Rahoitetaan soteuudistus sokeriverolla

Keskiviikko 25.5.2022 klo 13:30 - Kauko Niemi

Sokeri_risti_KN213658.jpg

Meillä on huikea armeija viranomaisia, tutkijoita, lääkevalmistajia, elintarviketeollisuuden lobbareita, jotka vahtivat jokaista milligrammaa jokaisesta vitamiini- ja hivenainetuotteessa. Pienikin määrä ”väärää” ainetta nostaa ison hulabaloon. Media ja median ihannoimat asiantuntijat tahkoavat uhkia ilmaan ja pelottelevat jopa kuoleman vaaroilla. Vaikka jokainen voi käydä labrassa ilman lääkärin määräystä mittauttamassa arvot ja pitoisuudet, niin luulo muuttuu tiedoksi.

Mutta samaan piperryksen aikaan terveyden kokonaisuudesta ei kukaan hiiskahda mitään ja kuka tahansa, koska tahansa saa myydä ja ostaa valkoista tappavaa ainetta, sokeria mielin määrin. Ruoka- ja juomateollisuus saa käyttää sokeria addiktoimaan ihmiset ja käyttämään juuri haluttuja tuotteita uudestaan ja uudestaan vakavin seurauksin. Sokerilla, alkoholilla, tupakalla ja huumeilla ei käytännössä ole suurtakaan eroa ihmisen terveydelle.

Soteuudistusta ja sen rahoitusta sekä toimintatapoja pähkitään ylintä valtionjohtoa myöten yksittäisenä ongelmana, kuinka saataisiin jatkuvasti kasvava sairaiden joukko riittävän nopeasti hoitoon pienin kustannuksin. Kukas onkaan miettinyt kokonaisuutta miksi sairauskeskusten jonot sen kun vain kasvavat vaikka palvelu nopeutuu.

Moni saattaa muistaa yhdysvaltalaisen sisällissodan terveyden ja sokeriteollisuuden välillä. Tämän sodan voitti sokeriteollisuus. Nyt lasketaan, että Yhdysvalloissa lihavuudesta aiheutuvien sairauksen hoito maksaa 147 miljardia dollaria vuodessa. Summa on kymmenen prosenttia Yhdysvaltojen kaikista sairausmenoista.

THL:n määrittelee tällä hetkellä erikseen ylipainoisuuden ja lihavuuden. Minäkin kuulun tähän 63 prosentin ylipainoisten porukkaan. Olen toki tietoinen asian vaaroista ja tsemppaan kaiken aikaa ja mittaan muutoksia.

Suomalaisista 2–16-vuotiaista tytöistä 18 prosenttia ja pojista 29 prosenttia on ylipainoisia (ml. lihavuus). Lihavia on samanikäisistä tytöistä 4 ja pojista 9 prosenttia.

Nuorista eli 18–29-vuotiaista aikuisista ylipainoisia (ml. lihavuus) on naisista 35 ja miehistä lähes puolet, eli 47 prosenttia. Samanikäisistä naisista lihavia on 19 ja miehistä 17 prosenttia.

Yli 30-vuotiaista suomalaisista aikuisista ylipainoisia (ml. lihavuus) on 63 prosenttia naisista ja 72 prosenttia miehistä. Lihavia on naisista 28 ja miehistä 26 prosenttia. Lähes joka toinen (46 %) mies ja nainen on vyötärölihava.

Lihavuus lisää riskiä sairastua lukuisiin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, astmaan, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, dementiaan, masennukseen, uniapneaan, kihtiin, sappi- ja haimasairauksiin sekä useisiin syöpäsairauksiin. Vuosittainen kuolleisuus näissä sairauksissa on vuositasolla noin 6000 henkilöä. Ei ihan pärjännyt koronalle, mutta ei kaukanakaan.

Juuri julkaistu suomalainen tutkimus on löytänyt valitettavan yhteyden lasten synnynnäiseen sydäntautiin ja äidin diabetekseen.

Näiden edellä mainittujen lukujen muodostamisessa käytetään painoindeksiä. Joka ei tietenkään ole yksiselitteinen asia ja totuus yksilötasolla. Jos olet koko elämäsi käynyt hoitamassa lihastesi terveyttä kuntosalilla tai olet hoikka ja sisäelimiesi ympärillä on runsaasti niin sanottua viskeraalirasvaa. Terveellisen lihaskunnon omaavan painoindeksi on yläkantissa, mutta laihan kantama sisäelinrasva on suuri riski, jota painoindeksi ei kerro. Nämä asiat selviävät vain kunnollisella kehonkoostumusmittauksella.

Vaarallinen rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus, joka on jo noin miljoonalla suomalaisella. Joka viidennellä maksan rasvoittuminen on edennyt maksatulehdukseksi ennen kuin se todetaan. Rasvamaksa on nykyään myös lasten yleisin maksasairaus Suomessa, eikä sillä ole yhteyttä yleiseen luuloon liiallisesta alkoholin käytöstä.

Taustalla on liiallisen sokerin ja hiilihydraattien insuliiniresistenssi.

Lihavuus on myös monen diabeetikon taustalla. Suomessa on noin 450 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa: noin 50 000 tyypin 1 ja noin 400 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi 50 000 - 100 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta.

Näiden monien asioiden takana on sokerin liiallinen käyttö. Suomalaiset käyttävät 2-4 kertaa liikaa sokeria. Entä jos otetaan heti käyttöön reipas lisätynsokerin vero ja sillä rahoitettaisiin uusia sotejärjestelyjä. Sen jälkeen järkeviä säädöksiä sokerin käyttöön etenkin ruokateollisuudessa. Niin että asiaa vahditaan ja säädellään vähintäänkin yhtä tehokkaasti kuin nyt valvotaan lisäravinteiden käyttöä.

Olemmehan pystyneet säätelemään liikennekuolemia, tupakkakuolemia, alkoholikuolemia miksemme muka pystyisi ohjaamaan sokerikuolemia.

Ja lopun kaikkein tärkein neuvo on – älä yhdistä tähän keskusteluun ulkonäkökysymyksiä, niillä ei ole mitään tekemistä terveyden kanssa.

Ääniversio löytyy Finnradio.fm sivulta

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, sokeri, insuliiniresistenssi, sokerivero, sairauskeskus, soteuudistus, ylipaino, lihavuus, rasvamaksa, diabetes,

Sote-valmisteluryhmään nopeasti liuta insinöörejä ohjaamaan lääkäreitä

Lauantai 10.4.2021 klo 12:39 - Kauko Niemi

 Sokeri_risti_KN213658.jpg

 Hiilihydraattia ja sokeria tunkee jokaisesta raosta.
Elimistömme ei sitä kestä ja sokeritaudista eli diabeteksestä on muodostunut vakava terveysongelma.
Sen aiheuttamiin ongelmiin kuolee 270 000 amerikkalaista vuosittain.

”Diabeetikot nielevät noin neljänneksen maan sairaanhoidon dollareista. Suoriin diabeteksen hoitokustannuksiin kuluu Yhdysvaltojen diabetesliiton mukaan yli 230 miljardia dollaria (193 miljardia euroa) vuosittain.”

”Diabetekseen tai siihen liittyvään sairauteen kuolee vuosittain noin 270 000 amerikkalaista. Yli 90 prosenttia heistä sairastaa diabeteksen kakkostyyppiä, joka on seurausta geenien, ympäristötekijöiden ja elintapojen monimutkaisesta vuorovaikutuksesta.”

Näillä ”faktoilla” aloittaa Helsingin Sanomat aukeaman laajuisen toivoa täynnä olevan juttunsa kuinka Sami Inkisen bisness Virta Healthin ravitsemuksellinen lähestyminen perustuu ketogeeniseen ruokavalioon. Se sisältää niukasti hiilihydraatteja mutta runsaasti rasvaa.

Noin 20 000 ihmistä Suomessa sairastuu vuosittain sokeritautiin ja joka viidennellä suomalaisella on esidiabetes, eli sokeritaudin esiaste. Se on sairaus, jossa verensokeri on jatkuvasti koholla. Sairaus kulkee kahdessa luokassa joko synnynnäisesti tai sitten elämäntapatautina.

Samainen Helsingin Sanomat järjesti historian suurimman yksittäisen ajojahdin, kun Antti Heikkilä perusteli kirjassaan miksi ja miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa insuliiniresistenssiin eli sokeritautiin ja sen syntyyn. Heikkilällä on tästä asiasta myös yli 20 vuoden käytännön kokemus.

Hesarin jututhan ovat lähtökohdiltaan tietenkin erilaiset, vaikka puhuvatkin täsmälleen samasta asiasta. Asiasta, joka taitaa olla jopa vakavampi ongelma länsimaissa kuin korona konsanaan. Helsingin Sanomien tulee kantaa myös vastuu asioiden sekoittamisessa ja sekavan kuvan luomisessa näin keskeisessä asiassa.

Heikkilän lynttääminen oli pitkälti kateellisen ja oman egonsa kanssa kipuilevan Juhani Knuutin mobilisoima ajojahti. Inkisen juttu puolestaan taloustoimituksen tekemä huikea amerikkalainen miljoonaunelma. Sami Inkinen on ollut aina mestari lehdistösuhteissaan ja saanut myönteistä näkyvyyttä bisneksilleen. Heikkilän akilleen kantapää on puolestaan täysi ymmärtämättömyys median toimintatavoista.

Siis saman ongelman kimpussa sekä Heikkilä että Inkinen ja vieläpä täysin samoilla metodeilla. Ja perässä hiihtäjiähän on myös riittävästi. Ketogeenistä ruokavaliota tuputetaan joka ikinen päivä monella foorumilla. Ja jos ketogeeninen ruokavalio ei kelpaa viranomaisille, niin heiltä on lupa odottaa parempia tutkimuksia ja ohjeita, kuinka insuliiniresistenssi pidetään hallinnassa. Käytäntöhän on jo osoittanut, etteivät viralliset ruokasuositukset siihen pysty syystä tai toisesta.

Keinoja pitäisi etsiä sokeri/hiilihydraattiverolla, ruokateollisuuden sääntelyllä ja ties millä. Syytä olisi myös tuoda avoimesti julki kaikki ne tutkimukset, joihin nykyiset suositukset pohjaavat. Kuka on tutkimusten taustalla ja ennen kaikkea kuka on rahoittaja. Ei riitä enää pelkkä yliopiston tai tutkimuslaitoksen nimi.

Jos Sami Inkinen onnistuu omassa perusajatuksessaan, että kaikki mitä pystytään mittaamaan, pystytään myös muuttamaan. Tämähän tarkoittaa, että suomalaisen Sote-työryhmään pitää kiireesti palkata liuta hyviä insinöörejä, joiden johdolla toimintaan saadaan riittävästi faktaa ja ennen kaikkea yksilöllisiä mittauksia, joiden mukaan lähdetään toteuttamaan muutoksia terveelliseen suuntaan.

Tällä hetkellä kaikki viralliset hoitopäätökset tehdään keskiarvosuositusten perusteella, vaikka samassa perheessä samalla ravinnolla toinen saa diabeteksen ja toinen pysyy hoikkana ja terveenä. Ja byrokratiamme varmistaa, ettei lääkäri eikä muukaan hoitohenkilökunta saa puhua eikä hoitaa muuten kuin näiden keskiarvoisten käypähoitosuositusten tai paremminkin määräysten mukaan. Sen jälkeen kaikki muu onkin sitten luokiteltu puoskaroinniksi. Inkinen taitaa jälleen istua tukevan rahakirstun päällä.

Onhan se sääli, että hiilihydraattien laskemiseen perustuva ruokavalio oli käytössä sokeritaudin hoidossa 1700 luvun puolesta välistä asti aina 1980 luvulle. Tuolloin kemiallisesti valmistettu insuliini syrjäytti sen. Luulisi, että liki 300 sadassa vuodessa on joku tutkimuskin tehty ja jonkin verran kokemustakin karttunut. Joka tapauksessa sokeritauti fiinimmin ilmaistuna diabetes on jo räjähtänyt käsiin.

Muistetaanhan tästä lähtien aina puhua sokeritaudista, niin kaikki ymmärtävät taudin ja sen aiheuttajan.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 11.4.2021 alkaen su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, diabetes, sokeritauti, Helsingin Sanomat, Sami Inkinen, Antti Heikkilä, Juhani Knuuti, Sote, insuliini, käypähoitosuositus, ketogeeninen ruokavalio,

Suomalaiset syövät väärin, mutta minä syön oikein

Sunnuntai 13.1.2019 klo 9:25 - Kauko Niemi

Missähän se oikein ja väärin syömisen raja sitten kunkin yksilön kohdalla kulkeekaan.  Joku lihoo ja toinen pysyy hoikkana samoilla sapuskoilla. Toinen on sohvaperuna ja toinen aktiiviliikkuja ja tarvitsee erilaista ruokaa.

Kuka on se mahti maailmassa, jonka tietojen varaan voidaan luoda absoluuttinen totuus ravinnosta ja sen jälkeen syyllistetään ihmisten syömistä. Poikkeavia jopa rangaistaan, osoittaa Antti Heikkilään kohdistunut silmitön kritiikki. Viimein käänne Heikkilä kohdalla on Euran Sairaalan antamat potkut, jonka taustalla huhujen mukaan on lääketehdas – Suomessa ei saa ajatella, pitää vain totella, oli Heikkilän kommentti.

Lähes jokainen tietää kuinka yhdysvaltalainen sokeriteollisuus rahoitti tutkimuksia ja sai mieleisiään virallisia tutkimustuloksia suosituksiksi ja bisnes jatkui voimakkaana. Ravintotutkimusten puolueettomuus on iso kysymysmerkki. Toisaalta tutkimuksia tehdään niin paljon, että sopiva tutkimus löytyy jokaiseen lähtöön. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus ja kaikki vaikuttavat kaikkeen.

Kokonaisvaltaiset laajat tutkimukset ovat liian hitaita ja kalliita tehdä, joten tyydytään tutkimaan pieni pala kerrallaan, joista sitten valikoidaan ja tulkitaan sekä oikein että väärin. Vuosien kuluttua taas kaikki on muuttunut paitsi se ihminen. Käy kuin maailman kuululle Pohjois-Karjala-projektille, joka on todettu vääräksi. Tuli tulkittua vain muutamaa asiaa ja niitäkin verrattiin vääriin tilastoihin.

THL sai taas ylettömästi palstatilaa, kun on saanut vuonna 2019 selville, että kansalaiset ovat olleet vuonna 2017 tottelemattomia, eivätkä ole noudattaneet heidän syömissuosituksiaan. Suosituksia, jotka perustuvat  kansainvälisiin sopivasti valikoituihin tutkimuksiin. Voiko tällä perusteella oikeasti syyttää, että suomalaiset syövät väärin. Ei voi!

Esimerkiksi, jos suomalaiset syö liikaa suolaa, niin tehokkain keino olisi kieltää ruokateollisuudelta suolan käyttö tai vähintäänkin määrittää millaista suolaa saisi käyttää. Nyt teollisuudessa käytetty suola on suolaa, josta on siivottu kaikki terveydelle hyödyllinen pois. Mutta eihän se sovi, kun ”terveellisen” sapuskan säilytysajat lyhenisivät. Viis terveellisyydestä, kunhan saadaan kaupan hyllyt täyteen viikkoja seisoneita ruokia.

Itse en ole käyttänyt murustakaan suolaa ruoanlaitossa pariin kymmeneen vuoteen ja silloin kun joutuu syömään teollista- tai ravintolaruokaa tietää varmasti mistä se liika suola tulee. Toisaalta eräs lääkäri varoitti suolattomuudesta. Mutta ainahan sitä jostain tulee.

Yksimielisin asia ruokakeskustelussa olisikin sokeri. Sokerin rajoittaminen vapaaehtoisesti ja pakolla toisi enemmän terveyttä kuin mikään muu. Kaupoista on lähes mahdoton löytää tuotteita, joihin ei olisi lisätty sokeria. Miksi?

Viimepäivien ravitsemusuutisoinnissa on siis minulle kaksi merkittävää kysymysmerkkiä. Kukaan ei voi sanoa perustuvatko THL:n suositukset oikeaan pohjatietoon. Toisaalta suositukset ovat suosituksia, eikä niitä pitäisi ylipäätään mitata ja sitä kautta syyllistää ihmisiä.

Kun sinä pyydät suositusta entiseltä työnantajaltasi, niin kuinka mitataan suosituksen toteutumista ja kuka on syyllinen ja ketä rangaistaan, jos elämä ei suju suosituksen mukaan. Sain viime viikolla kyselyn jossa jatkuvassa kontaktissa oleva yritys kysyy, että suosittelisinko heitä tuttavilleni. En tietenkään voi vastata tällaiseen ennen kuin tiedän tuttavani tilanteen. En suosittelisi yhdellekään keliaatikolle jatkuvaa leivän mussutusta. Tai en suosittelisi pähkinäallergikolle minun bravurileipääni pähkinöistä ja siemenistä.

Valtakunnan pahimmassa solmussa ovat käypähoitosuositukset, jotka käytännössä ovat 100 prosenttisia suosituksen nimissä kulkevia määräyksiä. Näiden määräysten noudattamatta jättäminen johtaa vuosittain useisiin lääkärien toimilupaperuutuksiin.

Pidetään suositukset suosituksina. Jokainen osaa lukea jopa tulkita ja ottaa henkilökohtaisen vastuun niiden noudattamisesta. Ja jos kropassa tuntuu pahalta, niin sitten suositus ei sopinut minulle. Eikä syyllistetä, saati rangaista siitä, että on jättänyt noudattamatta yleisiä viranomaissuosituksia, jonka lähtökohtakin on kokolailla tulkinnanvarainen.


 Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantaina 14.1.2019 klo 08:00 ja 20:00 (Espanjan aikaa).

 

 

 

 

1 kommentti . Avainsanat: Finnradio, Antti Heikkilä, THL, ruoka, ruokasuositus, suositus, sokeri, suola,