Kehitysprojektien kulurakenne heittää häränpyllyä

Sunnuntai 6.8.2023 klo 21:34 - Kauko Niemi

 

Elämänmeno kun on muuttunut niin että kaikkea mahdollista käytetään väärin, omien etujen saavuttamiseksi – vedetään välistä aina kun on mahdollista. Aika usein silloinkin, kun ei muka ole mahdollista.

Jos tähän mennessä tuotteiden ja palveluiden kehitysprojektien kustannuksista 90 prosenttia on kulunut uusien toimintojen kehittämiseen ja 10 prosenttia oheistoimintoihin kuten väärinkäyttöjen ehkäisyyn ja tietoturvaan. Veikkaukseni on, että tuota pikaa tekoälyn kehittyessä tämä kuvio heittää häränpyllyä. uusien toimintojen kehittämiseen kokonaiskustannuksista kuluu tuo 10 prosenttia ja loput 90 prosenttia väärinkäytösten ehkäisyyn.

Tietoturvaa rikotaan jo nyt jatkuvasti. Kaiken maailman hakkerit käyttävät ja kehittävät tilaisuuksia saadakseen tavalliset tietämättömät ihmiset ansaan ja imuroidakseen heidän rahansa. Suomessakin vuosittain menee rahaa vääriin taskuihin jo yli 100 miljoonaa euroa.

Viimeaikaiset temput aktivoituivat kuukauden 3. päivänä eli veronpalautuspäivinä. Nyt on myös muotia soittaa tietämättömille kesätyöläisille ja antaa toimitusjohtajan nimissä määräyksiä siirtää rahaa tai avata muita piilossa olevia toimintoja.

Tekoäly mullistaa täysin tämän nykyisen melko rauhallisen hakkeroinnin. Tekoälylle riittää yksikin kuva ja pieni ääninäyte, joka jälkeen lapsi tai kuka tahansa tuttava soittaa tutulla äänellään ja pyytää vaikkapa rahallista apua hankalaan tilanteeseensa. Nyt jo muodostetaan yhdenkin kuvan perusteella vale-videoita ja painostetaan hävyttömästi asiassa kuin asiassa. Kaikkeen tällaiseen on syytä varautua tai ainakin olla tietoinen mahdollisuuksista.

Tekoäly tietää mitä etsit ja millaisia ominaisuuksia pitää sisältyä haluamaasi laitteeseen. Sen jälkeen tekoälyn mielikuvitus valmistaa ja myy sinulle juuri oikean tuotteen.

Ja pientähän se on yhden yksittäisen ihmisen huijaaminen. FBI on juuri varoitellut kuinka rikolliset käyttävät tekoälyä muun muassa haittaohjelmien kehittämiseen ja tietojenkalastelun tehostamiseen. Terroristit puolestaan kysyvät tekoälyltä apua esimerkiksi kemiallisia hyökkäyksiä varten.

FBI odottaa näiden ilmiöiden lisääntyvän ajan kuluessa tekoälymallien käytön ja saatavuuden edetessä. Yleisesti tunnetuissa tekoälymalleissa on sisäänrakennettuja estoja haitallisen sisällön tuottamiseen. Mutta ei riittävästi ja näitäkin estoja on ollut mahdollista ohittaa esimerkiksi pomminteko-ohjeiden tuottamiseen.

Viime kuun puolivälissä YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui ensimmäistä kertaa keskustelemaan tekoälyn luomista riskeistä. Nyt ei enää ole tosiaankaan kyse yksittäisistä henkilöistä, vaan Britannia on toivonut kansainvälistä keskustelua aiheesta. Britannia haluaa ripeästi kartoittaa tekoälyn riskejä globaalin rauhan ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta.

Kuten jo mainitsin tuote ja palvelun kehityksessä kokonaisuus ja kustannusrakenne muuttuu tai on pakko muuttua merkittävästi. Se tulee tietenkin vaikuttamaan tuotteiden ja palveluiden loppuhinnoitteluun.

Kokonaan eri asia on sitten kuinka suhtaudutaan lopputuloksiin ja niiden aitouteen. Tekoälyllä tehdään jo täyttä häkää musiikkia, muokataan kuvia, joilla ei ole mitään yhteyttä todellisuuden kanssa. niin sanottu medialukutaito saattaa joutua tosi koetukselle.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm -kanavalla

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, tekoäly, kehityskustannukset, hakkerointi,

Tilaisuus tekee bittivarkaan

Lauantai 22.2.2020 klo 17:00 - Kauko Niemi

Vanha sanonta pitää erityisen hyvin paikkansa etenkin nykyisessä teknistyvässä yhteiskunnassa. Voisi myös täydentää vanhaa sananlaskua niin, että varkaat tekevät tilaisuuksia.

Se into millä parannamme maailmaa uudella tekniikalla, tuppaa unohtamaan tai ei osata tiedostaa valtavia riskejä, mitä tekniikka tuo tullessaan. Itsekin olen ollut sadoissa tilaisuuksissa, missä on esitelty uusia, hienoja työtapoja. Uusia hienoja tietojen hyödyntämiskeinoja. Kertaakaan en muista, että keskusteluihin olisi noussut se tilanne, kun tiedot joutuvat vääriin käsiin tai tietoja tarkoituksellisesti käytettäisiin ihan muihin tavoitteisiin.

Tokihan käytetään paljon palkattuja hyvis-hakkereita, jotka testaavat mistä järjestelmä vuotaa ja kuinka se vuotaa. Jotkut yritykset maksavat melkoisia summia niille, jotka osoittavat heikkoja tai vuotokohtia tekniikassa.

Kokonaan eri asia on sitten ne tapaukset, joissa virallisilla oikeuksilla vuodetaan tietoja. Tarkoitusperä voi olla vaikka vain uteliaisuus, taloudellinen hyöty tai vaikkapa kostonhimo.

Traagisesti kuolleen nuorukaisen äitiä kohtasi järkytys, kun hänelle selvisi poikansa kuolemaa koskevien yksityisasioiden levinneen perhepiirin ulkopuolelle. Kävi ilmi, että viisi sairaanhoitajaa oli käynyt katsomassa hänen kuolleen poikansa potilastietoja perusteettomasti. Kaksi hoitajaa oli lukenut tietoja moneen otteeseen.

Papereista näkee, että siellä on tongittu ja paljon. Yksi ihminen oli käynyt katsomassa pojan tietoja seitsemän kertaa. Siellä on ihan vietetty aikaa. Yövuorossakin oli useita tunteja luettu pojan tietoja. Näitä tietoja sitten juoruiltiin turuilla ja toreilla.

 

Ja tällaisia viimepäivien otsikoita:

Hakkerit ryöstivät valtion kassan - 2,6 miljoonan puhallus yhtä numeroa vaihtamalla

Hakkerit iskivät hotelliketjuun – julkkisten ja 10 miljoonan muun tiedot vuosivat nettiin

Sotilaiden puhelinten tiedot kaapattiin helpolla konstilla – kauniiden naisten someprofiilit riittivät

Tietomurrossa kähvellettiin noin 145 miljoonan ihmisen arkaluontoisia henkilötietoja - Kiina kiistää armeijansa osallisuuden.

Parhaillaan Suomessa herättää suurta huolta uusi lakiesitys. Uusi laki keräisi suomalaisten geenitiedot Kelan rekisteriin. Useat genetiikan asiantuntijat ovat huolissaan valmistelussa olevasta genomitietorekisteristä.

Tavoitteena on kerätä suomalaisten geeniperimä valtiolliseen rekisteriin, jotta sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kansantautien ehkäisyssä. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan rekisteriä ylläpitäisi siis Kela.

Yhdeksän alan asiantuntijaa arvioi, että rekisteristä ei ole juurikaan hyötyä potilaille.

Asiantuntijoiden mukaan kyse on isosta uudistuksesta, josta ei ole käyty riittävää yhteiskunnallista keskustelua. Rekisterissä nähdään uhkia jopa ihmisoikeuksille. Asiaa verrataan tilanteeseen, jossa koko kansalle tehtäisiin isyystesti.

Ylen julkaisemassa artikkelissa asiantuntijat sanovat, että Ihmisiltä ei pidä kerätä DNA-näytteitä tai tutkia heidän geenejään tai käsitellä, säilyttää tai jakaa genomitietoa eteenpäin ilman heidän vapaaehtoisesti antamaansa nimenomaista lupaa, joka on voitava myös peruuttaa.

Jos Suomi poikkeaa edellä mainitusta maailman yleislinjasta, voitaisiin Suomen nähdä liittyvän Kiinan, Ruandan ja Kuwaitin kaltaisten “edelläkävijämaiden” joukkoon. Kuwaitissa tosin jouduttiin luopumaan kansallisen genomitietokannan perustamisesta, kun sen katsottiin kajoavan liikaa yksilön oikeuksiin.

Mitä todella tapahtuisi ihmisoikeuksille sinä päivänä, kun nämä tiedot vuotavat tavalla tai toisella julkisuuteen. Näinhän kuitenkin tulee käymään joko teknisesti tai joku vetää välistä. Tässä tapauksessa ei pidä luottaa hyväuskoisuuteen.

Suuret teleoperaattorit keräävät ja myyvät tietoa, kuinka ihmiset liikkuvat. Tämä ei siis perustu siihen onko sinulla kännykässäsi paikannus päällä tai ei. Se perustuu siihen samaan televerkkojen paikannustietoon, johon poliisilla on mahdollisuus saada lupa rikoksia selvittäessään.

Suomessa viime kesänä Helsingin kaupunki kokeili Telian mobiiliverkkodatan käyttöä Ed Sheeranin konserttien yhteydessä. Raportista selviää muun muassa, että kahteen Malmin lentokentällä järjestettyyn konserttiin saapui osallistujia kaikkiaan 247 eri kunnasta.

Raportista ei tietenkään näy yksittäisten henkilöiden kulkureittejä, mutta kokonaisuus syntyy kuitenkin yksittäisten ihmisten seuraamisesta televerkkotasolla. Tieto yksittäisistä ihmisistä on joka tapauksessa olemassa.

Tässä tapauksessa Telian tuotteessa hyvää on datan tuotteistaminen niin, että sitä voi käyttää rikkomatta yksityisyydensuojaa ja esimerkiksi kunnat ja kaupungit voivat kehittää toimintaansa sen mukaan missä ihmiset liikkuvat.

Huolenaiheena tässäkin on se, että ihmisten digitaalinen jalanjälki on valtava ja ymmärrys siihen johtavista asioista tavattoman vähäinen.

Sitten on sitä jokapäiväistä verkkojen väärinkäyttöä, missä yksittäisen ihmisen muutaman tonnin menetykset tuntuvat pieniltä paitsi menettäjästä. Vedätystä löytyy joka alalla vaikkapa järjestäytyneen rikollisuuden hivuttautuminen eurooppalaisille ruokaväärennösmarkkinoille.

Italian mafia on havainnut, että esimerkiksi oliiviöljyä, mozzarellaa, lihaa tai viiniä väärentämällä voi ansaita enemmän kuin huumekaupalla. Ainakin riski jäädä kiinni on paljon pienempi ja rangaistukset monin verroin lievempiä.

Elintarvikehuijaukset antavat järjestäytyneelle rikollisuudelle mahdollisuuden myös jatkumorikollisuuteen kuten rahanpesuun ja veronkiertoon ja siellä sitten verkkojen ja pankkien rooli nouseekin arvoon arvaamattomaan.

Kaikesta huolimatta uskon, että tekniikka vie asioita eteenpäin, kunhan muistetaan uuden hurmassa olla kriittisiä bittiemme jakelussa ja turvaamisessa. Eikä tarkoituksenani ole pelotella ketään. On vain hyvä tiedostaa. Itsellenikin on monta pyhää asiaa, vaikkapa se ettei kännykässäni ole paikannus päällä kuin vain ja ainoastaan silloin kun yksittäinen sovellus sitä tarvitsee – vaikkapa parkkimaksua maksaessani.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 2.3.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fiinradio, tietomurto, tietovarkaus, genomitietorekisteri, hakkerointi, tietovarkaus, ihmisoikeudet

Mittaaminen kertoo suunnan

Sunnuntai 6.5.2018 klo 9:28 - Kauko Niemi

Yhtään grammaa painostani ei ole koskaan kadonnut peiliin katsomalla. Mielikuvitukseni on niin vilkas ja kekseliäs, että aina peiliin katsoessani löytyy joku mieluinen selitys ja tulkinta sille mitä on tapahtunut. Toisaalta minua ei ole koskaan liiemmin ulkonäköni haitannut suuntaan eikä toiseen.

Ainoa tapa saada jotain aikaiseksi on mitata asioita ja seurata mittaustulosten muutosta. Mittaamalla en tietenkään pyri mihinkään absoluuttiseen totuuteen, vaan seuraamaan todellakin muutoksia suuntaan tai toiseen.

Opin ymmärtämään miten verenpaineeni käyttäytyy. Tiedän syömiseni ja liikunnan vaikutukset painooni. Tiedän, että kuuden vuoden liikunta-aktiivisuuskirjanpito osoitti kohtuullisen hyvään terveyteen riittävän 58 minuuttia päivässä plus hyötyliikunta ja sitten kun lopetin mittaamisen niin kaikki romahti.

Kyllä minä liikun, on turha väittää, jos ei ole lyödä minuutteja tai muitakaan faktoja pöytään.

Itsensä mittaamiseen löytyy teknisiä välineitä vaikka kuinka. Sillä tasolla en kuitenkaan ole kuin Biohakkereiden Teemu Arina, joka mittaa lähes kaiken. Nyt olen jo törmännyt muutaman kerran siihen, että hyvät mittaustulosten taltioinnit ovatkin joutuneet kaatopaikalle. Palvelu on lopetettu tai muutettu niin, etteivät vanhat tiedot olekaan siirtyneet uuteen alustaan.

Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Taltioni. Takana oli useita terveysalan toimijoita ja sitten vuosien käytön jälkeen vaan ilmoitetaan palvelun loppuvan. Toisikohan sote tullessaan tällaisen kokonaisvaltaisen Kannan, jossa olisi terveyteen vaikuttavia tekijoitä muutakin kuin labratulokset ja lääkkeet.

Digitaaliset mittarit tuovat helpotusta esimerkiksi monille diabetespotilaille. Mittareilla verensokerin tasoa on helppo seurata ja hypoglykemioita voi ennakoida. Unen ja palautumisen seuranta on myös trendikästä ja niiden mittaamista tarjoaa yhä useampi työterveyspalveluiden tuottaja. Unen ja levon seuranta onkin yksi tärkeimpiä asioita ihmisen hyvinvoinnissa. Unen laatuun saan itsekin uutta tekniikkaa kuukauden sisällä.

Mittaaminen ei kuitenkaan ole kaikille taikakeino motivointiin ja parempaan terveyteen sekä hyvinvointiin. Joidenkin mukaan on oltava tarkkana, ettei mittaaminen motivoimisen sijaan laske motivaatiota. Ei nimittäin ole itsestään selvää, että ihminen innostuu huolehtimaan itsestään paremmin, kun huomaa painonsa nousseen tai sokeriarvojen heikentyneen.

Eräänkin tutkimuksen mukaan tiivis seuranta ja palaute verensokerimittausten tuloksista voi jopa heikentää potilaan hoidon tuloksia. 12 kuukauden tutkimuksessa eniten palautetta saaneilla potilailla oli suurin todennäköisyys jättää seuranta kesken.

Syyt tähän ovat inhimillisiä. Ihminen haluaa välttää häpeää ja epäonnistumista. Jos mittarit näyttävät huonoja tuloksia, on miellyttävämpää jättää seuranta kesken kuin kohdata ikävä totuus.

Osa ihmisistä reagoi pettymyksiin tunteella, osa järjellä. Järjellä reagoivien on  helpompi etsiä hyviä ratkaisuja tilanteen parantamiseen, tunteella reagoivan voi olla vaikea löytää ulospääsyä tilanteeseen.

Asiantuntijat ehdottavatkin, että olisi tärkeää tukea potilaiden omia selviytymiskeinoja. Kun ohjataan potilaita näkemään tilanteen ratkaisujen olevan heidän omissa käsissään, eikä ulkoisten olosuhteiden aiheuttamia, ovat tulokset parempia.

Lähtökohtaisesti mittaamisessa on paljon hyvää, mutta sen käyttöä on tärkeä kohdistaa oikein. On tärkeää ensin rakentaa motivaatio ja ymmärrys, kuinka voi itse auttaa itseään. Eikä kyse ole hyvyyden tai huonouden osoittamisesta ja haukkuma-aseista, joilla terveydenhuollon ammattilaiset voivat sinut lannistaa.

Itse uskon, että tulevaisuudessa omilla yksilöllisillä mittaustuloksilla on suurempi merkitys esimerkiksi terveydenhoidossa kuin keskimääräisillä käypähoitosuosituksilla. Tällä hetkellä minun keräämä data minusta ei kelpaa, eikä kiinnosta lääkäreitä, joiden ainoa terveydenhoidollinen lähtökohta on tehdä vain labrakokeita ja määrätä niiden pohjalta lääkkeitä. Silloin ollaan jo sairaita.

Pari kuukautta sitten lääkäri totesi minulle suoraan labrakokeen pohjalta, että sinulla on huonot ruokailutottumukset, kun kolesteroliarvosi on koholla. Tätä lausuntoa hän ei koskaan saa anteeksi, sillä 99 prosenttia syömisestäni teen alusta alkaen itse puhtaista raaka-aineista ja aina terveysnäkökulma mielessä.

 

Tämä on kuultavissa podcastina maanantaina 7.5.2018 klo 20:30 Finnradion taajuudella 104,8 Costa del Solilla tai nettikanavalla Finnradio.fm (21:30 Suomen aikaa)

 

 

Lue myös tämä

http://www.iltalehti.fi/digi/201707122200260191_du.shtml

 

 

 

 

1 kommentti . Avainsanat: terveys, biohakkerointi, terveysmittaukset