Voiko älyä ihan oikeasti tehdä

Perjantai 19.4.2024 klo 11.51 - Kauko Niemi

 

Tekoälyn kehitystä seurataan jo ehkä enemmän kuin Ukrainan sotaa. Ainakin kun selaa päivittäistä uutistarjontaa. Selkeää kantaa ei tietenkään pystytä muodostamaan ja liikutaan arvailujen kentillä. Kahden päivän aikana suomalaisessa mediassa on julkaistu ainakin 506 tekoälyä käsittelevää artikkelia.

Tilanne vähän samanlainen kuin 90-luvun alussa, kun internet alkoi mullistaa tiedonkulkua ja tarjoilla uusia mahdollisuuksia matti meikäläisille sitä mukaa kun kukin asiasta innostui. Kuka nyt vaikkapa uskaltaisi hoitaa pankkiasioita verkossa,oli päivän epäily. Kuinkas kävi?

Itselläni tuli pari kuukautta sitten todiste, kuinka on käynyt. Tilanne, jossa minun piti hoitaa pankkiasiaa fyysisessä pankissa. Asian hoitaminen kesti useita tunteja kolmen päivän aikana. Karu totuus.

Halusitpa tai et, niin tämän vuoden loppuun mennessä olet käyttänyt tekoälyä, sillä tekoälypiirteitä ja ominaisuuksia tulee jokaiseen pieneenkin laitteeseen, nettiselaimiin, puhelimiin, lähes kaikkiin sovelluksiin.

Itse olen Adoben maksava asiakas. Minulle tyrkytetään jatkuvasti Photoshopin tekoälymahdollisuuksia. Se vaan on äärettömän helppoa ottaa kaunis maisemakuva ja käskeä tekoälyä sijoittamaan kuvaan kaunis punainen mökki. Kuvan totuuden kannalta sillä ei ole mitään roolia. Saatan toki käyttääkin, sitten kun jonkun kuvan pohjalta teen abstraktin taideteoksen.

Selkeä tulema tekoälyn kanssa on ainakin sama kuin internetissä aikoinaan. Mahdollisuuksia käytetään ja luodaan sekä hyvässä että pahassa. Tekoälyn kohdalla on jo nähty useita tapauksia, missä huijareiden tekosia on vain melko vaikea erottaa totuudesta. Aleksander Stubb sekä Vladimir Putin ovat olleet feikkivideon kautta julkisuudessa. Iranin kansalle näytetään valheellisia videoita, kuinka hyvin pärjäämme Israelia vastaan.

Tietoturvayhtiö WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on Ilta-Sanomien artikkelin mukaan kertonut, millaisia uhkia tekoälyn nopea yleistyminen tuo tullessaan. Englantilaisessa University College London -yliopistossa luennoidessaan Hyppönen pohti käsillä olevaan tekniikkaan liittyviä vaaroja.

Hyppönen mainitsi suurimmiksi tekoälyn aiheuttamiksi tietoturvauhiksi deepfaket eli syväväärennökset, sarjahuijaukset eli deepscamit, itse itseään kehittävät haittaohjelmat sekä tietoturva-aukkoja etsivän tekoälyn.

Hyppönen kansantajuisti aluksi tekoälyn hyvin kouriintuntuvalla tavalla: kyse on tekniikasta, joka ”tietää” asioita siten, että se osaa laittaa sanoja peräkkäin perustuen siihen, miten ne yleensä kielessä asettuvat.

Tekoäly on väsymätön ja sitä on hyödynnetty jo erilaisissa viestintätilanteissa. Tekoälyn voi laittaa keskustelemaan muiden kanssa ja näin teki Aleksandr Zhadan. Hän hyödynsi tekoälyä keskustellakseen yli 5000 naisen kanssa, joista hän toivoi löytävänsä itselleen naisen. Näin lopulta kävi ja hän tapasi näiden keskustelujen avulla tyttöystävän. Eräässä tapauksessa kiihkeä, jatkuva rakkaudellinen keskustelu johti iäkkään suomalaisnaisen tilin tyhjentämiseen.

Tekoäly tuottaa toki paljon hyvää ja avaa uusia mahdollisuuksia. Suomessa on jo radioasemia, joiden uutiset lukevat tekoäly. Yritysten kalliit rutiinit ja työprosessit voidaan pelastaa tekoälyllä.

Varsin tervettä on se uteliaisuus, mitä ihmiset kokeilevat hyvinkin monimuotoisesti. Pyytävät kirjoittamaan omaa elämänkertaa, ottamaan nuoruuden kuvia, selvittämään hyviä hiihtopaikkoja jne jne. Tällaisten kokeilujen kautta oppii ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia, kun tietää lähtökohdat ja faktat. Kunhan sitten muistaa vetää rajat totuuden ja harhautuksen välille.

Facebookin avoimissa julkaisuissa tekoälyä kokeilee ilman intohimopainotuksia suuntaan tai toiseen Risto Linturi. Häntä kannattaa seurata ja tehdä jopa perässä.

Sinä päivänä, kun tekoälyllä on sepitetty uusi versio sepitteellisestä raamatusta, ollaan äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, kuka uskoo mihinkin. Maailman kaikkeuden sodista valtaosa on tulosta uskontojen välisistä tulkinnoista, jotka eivät perustu mihinkään todellisuuteen. Kuka hallitsee tuolloin tekoälyä ja sen seurauksia.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 22.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta;

Tekoäly teki parempaa kahvia

Tiukan monipuoliset ovat Adoben ohjeet

Tekoälyn murheet

Yhä uskottavampia verkkohuijauksia

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, tekoäly, Adobe, Aleksander Stubb, Mikko Hyppönen, Risto Linturi, sepitetty raamattu