minuutissa mitä uutta on oikeesti tapahtunut. Ja sitten kun oli aikaa, saattoi lukea taustat eli uutisen loppuun ja saada luotettavaa taustoitusta.

Mediaa on toki helppo arvostella, etenkin jos ei tunne työskentelytapoja ja menetelmiä saati kunkin median itsensä itselleen määrittelemää linjaa. Media on tuote siinä missä mersukin. Harva autoilija pystyy vaikuttamaan mersun tuotekehitykseen, mutta pystyy tekemään myönteisen tai kielteisen ostopäätöksen.

Näin se on mediankin suhteen. Se ettei Kirkko&Kaupunki -lehti mässäile matti nykäsillä tai tissi maisoilla, on vain lehden linjapäätös, eikä yksittäisen toimittajan pahansuopaisuutta. Itsekin olen käynyt monessa tietokonepelien julkistutilaisuuksissa ja jättänyt kirjoittamatta sanaakaan hienosta pelistä, sillä pelillä ei ollut teknistä tai taloudellista merkitystä.

Viimeaikaisista taistelukohuista esimerkkinä voisin vaikka nostaa Antti Heikkilän. Jo paljon ennen kirjakohua sanoin monesti ääneen, että Heikkilä pilaa asiallisen viestinsä, kun ei ymmärrä lainkaan median toimintatapoja. Ja Heikkilä ei missään tapauksessa ole ainoa.

Itsekin olin yli 17 vuotta organisaatioiden viestintähommissa ja uskoin tietäväni tasan tarkkaan median toimintatavat. Tapasinhan mediaa liki viikoittain. Ja kun hyppäsin aidan toiselle puolelle, yllätys oli suuri. Enhän lainkaan tiennyt kuinka julkaisua ja yksittäisiä uutisia suunniteltiin, organisoitiin, toteutettiin ja kontrolloitiin.

Silloin kun itse olin 20 vuotta toimittajana en muista yhtään omaa juttuani, joka olisi mennyt julkisuuteen suoraan sanasta sanaan minun saattelemana. Aina oli joku ”vahtimassa” että juttu oli ylipäätään kulloisenkin median linjan mukainen, sisällöltään ymmärrettävä. Joskus piti oikein kunnolla puida useamman ihmisen voimin, mitä nyt oikeesti oltiin uutisoimassa. Lukijatutkimukset antoivat sitten osviittaa, kuinka kohderyhmä asian ymmärsi.

Sitten 1990-luvun lopulla pääsinkin niiden autuaitten joukkoon, jotka täysipäiväisesti alkoivat tuottamaan sähköistä uutispalvelua ja ilman minkäänlaista kytköstä painettuun sanaan. Ei välttämättä tarvinnut piitata jutun pituudesta, eikä kuunnella toimitussihteereiden muistuttelua jutun pituudesta eli merkkimäärästä.

Verkkojulkaisun myötä nousi statistiikka arvoon arvaamattomaan sekä palvelun rakenteessa että yksittäisissä jutuissa. Varsin nopeasti tuli esille palvelun liian monimutkaiset rakenteet. Kolmen klikkausen takana olevat jutut eivät juurikaan saaneet lukijoita.

Sellaista ihmistä ei löydykään, joka ei olisi kiinnostunut välittömästä palautteesta. Tässä suhteessa ihmisellä ja koiralla ei ole suurtakaan eroa millaisen reaktion välitön palaute tuottaa. Statistiikka osoitti, kuinka monta kertaa juttu oli avattu. Ja niitähän sitten seurattiin innolla ja ihmeteltiin miksi noin vähän tai olipa yllätys, kun noin paljon tuollaiselle paskalle jutulle.

Me olimme median ammattilaisia, emmekä tuolloin välttämättä hiffanneet samaa mitä Facbook ja Google myöhemmin keksivät - dopamiinilla toimivan feedback-looppin.

Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka liittyy nautinnon tavoitteluun ja motivaatioon ja sitä kautta myös riippuvuuteen. Riippuvuuden mekanismeja ei tunneta täysin. Se tiedetään, että dopamiinilla on siinä iso rooli. Näin alkoivat netin algoritmit jyllätä.

Klikki-otsikot alkoivat kyllä tuolloin jo ohjata tekemisiä jollakin tasolla. Siis kuinka saadaan statistiikkaan suurempia numeroita pienellä lipeämisellä journalistisista periaatteita. Lipeäminen sai siunauksensa markkinoinnilta. Siis muutakin kuin puolivuosittainen kyselytutkimus lukijakunnalle.

Tuolloin ja vielä vuosia jälkeenkin päin statistiikalla on ollut merkittävä rooli ja statistiikan ohjaamana klikkiotsikointi sen kun edelleen voimistuu ja sillä ei enää ole mitään roolia lukijan palvelemisessa.

Jossakin vaiheessa alkoi kalvaa, kuinka relevanttia tällaiset statistiikat oikeasti ovat. Ryhdyttiin mittaamaan jutun parissa käytettyä aikaa, joka antaisi todellisemman kuvan jutun hyvyydestä tai huonoudesta. Ja taas statistiikka antoi uusia ohjeita juttuihin, joissa nyt pitäisi myös viipyä.

Pahaa pelkään, että journalistiset ajatukset saivat taas joustaa lukijoiden palvelussa. Keksittiinkin, että uutisjuttujen pitää olla tarinallisia. Ja netissähän se onnistuu, kun ei ole pituusrajoitteita kuten paperilla. Ja sitten lopussa selviää, oliko hovimestari murhaaja. Aiemmin olisi kerrottu heti kuka on murhaaja ja sitten hyvät taustoitukset.

Tällä hetkellä kiire on myös luotettavaa journalismia nakertava voima. Ajoitus on aina ollut ja korostuu yhä enemmän. Kuka ensimmäisenä ja kaiken pitää olla hetkessä. Joskus olisi viisaampaa hävitä ajassa, mutta voittaa luotettavuudessa. Tiedotustilaisuudet näkyvät suorina striimauksina ilma pienintäkään toimituksellista panosta.

Viime viikolla ex-kollegoiden kanssa ihmeteltiin, kuinka Kinnulan lääkärin koronatartunnasta kertovassa jutussa kuvituksena oli Kinnulan kirkko ja sankarihaudat. Journalistisena ratkaisunahan tuo oli kamala limbo. Vai oliko todella niin, ettei suurenkaan mediatalon arkistosta löytynyt tähän hätään kuin yksi kuva Kinnulasta.

Journalistista luotettavuutta ei myöskään paranna pätkääkään somesta siemaistut kommentit, veikkaan tarkistamattomat, joiden varaa juttu sitten ”luotettavasti” rakennetaan.

Itseäni huolestuttaa ja hämää suunnattomasti, että tällä hetkellä tehdään runsaasti pikauusintoja. Vanhoja uutisia julkaistaan uudelleen ilman että heti kättelyssä kerrottaisiin uusinnasta. Onko se lukijoiden palvelua, että ensin pitää etsimällä etsiä onko tämä tapahtunut nyt vai joskus aiemmin.

Journalististen uutisten suurin haaste onkin erottautua somesekoiluista luotettavuudellaan.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 14.9.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

Samaa paasausta, mutta tarinallisuuden käkökulmasta:
http://kauko.niemi.palvelee.fi/blogi/2018/5/13/24783

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, journalismi, algoritmi, media,

Suojelen itseäni

Sunnuntai 10.6.2018 klo 9.05 - Kauko Niemi

Kuinka vakava uutinen on se, että miljoonat Facebook-käyttäjät ovat saattaneet ohjelmistovirheen takia tietämättään julkaista esimerkiksi vain ystävilleen tarkoitettuja tietoja julkisina. Tämähän on Facebookin viimeisin tunnustettu moka muutama päivä sitten.

Kummalle se on vakavampi minulle vai Facebookille? Veikkaukseni on, että Facebookille, koska näitä epäonnistumisia on ilmestynyt melko tiheään viime aikoina.

BBC:n mukaan Facebookin ohjelmistovirhe aiheutti sen, että käyttäjän tekemät julkaisut näkyivät kaikille, vaikka käyttäjä oli aiemmin valinnut asetuksista, että hänen julkaisunsa näkyvät vain esimerkiksi ystäville.

BBC:n mukaan Facebook on arvioinut, että arviolta 14 miljoonaa käyttäjää teki tietämättään julkisia päivityksiä. Ohjelmistovirheestä torstaina kertonut Facebook sanoo tiedotteessa olevansa yhteydessä kaikkiin niihin käyttäjiin, joihin virhe on vaikuttanut.

Vika ei vaikuttanut siihen, mitä ihmiset olivat julkaisseet aiemmin. Haluamme pahoitella tätä virhettä, Facebookin edustaja sanoi tiedotteessa.

Vielä vuosi sitten Facebookin mählimisestä ei tihkunut tietoja. Nyt se on joutunut tavallisten joukkoon, jotka tekevät virheitä, joiden toiminta ei ole kaikilta osin puhtoista. Salailu ja omahyväisyys ei enää toimi. Uskottavuutta ja luottamusta nakerretaan kerta toisensa jälkeen.

Mitä tällainen ohjelmistovirhe tarkoittaa tavalliselle käyttäjälle. Mielestäni ei yhtään mitään. Se että julkaisetko yleiseen jakoon tai vain kavereille tuskin merkitsee yhtään mitään. Tietosi ovat netissä ja pysyy. Sinusta muodostettu algoritmi tietää ja tuntee joka tapauksessa tekemisesi ja ajattelusi.

Ehdottomasti parempi tapa on julkaista kaikki julkiseen jakeluun ja sitten hillitä itseään. Se mitä et halua julkiseksi, sen jätät kokonaan julkaisematta. Rajanveto on paljon selkeämpi. Kaveriviestintä tapahtuu sitten kokonaan suljetuissa kanavissa tai henkilökohtaisesti.

Itse olen yliaktiivinen Facebook-käyttäjä ja kaikki menevät julkisen jakelun kautta. Enkä yhtään epäile, etteivätkö kaikki tiedä, että harrastan valokuvausta, pyrin elämään luonnon ehdoilla, suhtaudun myönteisesti maahanmuuttoon jakamatta ihmisiä heidän taustojensa mukaan. Julkaisuni paljastaa helposti poliittisen suuntautumiseni, eikä sekään ole vaarallista. Eikä ole vaarallista sekään tieto, että tykkään klassisesta musiikista. Jokaisen on helppo päätellä päivityksistäni, että en ymmärrä suomalaista sairaudenhoitoa, missä yhden labratuloksen pohjalta määrätään lääkeitä unohtaen kokonaisuus ja hoidetaan vain seurausta eikä syytä. Miksi käyttäisin vain kaverijakelua ja kuvittelisin olevani jotenkin enempi turvassa.

Kun olen päivitysteni suhteen julkisesti avoin, niin sitten rajanveto tietyissä asioissa on ehdoton. En koskaan julkaise tietoja tai kuvia toisesta ihmisestä, siis sellaisista arkisista tulemisista ja menemisistä ja tekemisistä. En edes perheenjäsenistä. Toinen ehdoton rajoitus on paikkatiedon käyttö. Paikkatiedon perusteella saadaan ihmisestä valtavasti tietoa ja se on myös erittäin suuri turvallisuusriski. Ja paljon on harkintaa muissakin asioissa.

Kaikissa laitteissani paikannukset on kytketty pois päältä. Vain muutamissa sovelluksissa se on toiminnan kannalta pakko käyttää edes hetkellisesti, vaikkapa auton paikoituksessa tai tankkauksessa. Ja vihonviimeinen tilanne olisi se, että kadulla kävellessä puhelin piippaisi tämän tästä, kuinka lähistöllä olisi erikoistarjouksia.

Ole vaan aina vastuullisesti avoin ja kun haluat jotakin tietoa rajoittaa, rajoita se sitten kokonaan.

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai finnradio.fm nettiradiossa maanantaina 11.6.2018 klo 13:00 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Facebook, algoritmi, tietosuoja, julkisuus, ohjelmistovirhe

Rakas algoritmi odotan sinun apuasi

Lauantai 7.4.2018 klo 22.55 - Kauko Niemi

Minulla kesti kolme vuotta, kun haeskelin pesukoneen uusia malleja ja seurasin hintakehitystä, kunnes uudenvuoden aattona Veikonkoneella oli -20 % kampanja. Tein tilauksen. Hyvin suurella todennäköisyydellä olisi voinut tulla aiemmin tilanne, että vanha koneeni olisi hajonnut minä hetkenä tahansa ja päätös olisi syntynyt per heti.

Tällä hetkellä on menossa rahallisesti mitattuna kolminkertainen hanke, joka meni finaaliin nyt perjantaina.

Kummassakaan tapauksessa minuun ei yritetty vaikuttaa, saati olisi tyrkytetty kyseisiä tuotteita. En ainakaan huomannut, enkä kohdannut mitään informaatiota kyseisistä tuotteryhmistä, joita olin seurannut netissä useamman vuoden. Ilmeisesti käyttäytymiseni netissä ei antanut mitään viitteitä tekosistani joka olisi millään tavalla luonut niin sanottua auttavaa algoritmia.

Sen sijaan kaikkea muuta tuotetta ja palvelua kyllä tyrkytetään mennen tullen, jota en haluaisi vaikka ilmaiseksi annettaisiin. Miksi minulle sitten jatkuvasti vannotetaan:

Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa ja mainokset kiinnostavia, yritys X yhteistyökumppaneineen käyttää evästeitä. Jatkamalla lukemista hyväksyt evästeet.

Käytämme evästeitä sisällön yksilöimiseen, mainosten mukauttamiseen, mainosten seurantaan ja turvallisen käytön varmistamiseen. Klikkaamalla sivustoa tai selaamalla sitä annat meille luvan kerätä tietoja Facebookissa ja sen ulkopuolella evästeiden avulla.

Ehkä pieni aavistus on kuitenkin, että jotain seurataan. Koska pyrin olemaan patarehellinen tykkäämisissä jaoissa ja kommenteissa. Ikinä en tykkää esimerkiksi ravintoloiden enkä muistakaan ruoka-annospostauksista enkä alkoholista vaikka kuinka hyvä ystävä niitä tunteellisesti esittelisi seinällään.

Olen huomaavinani, ettei niitä enää hirveästi minulle näytetä, vai ovatko FB-kaverini vain lopettaneet sellaiset päivitykset. Samaan hengenvetoon voin ihmetellä miksi minulle tyrkytetään vaikkapa Poliisinaislaulajia tai vantaalaista helluntaiseurakuntaa.

Vai voisiko tämän kaiken taustalla olla se tapa, jolla käytän tekniikkaa. Ehkä jonkin verran eri tavalla, kuin yleensä käytetään.

Periaatepäätökseni on, etten käytä missään muodossa Android-pohjaisia tuotteita niiden tietoturvaongelmien takia. Kun yksikin raportti osoitti, että Androidissa oli samaan aikaan 83 tietoturvariskiä.

Käytän netissä kolmea jopa neljää selainta ja puhelimessakin käytän esimerkiksi Facebookia selaimella enkä sovelluksella. Yhteystietojani tai kirjanmerkkejä ei synkronoida selainten välillä, eikä yhteenkään palveluun kirjauduta FB tunnuksilla.

Teen asioita joka päivä tilanteen mukaan kolmella eri laitteella – pöytäkone (windows), tabletti (windows) ja puhelin (iPone). Yleisselaimena käyttämäni Firefoxin kirjamerkit ovat synkronoitu kolmen laitteen kesken. Muiden selainten ei.

Pankkiyhteyden ovat yksinoikeudella yhdellä selaimella ja sillä ei tehdä mitään muuta. Samoin epäluotettavuutensa osoittanut Facebookia olen jo vuosia käyttänyt selaimella, jolla en tee koskaan mitään muuta.

Selainten asetukset poistaa suljettaessa välimuistin ja selainhistorian.

Saattaa kuulostaa hankalalta mutta ei se sitä ole. Selain on tavallaan bookmark pankkiin ja Facebookiin. Google-kurini on hieman puutteellinen, mutta sekin pitää tässä parannella. Tosin minulla ei tietoturvasyistä ole koskaan ollut käytössä google-tiliä. Käytän googlea tapaus kerrallaan.

Lähtökohtaisesti en anna eri toimintojen ja sovellusten juoruilla keskenään

Käytän myös F-Securen Freedom ohjelmaa, joka raportoi esimerkiksi, että reilun parin viikon aikana se on estänyt 110 haitallista sivustoa  ja 35618 seurantayritystä.

Yhteystietojani ei saa käyttää mikään sovellus – skypessä on vain ne henkilöt, joiden kanssa skypetän jne.

Paikkatietojani ei saa käyttää kukaan muu kuin Parkman sen aikaa kun parkkeeran joskus saatan piirrättää karttaa lenkeistä ja 112 palvelu. GPS on siis lähtökohtaisesti aina pois päältä, eikä välitä sijaintitietojani. Navigointia olen oikeasti tarvinnut vain muutaman kerran. Riittää kun tarkistan ennen matkaa ruudulta mihin olen menossa.

Kameran ja mikrofonin käyttö on myös tietoisesti rajattu vain niin sovelluksiin, joissa niitä todella tarvitsen

Toistaiseksi en ota käyttöön mitään sellaista applikaatiota tai toimintaa, missä kirjautuminen vaatisi puhelinnumeron käyttöä. Ainostaan vahvan salauksen tapauksissa, kuten pankki ja viranomaispalvelut.

Näillä eväillä koen kuitenkin, että netin käyttöni on joustavaa ja asetukseni eivät rajoita tai hankaloita asioiden hoitamista.

Olen varmasti keskivertoa aktiivisempi netin käyttäjä. Minulla on hallinnointi oikeudet kuudelle FB-sivustoille. Ja näillä eväillä tunnen olevani kohtuullisessa katveessa häiritsevältä ja tuputtamiselta.

Tämän voit kuulla myös podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai nettiradionssa www.finnradio.fm

 

 

Lue myös tämä

https://yle.fi/uutiset/3-10146197

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: some, algoritmi, tietoturva,

Oletko sinä Facebookin ohjelmoitavissa

Maanantai 18.12.2017 klo 19.29 - Kauko Niemi

Facebookin entinen pomo sanoo tuntevansa raskasta syyllisyyttä siitä, että auttoi luomaan välineen, joka repii kappaleiksi sosiaaliset rakenteet.

Ex-pomo katuu järjestelmää, joka perustuu nopeaan hyvää mieltä tuottavaan palautteeseen – kuten peukutuksiin ja jakoihin. Samalla se on pitkälti romuttanut yhteiskunnan perusteita: ei enää julkista keskustelua eikä yhteistyötä, vaan väärä tietoa ja epäluottamusta. Suuria ihmisjoukkoja kyetään manipuloimaan somen avulla.

”Sosiaalinen media turmelee inhimillisen käyttäytymisen perustan”, hän moittii.

“Ette ymmärrä sitä, mutta teitä ohjelmoidaan. Nyt on aika päättää, missä määrin olette valmiita luopumaan itsenäisyydestänne”

Monet muutkin asiantuntijat peukuttavat tätä ulostuloa ja pohtivat somen vaikutusta ihmisten käytöksen muutokseen. Itse en nyt lähtisi suoralta kädeltä suosittamaan somen tai tässä tapauksessa Facebookin lopettamista.

Itse olen saanut kontaktikenttääni lukuisia entisiä koulukavereitani, sukulaisiani, joita en ole tavannut vuosikymmeniin. Jos ajatellaan aikaa ennen somea, niin aivan varmasti en lähtisi tuttaviani varta vasten etsimään saati päivittämään yhteisiä tietojamme ja tapahtumiamme.

Moitteen sijaa löytyy paljonkin Facebookin toimintatavoissa.  Se on käyttänyt ihmisten harhauttamista ja hyväuskoisuutta häikäilemättä hyväkseen. Facebook ei ole koskaan avoimesti kertonut toimintatapaansa, joka on kaikkea muuta kuin totuttu viestinvälitys. Joku lähettää viestin ja toinen ottaa sen vastaan. Ihmiset luulevat tekevänsä toista mitä he todellisuudessa tekevät.

Salaiset Facebookin niin sanotut sisäiset algoritmit päättävät täysin yksipuolisesti kenelle päivityksesi näytetään ja siihen sinulla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa. Sinusta rakentuu Facebookin määrittelemä kuva, joka on edullisempi Facebookille kuin sinulle. Sinusta tulee edullista kauppatavara etenkin Facebookin mainosmyynnille.

Kun Facebook muuttaa toimintojensa ominaisuuksia, ei niistä kerrota, vaan pikemminkin sinut pakotetaan niitä käyttämään. Itselläni on juuri nyt esimerkiksi tilanne, että joudun jatkuvasti vastaamaan – ei nyt – kun en halua tiettyjä toimintoja käyttööni. Mutta ei ole vaihtoehtoa vastata, etten koskaan halua käyttää.

Facebook on malliesimerkki asiakaskeskeisyyden vastakohdasta. Jos ja kun olet mukana, niin olet Facebookin algoritmien ehdoilla, etkä voi valittaa. Sinun pitää käyttäjänä ottaa ehdottomasti vastuu mitä tietoa jaat. Ja pitää mielessä, että sitä tietoa et voi peruuttaa etkä tuhota.

Turvallisin neuvo on, ettet koskaan jaa tietoa, saati kuvia toisesta henkilöstä, jos ette ole yhdessä niin sopineet. Mietipä kun lapsesi on tulevaisuudessa vaikkapa poliitikko ja tyrii jotakin. Media kaivaa pottakuvia ja kiukuttelukuvia ja julkaisee, että tällainen hän oli jo lapsena. Suojaa lapsesi ja lähimmäisesi yksityisyys.

Vaikket sanoisi sanaakaan Facebookissa, sinusta muodostetaan tarkka kuva jo sen perusteella mitä juttuja olet lukenut ja mitä et. Tuolloin olet jo omassa kuplassasi

Kovinkin jyrkät mielipiteet somea vastaa ovat oikeutettuja, jos ne herättävät ihmisten käsitystä sanan vapaudesta ja eritoten vastuusta. Facebook on yksi väline Twitterin, Instagramin ja monien muiden joukossa. Maailma muuttuu ja myös tapamme viestiä. Monelle yritykselle some oikein tehokas ja fiksusti käytettynä on erinomainen markkinointiväline hinta- hyötysuhteella arvioituna.

 

 

 

1 kommentti . Avainsanat: some, facebook, sosiaalinen media, algoritmi