Muuttuvat asuntomarkkinat

Lauantai 12.3.2022 klo 20.40 - Kauko Niemi

 stailaus.JPG

Myytävien asuntojen todellisuudesta väännetään kättä mikä on stailattua ja mikä on totta. Onneksi alkaa löytyä rehellisyyttä ja leimataan selkeästi stailatut kuvat. Pettymys on suuri jos myyntikuvat ja todellisuus ovat kaukana toisistaan.

* * *

 

Oma rakas harrastukseni on kestänyt jo 35 vuotta. Ensimmäiset, reilut 10 vuotta se oli täysiaikaista ilta-, yö- ja viikonlopputyötä. Se jälkeen enempi sopivaan tilaisuuteen kytkettyä uteliaisuutta, kunnes netti palautti sen päivittäiseksi seurannaksi. Asuntomarkkinoiden seuranta.

Tästä huolimatta minulla nyt on menossa vasta 11. asunto. Osa niistä on ollut jopa koteja, eikä pelkkiä asuntoja. Siis en mikään intohimoinen muuttaja en ole ollut, mikä johtunee siitä, että on ollut riittävästi tietoa. En ole kertaakaan retkahtanut valheellisiin ja mielikuvituksellisiin stailauksiin tai koneella tehtyihin kuviin.

Esimerkiksi auton myynti-ilmoitus on minulle dokumentti, johon kuluttajana on voitava luottaa. Automainokset eivät juurikaan kiinnosta, enkä ole niitä muutamaan vuoteen seurannutkaan, mutta tiedän, milloin on kyse ladattavasta hybridistä, jossa on neljä ovea ja isolla rahalla voin ostaa kaiken maailman lisukkeita. Ja jokaisella autolla pääsee paikasta A paikkaan B. Tai ainakin minä olen päässyt omalla autolla vuodesta 1972 lähtien.

Tällä hetkellä olen täysin avoin ja valmis ostamaan uuden asunnon, jos sellainen osuisi kohdalle. Itselläni on viisi tiukkaa kriteeriä, joista en jousta. Paikkakunnalla ei ole niinkään suurta väliä, kunhan on Suomessa. Lähimmät ihmiset asuvat 100 km Helsingistä kolmeen eri suuntaan, enkä tällä maininnalla millään tavoin halua ala-arvioida niitä lukuisia hyviä pääkaupunkiseudulla asuvia ystäviäni.

Mutta sitten kun pitäisi löytää uusi asunto. Kenenkään kotia en halua ostaa ja  törmää tällaisiin puppusana ilmoitusteksteihin.

 

Keskeinen sijainti sekä yhdistelmä tyyliä ja tasokkuutta tekevät kohteesta houkuttelevan sinulle, joka haluat nauttia yksilöllisestä elämänlaadusta. Ylellisyyttä on myös se, että arkiset toimet sujuvat helposti ja vaivattomasti.

Tämä on paikka, josta et malttaisi edes lähteä ja jonne on aina ihana palata. Juuri sellaisia koteja me suunnittelemme ja toteutamme, jotta sinä voit nauttia läheistesi kanssa arjen merkityksellisistä hetkistä lempipaikassasi – elämäsi kaupunkikodissa.

Koti on maailman tärkein paikka. Se on usein myös arvokkain hankintamme: kallein kukkarolle ja vieläpä mittaamattoman arvokas sydämelle. Siksi me rakennamme sinulle kodin laadukkaasti, turvallisesti ja vastuullisesti.

 

Huoneistot-sivulta pääset tutustumaan huoneistopohjiin. Kun lähetät varauspyynnön tai liityt jonoon tai haluat etuilijaksi, asuntomyyntimme on sinuun yhteydessä. Miten ihmeessä voin tietää pätkääkään asunnosta yhtään mitään ennen kuin näen pohjan ja yksityiskohdat minun viidelle kriteerille. Ilman pohjakuvaa en pysty myöskään arvioimaan saisiko siitä remontoimalla mieleistään.

Muutaman kerran olen ilmoittautunut tuollaisille listoille ja saanut jonnen joutavaa automaattipostia. Nykyisen asuntoni hankinnassa tutustuin noin 120 asunnon pohjakuvaan ja sen jälkeen asuntojen muihin yksityiskohtiin, mikäli pohjakuva antoi sen suuntaisia viitteitä ja lupauksia.

Asuntomarkkinoilla on nyt tapahtumassa moninkertainen nurmijärvi-ilmiö verrattuna mitä se oli muutamia vuosia sitten. Kolme tuttavaperhettä muutti Jyväskylään ja monta muutakin pois pääkaupunkiseudulta edullisempaan, turvallisempaan ja rauhallisempaan paikkaan. Yksi tuttavani muutti Australiaan ja on suomaisyhtiössä töissä niin kuin silloinkin kun asui Helsingissä.

Hypridityö syntyi koronan myötä pysyväksi elämänmuodoksi. Pienimuotoisessa kyselyssä Linkedinissä lähes puolet vastaajista haluaa tehdä etätöitä 3-4 päivää viikossa. 26 prosenttia ei halua enää palata toimistolle ja 4 prosenttia taas toivoo, että etätyöputki nyt lopultakin päättyy.

Lehtiartikkelissa koko elämänsä Helsingissä asunut nuori henkilö muutti Tampereelle ja työpaikka on edelleen Helsingissä. Kerran pari viikossa voi matkustaa Helsinkiin, jos on tarve. Asunto on kuitenkin puolet edullisempi kuin Helsingissä. Entäs mitä viitteitä antaa tamperelainen kiinteistövälittäjä, joka myi helmikuussa yhden viikon aikana 46 käytettyä asuntoa Tampereella. Tai viime viikkoinen Tampereen Koskikeskuksessa järjestetty tilaisuus, missä oli tarjolla yli 7000 työpaikkaa. Tai  entisen Hartwall Areenan luhistuttu iso osa tapahtumista siirtyy Nokia-areenalle Tampereelle.

Tampere on vain yksi esimerkki. Muita vastaavia löytyy ja tosiasiahan on Helsingin muuttotappio suomenkielisessä väestössä oli viime vuonna 1044 henkilöä.

Maailman tämän hetken rauhattomuus, nopeasti etenevä ilmastomuutos ja jo muuttunut hybridityö ja perinteinen rantalomamatkailun hiipuminen muuttavat asumisen ja vapaa-ajan arvoja ja asuntomarkkinoita. Hypon viime torstainen ennuste kertoo asuntojen hintakehityksen hiipuvan tänä vuonna noin 1,4 prosenttiin ja myyntiaikojen pidentyvän. Viime vuuonna asuntojen hinnat nousivat reilut 4 prosenttia.

Tuskin monenkaan uuden asunnon etsijän kriteereistä löytyisi nyt 20 minuutin kävelymatka Stockmannille, kuten minulla oli reilu 20 vuotta sitten.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 14.3.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan



Lisää aiheesta;

Digistailaus – mikä on totta ja mikä ei

Digistailauksessa asunto sisustetaan virtuaalisesti. Lopputulos on usein niin realistinen, että ensikatsomalta voi olla vaikea hahmottaa todellisuutta.

 

Iltalehti – Näin asuntosi menisi kaupaksi - Leikkimielinen testi, kuinka asuntosi koettaisiin asuntomarkkinoilla

Minä sain nykyisestä asunnostani tuossa testissä 38 pistettä. Huh huh! Asuntosi on varsinainen timantti, ehdotonta priimaa. Jos päättäisit sen myydä, saisit varmasti sievoisen summan eikä myyntiin kuluisi juuri aikaa. Mutta kannattaako tuollaisesta helmestä edes luopua?

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, asuntomarkkinat, digistailaus, stailaus, asunto, koti, hybridityö, etätyö, Tampere,

Ostatko pelkkiä mielikuvia kun pitäisi ostaa asunto

Sunnuntai 23.5.2021 klo 11.37 - Kauko Niemi

bloginkuva.jpg

Asuntomarkkinoilla on tällä hetkellä monenlaista ilmaa. Kauppa käy kun kysytään välittäjiltä. Ihmiset ylivelkaantuvat kun kysytään Suomen pankilta. Mökki boomi päättyy pian hintalässähdykseen. Otsikoissa joka päivä uusia varoituksia tai mahdollisuuksia. Kovin monet veikkaavat, että asuntoboomi loppuu pian.

Asuntomarkkinoiden mainonta kuitenkin kaipaisi mielestäni kunnollista siivousta. Ylistävät adjektiivit ja stailaukset ovat syrjäyttäneet faktat. Kyse on normaalin ihmisen elämän suurimmasta investoinnista, jota ei ole syytä tehdä missään tapauksessa ja olosuhteissa pelkällä tunteella.

Ensimmäinen karsinta pitää tehdä jo siinä, ettei kukaan voi myydä tai ostaa kotia. Huoneistosta muodostuu koti vasta, kun ihmiset muuttavat asumaan kaikkine hyveineen ja paheineen.

Luin jokin aika sitten kiinteistövälittäjän haastattelun, missä hän nosti yhdeksi kaikkein tärkeimmäksi päästökriteereiksi millaiset näkymät asunnosta on ulos. Tämä on aivan keskeinen asia, joka ani harvoin tulee esille asuntojen markkinoinnissa.

Kun tulet kotiin näet asunnon ulkoapäin ehkä viisi minuuttia ja kun olet sisällä näkymät ulos ovat silmissäsi useita tunteja eri vuorokauden aikoina. ja silloin ratkaistaan millaisessa valossa joudut olemaan ja kuinka joudut peittelemään elämääsi.

Arkkitehti, Kiasmankin suunnitellut, Steven Holl painotti Töölön suunnittelemansa talon lähtökohdaksi kuinka ja millaista valoa huoneistoihin pystytään ohjaamaan. Siis valon ehdoilla. Huikeaa arkkitehdin ajattelua.

Minulla on menoillaan elämäni 11. asunto ja kutakuinkin kaikkien perusvaatimus on ollut, etten esimerkiksi tarvitse verhoja peitelläkseni omaa toimintaani kotona.

Talojen ulkokuorien esittelyn tavoite voisi olla vaikkapa osoittaa milloin tulee seuraava julkisivuremontti ja 100 – 200 euroa kuukaudessa lisää yhtiövastikkeeseen. Valitettavasti markkinointiviesteillä rakennetaan enempi viestiä kuinka hienossa talossa minä asunkaan – hienommassa kuin sinä.

Aktiivisena valokuvaajana ymmärrän, ettei sisältä otetuissa kuvissa teknisesti voida selkeästi näyttää ulkomaisemia. Itse olin kuvaamassa espoolaista tyhjää pientä kaksiota, jonka ylivoimaisuus oli kauniit luontonäkymät, eikä kenelläkään ollut mahdollisuutta nähdä sisään. Hoidin asian teknisesti niin, että kuvankäsittelyllä sijoitin oikeat maisemat selkeästi ikkunoihin väärentämättä yhtään mitään.

Kuvaustoimeksiannon tehnyt välittäjä jätti laskun maksamatta, kun en ollut stailannut kaksiota. Tyhjään pikku kaksioon olisi varmaan pitänyt vähintään ostaa ruusuja eteiseen ja samppanjapullo keittiön tiskipöydälle. No onneksi puhdas, siisti asunto myytiin nopeasti pelkillä maisemillakin.

Niin sanottu stailaus ja havainnekuvat ovat suurta huijausta ja vielä suurempaa harhaanjohtamista. Mitä tapahtuisi, jos vaikka autokauppiaiden mainoksissa stailattaisiin autot tai missä tahansa markkinoinnissa jätettäisiin faktat syrjään ja stailattaisiin mielikuvia tuotteista.

Törmäsin parisen viikkoa sitten hyvin tuntemani alueen talon myyntiilmoitukseen, missä melko syvässä notkossa sijaitsevasta talosta ei ole vapaata näkymää yli 50 metriä mihinkään suuntaan. Myynti-ilmoituksessa oli noustu montusta kuvauskopterilla niin korkealle, että talo vaikutti olevan lähes järven rannalla. Järvelle on tietä pitkin reilu kilometri. Eikä silloinkaan järvellä ole yleistä rantaa lähihalmeillakaan. Talosta ei ole mitään näköyhteyttä järvelle. Vääriä mielikuvia tarjolla yllin kyllin.

Jos asunnon ostajan omia huonekaluja käytettäisiin havainnekuvina, alkaisi totuus paljastua. Siis siinä tapauksessa, että joku ihminen ei pohjakuvaa nähdessään pystyisikään kuvittelemaan asuntoa omassa käytössään omilla kalusteillaan ja esineillään.

Olen törmännyt pariin välitysyritykseen, jotka näyttävät markkinoinnissaan asunnot tyhjinä ja rinnakkain havainnekuvina kalustettuna. Sellainen on hyvä lähtökohta oman, tulevan kodin suunnittelulla ja se on oikeaa asiakaspalvelu, eikä harhaanjohtavaa mielikuvien rakentamista pelkän myynnin vauhdittamiseksi. Ja ilman kukka-asetelmia, kalliita (lainattuja) taide-esineitä ja samppanjapulloja.

Entäs jos tulevaisuuden asuntomarkkinoinnissa olisikin lähtökohtana hyvä pohjakuva, jos jokainen saisi selville mitkä seinät ovat kantavia ja mitä seiniä voidaan poistaa ja avartaa asuntoa. Uusi tekniikka mahdollistaisi asiakkaan itsensä rakentavan havainnekuvat tarjolla olevilla kalusteilla. Ja tietenkin ikkunoista avautuvat näkymät.

Asuntomarkkinoinnissa on myös vakiintumassa erittäin kummallinen piirre. Asiakkaalle ei näytetä edes pohjakuvia, ennen kuin hän on antanut yksityiskohtaiset tietonsa välittäjälle tai rakentajalle. Jos sinun ehdoton vaade on vaikkapa oma sauna. Niin on aivan turha olla tuputuksen uhri asuntoihin, joissa ei ole tai ei voida rakentaa saunaa. No ymmärrän toki, että myyjät rakentavat asiakasrekistereitä mahdollisista asunnon vaihtajista, heihin voisi olla yhteydessä ja puhua ympäri. Toki olen niitä tietoja saanut, vaikka välillä kyselylomakkeisiin onkin tullut ”kirjoitusvirheitä”. Tosin mieluummin olisin ihan rehellinen.

Miten olisi, jos asuntomarkkinoinnissa 2/3 ylivuotavista adjektiiveistä vaihdettaisiin faktoihin ja kerrottaisiin niin kuin asiat ovat oikeesti, eikä mielikuvissa.

 

Kirjoittaja on toiminut yli 10 vuotta osallisena kiinteistövälitysyrityksessä ja hoitanut sen markkinointia. Ollut Suomen ensimmäinen, joka on toimittanut lehteen täysin sähköiset ilmoitusmateriaalit. Kuvannut myyntikohteita muillekin. Istuu taloyhtiön hallituksessa, ja käynyt läpi hissin rakentamisen, julkisivuremontin ja suunnittelee laajaa kattoremonttia. Asuu nyt asunnossaan numero 11.

 

 Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 24.5.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Lue lisää:
Mökkikaupan vilkastuminen nosti hintoja jopa 20 prosenttia

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, mielikuva, asuntokauppa, koti, asunto

Ostaisinko talon väkisin vai valtaisinko

Lauantai 26.9.2020 klo 10.29 - Kauko Niemi

Talot.jpg

 

Ajelin pitkin ja poikin ja etenkin pitkin Suomenniemeä. Katselin suomalaista arkkitehtuuria. Siis ei mitään maailmankuulua super-aaltoilua, vaikka Lakeudenristinkin ohitin näköetäisyydeltä. Siis katselin niitä jokaisen arkisia ja stailaamattomia asumuksia, joissa joku on varmaan viettänyt suurimman osan elämästään. Mene ja tiedä.

Toisten talojen pihat olivat rämettyneitä ja toisten nurmikot parturoitu millin tarkasti. Osa hyvässä maalissa ja toiset pahassa hilseessä. Joissakin pihassa seisoi punainen auto ja joissakin kaksi eri väristä autoa heti traktosin vieressä. Mitään yhtenäistä suomalaista, saati maakunnallista linjaa en pystynyt mielessäni muodostamaan. Olisiko pitänyt - ehdottomasti ei. Siis ei mitään asumiseen erikoistuneiden lehtien tuottamia muoti-ilmiöitä, vaan vahvaa oman elämän makuista asumista.

Mielikuvitukseni oli laukalla ja minun teki mieli tuon 2631 kilometrin matkalla moneen kertaan pysähtyä, mennä ovelle koputtamaan ja kertomaan, että tämä on juuri sellainen talo, jossa haluaisin asua. Voisiko pikaisesti vilkaista kuinka voisin asettua tänne asumaan. Paljonko tästä pitää teille maksaa ja mikä olisi sopiva muuttopäivä?

Yllätys voisi olla melkoinen. Reaktiot saattaisivat olla huikeita. Mietin myös, että missä viipyy se vetovoimainen tv-formaatti, missä yllättäen yritetään ostaa asuntoja, taloja, navettoja, vajoja ympäri Suomea. Testata missä se haamuraja menee, kun ihminen päättää lopulta toteuttaa nurmijärvi-ilmiötä. Onhan niitä kaikenlaisia tv-sarjoja muutoinkin – tanssii alttarilla, abc-taloja ja kuka on kenenkin tykönä yötä.

Itse en vaan ole vuosiin katsonut yhtään tv-formaattia, enkä osaa arvioida tällaisen menestystä. Tämän idean myynnistä olen toki valmis neuvottelemaan.

Voisihan se nurmijärvi-ilmiö todellakin yltää muuallekin kuin vain pääkaupunkiseudulle. Tarkemmin ajateltuna esimerkiksi minullahan ei ole mitään erityistä syytä asua kalliisti Helsingin keskustassa ja ajaa autolla ihailemaan luontoa kymmenien kilometrien päähän. Oikeastaan muuta vaateita ole kuin, ettei lämpötiloissa mentäisi kovinkaan paljon yli 20 asteen. Välivaihe tietysti voisi olla kesämökki, jollaista en koskaan ole omistanut.

Pari vuosikymmentä sitten kun etsin asuntoa keskustasta, niin vitsailin kiinteistövälittäjille, että ainoa kriteerini on 20 minuutin kävelymatka Stockmannille. No nyt ei tuokaan #meidänstokka-kriteeri enää pidättelisi pätkääkään pysyä Helsingin keskustassa.

Entäs sitten, jos menisi ja valtaisi mukavan talon jostain päin Suomea. Taitaisi olla aika utopistinen tyylilaji muuttaa lähelle luontoa. Vaan eipäs ole Espanjassa. Siellä asuntojen valtaus olisi lähinnä tv-formaattia – tuttu juttu.

Espanjassa on näet melko yleistä, että asuntoja vallataan ja valtaajista eroon pääsy on tuskainen tie. Espanjassa lasketaan olevan nyt jopa 100 000 asuntoa, joissa asutaan ilman omistajan lupaa.

Valtaosa vallatuista huoneistoista on vapaa-ajan asuntoja tai tyhjiä asuntoja pankkien omistuksessa. Valtaajasta eroon pääsy voi vaatia kuukausien oikeusprosessin. Vuonna 2018 maassa tuli voimaan niin sanotut pikahäädöt mahdollistava uusi laki. Käytännössä uuden lain toteutumisen esteenä ovat olleet ylityöllistetyt oikeusistuimet, joten laki toimii huonosti tässä pitkät perinteet omaavassa kummallisuudessa.

No toivottavasti tällainen ilmiö ei koskaan rantaudu kotoiseen Suomeemme.

Koronakesä on ilmeisesti tervehdyttänyt suomalaista asuntokauppaa, joka on käynyt kesän aikana vilkkaampaa kuin vuosi sitten kesällä. Nurmijärvi-ilmiö leimaa tilannetta ja omakotitalot ja rivitalot ovat olleet haluttuja.

Korona on ilmeisesti tervehdyttänyt myös kauppatapoja. Esittelyt ovat yksityisiä tapahtumia ja uteliaat portinpieleen potkijat ovat sivussa. Helsingin Sanomien jutussa vuosikymmenet asuntokauppiaana toimineen Markku Rautasen tavoin useampi välittäjä kertoo, että suurin osa esittelyissä käyvistä ei kaipaa erillistä stailaamista. Pullan tuoksun levittämisestä puhettakaan.

Taisin olla aikaani edellä, kun tuttavani kautta sain reilu vuosi sitten kuvauskeikan tyhjään, siistiin ja kauniilla maisemilla olevaan myyntikohteeseen. Tein mielestäni hienoja kuvia, joissa tuunauksen jälkeen ikkunoistakin näkyi todellinen kaunis luonto. Taloa ulkoa päin hän katsellaan vain muutama minuutti kotiin tullessa. Kotona ollessa mielihyvän tuottaa ne maisemat, jotka näkyvät ikkunoista.

Luxory-välittäjäksi itsenä leimannut yritys ei kelpuuttanut kuviani, eikä maksanut laskuani, kun en ollut stailannut asuntoa. Lähiön kaksion keittiön työpöydällä olisi pitänyt ainakin olla samppanja-pullo laseineen ja muuta vastaavaa höpöä tyhjään asuntoon.

Markku Rautanen muistuttaa, että esittelykuvien on tärkeää olla mahdollisimman todenmukaisia, etteivät asiakkaat pety paikalle tullessaan. Petetyksi tulemisen tunne on merkittävä este asunnon hankinnassa. Olkaamme realistisia!

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 28.9.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, nurmijärvi-ilmiö, maalle asumaan, asuntovälittäjä, staylaus, Markku Rautanen, Helsingin Sanomat, asunnon valtaus,

Kukaan ei osta, myy tai vuokraa kotia

Sunnuntai 21.7.2019 klo 8.42 - Kauko Niemi

Koti on paikka, jota ihminen käyttää vakituiseen asumiseen, jossa säilytetään henkilökohtaisia tavaroita, jossa vietetään vapaa-aikaa ja paikka, jossa perheen jäsenet asuvat.

Ihmisen kotiin saavat tulla vieraat vain luvalla ja se nauttii kotirauhaa. Kotirauhalla voidaan myös viitata muuhun asumista häiritsevään tekoon, vaikka se ei tapahtuisi nimenomaisen kodin sisällä. Kotirauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.

Koti-sanaan kytkeytyy voimakas tunnelataus. On tavattoman vaikeaa ymmärtää, että kiinteistövälittäjät myyvät koteja, siis huoneistoja, joissa kaupan myötä siirtyisi olemassa olevat tunteet, hajut, ihmiset ja heidän elämänsä.

Ehkä aika lähellä ollaan, jos vuokralainen ostaa asunnon omalta vuokraisännältään. Tai joku vuokraa asunnon kalustettuna. Tosin vuokrauksessa siirtyvät vaan tavarat määräajaksi.

Tästä näkökulmasta minua häiritsee asuntomarkkinoinnissa moni asia. Miksi yksittäistä asuntoa kaupitellaan vaikkapa rakennuksen ulkonäöllä. Kun tulen kotiin, rakennuksen ulkonäkö on silmissäni parisen minuuttia. Mitä väliä. Väliä vain silloin kun haluat kehua muille millaisessa talossa asut.

Olennaista on asunnon toimivuus minun elämässäni nyt ja kuinka se mukautuu. Ylivoimaisesti tärkein asia on selkeä pohjapiirros. Se ratkaisee, kuinka saan tulevan asuntoni toimimaan omana kotinani omassa elämässäni.

Aloitan aina asuntojen arvioinnin pohjapiirroksesta. Tämän takia jään nykyisin paitsioon monista uudiskohteista, koska niissä ja niiden markkinoinnissa pohjia pantataan ja saat niitä vain vip-asiakkaana. Eli ilmoittautumalla markkinointirekisteriin ja tämän jälkeen saat 99 roskapostia ja yhden mielenkiintoisen. Se ei palvele ketään.

Pohjakuvan jälkeen seuraavaksi tärkeintä on näkymät ulos. En pienimmässäkään määrin ole verhoihminen. Enkä halua elää elämääni verhojen takana. Luonnonvalo ratkaisee ja olen arkkitehti Steven Hollin kanssa enemmän kuin samaa mieltä;

”Ilman valoa tilaa ei ole olemassa. Pidän siitä, että luonnonvalon muutokset, kuten ohi lipuvien pilvien tuomat varjot, näkyvät rakennuksessa.”

Kovin harvoin kohtaat asuntoilmoituksissa kuvia siitä, miltä näkymät ulos näyttävät, siis ne asiat, joita katselet jopa useita tunteja vuorokaudessa, koko rahan edestä.

Miksi minulle tyrkytetään kotia, vaikka olen ostamassa asuntoa. Valmiit feikki sisustusratkaisut asunnoissa, jotka ovat vielä suunnittelijan pöydällä ja täysin rakentamatta. Tuollaiset simuloinnit häiritsevät ainakin minun mielikuvitustani muodostaa käsitys omasta kodista ja pitkälti niillä kalusteilla, jotka olen hyviksi havainnut. Näyttäkää minulle tyhjät tilat ja antakaa mielikuvitukselleni täysin vapaat lentoradat.

No millä lihaksella tätä kritisoin?

Omien kotien listalla on menossa kahdeksas koti ilman verhoja. Paitsi tietysti pimennysverhot. Saunattomuuteen en ole tottunut enkä oppinut, joten liipaisin ei ole järin tiukassa tälläkään hetkellä.

Olen oto:na tehnyt aikoinani kiinteistövälitysmarkkinointia kymmenisen vuotta.

Ja tuorein todistus, missä testasin ajatuksiani, oli kaverin asunnon vuokraus keskellä kesää. Ilmoituksen julkaisusta finaaliin meni neljä päivää. Näytin pääkuvassa ikkunasta nähtävää luontomaisemaa, näytin kaikki tilat tyhjillään ja sitten perään muutama kalustettuna.

Ilmoitusta oli katsottu vuorokauden aikana yli 150 kertaa ja näyttöön seuloutui neljä, joista jokainen olisi ollut potentiaalinen vuokralainen.

Kaverini kyseli nähtyään ilmoitusluonnoksen, että eikö siinä pitäisi näyttää taloa ensin. Onneksi hän ymmärsi ajatukseni ja antoi periksi.

 

ps.
En toiminut kiinteistövälittäjänä ja vielä vähemmän kodinvaihtajana. Autoin vain vastikkeettomasti omilla ajatuksillani tällä hetkellä maailmalla asuvaa kaveriani löytämään uuden vuokralaisen.

 

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm Maanantaina 22.7.2019  kello 15.30 ja 20.30 Espanjan aikaan ja myöhemmin uusintoina.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, koti, asunto, kiinteistönvälitys, kotirauha,

Ikkunapaikat myydään nyt

Lauantai 17.1.2015 klo 20.14 - Kauko Niemi

Olisi vaikea uskoa, että joku jättäisi asunnon ostamatta pelkän talon ulkonäön perusteella. Kuitenkin lähes kaikki asuntoilmoitukset alkavat talon kuvalla. Kiinteistövälittäjien pinttynyt, vuosikymmenien tapa, josta ei näköjään hevin päästä eroon.

Jos huoneiston pohjaratkaisu on toimiva, hinta kohdallaan, asumiskulut siedettävät, hyvät liikenneyhteydet ja edullinen sijainti perheen töiden, koulujen ja päiväkotien suhteen. Ja kaiken tämän jälkeen kaupat jäisivät syntymättä sen takia, että rakennuksen ulkonäkö ei miellytä. Vaikea uskoa.

Jos ulkonäkö ratkaisisi kaiken sen mitä sisällä tapahtuu, niin en menisi koskaan musiikkitalon konserttiin, en varmaan asuisi nykyisessä asunnossani, kyseenalaistaisin nykyisen parturini. Kun tulen kotiin taloni on silmissäni noin 3 minuuttia, riippuu tietty mihin saan autoni parkkeerattua. Kun olen sisällä, ikkunoistani näkyy joka hetki erilaisia valoja ja varjoja, erilaista toimintaa ja elämää. Se ratkaisee asunnon toimivuuden jälkeen kuinka siellä viihdyn.

Oikeaoppinen ja asiakaslähtöinen informaatio on pohjakuva ja millaista elämää näkyy ikkunoista ulos ja vasta sen jälkeen pitsiröyhelötyynyt plyysisohvalla.

YIT on nyt ensimmäinen alan toimija, joka on kääntänyt kelkkansa ja näyttää kuvia asunnosta ulospäin. Tätä toisinajattelua olen odottanut 25 vuotta, niin kauan kun olen ollut läheisessä yhteydessä asuntokaupan kanssa. Aika useasti asiasta keskustellutkin, mutta kun sitä ei voi muuttaa. No miksi ei?

Mielenkiintoista on se kuinka helposti kuljetaan aina vain samoja latuja ja pahimmassa tapauksessa samoja latuja kuin kilpailijat ja kaikki muutkin. Tämähän on vain yksi esimerkki.

Itse julkaisin kuvasarjan kun taloyhtiöni täytti 100 vuotta. Millaista elämä on katsottuna sata vuotiaan silmin ympärille ja se antaa todella toisenlaisen kuvan kuin sata vuotta samanlaisena jököttänyt talo.

Satavuotiaan silmin – kuvanäyttely netissä


Asumisen kasvot näkee ikkunan avaamalla


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: markkinointi, asuntokauppa, kiinteistönvälitys

Liian halpa tarkoittaa liian usein rikosta, näin kävi viikonloppunakin

Maanantai 27.5.2013 klo 22.19 - Kauko Niemi

Kaverini asunnon vuokrausilmoitus hakkeroitiin Oikotiellä viikonloppuna. Vuokrahinta oli pudonnut puoleen. Todella mahtava tilaisuus saada hieno, siisti saunallinen kämppä super-edullisesti. Samalla oli Oikotien käyttäjätiedoissa vaihdettu vuokraajan sukunimi ja sähköpostiosoite.

Toivottavasti kukaan ei ehtinyt maksaa etumaksuja tai muuta mukavaa näin huikeasti hyväntekeväisyystarjouksesta. Hakkeroidussa ilmoituksessa oli muutettu paitsi hinta niin myös neliöiden määrää oli hieman tuunattu ylöspäin ja neliöhinta naurettavan alhaiseksi.  Siis melkein oikeilla tiedoilla, jos vaikka pihalla kävisi katsomassa millaisissa maisemissa uusi kotini mahdollisesti olisi.

Tällä kertaa Oikotien tarkkaavaisuus oli kiitettävän nopeaa ja hakkerointi huomattiin ja ilmoitettiin ilmoittajalle. Tosin yksi yhteydenotto vuokraajalle paljasti myös että jotain hämärää on tekeillä, koska yhteydenottajalla oli erilaisia tietoja vuokrattavasta asunnosta kuin itse omistajalla.

Valitettavan usein liian halpa hinta tarkoittaa juuri tällaisia hakkerointi-tapauksia, varastettua tavaraa, harmaata taloutta, pentutehtailua ja kaikenlaista ei niin reilua toimintaa.

Nettikaupan kohtuuttoman edullisten hintojen pitäisi käynnistää hälytyskellot itse kullakin. Silloin todella kannatta tehdä hakuja ja selvittää taustoja, eikä suostua tunnin kuluttua päättyvään tarjoukseen, jossa etumaksu varmistaa kaupan tai vuokratakuu asunnon saannin.

Voit olla ihan varma että et ole voittanut kansainvälisessä lottoarvonnassa huimia summia, jos et ole sellaiseen edes osallistunut.

Voit olla varma, ettei kaukainen sukulainen ole jättänyt sinulle perintöä. Ja jos on niin tieto tulee virkateitse eikä sähköpostissa pidä lähettää tilitietojasi.


PS. tässä hakkeroimaton ilmoitus ihan rehelliselle ihmiselle






Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oikotie, nettirikos, vuokra-asunto

Ostaisitko miljoonalla tunkkaista käytävätilaa

Sunnuntai 26.5.2013 klo 19.32 - Kauko Niemi

Arkisessa markkinointiviestinnässä kovin usein tuppaa unostumaan laatu. Etenkin nykyisin kun kuvalla ja videolla on huomattavan keskeinen ja merkittävä osuus ja voima visuaalisesti rikkaassa viestinnässä.

Ei se kännykkä nyt kuitenkaan ole ammattimaisen viestinnän laatutyökalu, puhettakaan että sitä ei edes osata käyttää kuvaamiseen saati kuvien lopulliseen muokkaukseen.

Laatu on näköjään kovin erilainen käsitys, niin kuin on muodikkuus tai tyylitajukin. Laatu on kuitenkin se, joka muodostaa aina sen pohjavireen ja vaikuttavuuden, kutsuuko viesti luokseen ja herättääkö se jatkoinnostusta.

Maailman johtava kuvatekniikan yritys Canoniin määrittelee kuvauksen osuvasti; kamera on se väline jolla taltioidaan kuvainformaatio bittimuotoiseksi ja itse kuva syntyy sen jälkeen kuvan käsittelyssä. Näin minäkin asian koen. Eikä tämä tarkoita, että kuvia manipuloitaisiin, vaihdettaisiin vihreä punaiseksi tai musta valkoiseksi.

Jos et osaa käsitellä kuvia tai videoita, niin ehkä olisi parasta jättää käsittelemättömät kuvat käyttämättä ainakin markkinointiviestinnässä. Ei edes silloin, kun haluat antaa tuotteestasi tai palvelustasi epäedullisen mielikuvan. Sekin efekti on tehtävä tietoisesti.



Esimerkkitapauksessani myydään miljoonan euron asuntoa. Video on sanan varsinaisessa merkityksessä juosten kustu. Kameran kanssa kämppä läpi 4,13 minuutissa nautiskelematta mistään kohdasta. Kovakuntoinen kameramies, tai sitten ei löytynyt paus-nappulaa. Tai pahimmassa tapauksessa mitään todellista ideaa.

Video antaa kuvan pelkistä kapeista sokkeloista ja teknisesti samaa suttuisen harmaata. Onko tämä se ensimmäinen haluttu mielikuva arvoasunnosta meren rannalla. Tuskin. Äänimaailmassakin olisi voinut olla merenkohinaa ja linnunlaulua.

Monet asunnonmyyjät maksavat isojakin summia asunnon tuunauksesta ennen esittelyjä. Erillisistä kuvista päätellen tätäkin myyntikohdetta oli harkitusti järjestelty. Mutta sitten voimakkain elementti – liikkuva kuva – jätti välineen omimman luonteen kokonaan huomioimatta ilman laatukriteereitä.

Kuvassa ja videossa laadun ero ei välttämättä ole sormella osoitettavissa. Se vain tuntuu jossakin katsojan sisäisissä sopukoissa. Vähän niin kuin olisit ostamassa autoa. Puhdas auto on aina paremmin hintansa väärtti.

Toki laadussakin voidaan mennä hakoteille, silloin kun se antaa täysin vääristetyn kuvan kohteesta. Viestityn ja todellisen kuvan marginaali ei saa olla liian suuri.  Ja ennen kaikki liiallisen laadun tuotannosta ei kannata maksaa ylimääräistä.

Tässä voisi hyvin käyttää vertausta myös mediaan. Lehdet ovat täynnä surkeita lukijoiden kännykkäkuvia. Kulmassa lukee lukijan kuva 20 euroa. Korkeintaan sen arvoisia ne yksittäisinä ovatkin. Ainoa puolustus medialle on, että joissakin tapauksissa he voittavat uutiskilpailun lukijan kuvalla.

Pitäisikö asuntomarkkinoillakin lyödä leima kuviin ja videoihin – omistajan video 20 euroa. Silloin kiinteistönvälittäjän oma työ ei saisi ala-arvoisen laadun leimaa.

Ps. Käykääpä katsomassa Facebookissa Maailma Kylässä kuvien laatua - eikä niitä odoteltu montaakaan minuutia esiintymisten jälkeen.





Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: laatu, asuntokauppa, Kiinteistömaailma

Epäilyksen haamu leijuu Oikotien päällä

Perjantai 6.1.2012 klo 13.06 - Kauko Niemi

Suuret kiinteistövälittäjät luopuvat Oikotien ja Etuoven nettikäytöstä. Tämä on yksi suurimpia markkinointimuutoksia mitä lähiaikoina on tapahtunut.

Yllättävän ja ymmärrettävän hiljaa asia on edennyt, sillä häviäjinä ovat Oikotien omistajat Sanoma News TS-Yhtymä, Kaleva ja Mediatalo Esa  ja Etuoven omistaja Alma Media. Muutoksesta ei syntynyt skooppia eikä oikein palstantäyteuutistakaan.

Jos asuntojen ja kiinteistöjen nettimarkkinointi keskittyy Jokakoti.fi –palveluun, niin kuin nyt on syytä uskoa, murros on iso. Isojen perässä tulevat varmasti pienet välittäjät, onhan Kiinteistövälittäjien liitto myös mukana hankkeessa ja sen jälkeen tulevat yksityiset.

On vain lyhyen ajan kysymys kun käytettyjen asuntojen ilmoittelu häviää painetussa muodossa. Asuntoilmoittelu painettuna ei vain kerta kaikkiaan täytä sitä haku- ja informaatiotarvetta, mikä asunnonetsijällä on ja mitä hän haluaa internet-aikana tietää ennen kuin nostaa pyllynsä tuolista ja lähtee näytölle. Sunnuntaikävelijät ovat erikseen ja heille riittää kadulla oleva esittelyteline.

Kuka vie ja kuka vikisee? Kuinka tähän tilanteeseen on tultu. että isot välittäjät lyöttäytyvät yhteen jopa omistuksellisesti ja perustavat oman palvelun.

Oikotien asennevamma on siinä, että se luulee olevansa pääjärjestelmä ja välittäjien verkkosivut taustajärjestelmiä. Uudessa marssijärjestyksessä välittäjien sivut tulevat toimimaan päämediana ja Jokakoti yhteisenä taustajärjestelmänä. Tällä toimintamallilla verkkopalvelua pystytään kehittämään nopeasti markkinoiden ja tarpeiden muuttuessa.

Itselläni leijuu aina epäilyksen haamu asioidessa oikotien kanssa. Perustelen mainitsemaani Oikotien asennevammaa muun muassa sillä, että pari viikkoa sitten jouduin kinaamaan pitkään Oikotien kanssa, kuinka linkitysten pitää toimia. Sain monta vastausta, että heillä on kyllä kaikki kunnossa. Sain ohjeeksi asentaa selaimet uudelleen. Siis kyse oli Oikotien ominaisuudesta eikä virheestä.

Kun vihdoin sain tahtoni läpi, niin palaute - ei tunnustus oli, että it-osasto on tehnyt tarkistuksia. Oikotien sataprosenttinen tavoite oli vain ohjata kaikki liikenne välittäjän sivulta omille sivuilleen. Ja kuinka vaikea onkaan saada Oikotien liikenne ohjattua välittäjän sivulle.

Niin kauan kun luulee olevansa ainutkertainen ja haluaa voittaa asiakkaan kustannuksella, niin narunpää tulee vetävän kouraan.

Markkinointi&Mainonta-lehden haastattelussa Jokakodin hallituksen puheenjohtaja, OP-Pohjolan kiinteistönvälitysjohtaja Kenneth Sandberg sanoo, että muutoksen taustalla ovat muun muassa kustannussyyt ja se, että yritykset pääsevät kehittämään palvelua omilla ehdoillaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asunnonvälitys, Oikotie, asunto,

Etsin vimmatusti yksitoikkoista elementtitaloa

Keskiviikko 16.3.2011 - Kauko Niemi

Onko elementtikerrostalon ulkomuoto niin suuri myyntiargumentti, että niitä kannattaa ripustaa sunnuntaisiin Hesareihin noin 145 kappaletta joka sunnuntai. Nämä kamalat kuvat maksavat kaiken lisäksi noin 25.000 euroa joka sunnuntaina.

Viestinnällisesti ajatellen on vaikea uskoa, että joku hakee kotia juuri 70-luvun elementtitalosta sen ulkonäön takia. Onko kukaan ylipäänsä ostamassa asuntoa talon ulkonäön perusteella?

Itselläni on menossa kymmenes asunto. Lähtökohtana on aina ollut asunnon toimivuus sen hetkisiin tarpeisiin. Tärkein dokumentti on silloin pohjakuva ja mitä seiniä voisi mahdollisesti siirtää, kaataa.

Seuraavaksi tärkein ovat näkymät ikkunoista. Sisältä katselen ulos ja se vaikuttaa yleiseen viihtyvyyteen. Tarvitsenko verhoja vai en, vaikken kovin pikkutarkka yksityisyydestäni olekaan. Ulkokuvista ei tähänkään ole minkäänlaista apua, kun ei edes tiedä mitkä ikkunat kuuluvat myytävälle asunnolle.

Tämän jälkeen astuvat kuvioon raha ja hinta / hyötysuhde, eikä vieläkään talon ulkonäkö, jota katson korkeintaan minuutin kotiin tullessani.

Tuntuu, että aika on pysähtynyt täydellisesti. 25 vuotta sitten asuntoilmoitussivujen ulkonäkö oli täsmälleen samanlainen kuin se on nytkin. Ovatko myyntiargumentitkin edelleen samat?

Kokonaan toinen asia on se, että kuka etsii asuntoa lehdestä, kun verkkopalveluissa voi määrittää hakukriteerit ja päästä jonkun verran joustavammin eteenpäin. Jonkun verran tarkoittaa, että netissä toteutetaan pitkälle vanhoillista lehti-ilmoittelua.

Talojen ulkokuvien käyttöä luonnollisesti puoltaa, että liki jokaisesta talosta on jo olemassa ulkokuva. Lisää tulee jatkuvasti auton katolla olevien automaattikameroiden syöksemistä kuvista. Pohjakuvat ovat myös julkista riistaa, mutta niiden etsiminen viranomaisten arkistoista, skannaaminen ja siistiminen on jo turhan työlästä.

Mielenkiintoista nähdä kuinka kauan asuntokauppa kulkee tuttuja ja turvallisia polkujaan. Iglo yritti aikoinaan irtiottoa. Suuremmat voimat kuitenkin hoitivat Iglon ruotuun. Ruotsissa yleisesti noudatettava tarjouskauppa kituu Suomessa omaa elämäänsä. Sen jälkeen ei oikein muita irtiottoja olekaan tapahtunut.

Ymmärrän että tämän viestinnällinen arvo on myös ulkomuodossa

Kuka tämän perään kuolaa

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asuntomarkkinat

Pääsin melkein kiinteistönvälittäjäksi

Sunnuntai 28.2.2010 - Kauko Niemi

Käsiraha on maksettu ja pian asunto vaihtaa omistajaa. Ostajana hyvä tuttavani ja myyjänä on sukulaiseni. Minusta tuli melkein kiinteistövälittäjä. Etenkin kun h-hetkellä ostaja lähtikin työmatkalle Jenkkilään ja sovittelin asioita sekä Suomen ja Kalifornian aikaeroja.

Kovin vieras tämä kiinteistönvälitysbisness ei minulle kuitenkaan ole. Sen lisäksi, että nykyinen asuntoni on järjestyksessään  yhdeksäs, niin entisessä elämässäni olin sivutoiminen sihteerikkö kiinteistönvälitystoimistossa. Tein hienon ja helpon sovelluksen hallita myytäviä kohteita. Olin ensimmäinen koekaniini Helsingin Sanomien kanssa, joka välitti valmiit ilmoitusaineistot lankaa pitkin lehteen. Kävin muutaman kerran jopa esittelemässä huoneistoja.

Tässä tämänkertaisessa tapauksessa parin vuoden projekti on nyt saamassa päätöksen ja minä monta mielenkiintoista havaintoa ja kokemusta rikkaampana.

On mielenkiintoista huomata, että tekniikka tarjoaa näennäisesti ikään kuin suurenkin mullistuksen alalle. Kone hoitaa vahtimista, tarjoaa automaattista tietoa ostajille. Tietojen etsintä on siirtynyt asiakkaalle, joka usein tietääkin enemmän kuin välittäjä. Todellisuudessa 20 vuodessa toimintamalli ei ole paljonkaan muuttunut.

Kuka pelkää välittäjää? Monet ihmiset eivät anna yhteystietojaan välittäjälle peläten välittäjän pommittavan yötä päivää. Jaoin parin vuoden aikana auliisti puhelinnumeroani ja sähköpostiosoitettani ja vain yksi välittäjähenkilö lähetti sopivaa lupaamaansa aineistoa. Kiitos siitä! Muut eivät korvaansa lotkauttaneet. Vaikka kertoivat samaa tarinaa, etteivät kaikki asunnot ehdi nettiin ja parhaat myydään tiskin alta.

Tämä oli kuitenkin projekti, jossa ei ollut myymätöntä asuntoa ja oli repullinen riihikuivaa rahaa. Olisi luullut kiinnostavan. Olin kuvitellut, että välittäjillä on nyt enemmän aikaa henkilökohtaiseen palveluun kun rutiinit pyörivät verkossa. Vai olisiko ranteessa pitänyt olla oikea Rolex. Aikoinaan yksi välittäjä tunnusti, että aloittaa asiakkaan valinnan katsomalla millainen kello hänellä on. Aikansa elänyt kriteeri tuokin. Tämän casen ostaja ei omista rannekelloa vaan katsoo ajan kännykästään.

Kenen puolella seisot? Välittäjien suurin haaste on aina ollut saada asuntoja myyntiin. Niin se on näköjään vieläkin. Oli siis suuri virhe kertoa välittäjälle, ettei projektissa tule asuntoa myyntiin. Kiinnostus lopahti siihen. Se taas sopi oikein hyvin kahdelle yksityishenkilölle, jotka keskustelivat asioista ilman myyntipalkkioiden painolastia. Itselläni oli puolestaan neutraaliuden painolasti kahden tuttavan välissä. Kenenkähän puolella välittäjä seisoo?

Mistä tuntee osaavan välittäjän? Hän on aidosti kiinnostunut ostajan tarpeista. Siinä säästyy kaikkien aikaa. Olemattomien argumenttien tuputtaminen on turhaa. Minulle aikoinaan esiteltiin hyvää perunakellaria senkin jälkeen, kun olin tehnyt selväksi, että olen peruna-absolutisti. En syö yhtään perunaa vuodessa. Se mikä toiselle on arvokasta voi olla toiselle rasite. Tässäkin kaupassa myyjä lupasi 4500 euron arvoiset valaistusratkaisut kaukosäätimineen kaikkineen mukaan. Ostaja oli taas kauhuissaan tästä. Kuinka kalliiksi niiden huoltaminen tulee? Valaistuksen laatu ja monipuolisuus kun ei painanut vaakakupissa mitään.

Kymmenes kerta toden sanoo. Itsellänikin on ainakin yksi asunto vielä hakusessa. Aikatauluhaarukka on kuukaudesta kuuteen vuoteen. Olen määritellyt kolme ominaisuutta, joista en sitten tingi. Yksi niistä on keittiö. Keittiön olen jo periaatetasolla suunnitellut. Heti kun löytyy sopiva tila, niin kiinni veti.

Niin ja myyntiin tulee ylimmän kerroksen huippuasunto huippupaikalta Helsingin keskustasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiinteistönvälitys, asuntokauppa