Nupit kaakossa

Perjantai 26.4.2024 klo 10.40 - Kauko Niemi

Maailmanmenossa näyttää olevan kaiken kaikkiaan nupit kaakossa. Etenkin ne kuuluvat olevan videopätkissä. Miksi, sitä en todellakaan ymmärrä.

YLE2.jpg

Ainoa tilanne missä uskallan klikata videon käyntiin, on silloin, kun olen yksin kotona ja päässäni ovat vastamelukuulokkeet. Kaikissa muissa tapauksissa käynnistän videot vasta kun olen varmistanut, että laitteeni on mykistetty. Ja varmaan 90 prosenttisesti videoista katsonkin mykistettynä.

yle2.jpg

Myönnän toki ihan avoimesti, että videonpätkillä on tavattoman suuri merkitys tämän hetken viestinnässä ja siksi luulisikin, että niiden kokonaisviestiin ja laatuun satsattaisiin ihan tosissaan.

Olen seurannut liki 25 vuotta joka päivä videon merkitystä isossa ylläpitämässäni facebook-ryhmässä – hauva/kaikkikoirista. Siellä videoihin reagoidaan useissa tapauksissa tuhansia kertoja.  Pelkkä teksti jää kymmeniin reaktioihin ja tosi laadukas kuva asiallisella tekstillä jää aina alle tuhanteen reaktioon. Hauvan paras video on saanut 16000 rektiota ja sen asioista hauva tavoitti parhaana 28 päivän jaksona 1,5 miljoonaa ihmistä.

Tuossa olevat luvut todistavat videon voiman täysin omaehtoisessa, ei-kaupallisessa ympäristössä. Siis sellaisten mölyävien videoiden, jotka heiluvat ja tärisevät ja kaikkein rasittavimmissa tapauksissa kuvaaja nauraa räkättää kohdassa, mikä ei mielestäni ole mitenkään erityisen hauska.

Puhuttelevan ja laadukkaan videon tai mikä esityksen tahansa laadukas tuottaminen vaatii osaamista ja aikaa. Osaamista yhdessä sekä kuvallisessa että äänellisessä kerronnassa.

Varsin usein törmää kuvan ja äänen kombinaatioon, jotka ovat eri paria. Veikkaan, että tapauksissa, missä joku säveltää biisin, luo musiikillista tunnelmaa sydämensä pohjasta, niin esittelyvideon kuvamateriaali tuotetaan hyvinkin tarkasti samaan tunnelmaan.

Entäs sitten toisin päin. Joku onnistuu kuvaamaan nykyaikaisilla huippukameroilla videon, joka pitäisi saada kaiken lisäksi nopeasti jakoon. Silloin syöksytään vain johonkin tekijänoikeusvapaaseen jumputus saitille ja liitetään pätkä jotakin ääntä videoon. Lopputuleman kuva ja ääni eivät tue samaa viestiä ja tunnelmaa.

Veikkaanpa vielä, että tavoitteellinen äänituotanto on vaikeampaa kuin videotuotanto. Ainakin minun korvilleni, kuten tuossa alussa kerroin. Ja jopa se äänen voimakkuuskin merkitsee paljon kokonaistunnelmaan heti kättelyssä.

Kiitokset menevät tällä kertaa Ylen palveluille. Ne näet muistaa, millä voimakkuudella viimeksi kuuntelin. Tässäkin palvelussa oli aikoinaan jonkinmoinen välivaihe, jolloin voimakkuudet olivat aina maksimissa ja nupit kaakossa. Onneksi ei enää.

Tämän vuoden alussa törmäsin kaikkien aikojen kuvan ja äänen epäsuhtaan. Helsinki Lux tarjoili Senaatintorilla Tuomiokirkon erilaisia valoefektejä. Uusi setti putkeen ja valojen lisäksi ainakin 120 desibelillä helvetillistä jumputusta. En mitenkään ymmärtänyt kokonaisuutta vai oliko se sittenkin, joku helvetin lähettämä viesti Jumalan huoneeseen, jota en ymmärtänyt. Ympäristö oli joka tapauksessa Suomen kulttuurihistoriallinen pyhättö, missä ihmiset pysähtyvät hiljentymään.

Oma maailmansa on sitten myös erilaiset lyhytvideot, joita eri alustat hyödyntävät. Ja joista vain harvoista ehtii saada mitään tolkkua ennen kuin viidennen katselukerran jälkeen. Mutta kun ihminen on niin malttamaton, että kyllähän se viisi sekuntia saa riittää. Ja saahan julkaisija komeita lukuja katselukertoihin.

Kuvan ja äänen yhteistuotannollinen viestinnän seuraava suuri kehitysaskel on tekoäly. Sille voi kertoa ja tunnelmoida millaista ääntä tähän videoon halutaan, jotta kuvan ja äänen kokonaisuus saavuttaisi tavoiteltavan lakipisteen ilman, että nupit pitää olla kaakossa.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 29.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

 

Videoita metsästetään jopa rahan voimalla

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, video, hauva.com, kuva ja ääni, tekijänoikeus,

Hömppä julkisuusko valitsee presidentin

Perjantai 12.1.2024 - Kauko Niemi

Rehn_IMG_74731.jpg

 

Olemme ensi kertaa historiassa siinä tilanteessa, että algoritmit ovat mukana tavalla tai toisella tasavallan presidentin valinnassa. Kukaan ei toistaiseksi vielä tiedä vaikutuksen voimakkuutta, mutta valinnan jälkeen alkaa sitten arviot tilanteesta.

Somen vaikutuksesta hyvänä esimerkkinä voisi pitää vaikka somejulkkiksia, siis niitä jotka koukuttavat meitä alustaa ja algoritmejä hyödyntäen. Miksi tehdä työtä, kun somettamalla tienaa 200.000 euroa vuodessa ja verotkin voi optimoida.

Huomion laadulla ei sinänsä ole väliä. Kohauttaminen, kärjistäminen ja vastakkainasettelu ovat nousseet algoritmien ansiosta erittäin toimiviksi näkyvyyden keinoiksi. Höpinää ja pöhinää riittää netin täydeltä.

Olen yli 10 vuotta seurannut päivittäin koira- ja lemmikkiuutisointia. Se on muuttunut radikaalisti. Koirilla haetaan huomiota muuallakin kuin Maikkarin sääuutissa. Alan jo tietämään milloin eri julkkisten ja politiikkojen koirat käyvät pissalenkeillä ja mitä rutiineista poikkeavaa ne ovat tänään tehneet. Tämä meille niin olennainen tieto, julkkiksen tai politiikon koiran päivittäinen temppuilu, on tullut koirauutisointiin viimeisten 3-5 vuoden aikana.

Tällä hetkellä presidenttiehdokkaat eivät toistaiseksi ole käyttäneet somen mahdollisuuksia läheskään täysimääräisesti. Selkeää leimautumisen varovaisuutta on ilmassa. Kuitenkin vanhanaikaiset vaalimainokset kaduilla eivät silmää häiritse. Tosin Olli Rehn on vuokrannut vaalitilan Helsingin keskustan City-käytävässä. Kuinkahan moni poikkeaa?

Kanditaattien kampanjoinnissa on toistaiseksi vältytty loanheitolta, joka olisi todellista somen käyttövoimaa. Tosin vielähän ehtii. Some rakastaa loppukirejä. Tai sitten ainakin Europarlamenttivaaleissa ensi kesäkuussa.

Yhtään päivää ei omalla kohdallani ole tullut, etteikö Stubb olisi jollakin uudella julkaisulla tullut vastaan netissä. Siis samassa tahdissa, kun kannatus on kasvanut. Toki allekirjoittaneen algoritmit vaikuttavat kohtaamisiin, vaikken kertaakaan ole klikannut mitään julkaisua, enkä ole mikään Stubbin innokas kannattaja.

On melko varmaa, että sosiaalisen median kautta on jo maailmalla toteutettu vaalimanipulaatiota muun muassa USA:n presidentinvaaleissa ja Britannian Brexit-kansanäänestyksessä. Kiinalainen videosovellusta Tiktokia syytetään jopa Kiinan aivosodaksi. Sen käyttö kasvaa kohisten ja siksi presidenttiehdokkaat ja monet mediat ovat ryhtyneet panostamaan nuorempien kohderyhmien tavoittamiseen sovellusta käyttämällä.

Jussi Halla-aho on jo oikeusjutuillaan ottanut oppia Trumpista. Jokainen Trumpin oikeuskäsittely nostaa hänen kannatustaan. Tuollaiset tempaukset saavat satavarmasti tilaa mediassa ja kohinaa somessa. Mielenkiintoista seurata Halla-Ahon kannatuksen kehitystä.

Mika Aaltola kertoo, että hänen Instagram-tiliinsä kohdistui niin sanottu  bottihyökkäys. Aaltolan seuraajamäärä kasvoi hetkellisesti jopa 40 000:lla. Suuri osa uusista seuraajista oli niin sanottuja bottitilejä eli keinotekoisesti tehtyjä tilejä.

Aaltola kertoo poistaneensa yhteensä noin 20 000 seuraajaa käsin yhden yön aikana.

Perttu Pölönen kuvaa uusimmassa Saisinko huomiosi? -kirjassaan, miten algoritmi taluttaa somen käyttäjää kuin koiraa. Vaikka ajatuksesi olisi, että katsot vain yhden videon, somealusta tuntee sinut niin hyvin, että se saa sinut katsomaan seuraavankin. Kuvittelemme, että me teemme itse päätökset, mutta oliko se kuitenkin sovelluksen ilmoituskuvake tai merkkiääni, joka ylipäätään sai meidät avaamaan somen.

Suomen presidentinvaalit ovat olleet maaliskuusta 2012 alkaen enempi läpihuutojuttuja. Sen verran hyvin ja luotettavasti Sauli Niinistö on pestinsä hoitanut ja ennen Saulin valintaa somen vaikutuksella, saati vaikuttavilla algoritmeillä ei ollut merkittävää roolia presidentinvaaleissa ennen Niinistöä.

Kuuden vuoden kuluttua ollaankin jo täysin eri tilanteessa, kun tekoäly jalostaa kampanjat uuteen uskoon. Nyt olisikin oikea hetki demokratian kannalta miettiä tekoälyn roolia seuraavissa presidentin vaaleissa. Kuinka voimme varmistaa aidot mielipiteet äänestyskoppiin asti.

Ennakkoäänestys 17- 23.1.2024

Äänestyspäivä 28.1.2024

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 15.1.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta:

TikTok vie ja media vikisee

Mielipide ei ratkaise vaan persoonallisuus

Niinistön varjo

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, presidentinvaalit, Olli Rehn, Aleksander Stubb, Jussi Halla-aho, Sauli Niinistö, algoritmit, koira, hauva, Mika Aaltola, Brexit, Trump,

Kaikki koirista

Maanantai 4.12.2023 klo 21.09 - Kauko Niemi

Hauva_412232.JPG
 

Facebookin Hauva-ryhmän tunnusluvut saavuttivat ennätyksiä jouluun alussa. 28 päivän aikana yli 800000 eri kävijää piipahti ryhmässä.

Hauva on Suomen vanhimpia ja suurimpia koiraharrastajille, lemmikkien omistajille tarkoitettu forum, joka kunnioittaa luontoa. Julkaisujen näkökulma valikoituu luonnon, koirarotujen ja lemmikkilajien luontaisista käyttäytymisistä ja elämästä.

Aikoinaan perustettiin hauva.com nettipalvelu ja sen vauhtia kiihdytti koirien rotuvalintakone, jolla tehtiin liki kaksi miljoonaa rotuvalintaa. Toiminta laajeni sitten Facebookiin omaksi ryhmäksi. Toiminta pyöri kuitenkin puhtaasti harrastuspohjalta ja sekä tekniikan että sisällön vaatimukset alkoivat kuormittamaan liikaa ja verkkosivu ajettiin alas.

Yhteistyöhaaveet Kennelliiton kanssa loppuivat heti kättelyssä, kun ilmoitin, että julkaisemme muitakin koira- ja lemmikkijuttuja kuin vain rotukoiria käsitteleviä asioita.

Jäljelle jäi sitten allekirjoittaneen ”one man show” – nyt 13 vuotta pyörinyt hauva-ryhmä Facebookissa ilman sponsoreita tai mainostuloja.

Vuodet ovat kasvattaneet tasaisesti tätä ryhmää ja nyt 4. päivän joulukuuta Facebookin raportin mukaan ryhmä tavoitti 28 päivän aikana ensimmäisen kerran niinkin suuren yleisön kuin 818365 henkilöä. 93092 henkilöä on käynyt useampia kertoja seuraamassa kuulumisia ja niin santusti sitoutuneet julkaisuun.

Luvuthan ovat aivan kohtuullisia, kun tiedetään että Suomessa on noin 700 000 koiraa.

Jos tarkkaillaan vuosien varrelta yksittäisiä julkaisuja, niin eniten suosiota niittänyt julkaisu on saanut 6800 kannanottoa, tykkäyksiä, hymiöitä ja muita ilmaisuja. Sitä on katsottu kaikkiaan 434300 kertaa. Toki juttuporukasta löytyy niitä liki täysiä ohareita, jotka eivät ole kiinnostaneet juuri ketään.

Näillä eväillä jatketaan ja toivoa sopii, että tämä on merkki myös siitä, että luonto on tullut lähemmäs ihmisten arvostusta.

 

Kauko Niemi

 

www.facebook.com/kaikkikoirista

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hauva, koira, lemmikki, luonto,