Uskonvapauden rajattomat rajat tuottavat tuulesta temmattuja sääntöjä

Lauantai 24.7.2021 klo 12.42 - Kauko Niemi

 

Minä olen varmasti keskiverto arkiuskovainen. Esivanhempani, minä ja minun jälkeläiset ovat kuuluneet ja kuuluvat kirkkoon, niin kuin 68 prosenttia suomalaisista. Enkä tunne suurta harmistusta vaikka vähintään kerran vuodessa verotietoja tarkistaessa näen paljonko maksan euroja kirkolle.

Arkiuskovaisuus tarkoittanee myös sitä, että tunnen juhlavaa oloa kirkossa häissä ja hautajaisissa, mutta jätän sunnuntaiset palvelukset väliin. Kirkkojen historia ja arkkitehtuuri ovat yksittäisinä tapauksina mielenkiintoisia.

Vaikkapa Anneli Kannon kirjoittama kirja Keskiaikaan sijoittuva Rottien pyhimys -romaani kertoo Hattulan kirkon maalaamisesta sekä maalareista. Aivan huikea kokonaisuus tuon aikaisesta elämän menosta (1480), kirkollisesta ajattelusta, taiteilijoiden mielikuvista ja maalaustekniikoista, rakastumisista ja ihmissuhteista. Hänen kielikuvansa ja adjektiivien laatu ja määrä on aivan huikea.

Syystä tai toisesta olen viime aikoina pysähtynyt Rottien pyhimyksen lisäksi monissa tapauksissa ihmettelemään kirkon ja eri uskontojen roolia määritellä ja toteuttaa elämää ihmisoikeuksia vastaan. Pysähtymiseni ei ole ollut millään tavalla tietoista etsintää levittääkseni uskonnon vastaista probakandaa, vaan kaikki on tullut sattumoisin uutismaailmaa tai muissa mielenkiinnon kohteitteni yhteyksissä eteeni.

Olen jonkin asteinen koirien fanittaja ja facebookin hauva-ryhmässäni on muutamaa vaille 10000 tykkääjää. Ja sisällöllisesti käsialaani oli myös muutama vuosi sitten tehty hauvakone, joka valitsi elämäntilanteeseen sopivan koirarodun (nyt jo haudattu) Konetta käytettiin muutamassa kuukaudessa yli 1,5 miljoonaa kertaa.

Siis jonkinmoisena koiraihmisenä innostuin kuuntelemaan kahdeksan osaisen podcastin Koiria ja ihmisiä. Sehän oli paikka paikoin todella järkyttävä. Mitä kaikkea toimittaja Panu Hietaneva on kaivanut esiin. Koiria ja ihmisiä on tarina ihmisen turhamaisuudesta, itsekkyydestä ja häikäilemättömyydestä, mutta se on myös tarina kahden nisäkäslajin välisestä luottamuksesta, kunnioituksesta ja rakkaudesta.

Myös uskonnoilla ja kirkolla on täysin häikäilemättömiä sepityksiä koirista, jotka ei perustu yhtään mihinkään muuhun kuin jonkun ihmisen mielikuvitukseen ja laajat joukon alkavat uskomaan näitä sepityksiä.

Maailman miehistä runsas kolmasosa on ympärileikattu, heistä noin puolet uskonnollisista tai kulttuurisista syistä. Joku on tämänkin keksinyt.

Ympärileikkaus on kirjoitettua historiaa vanhempi käytäntö. Leikkauksen alkuperäistä syytä ei tunneta, mutta luultavasti kyse oli rituaalisesta uhrista tai miehuuskokeesta, jolla koeteltiin rohkeutta ja kivunsietokykyä. Myöhemmin ympärileikkaus kehittyi initiaatio- ja aikuistumisriitiksi.

Juutalaisuudessa ja islamissa ympärileikkausta pidetään uskon ja yhteisöön kuulumisen merkkinä. Ympärileikkauksen tarvetta on perusteltu myös seksuaalisuuden kontrolloimisella ja itsetyydytyksen estämisellä.

Länsimaissa ympärileikkaus on 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien ollut kiistanalainen käytäntö, jota vastustetaan sekä eettisistä syistä että terveysriskien vuoksi.

Vähemmän maaritteleva juttu on myös Ylen julkaisema kolarilaisesta Ilkka Koskikarasta, joka leikattiin lapsena tytöksi, koska sen ajateltiin olevan hyväksi hänelle: "Minun elämä pilattiin täysin" Tässä tapauksessa todellinen päätöksen syy ei ole selvillä, mutta viitteitä siihen suuntaan on, että lestadiolaisuudella olisi vaikutteita.

Sitten satuin kuuntelemaan Ylen Mestarit-ohjelmaa, jossa käsiteltiin eri näkökulmista naisten roolia laulajina. Nainenhan saa laulaa vapaasti vaan keittiössä.

Vuosisatojen saatossa naisen asema kirkossa on ollut varsin rajoittunut. Nainen laulamassa kirkossa oli yksi pahimmista. Kukahan tällaisenkin ajattelun takana oikeasti oli. Todella karmeat seurauksethan siitä syntyi, kun piti kuitenkin esittää kirkossa vaikkapa kuoroteoksia, joissa oli sopraano- ja altto-osuuksia. Kirkko keksi kuitenkin keinon. Nuorille pojille tehtiin kastraatio, jolloin heille ei tullut äänenmurrosta ja pystyivät hoitamaan kirkoissa sopraanojen ja alttojen stemmat.

Tuore uutinen kotimaasta parin viikon takaa, kun Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli varoitti sateenkaariparin vihkinyttä pappia kolmen vuoden jahkailun tuloksena. Ja minä kun olen kuvitellut, että kirkon keskeisiä arvoja on lähimmäisen rakkaus. Jos kaksi ihmistä rakastaa toisiaan, niin mitä väliä sillä on mitä on jalkojen välissä.

Suomen kirkko lipsuu tai ei osaa päättää mistä on kysymys. Piispainkokoushan on kehottanut tuomiokapituleja pidättäytyväisyyteen rangaistusten suhteen. Nyt annettu rangaistus ei noudata tätä linjaa. Suomalaisella kirkollakin on tiukka umpisolmu, jota ei saada auki. Ja Päivi Räsänen on mestari sotkemaan ja hyödyntämään omiin tarkoituksiinsa tätä sekoilua.

Maailmassa on Wikipedian mukaan 138 erilaista uskonnollista yhteisöä ja niiden on liiankin helppo laatia omia sääntöjään uskonnon vapauden turvin ja luokitella ihmisiä miten milloinkin keinoja kaihtamatta ja siinä eivät ihmisoikeudet paljoa paina.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 26.7.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

 

 

Tilaisuus tekee bittivarkaan

Lauantai 22.2.2020 klo 17.00 - Kauko Niemi

Vanha sanonta pitää erityisen hyvin paikkansa etenkin nykyisessä teknistyvässä yhteiskunnassa. Voisi myös täydentää vanhaa sananlaskua niin, että varkaat tekevät tilaisuuksia.

Se into millä parannamme maailmaa uudella tekniikalla, tuppaa unohtamaan tai ei osata tiedostaa valtavia riskejä, mitä tekniikka tuo tullessaan. Itsekin olen ollut sadoissa tilaisuuksissa, missä on esitelty uusia, hienoja työtapoja. Uusia hienoja tietojen hyödyntämiskeinoja. Kertaakaan en muista, että keskusteluihin olisi noussut se tilanne, kun tiedot joutuvat vääriin käsiin tai tietoja tarkoituksellisesti käytettäisiin ihan muihin tavoitteisiin.

Tokihan käytetään paljon palkattuja hyvis-hakkereita, jotka testaavat mistä järjestelmä vuotaa ja kuinka se vuotaa. Jotkut yritykset maksavat melkoisia summia niille, jotka osoittavat heikkoja tai vuotokohtia tekniikassa.

Kokonaan eri asia on sitten ne tapaukset, joissa virallisilla oikeuksilla vuodetaan tietoja. Tarkoitusperä voi olla vaikka vain uteliaisuus, taloudellinen hyöty tai vaikkapa kostonhimo.

Traagisesti kuolleen nuorukaisen äitiä kohtasi järkytys, kun hänelle selvisi poikansa kuolemaa koskevien yksityisasioiden levinneen perhepiirin ulkopuolelle. Kävi ilmi, että viisi sairaanhoitajaa oli käynyt katsomassa hänen kuolleen poikansa potilastietoja perusteettomasti. Kaksi hoitajaa oli lukenut tietoja moneen otteeseen.

Papereista näkee, että siellä on tongittu ja paljon. Yksi ihminen oli käynyt katsomassa pojan tietoja seitsemän kertaa. Siellä on ihan vietetty aikaa. Yövuorossakin oli useita tunteja luettu pojan tietoja. Näitä tietoja sitten juoruiltiin turuilla ja toreilla.

 

Ja tällaisia viimepäivien otsikoita:

Hakkerit ryöstivät valtion kassan - 2,6 miljoonan puhallus yhtä numeroa vaihtamalla

Hakkerit iskivät hotelliketjuun – julkkisten ja 10 miljoonan muun tiedot vuosivat nettiin

Sotilaiden puhelinten tiedot kaapattiin helpolla konstilla – kauniiden naisten someprofiilit riittivät

Tietomurrossa kähvellettiin noin 145 miljoonan ihmisen arkaluontoisia henkilötietoja - Kiina kiistää armeijansa osallisuuden.

Parhaillaan Suomessa herättää suurta huolta uusi lakiesitys. Uusi laki keräisi suomalaisten geenitiedot Kelan rekisteriin. Useat genetiikan asiantuntijat ovat huolissaan valmistelussa olevasta genomitietorekisteristä.

Tavoitteena on kerätä suomalaisten geeniperimä valtiolliseen rekisteriin, jotta sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kansantautien ehkäisyssä. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan rekisteriä ylläpitäisi siis Kela.

Yhdeksän alan asiantuntijaa arvioi, että rekisteristä ei ole juurikaan hyötyä potilaille.

Asiantuntijoiden mukaan kyse on isosta uudistuksesta, josta ei ole käyty riittävää yhteiskunnallista keskustelua. Rekisterissä nähdään uhkia jopa ihmisoikeuksille. Asiaa verrataan tilanteeseen, jossa koko kansalle tehtäisiin isyystesti.

Ylen julkaisemassa artikkelissa asiantuntijat sanovat, että Ihmisiltä ei pidä kerätä DNA-näytteitä tai tutkia heidän geenejään tai käsitellä, säilyttää tai jakaa genomitietoa eteenpäin ilman heidän vapaaehtoisesti antamaansa nimenomaista lupaa, joka on voitava myös peruuttaa.

Jos Suomi poikkeaa edellä mainitusta maailman yleislinjasta, voitaisiin Suomen nähdä liittyvän Kiinan, Ruandan ja Kuwaitin kaltaisten “edelläkävijämaiden” joukkoon. Kuwaitissa tosin jouduttiin luopumaan kansallisen genomitietokannan perustamisesta, kun sen katsottiin kajoavan liikaa yksilön oikeuksiin.

Mitä todella tapahtuisi ihmisoikeuksille sinä päivänä, kun nämä tiedot vuotavat tavalla tai toisella julkisuuteen. Näinhän kuitenkin tulee käymään joko teknisesti tai joku vetää välistä. Tässä tapauksessa ei pidä luottaa hyväuskoisuuteen.

Suuret teleoperaattorit keräävät ja myyvät tietoa, kuinka ihmiset liikkuvat. Tämä ei siis perustu siihen onko sinulla kännykässäsi paikannus päällä tai ei. Se perustuu siihen samaan televerkkojen paikannustietoon, johon poliisilla on mahdollisuus saada lupa rikoksia selvittäessään.

Suomessa viime kesänä Helsingin kaupunki kokeili Telian mobiiliverkkodatan käyttöä Ed Sheeranin konserttien yhteydessä. Raportista selviää muun muassa, että kahteen Malmin lentokentällä järjestettyyn konserttiin saapui osallistujia kaikkiaan 247 eri kunnasta.

Raportista ei tietenkään näy yksittäisten henkilöiden kulkureittejä, mutta kokonaisuus syntyy kuitenkin yksittäisten ihmisten seuraamisesta televerkkotasolla. Tieto yksittäisistä ihmisistä on joka tapauksessa olemassa.

Tässä tapauksessa Telian tuotteessa hyvää on datan tuotteistaminen niin, että sitä voi käyttää rikkomatta yksityisyydensuojaa ja esimerkiksi kunnat ja kaupungit voivat kehittää toimintaansa sen mukaan missä ihmiset liikkuvat.

Huolenaiheena tässäkin on se, että ihmisten digitaalinen jalanjälki on valtava ja ymmärrys siihen johtavista asioista tavattoman vähäinen.

Sitten on sitä jokapäiväistä verkkojen väärinkäyttöä, missä yksittäisen ihmisen muutaman tonnin menetykset tuntuvat pieniltä paitsi menettäjästä. Vedätystä löytyy joka alalla vaikkapa järjestäytyneen rikollisuuden hivuttautuminen eurooppalaisille ruokaväärennösmarkkinoille.

Italian mafia on havainnut, että esimerkiksi oliiviöljyä, mozzarellaa, lihaa tai viiniä väärentämällä voi ansaita enemmän kuin huumekaupalla. Ainakin riski jäädä kiinni on paljon pienempi ja rangaistukset monin verroin lievempiä.

Elintarvikehuijaukset antavat järjestäytyneelle rikollisuudelle mahdollisuuden myös jatkumorikollisuuteen kuten rahanpesuun ja veronkiertoon ja siellä sitten verkkojen ja pankkien rooli nouseekin arvoon arvaamattomaan.

Kaikesta huolimatta uskon, että tekniikka vie asioita eteenpäin, kunhan muistetaan uuden hurmassa olla kriittisiä bittiemme jakelussa ja turvaamisessa. Eikä tarkoituksenani ole pelotella ketään. On vain hyvä tiedostaa. Itsellenikin on monta pyhää asiaa, vaikkapa se ettei kännykässäni ole paikannus päällä kuin vain ja ainoastaan silloin kun yksittäinen sovellus sitä tarvitsee – vaikkapa parkkimaksua maksaessani.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 2.3.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)