Vetovoimaisuutta ilmassa - mutta mihin suuntaan

Perjantai 14.4.2023 klo 11:12 - Kauko Niemi

Kevatsiivous_KN234239.jpg

Tätä kylttiä odotta kotikadulle keväisin yhtä innokkaasti kuin muuttolintuja metsään - herää lakaisukoneenkuljettaja. Voisiko tämän tulkita myös muuttokehoitukseksi.

Kaikki on suhteellista. Asun kaupungin keskustassa. Kaupungin, jonka vetovoima on selkeässä alamäessä. Sitä kutsutaan Helsingiksi. Onko tässä mitään järkeä, etenkään taloudellisesti. Entä onko tässä mitään järkeä toiminnallisestikaan, sillä itse ulkoilutan kameraani mielellään luonnossa ja lähimmät henkilökontaktini ovat tällä hetkellä reilun 100 km päässä idässä, lännessä ja pohjoisessa.

Siis voisin periaatteessa asua ihan missä vain metsänlaidassa, enkä paikassa, missä yhdestäkin puusta pitää tapella oikeudessa, jotta saataisiin tilaa betonille. Missä ilman laatu suodattimista ja ilmanputsareista huolimatta on huolestuttavan huono, kevään katupölystä puhumattakaan.

Kaikki on tosiaan suhteellista, kun törmäsin asuntoilmoitukseen, missä 83,5 neliöinen kaksio maksaa 1,65 miljoonaa euroa. Tuosta asunnosta kun kävelee vain 11 minuuttia lännen suuntaan, niin ollaan minun ovellani. Saman neliöhinnan mukaan 1,5 miljoonan euron asunnolla.

No jos joku tulee koputtamaan ovelleni ja ilmoittaa maksavansa 76 neliöisestä, hyväkuntoisesta, ylimmänkerroksen asunnosta 695.000 euroa, niin hän voi muuttaa heti kun viralliset asiat ovat hoidettu kuntoon. Siis liki miljoonan halvemmalla kuin tuossa 850 metrin päässä olevasta naapuristani.

Tämähän ei toki ole ensimmäinen kerta, kun asia pyörii päässäni. Edellinen kerta oli jokin aika sitten kun sain tietää, että autoni ”säilyttäminen” paljaalla kadulla ja tiukasti rajatulla alueella kallistui tänä vuonna 420 prosenttia.

Korona on varsin tehokkaasti kolmessa vuodessa opettanut, ettei joka viikko tarvitse käydä, jossakin massatapahtumassa ja vaihtoehtona metsä ja luonto luo myös nautinnollisen olon. Korona opetti myös, etten välttämättä tarvitse ravintolapalveluita lainkaan. Huoltsikan kahvila riittää erinomaisesti, jos matkalla kahvihammasta pakottaa. Suurimman osan ostoksistani teen joka tapauksessa nettikaupoista. Korona sulatti päivittäiset työmatkat etätyön voimalla.

Tuttavani muutti tuosta lähinaapurista Sisä-Suomen kaupunkiin. Hänen kokemuslistalla on hyviä puolia huomattavasti enemmän kuin huonoja. - asuntojen hintataso selkeästi alempi, koskee myös vastikkeita. Autoilijoita, pyöräilijöitä ja kävelijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja kadut puhdistetaan lumesta talvella saman päivän aikana.

Kulttuuripalveluiden monipuolisena käyttäjänä hän toteaa, että kulttuuripalveluja on tarjolla lähes päivittäin ja lippujakin saa lyhyellä varoitusajalla. Muutoinkin erilaiset palvelut ovat nopeasti saavutettavissa eli lyhyet matkat joka paikkaan ja palvelu on ystävällistä.

Huonona asiana hän kokee, että pk-seudulla asuvia ystäviä näkee turhan harvoin ja  julkiset liikenneyhteydet pk-seudulle ovat hitaita. Aika ajoin on ikävä myös Helsingin vanhaa arvokasta arkkitehtuuria.

Minne sitten olen muuttamassa?  Itään, länteen tai pohjoiseen. Etelässä Viro ja siitä eteenpäin ovat toistaiseksi poissa kuvioista. Kouvolassa kerrostalojen keskineliöhinta on 1029 euroa neliö. Nykyisen kokoinen asunto irtoaisi siellä noin 100.000 eurolla, Lahdessa 240.000 eurolla, Turussa 380.000. Suomen tämän hetken vetovoimaisimmassa kaupungissa Tampereella noin 520.000 eurolla. Nämä siis ihan kaupunkien keskustan kerrostaloissa.

Ja sitten kun hillitsee himojaan ja siirtyy ”kaupunkien pääkaduilta” vähän laidemmalle kuten Raisio, niin ollaan 148.000 eurossa, Salo 130.000 ja Heinola 93.000 euroa.

Paikkakuntien hyvä testi, jota olen jonkin verran kokeillut, on käveskellä ja tervehtiä tuntemattomia ihmisiä. Testasin sitä samaa kerran Töölönlahdella. Sain tunnin aikana kolme vastausta tervehdyksiini. Loput eivät olleet näkevinäänkään tai pitivät minua outona. Salon kupeessa pienehköllä kirkonkylällä jokainen koululainenkin moikkaa vastaan tullessaan.

Kaikki on tosiaan suhteellista. Ilman tunteellisia mielihaluja muutto metsään olisi ainoa järkevä toimenpide, kun ei enää ole riippuvainen edes päivittäisistä työmatkoistakaan.

PS hinnat ovat laskettu Etu-ovi palvelun antamien keskiarvojen mukaan.



Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 17.4.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:
Asunnon arvo romahti kolmessa vuodessa

Asuntojen hinnat laskevat

Omakotitalojen hintahaitari

Katupöly kymmenkertaistuu

Näitä haetaan Oikotiellä

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, vetovoima, Helsinki, Tampere, Turku, Lahti, Kouvola, Raisio, Salo, Heinola, muutto, Etu-ovi,

Minun asukaspysäköintini kallistuu vuoden sisällä 445 prosenttia

Perjantai 4.11.2022 klo 10:49 - Kauko Niemi

Tyhja_helsinki.jpg

 Tällaisten kuvien kuvaaminen Helsingissä ei ole työlästä eikä sattumanvaraista

Helsinki, missä asun, on kovaa vauhtia ajamassa asukkaitaan patikoimaan. Toki päämäärätön kuljeskelu kävelyalueilla on ihan mukavaa, jos ei tarvitse hoitaa mitään asioita, eikä kanniskella painavia tavaroita kaukana paikoitettuihin autoihin. Se vaan ei ole realistista ja parhaimmillaankin nautittavaa vain kesäaikana.

Onko Keskuskadusta tai Iso-Roobertinkadusta muodostunut jotakin ylitse muiden – no ei ole. Onko autoton Aleksi noussut arvoon arvaamattomaan – no ei ole – pikemminkin päinvastoin.

Positiivisin muutos lienee Baana Kansalaistorilta Ruoholahteen. Ennen etätöiden alkamista sitä käytti miljoona fillaristia vuodessa. Ja nyt suunnitellaan Baanan päälle asuinkerrostaloja. Kuka haluaa sen jälkeen liikkua kenenkään kellarissa.

Viime tiistaisessa kaupunkiympäristölautakunnan kokouksen esityslistalla oli kohta, jonka mukaan Pohjois- ja Eteläesplanadille lisättäisiin kävelyalueita. Alustavien suunnitelmien mukaan tämä tapahtuisi siten, että kummankin kadun ajoradalta otettaisiin toinen kaista kevyen liikenteen käyttöön. Ei ihan vielä päätetty.

Korona toi etätyöt enemmän ja vähemmän pysyviksi. Se muutti lopullisesti asenteita, ettei tarvitse asua mahdollisimman sujuvalla etäisyydellä työpaikasta. Asunnon valinnassa on paljon enemmän vapauksia ja ennen kaikkea säästömahdollisuuksia, kun toteuttaa vaikkapa nurmijärvi-ilmiötä.

Omalla kohdallani kotikaupunkini Helsinki nostaa asukaspysäköintimaksua vuoden sisällä 445 prosenttia. Luovunko autosta vai muutanko pois? Jos näistä pitäisi valita jompi kumpi, niin muutan pois. Helsingin keskustan kuihtuminen on niin konkreettista, etten tunne menettäväni yhtään mitään. Ehkä kuitenkin pitää olla hätiköimättä ja katsoa onko koronan jälkeistä paluuta tapahtumassa.

Toisaalta asukaspysäköintiin on tulevina vuosina luvassa lisää reiluja korotuksia. Että mistäkö minun huimat prosentit tulevat? Tämän vuoden alussa kaupunki keksi poistaa 50 prosentin alennuksen bensa/hybridiautoilta ja sitten tulevassa vuodenvaihteessa päästäänkin jo 720 euron vuositasolle.

Hulppeita korotuksia lätkäistiin myös Helsingin julkiseen liikenteeseen. Bussit, junat, ratikat ja metrot kallistuvat kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla. Ei siis paljoa lohduta luopua autosta ja siirtyä julkisten käyttöön.

Erittäin postitiivistä toki on se, jos ihmiset siirtyvät kävelemään ja säästämään energiaa ja samalla kohottamaan terveyttään. Siihen en kuitenkaan usko, että Helsingin kaupunki olisi suuressa viisaudessaan ryhtynyt tätä kautta pienentämään sairaanhoitokulujaan.

Helsingin keskusta kuihtuu ja hiipuu. Metrolla pääsee viiden minuutin välein aina uuteen ostoskeskukseen, missä samat liikkeet samassa järjestyksessä samoilla alennuskampanjoillaan siis samaan aikaan kun Aleksanterinkadulla ei juurikaan ostoskasseja näy.

Mikä on syy ja mikä seuraus? Se selviää vasta muutaman vuoden kuluttua, mutta pahaa pelkään, että kuihtuminen jatkuu. Helsingin ongelman ovat myös niin sanotut ooppera-asunnot. Keskustan asunnot, joissa ei asuta vakituisesti lainkaan. Niitä käytetään vain hotellien korvikkeena Helsingin reissuilla.

Muutaman vuoden sisällä selviää myös Helsingin vetovoima suhteessa Turkuun ja Tampereeseen. Tässä kolmikosta Tampere näyttäisi olevan hyvinkin vetovoimainen ja se on jo mallikkaasti muutaman kerran kampittanut Helsingin. Tampere on myös sijainniltaan keskeinen.

Eikä ole mikään harvinaisuus sekään, että asutaan ja tehdään etätöitä Tampereella ja piipahdetaan kerran tai kahdesti viikossa työpaikan toimistossa Helsingissä. Asuminen Tampereella on niin paljon edullisempaa, että budjetti sietää tarvittavat matkat Helsingin toimistoon.

Koronavuodet ovat tutustuttaneet suomalaiset myös moniin kotimaisiin paikkakuntiin ja keskuksiin sekä avanneet niitä pinttyneitä mielikuvia, jotta Suomessa olisi vain yksi asumiskelpoinen paikka – Helsinki. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden tammi-helmikuun aikana kuntien välisiä muuttoja tehtiin 39 956. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin (1 044 henkilöä) ja Espoon (602 henkilöä) muuttotappiot olivat määrällisesti Suomen suurimmat.

Tämä on kuultavissa ääniversion Finnradion kanavalla 7.11.2022 alkaen

https://www.finnradio.fm/podcast.html

https://www.finnradio.fm/

 

Lisää aiheesta

Helsinki ei pääse 10 vetovoimaisemman kunnan joukkoon

Turku on niin hidas

Maailman paras bines-malli

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Helsinki, Turku, Tampere, vetovoima, asukaspysäköinti, autoton keskusta, etätyö, nurmijärvi-ilmiö,