Taiteen merkittävä tyyssija Etu-Töölössä

Lauantai 18.5.2024 - Kauko Niemi

 Ateljeehuoneiston suuri ikkunapinta näkyy vain korttelipihalle

Tänään vietämme Jalo Sihtolan (Aaltonen) 142 vuotissyntymäpäivää. Paitsi, että hän oli insinööri, niin hän oli erittäin merkittävä ja vaikutusvaltainen taiteen mesenaatti.

Monikaan ei tiedä, että Sihtola oli Etu-Töölössä sijaitsevan asuinkerrostalon perustajajäsen yhdessä muiden mussa Väinö Tannerin kanssa ja siksi talon ylimmässä kerroksessa sijaitsee ateljeehuoneisto, missä eri taiteilijat ovat nyt yhtäjaksoisesti tuottaneet taidetta jo 111 vuotta.

Tietämättömyys johtunee pitkälti siitä, ettei ateljeen valoisa lasiseinä/ikkuna ole julkisesti nähtävissä ja ihmeteltävissä. Se avautuu rauhalliselle korttelipihalle piilossa katseilta.

Vuonna 2003 As Oy Temppelikatu 1 seinään kiinnitettiin Jalo Sihtolan muistolaatta. Tuolloin Ester ja Jalo Sihtolan säätiö oli lahjoittanut Ateneumille, Jyväskylän ja Imatran taidesäätiöille noin 1200 taideteosta. Helsingissä Ateneum pystytti lahjoituksen kunniaksi laajan näyttelyn näistä töistä ja näyttely sai nimekseen Insinöörin Rakkaus.

Kuinkas tällainen nimi? Jalo Sihtola oli peruskoulutukseltaan insinööri. Yleisen käsityksen mukaan insinöörin rakkaus suuntautuu aina koneisiin ja laitteisiin. Näin ei käynyt Sihtolan vapaa-ajan kanssa. Kaikki tarmo ja into suuntautui taiteeseen.

Leipätyönään hän työskenteli metsäteollisuuden parissa. Hän toimi aluksi myyntitehtävissä ja myöhemmin Enso-Gutzeitin Tainionkosken ja Kaukopään tehtaiden paikallisjohtajana. Professorin arvo hänelle myönnettiin 1967.

Mitä sitten tapahtui 76 neliöiselle ateljee-huoneistolle? Ateljee oli talon omistuksessa ja talo vuokrasi sitä taiteilijoille. Vuonna 2007 Jenny ja Antti Wihurin rahasto osti ateljeen tarjotakseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville taiteilijoille mahdollisuuden työskennellä Helsingissä.

Taloyhtiön hallinnassa vuosien 1915–2005 aikana ateljeessa työskentelivät Mikko Oinonen, Verner Thomé, Aimo Kanerva, Carolus Enckell ja Matti Kujasalo.

 

Ateljeen taiteilijat

Jalo Aaltosen (vuodesta 1918 Sihtola) aloitteesta A-rapun ullakkokerrokseen rakennettiin ateljeehuoneisto, jota edelleen vuokrataan taiteilijoille:

Mikko Oinonen 1915-1920

Werner Thomé 1920-1953

Aimo Kanerva 1953-1991

Carolus Enckell 1991-2002

Matti Kujasalo 2003 - 2007

 

Arvokkaan ja nyt priimakuntoisen talon vintillä on siis syntynyt suomalaista huipputaidetta. Pisimpään ateljeessa asuivat ja työskentelivät Lahdessa syntynyt Aimo Kanerva 38 vuotta ja alajärveläinen Werner Thome 33 vuotta. Kanerva pysyi Suomen taidemaailman huipulla paitsi taiteellaan niin myös omapäisyydellään ja hän muun muassa edusti Suomea Venetsian biennaalissa vuonna 1960. Thome oli impressionistinen valomaalari, jonka maalausten aiheena olivat muun muassa rantanäkymät ja lapset. Hän kokeili myös pointillismia.

Vuodesta 2008 lähtien ateljeen omistanut Jenny ja Antti Wihurin rahasto on valinnut taitelijan aina vuoden mittaiselle jaksolle. Nyt siellä asuu ja työsketelee kuvataiteilija Michal Czinege Nurmeksesta. Periaatteena on siis Helsingin ulkopuolella asuva suomalainen taiteilija.

Nykyisin ateljeehuoneiston lisäksi taiteilija saa kannustusapurahan (500€/kk) elin-, matka- ja materiaalikustannusten kattamiseksi. Valituksi tuleminen ja residenssituen maksaminen edellyttää työskentelyä ja asumista residenssissä myönnetyn residenssijakson ajan. Taiteilijan kumppani tai perhe voi tarvittaessa muuttaa ateljeehen taiteilijan kanssa.

Michal Czinege on nyt 12. Wihurirahaston valitsema taiteilija ja seuraava valitaan tulevana syksynä.

Reilut sata vuotta on syntynyt merkittävää taidetta Etu-Töölössä. Tänään lauantaina Temppelikatu 1:ssä ei järjestetä synttäripippaloita, sillä taloa pidetään priimakunnossa ja suurista peruskorauksista toistaiseksi viimeisin, vesikaton uusiminen ja sen alusrakenteiden tarkistus on parhaillaan käynnissä. Ehkäpä sitten vuodenkuluttua toukokuussa on aika viettää Jalo Sihtolan syntymäpäivää kuvataiteen merkeissä.

Eikä tarvitse kuin ylittää katu ja ollaankin jo musiikkitaiteen ytimessä. Vieressä talossa on näet Sibeliusakatemian N-talo.

Vetovoimaisuutta ilmassa - mutta mihin suuntaan

Perjantai 14.4.2023 klo 11.12 - Kauko Niemi

Tätä kylttiä odotta kotikadulle keväisin yhtä innokkaasti kuin muuttolintuja metsään - herää lakaisukoneenkuljettaja. Voisiko tämän tulkita myös muuttokehoitukseksi.

Kaikki on suhteellista. Asun kaupungin keskustassa. Kaupungin, jonka vetovoima on selkeässä alamäessä. Sitä kutsutaan Helsingiksi. Onko tässä mitään järkeä, etenkään taloudellisesti. Entä onko tässä mitään järkeä toiminnallisestikaan, sillä itse ulkoilutan kameraani mielellään luonnossa ja lähimmät henkilökontaktini ovat tällä hetkellä reilun 100 km päässä idässä, lännessä ja pohjoisessa.

Siis voisin periaatteessa asua ihan missä vain metsänlaidassa, enkä paikassa, missä yhdestäkin puusta pitää tapella oikeudessa, jotta saataisiin tilaa betonille. Missä ilman laatu suodattimista ja ilmanputsareista huolimatta on huolestuttavan huono, kevään katupölystä puhumattakaan.

Kaikki on tosiaan suhteellista, kun törmäsin asuntoilmoitukseen, missä 83,5 neliöinen kaksio maksaa 1,65 miljoonaa euroa. Tuosta asunnosta kun kävelee vain 11 minuuttia lännen suuntaan, niin ollaan minun ovellani. Saman neliöhinnan mukaan 1,5 miljoonan euron asunnolla.

No jos joku tulee koputtamaan ovelleni ja ilmoittaa maksavansa 76 neliöisestä, hyväkuntoisesta, ylimmänkerroksen asunnosta 695.000 euroa, niin hän voi muuttaa heti kun viralliset asiat ovat hoidettu kuntoon. Siis liki miljoonan halvemmalla kuin tuossa 850 metrin päässä olevasta naapuristani.

Tämähän ei toki ole ensimmäinen kerta, kun asia pyörii päässäni. Edellinen kerta oli jokin aika sitten kun sain tietää, että autoni ”säilyttäminen” paljaalla kadulla ja tiukasti rajatulla alueella kallistui tänä vuonna 420 prosenttia.

Korona on varsin tehokkaasti kolmessa vuodessa opettanut, ettei joka viikko tarvitse käydä, jossakin massatapahtumassa ja vaihtoehtona metsä ja luonto luo myös nautinnollisen olon. Korona opetti myös, etten välttämättä tarvitse ravintolapalveluita lainkaan. Huoltsikan kahvila riittää erinomaisesti, jos matkalla kahvihammasta pakottaa. Suurimman osan ostoksistani teen joka tapauksessa nettikaupoista. Korona sulatti päivittäiset työmatkat etätyön voimalla.

Tuttavani muutti tuosta lähinaapurista Sisä-Suomen kaupunkiin. Hänen kokemuslistalla on hyviä puolia huomattavasti enemmän kuin huonoja. - asuntojen hintataso selkeästi alempi, koskee myös vastikkeita. Autoilijoita, pyöräilijöitä ja kävelijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja kadut puhdistetaan lumesta talvella saman päivän aikana.

Kulttuuripalveluiden monipuolisena käyttäjänä hän toteaa, että kulttuuripalveluja on tarjolla lähes päivittäin ja lippujakin saa lyhyellä varoitusajalla. Muutoinkin erilaiset palvelut ovat nopeasti saavutettavissa eli lyhyet matkat joka paikkaan ja palvelu on ystävällistä.

Huonona asiana hän kokee, että pk-seudulla asuvia ystäviä näkee turhan harvoin ja  julkiset liikenneyhteydet pk-seudulle ovat hitaita. Aika ajoin on ikävä myös Helsingin vanhaa arvokasta arkkitehtuuria.

Minne sitten olen muuttamassa?  Itään, länteen tai pohjoiseen. Etelässä Viro ja siitä eteenpäin ovat toistaiseksi poissa kuvioista. Kouvolassa kerrostalojen keskineliöhinta on 1029 euroa neliö. Nykyisen kokoinen asunto irtoaisi siellä noin 100.000 eurolla, Lahdessa 240.000 eurolla, Turussa 380.000. Suomen tämän hetken vetovoimaisimmassa kaupungissa Tampereella noin 520.000 eurolla. Nämä siis ihan kaupunkien keskustan kerrostaloissa.

Ja sitten kun hillitsee himojaan ja siirtyy ”kaupunkien pääkaduilta” vähän laidemmalle kuten Raisio, niin ollaan 148.000 eurossa, Salo 130.000 ja Heinola 93.000 euroa.

Paikkakuntien hyvä testi, jota olen jonkin verran kokeillut, on käveskellä ja tervehtiä tuntemattomia ihmisiä. Testasin sitä samaa kerran Töölönlahdella. Sain tunnin aikana kolme vastausta tervehdyksiini. Loput eivät olleet näkevinäänkään tai pitivät minua outona. Salon kupeessa pienehköllä kirkonkylällä jokainen koululainenkin moikkaa vastaan tullessaan.

Kaikki on tosiaan suhteellista. Ilman tunteellisia mielihaluja muutto metsään olisi ainoa järkevä toimenpide, kun ei enää ole riippuvainen edes päivittäisistä työmatkoistakaan.

PS hinnat ovat laskettu Etu-ovi palvelun antamien keskiarvojen mukaan.

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:
Asunnon arvo romahti kolmessa vuodessa

Asuntojen hinnat laskevat

Omakotitalojen hintahaitari

Katupöly kymmenkertaistuu

Näitä haetaan Oikotiellä

 

 

 

 

 

Tahdon vaikuttaa

Lauantai 29.11.2014 klo 10.35 - Kauko Niemi

Politiikkaan ja politikointiin kyllästynyt nuoriso ja vähän vanhemmatkin osoittivat, että vaikuttamisella on merkitystä. Jos tämä vaikutus ja usko jää pysyväksi, niin Tahdon-kampanjalla on yhteiskunnallisesti paljon suurempi merkitys kuin muutaman homoparin adoptio-oikeudella.

Joukkovoiman vaikuttamisella on nyt osoitettu olevan merkitystä. Tätä taustaa vastaan on jopa ymmärrettävää, että kansalaisaloitteiden käsittelyt ovat olleet vastenmielistä aiheesta riippumatta Arkadianmäen politikoinnille. Linnakkeet on säilytettävä jotta kravaatti pysyy suorassa.

Siis jotkut puolueista riippumattomat aktivistit saavat muutoksia aikaan. Tämä on enemmän kuin tervetullut ilmiö ja toivottavasti luo uskoa vaikuttamisen mahdollisuuksiin ja muutoksen mahdollisuuksiin muulloinkin kun kerran neljässä vuodessa äänestämällä jonkun puolueen puolituntematonta takinkääntäjää ja puolueen talutusnuorassa juoksijaa

Pari kolme kansalaisaloitetta vielä kehiin, niin johan ruvetaan Arkadianmäellä tosissaan kuuntelemaan ihmisten mielipiteitä ja rupeaa näennäisdemokratia rakoilemaan.

Kaiken kaikkiaan eilinen päätös antakoon intoa nuorille ryhtyä jälleen vaikuttamaan tämän maan kehitykseen.

Pekka Kuusisto ja RSO Sarasteen johdolla tulivat piuhaa pitkin

Lauantai 29.1.2011 - Kauko Niemi

Intohimoisena netti-ihmisenä ja intohimoisena musiikin kuluttajana en ole tätä yhdistelmää osannut kovinkaan korkealle arvostaa. Tähän mennessä ei ole ollut tarjolla riittävän hyvää edes lupausten tasolla.

Eilinen suora nettikonsertti Finlandiatalolta antoi toivoa selvästi paremmasta tulevaisuudesta kuin mitä Youtube ja muut palvelut ovat tähän mennessä lupailleet.

YLE lähetti suorana Esa-Pekka Salosen viulukonserton Suomen kantaesityksen ja Radion Sinfoniaorkesterin, RSO, solistina oli Pekka Kuusista ja tahtipuikkoa heilutti Jukka-Pekka Saraste. Lähetystä mainostettiin etukäteen tv-tasoiseksi. Paitsi viulukonsertto, niin tekniikalla oli myös kantaesitys.

Mikä on sitten riittävän hyvää. Se ei ainakaan  ole tulitikkuaskin kokoista kuvaa, missä ei edes kameroiden lähiotoksista saa selvää. Eilisessä lähetyksessä pystyi selkeästi ja ihannoiden toteamaan, että Pekka Kuusisto tekee huippusuorituksen lenkkarit jalassa. Voihan olla ettei noin intensiivinen suoritus onnistuisikaan liukkaalla permannolla nahkapohjaisissa.

Tuosta edellisestä kappaleesta voi jo hyvin päätellä, että kuva oli riittävän hyvää. Sitä se oli todella. Kuvaus oli myös ammattimaista, eikä Sarasteen tahtipuikko tai Kuusiston roka jättäneet pahempia viipeitä.

Tosin vanhassa läppärissäni ei ole maailman nopein näytönohjain. Se sijaan läppärin perässä on ammattimaiseen kuvankäsittelyyn tarkoitettu 24 tuumainen näyttö. Kuva oli hyvätasoista koko näytöllisen verran.

Vai olisikohan se auttanut, että seurasin konserttia melkein kadun toiselta puolen. Tuskin. Welho lupaa, että piuhassa kulkee 110 megaa.

Itse konsertti ei hirveästi kärsinyt ääniongelmista. Itse ääni oli oikeastaan hyvää, mutta synkkaus ei ollut riittävän hyvää. Ja riittävä tarkoittaa tässä tilanteessa, etten olisi maksanut tuontasoisesta palvelusta senttiäkään. Itse konsertti oli sentään loppuunmyyty.

Kuusiston ylimääräisen kuulutus ja väliajalla tehdyt haastattelut menivät kokonaan harakoille, niin pahasti saksasivat suun liikkeet ja ääni minun ruudullani. Harjoittelua oli ilmassa myös ennen haastattelua, kun nupit olivat jääneet auki ja läpi tulivat ohjeet ja niiden vastaanotto.

Hieno ja lupauksia täynnä ollut kokeilu. Täytyykin käydä tutkimassa, millä tasolla Berliinin filharmonikot ovat teknisesti. Hehän kuitenkin jo myyvät nettiyleisöllekin kausikortteja.