Miksi me tyydymme keskiarvoiseen

Sunnuntai 3.5.2020 klo 9:11 - Kauko Niemi

Yleinen käsitys on, että erinomaisuudella, luovuudella, parhaalla toteutuksella pärjää muita paremmin. Hyvää tavoiteltiin, mutta priimaa pukkaa.

Meitä jopa neuvotaan, ettei kannata tuhlata aikaa eikä rahaa, jos ei lopputulos ole parasta. Kaiken hyvän mittaaminen alkaa jo koulusta ja kasvatus kohti parasta.

Nyt ollaan hyvää vauhtia lipsumassa priimatavoitteita ja yksilöllisyydestä ja hyväksytään keskiarvoistuminen ja suurin syyllinen on niin sanottu tekoäly. Laiskuuttamme ja asioiden nopeuttamiseksi annamme liikaa päätösvaltaa tekniikalle, joka ei lainkaan ole kypsä läheskään kaikkeen minkä jo tänään hyväksymme tapahtuvaksi.

Yle:n ulkolinja-dokumentissa osoitettiin kuinka miljoonien ihmisten pimeätyöntekijäporukka eri puolilla maailmaa opettaa tekoälyjärjestelmiä ja saavat työstään keskimäärin 3,31 euroa tunnissa.

Some-jätit ovat joutuneet palkkaamaan runsaasti väkeä sensuroimaan julmaakin sisältöä. Tekoälyllä on vielä paljon opittavaa, eikä sen päätettäväksi pitäisi antaa kovinkaan suuria päätöksiä. Tuskin istuisin turvallisin mielin esimerkiksi  itseohjautuvaan autoon.

Omakohtaisesti sain parisen viikkoa sitten viesti Facabookilta, jossa he luokittelivat minut epäluotettavaksi ja lupasivat rajoittaa päivityksieni jakeluita osittain epäluotettavina.

Kyse oli yhdestä linkistä, missä kerrottiin sairaaloissa annettavista C- ja D-vitamiineista ja niistä saaduista tuloksista. Vastaavaa tietoa ovat kertoneet lähes kaikki maailman suurimmat mediat. Tietenkin, jos olisin kertonut asian vain kirjoittaen ilman linkkiä, niin olisiko Facebookilta syntynyt sama ratkaisu pelkän Suomenkielen perusteella.

Siis kuka on onnistunut syöttämään Facebookille tiedon, etteivät nämä useissa sairaaloissa eri puolilla maailmaa tehtävät selvitykset olisikaan luotettavia.

Mitä tapahtuisikaan, jos vaikkapa surullisen kuuluisa Ruokavirastomme saisi ujutettua somejäteille, ettei virallista, hyväksyttyä tutkimustietoa saisikaan jakaa julkisesti.

Ja onhan niitä tapauksia, joissa some-jättien tekoäly tutkii välitettäviä kuvia kuinka suuri osuus kuvasta on paljasta ihoa. Tällä perusteella järjestelmä sensuroi kuvan ja viestin pornokuvana, vaikka kyse olisi ollut ihotautilääkärin selvitys allergiaihottumasta.

Tietokirjailija Petteri Järvinen esitteli Facebook-tilillään kuinka tekoäly väittää tunnistavansa kuvia, mutta sellaisesta olemme vielä kaukana. Neuroverkot ovat pelkkää matematiikkaa, eivätkä ymmärrä kuvan sisällöstä mitään. Vertaavat sitä vain aiempaan opetusaineistoon.

Petteri Järvinen teki juuri muutamia kokeita Microsoft Officen kuvantunnistuksella. Lähtökohtana oli hänen lähiseudun koirasta ottama kuva. Aika kiinnostavia tuloksia, jotka valottavat nykyisen "tekoälyn" toimintaperiaatetta. Kokeilussa kuvasta tai sen osista tunnistettiin koira, eläin, kissa jopa lehmä.

Yksittäinen kuvat tai tekstit irrotettuna kokonaisuudesta ei voi tuottaa priimaa ja kuitenkin annamme tällaiselle toiminnalle yhä enemmän valtaa käytännön elämässä ja liiketoiminnassa.

Pari viikkoa sitten Yle.fi-sovelluksen kehittäjät saivat Googlen sovelluskaupasta automaattiviestin. Yle.fi-sovellus oli poistettu kaupasta koska se ”rikkoi yhtä tai useampaa Googlen sääntöä”.

Google-kaupassa oleva Yle.fi-sovellus toimi aivan kuten pitikin. Mutta keskellä koronaa Googlen robotit kuitenkin epähuomiossa tulkitsivat julkisen palvelun uutistoiminnan vahingolliseksi.

Yle News Labin päällikkö Jukka Niva sanoo omassa blogissaan; Elämme nyt maailmassa, jossa globaalit internetyhtiöt säätelevät sitä mitä kuluttajat sovelluskaupoissa, somessa ja Googlen hakutuloksissa näkevät. Jos Googlen arviointiautomatiikka niin päättää, sovelluskaupasta uutissovelluksia etsivä ihminen ei näe kuin ne uutispalvelut, jotka Googlen automatiikka katsoo kansalaisille sopiviksi.

Maailmaa vuonna 2016 ravistellut Cambridge Analytica -skandaali Yhdysvaltojen presidentinvaalien yhteydessä muutti tilannetta merkittävästi. Silloin vasta havahduttiin läpinäkymättömän some-personoinnin vaaroihin.

Tiedonmäärä on niin valtava ja sen nopeus arvaamaton, että tietenkin tarvitsemme tekniikkaa hyödyntämään sitä. Nyt vain pitää harkita ja tiedostaa millaisen vallan annamme viimekädessä koneelle, joka osaa käsitellä matemaattisesti yhden asian kerrallaan eikä hahmoja inhimillistä kokonaisuutta.

Pelkällä tekniikalla ei ainakaan tällä hetkellä synny priimaa vaan saamme keskiarvoisuutta. Joskus onnistutaan paremmin ja toisinaan taas ei.

Keskiarvoisuus korostuu erityisesti koululääketieteessä. Ristiriita tulee jo siinä, että tutkimukset tehdään suurilla otoksilla keskiarvoisesti, mutta ihminen on aina yksilö. Matemaattisesti keskiverto ihminen tarvitsee matemaattisesti synnytetyn keskivertopillerin, joka ei suinkaan takaa yksilöllisen ihmisen terveyttä.

Tämä kannattaa katsoa ja oppia ymmärtämään kuinka älykäs on tekoäly.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 4.5.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, Yle, Petteri Järvinen, tekoäly, pimeät työntekijät, Ruokavirasto, Jukka Niva,