Minun asukaspysäköintini kallistuu vuoden sisällä 445 prosenttia

Perjantai 4.11.2022 klo 10:49 - Kauko Niemi

Tyhja_helsinki.jpg

 Tällaisten kuvien kuvaaminen Helsingissä ei ole työlästä eikä sattumanvaraista

Helsinki, missä asun, on kovaa vauhtia ajamassa asukkaitaan patikoimaan. Toki päämäärätön kuljeskelu kävelyalueilla on ihan mukavaa, jos ei tarvitse hoitaa mitään asioita, eikä kanniskella painavia tavaroita kaukana paikoitettuihin autoihin. Se vaan ei ole realistista ja parhaimmillaankin nautittavaa vain kesäaikana.

Onko Keskuskadusta tai Iso-Roobertinkadusta muodostunut jotakin ylitse muiden – no ei ole. Onko autoton Aleksi noussut arvoon arvaamattomaan – no ei ole – pikemminkin päinvastoin.

Positiivisin muutos lienee Baana Kansalaistorilta Ruoholahteen. Ennen etätöiden alkamista sitä käytti miljoona fillaristia vuodessa. Ja nyt suunnitellaan Baanan päälle asuinkerrostaloja. Kuka haluaa sen jälkeen liikkua kenenkään kellarissa.

Viime tiistaisessa kaupunkiympäristölautakunnan kokouksen esityslistalla oli kohta, jonka mukaan Pohjois- ja Eteläesplanadille lisättäisiin kävelyalueita. Alustavien suunnitelmien mukaan tämä tapahtuisi siten, että kummankin kadun ajoradalta otettaisiin toinen kaista kevyen liikenteen käyttöön. Ei ihan vielä päätetty.

Korona toi etätyöt enemmän ja vähemmän pysyviksi. Se muutti lopullisesti asenteita, ettei tarvitse asua mahdollisimman sujuvalla etäisyydellä työpaikasta. Asunnon valinnassa on paljon enemmän vapauksia ja ennen kaikkea säästömahdollisuuksia, kun toteuttaa vaikkapa nurmijärvi-ilmiötä.

Omalla kohdallani kotikaupunkini Helsinki nostaa asukaspysäköintimaksua vuoden sisällä 445 prosenttia. Luovunko autosta vai muutanko pois? Jos näistä pitäisi valita jompi kumpi, niin muutan pois. Helsingin keskustan kuihtuminen on niin konkreettista, etten tunne menettäväni yhtään mitään. Ehkä kuitenkin pitää olla hätiköimättä ja katsoa onko koronan jälkeistä paluuta tapahtumassa.

Toisaalta asukaspysäköintiin on tulevina vuosina luvassa lisää reiluja korotuksia. Että mistäkö minun huimat prosentit tulevat? Tämän vuoden alussa kaupunki keksi poistaa 50 prosentin alennuksen bensa/hybridiautoilta ja sitten tulevassa vuodenvaihteessa päästäänkin jo 720 euron vuositasolle.

Hulppeita korotuksia lätkäistiin myös Helsingin julkiseen liikenteeseen. Bussit, junat, ratikat ja metrot kallistuvat kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla. Ei siis paljoa lohduta luopua autosta ja siirtyä julkisten käyttöön.

Erittäin postitiivistä toki on se, jos ihmiset siirtyvät kävelemään ja säästämään energiaa ja samalla kohottamaan terveyttään. Siihen en kuitenkaan usko, että Helsingin kaupunki olisi suuressa viisaudessaan ryhtynyt tätä kautta pienentämään sairaanhoitokulujaan.

Helsingin keskusta kuihtuu ja hiipuu. Metrolla pääsee viiden minuutin välein aina uuteen ostoskeskukseen, missä samat liikkeet samassa järjestyksessä samoilla alennuskampanjoillaan siis samaan aikaan kun Aleksanterinkadulla ei juurikaan ostoskasseja näy.

Mikä on syy ja mikä seuraus? Se selviää vasta muutaman vuoden kuluttua, mutta pahaa pelkään, että kuihtuminen jatkuu. Helsingin ongelman ovat myös niin sanotut ooppera-asunnot. Keskustan asunnot, joissa ei asuta vakituisesti lainkaan. Niitä käytetään vain hotellien korvikkeena Helsingin reissuilla.

Muutaman vuoden sisällä selviää myös Helsingin vetovoima suhteessa Turkuun ja Tampereeseen. Tässä kolmikosta Tampere näyttäisi olevan hyvinkin vetovoimainen ja se on jo mallikkaasti muutaman kerran kampittanut Helsingin. Tampere on myös sijainniltaan keskeinen.

Eikä ole mikään harvinaisuus sekään, että asutaan ja tehdään etätöitä Tampereella ja piipahdetaan kerran tai kahdesti viikossa työpaikan toimistossa Helsingissä. Asuminen Tampereella on niin paljon edullisempaa, että budjetti sietää tarvittavat matkat Helsingin toimistoon.

Koronavuodet ovat tutustuttaneet suomalaiset myös moniin kotimaisiin paikkakuntiin ja keskuksiin sekä avanneet niitä pinttyneitä mielikuvia, jotta Suomessa olisi vain yksi asumiskelpoinen paikka – Helsinki. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden tammi-helmikuun aikana kuntien välisiä muuttoja tehtiin 39 956. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin (1 044 henkilöä) ja Espoon (602 henkilöä) muuttotappiot olivat määrällisesti Suomen suurimmat.

Tämä on kuultavissa ääniversion Finnradion kanavalla 7.11.2022 alkaen

https://www.finnradio.fm/podcast.html

https://www.finnradio.fm/

 

Lisää aiheesta

Helsinki ei pääse 10 vetovoimaisemman kunnan joukkoon

Turku on niin hidas

Maailman paras bines-malli

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Helsinki, Turku, Tampere, vetovoima, asukaspysäköinti, autoton keskusta, etätyö, nurmijärvi-ilmiö,

Muuttuvat asuntomarkkinat

Lauantai 12.3.2022 klo 20:40 - Kauko Niemi

 stailaus.JPG

Myytävien asuntojen todellisuudesta väännetään kättä mikä on stailattua ja mikä on totta. Onneksi alkaa löytyä rehellisyyttä ja leimataan selkeästi stailatut kuvat. Pettymys on suuri jos myyntikuvat ja todellisuus ovat kaukana toisistaan.

* * *

 

Oma rakas harrastukseni on kestänyt jo 35 vuotta. Ensimmäiset, reilut 10 vuotta se oli täysiaikaista ilta-, yö- ja viikonlopputyötä. Se jälkeen enempi sopivaan tilaisuuteen kytkettyä uteliaisuutta, kunnes netti palautti sen päivittäiseksi seurannaksi. Asuntomarkkinoiden seuranta.

Tästä huolimatta minulla nyt on menossa vasta 11. asunto. Osa niistä on ollut jopa koteja, eikä pelkkiä asuntoja. Siis en mikään intohimoinen muuttaja en ole ollut, mikä johtunee siitä, että on ollut riittävästi tietoa. En ole kertaakaan retkahtanut valheellisiin ja mielikuvituksellisiin stailauksiin tai koneella tehtyihin kuviin.

Esimerkiksi auton myynti-ilmoitus on minulle dokumentti, johon kuluttajana on voitava luottaa. Automainokset eivät juurikaan kiinnosta, enkä ole niitä muutamaan vuoteen seurannutkaan, mutta tiedän, milloin on kyse ladattavasta hybridistä, jossa on neljä ovea ja isolla rahalla voin ostaa kaiken maailman lisukkeita. Ja jokaisella autolla pääsee paikasta A paikkaan B. Tai ainakin minä olen päässyt omalla autolla vuodesta 1972 lähtien.

Tällä hetkellä olen täysin avoin ja valmis ostamaan uuden asunnon, jos sellainen osuisi kohdalle. Itselläni on viisi tiukkaa kriteeriä, joista en jousta. Paikkakunnalla ei ole niinkään suurta väliä, kunhan on Suomessa. Lähimmät ihmiset asuvat 100 km Helsingistä kolmeen eri suuntaan, enkä tällä maininnalla millään tavoin halua ala-arvioida niitä lukuisia hyviä pääkaupunkiseudulla asuvia ystäviäni.

Mutta sitten kun pitäisi löytää uusi asunto. Kenenkään kotia en halua ostaa ja  törmää tällaisiin puppusana ilmoitusteksteihin.

 

Keskeinen sijainti sekä yhdistelmä tyyliä ja tasokkuutta tekevät kohteesta houkuttelevan sinulle, joka haluat nauttia yksilöllisestä elämänlaadusta. Ylellisyyttä on myös se, että arkiset toimet sujuvat helposti ja vaivattomasti.

Tämä on paikka, josta et malttaisi edes lähteä ja jonne on aina ihana palata. Juuri sellaisia koteja me suunnittelemme ja toteutamme, jotta sinä voit nauttia läheistesi kanssa arjen merkityksellisistä hetkistä lempipaikassasi – elämäsi kaupunkikodissa.

Koti on maailman tärkein paikka. Se on usein myös arvokkain hankintamme: kallein kukkarolle ja vieläpä mittaamattoman arvokas sydämelle. Siksi me rakennamme sinulle kodin laadukkaasti, turvallisesti ja vastuullisesti.

 

Huoneistot-sivulta pääset tutustumaan huoneistopohjiin. Kun lähetät varauspyynnön tai liityt jonoon tai haluat etuilijaksi, asuntomyyntimme on sinuun yhteydessä. Miten ihmeessä voin tietää pätkääkään asunnosta yhtään mitään ennen kuin näen pohjan ja yksityiskohdat minun viidelle kriteerille. Ilman pohjakuvaa en pysty myöskään arvioimaan saisiko siitä remontoimalla mieleistään.

Muutaman kerran olen ilmoittautunut tuollaisille listoille ja saanut jonnen joutavaa automaattipostia. Nykyisen asuntoni hankinnassa tutustuin noin 120 asunnon pohjakuvaan ja sen jälkeen asuntojen muihin yksityiskohtiin, mikäli pohjakuva antoi sen suuntaisia viitteitä ja lupauksia.

Asuntomarkkinoilla on nyt tapahtumassa moninkertainen nurmijärvi-ilmiö verrattuna mitä se oli muutamia vuosia sitten. Kolme tuttavaperhettä muutti Jyväskylään ja monta muutakin pois pääkaupunkiseudulta edullisempaan, turvallisempaan ja rauhallisempaan paikkaan. Yksi tuttavani muutti Australiaan ja on suomaisyhtiössä töissä niin kuin silloinkin kun asui Helsingissä.

Hypridityö syntyi koronan myötä pysyväksi elämänmuodoksi. Pienimuotoisessa kyselyssä Linkedinissä lähes puolet vastaajista haluaa tehdä etätöitä 3-4 päivää viikossa. 26 prosenttia ei halua enää palata toimistolle ja 4 prosenttia taas toivoo, että etätyöputki nyt lopultakin päättyy.

Lehtiartikkelissa koko elämänsä Helsingissä asunut nuori henkilö muutti Tampereelle ja työpaikka on edelleen Helsingissä. Kerran pari viikossa voi matkustaa Helsinkiin, jos on tarve. Asunto on kuitenkin puolet edullisempi kuin Helsingissä. Entäs mitä viitteitä antaa tamperelainen kiinteistövälittäjä, joka myi helmikuussa yhden viikon aikana 46 käytettyä asuntoa Tampereella. Tai viime viikkoinen Tampereen Koskikeskuksessa järjestetty tilaisuus, missä oli tarjolla yli 7000 työpaikkaa. Tai  entisen Hartwall Areenan luhistuttu iso osa tapahtumista siirtyy Nokia-areenalle Tampereelle.

Tampere on vain yksi esimerkki. Muita vastaavia löytyy ja tosiasiahan on Helsingin muuttotappio suomenkielisessä väestössä oli viime vuonna 1044 henkilöä.

Maailman tämän hetken rauhattomuus, nopeasti etenevä ilmastomuutos ja jo muuttunut hybridityö ja perinteinen rantalomamatkailun hiipuminen muuttavat asumisen ja vapaa-ajan arvoja ja asuntomarkkinoita. Hypon viime torstainen ennuste kertoo asuntojen hintakehityksen hiipuvan tänä vuonna noin 1,4 prosenttiin ja myyntiaikojen pidentyvän. Viime vuuonna asuntojen hinnat nousivat reilut 4 prosenttia.

Tuskin monenkaan uuden asunnon etsijän kriteereistä löytyisi nyt 20 minuutin kävelymatka Stockmannille, kuten minulla oli reilu 20 vuotta sitten.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 14.3.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan



Lisää aiheesta;

Digistailaus – mikä on totta ja mikä ei

Digistailauksessa asunto sisustetaan virtuaalisesti. Lopputulos on usein niin realistinen, että ensikatsomalta voi olla vaikea hahmottaa todellisuutta.

 

Iltalehti – Näin asuntosi menisi kaupaksi - Leikkimielinen testi, kuinka asuntosi koettaisiin asuntomarkkinoilla

Minä sain nykyisestä asunnostani tuossa testissä 38 pistettä. Huh huh! Asuntosi on varsinainen timantti, ehdotonta priimaa. Jos päättäisit sen myydä, saisit varmasti sievoisen summan eikä myyntiin kuluisi juuri aikaa. Mutta kannattaako tuollaisesta helmestä edes luopua?

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, asuntomarkkinat, digistailaus, stailaus, asunto, koti, hybridityö, etätyö, Tampere,

Nyt on pöhinää kaikille

Perjantai 13.3.2020 klo 12:27 - Kauko Niemi

Tällä hetkellä maailmasta ei puutu pöhinää. Mitä se pöhinä sitten tarkoittaakaan missäkin tilanteessa? Vuoden 2013 eittämätön muotisana oli pöhinä. Sitä markkinoitiin jonkinmoisena ikään kuin hyveenä, että nyt kyllä tapahtuu.

Sittemmin on osoittautunut, että pöhinästä on ollut myös paljon haittaa, kun on vain pöhisty ilman todellista kytköstä itse toimintaan. Itse miettisin useamman kerran tämän sanan käyttöä asiallisissa tilanteissa.

Mitä pöhinä sitten on? Se on varsin tunnettu termi amfetamiinin ympärillä. Kuinka moni haluaa oikeesti pöhistä ja rakentaa toiminnallisia kytköksiä huumeisiin?

Sanakirja kertoo pöhinän olevan yleishyödytöntä pyöriskelyä, oleilua, hengailua, touhuilua ilman erityistä päämäärää. Kuinka monen yrityksen arvoihin halutaan liitettävän pöhinän alkuperäisiä merkityksiä.

Tämän blogini lopuksi paljastan mitä ja miten voi menestyä täysin ilman pöhinää.

 

Suurin pöhinä ilman muuta tänään ja jopa kuukausien ajan käydään korona-viruksen ympärillä. Ainoa varma asia on viruksen Suomenkin valloitus ja se jälkeen jälkiviisastelu mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä jättää tekemättä.

Koronan tauksessa täyttyvät monet määritelmät pöhinästä kuten yleishyödytöntä pyöriskelyä, oleilua, hengailua, touhuilua ilman erityistä päämäärää. Päämäärättömyys toki johtuu, ettei maailmassa ole ainuttakaan asiantuntijaa, joka pystyisi satasella sanomaan mistä on kyse ja kuinka korona käyttäytyy.

Kriisiviestinnän asiantutija Katleena Kortesuo luonnehtii osuvasti Ei oon totta palstallaan, että Suomi elää johtamistyhjiössä. Kukaan ei ota johtajuutta, vaan kaikki vilkuilevat toisiinsa. Jospa joku muu tekisi ratkaisuja? Ratkaisuja odotellessa

Suomi pohtii, Suomi selvittää, Suomi pitää yhteyttä, Suomi perustaa työryhmän. Suomi pöhisee.

Maailmalla olisi kuitenkin käytännön esimerkkejä, ei taudin nujertamisesta vaan sen leviämisen estämisestä. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Hong Kong. Siellä on 110 todettua tapausta. Kuitenkin Suomen pääkaupunkiseudun  kokoisella alueella asuu 7,4 miljoonaa ihmistä.

Rajoitukset tulivat välittömästi voimaan. Hengitysmaskit ilmestyivät heti kasvoille ja ihmiset ymmärsivät mitä tässä pöhinässä pitää tehdä.

Korona-pöhinän postiivinen ilmentymä on vuodesta 1944 lähtien tuotannossa oleva korona-peli. Keski-Suomalainen valmistaja sanoo, että kaikki päivällä valmistetut korona-laudat ja -nappulat ovat illalla myyty. Kysyntä on nyt niin kovaa kun sattui joutumaan pöhinän keskelle.

 

Toinen iso pöhinä viime aikoina on ollut Euroviisut. Jos en olisi tiennyt lehtiä lukiessani ja somea selatessa mistä on kyse, en oikein mistään olisi tajunnut, että kirjoittelu koski yhtä ja samaa tapahtumaa. Niin olivat arviot äärilaidasta toiseen.

Kaikki kirjoittelu täytti pöhinän määritykset erittäin hyvin - yleishyödytöntä pyöriskelyä, oleilua, hengailua, touhuilua ilman erityistä päämäärää.

No päämääränä on tietysti Euroviisujen voitto, mutta mitä on silloin oikeasti voitetaan. Pöhinästä päätellen kukaan ei oikein tiedä onko voitettu musiikkikilpailu, ulkonäkökilpailu, show-kilpailu, perinne-kilpailu, artisti-kilpailu, byro/lava-kilpailu?

Jos ja kun tällaisen pöhinän keskelle joutuisi ainakin yritysmaailmassa olisi syytä viheltää peli poikki ja tarkentaa määrittää mistä oikein kilpaillaan, eikä vaan pöhistä.

 

Tampereen yliopistolla vihellettiin tosiaan peli poikki, kun pöhinällä rakennettiin kikkakolmosia, joilla ei ollut tukevaa pohjaa yliopistolliseen perustyöhön ja perusarvoihin. Fiinimmin sanottuna brändin rakentamisesta vastuussa ollut henkilö sai potkun ja nyt otetaan uutta todellisempaa otetta Tampereen yliopiston ja teknisen korkeakoulun osaamisen ja kulttuureiden vahvaan ja toimivaan yhdistämiseen.

Tampereella mentiin pöhinästä pöhinään, joka alkoi hermostuttaa sekä siellä työskenteleviä, että hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herliniä.

Tampereen yliopiston rekrytointi-ilmoituksessa pöhistiin ja siinä yliopisto haki viestintäasiantuntijaa. Ilmoituksessa tehtävään haettiin "monikanavaisen tarinankerronnan huippuosaajaa", jolla on supervoimia ja joka luo sanoitusta ja visualisointia. Täydellistä – pöhinätarinoita.

 

Yritystason pöhinää parhaimmillaa on Espanjassa ja Suomessa toimiva assaripalveluja tarjoava Wannado. Toinen perustajista Irina Viitala pöhisee yrityksen nettisivuilla merirosvona. Sopisi paremmin lasten lakritsimainokseen.

Samainen Viitala iloitsee nyt somessa kuinka meidän Wannadolla on ekat yyteet.  Olen vähän tohkeissani asiasta, koska sellaisten järjestäminen Suomessa on tehty tosi hankalaksi.

Ihan noin vaan et päädy tilanteeseen, jossa olet yt-neuvotteluita järjestävä taho! #kokeile

Välihuomautuksena sanottakoon, että Wannadon viimeiset julkiset, punasävyiset  tilinpäätöstiedot ovat vuodelta 2017.

Viitala jatkaa somessa - yt on kuitenkin positiivinen juttu! Se terveyttää yrityksen toimintaa ja parin suljetun oven jälkeen avaa useita uusia ovia.

Näin siis nautittavaa yt-pöhinää merirosvomeiningillä iloisista potkuista.

Mutta sitten se lupaamani esimerkki menestyksestä ilman pöhinää. Siis ihan vaan erinomaisella ja vakuuttavalla tekemisellä.

Suomalainen, nuori vaatesuunnittelija Anna Isoniemi tekee niin vakuuttavaa vaatesuunnittelua ilman pöhinää, että maailman jätti Adidas otti häneen yllättäen ja varoittamatta yhteyttä. Nyt hän on suunnitellut Adidakselle uuden vaatemalliston.

Isoniemi ei pöhissyt Ylen Aamu-tv:ssäkään mistään kikkakolmosista, saati muodin pintaliidosta. Hän kertoi tutustuneensa Adidaksen arkistoihin ja historiaan, loi ammentamalleen kulttuurille uuden ilmeen. Anna Isoniemen, 29, ajatukset, tapa suhtautua tekemisiin on niin syvää ja nöyrää - haaveilen, että saan tuoda oman visioni esiin. Pöhinästä ei tietoakaan.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 16.3.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, pöhinä, korona-virus, Euroviisut, Wannado, Adidas, Tampereen yliopisto, Irina Viitala, Anna Isoniemi,