Lihavuus on paljon pahempi kuin korona

Perjantai 29.12.2023 klo 11.34 - Kauko Niemi

Lihava.jpg

Terve Suomi -tutkimuksessa käy ilmi, että noin 1,2 miljoonan suomalaisen aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan ja 2,95 miljoonaa on ylittänyt lihavuuden miedomman muodon eli ylipainon rajan. Lihavuus ei ole sairaus vaan oire jostakin ja siksi laihduttaminen on kaiken kaikkiaan huono täsmälääke.

Suomalaiset yleiset ja viralliset suositukset ovatpa ne oikeita tai vääriä, oikein tai väärin ymmärrettyjä, eivät johdata oikeaan suuntaan. Niitä käytetään ja saadaan käyttää virallisesti aina yksilötasolle asti ilman mitään seuraamuksia vääristä lopputuloksista. Monet lääkkeet synnyttävät lihavuutta. ihan kärkipäässä esimerkiksi mielialalääkkeet varsinkin naisilla aiheuttavat rasva-aineen vaihdunnan huononemista.

Nyt uudessa tehtävässään aloittava, THL:n uusi pääjohtaja Mika Salminen lienee ensimmäinen terveysalan johtohenkilö, joka uskaltaa olla ääneen rehellisesti huolestunut lihavuuden kehityksestä.

Salminen tuli kaikkien tuntemaksi koronavirusta koskevissa maltillisen asiallisissa kannanotoissaan. Nyt hänen medialle antamissaan kannanotoissa  koronapandemiaa suurempi uhka suomalaisten kansanterveydelle on väestön lihominen.

Salminen toivoo, että hyvinvointialueet eivät karsisi ihmisten liikuntamahdollisuuksista. Hän toivoo Suomen ottavan käyttöön myös kunnollisen sokeriveron, joka pitää hänestä ulottaa kaikkiin elintarvikkeisiin, joissa on korkea sokeripitoisuus.

Olkoon työnimenä sokerivero, mutta jos halutaan saada oikeita tuloksia, niin pitää olla hiilihydraattivero.

Salminen on ensimmäinen korkeassa virassa ja vastuussa oleva henkilö, joka avaa suunsa lihavuuden vakavuudesta. Lihavuuden arvostelua piilotellaan virallisten suositusten taakse ja luokitellaan aina jopa rasismiksi tai niin kutsutun kehopositiivisuuden rikkomiseksi.

Virallisten ohjeiden mukaan saa pystyttää melkein millaista valmennusta ja hoitoa tahansa joutumatta yksilötasolla vastuuseen. Ja jos olet terveysalan koulutuksen saanut ja asetut virallisten suositusten sataprosenttiseksi kannattajaksi, olet pian median suosima terveysguru nykyisenlaisista huolestuttavista tuloksista huolimatta.

Vastakkaista ilmiötä on myös erittäin runsaasti. Hyvistä käytännön tapauksista huolimatta päälle lankeaa puoskarin maine. Räikein esimerkki on varmaankin Antti Heikkilä. Heikkilä on nuijittu varsin moneen otteeseen, vaikka hyviä tuloksia Heikkilän ohjeilla saadaan jatkuvasti. Seuraamistani henkilöistä Sami Sundvik on ollut jo pitkään asiallisin perustein erittäin huolestunut lihavuuden voimakkaasta lisääntymisestä.

Sundvik puheistaan ja tiedoistaan huolimatta luokitellaan markkinointimieheksi. Onhan hän Puhdas + -yrityksen toinen perustaja.

Heikkilältä on lähiaikoina odotettavissa isompia julkistuksia muutamien rauhoittumisvuosien jälkeen. Heikkilä antaa ymmärtää, että lihavuuspandemiaan vaikuttaa keskeisesti neljä asiaa.

Teollisesti prosessoidut rasvat ovat syrjäyttäneet luonnonrasvat. Tämä tapahtui ravitsemustutkijoiden toimesta. Kehitettiin tunteisiin vetoava termi pehmeät ja kovat rasvat. Pehmeiden rasvojen ympärille luotiin uusi termi ”sydänystävällinen”. Eri potilasyhdistykset lähtivät mukaan tähän manipulaatioon. Esimerkiksi Suomen sydänyhdistys antaa ”Sydänystävällinen” -merkkiä korvausta vastaan eri teollisesti valmisetuille tuotteille, mikä jo lähenee huijausta. Kaikesta tästä huolimatta länsimaissa, sydäntaudit ovat edelleenkin kuolinsyy numero yksi.

Toinen keskeinen syy ongelmaan on jatkuva syöminen. Kaikki Suomen johtavat ravitsemustutkijat painottavat, että pitää syödä usein ja vähän kerrallaan. Tämä jos mikään on vastoin ihmisen normaalia fysiologiaa ja on oikeastaan keskeisin syy tähän lihavuus pandemiaan.

Ruuan kemikaalit, joita on käytössä tuhansia ja joiden vaikutuksia ei ole tutkittu ja yhteisvaikutuksista ei tiedä kukaan. Suurin osa on hyväksytty sellaisenaan. USA:ssa käytetään termiä (GRAS) Generally recognized as safe, eli yleisesti todettu turvalliseksi. Käytännössä tarkoittaa, että ”jos torimummo kertoo, että on tullut käytettyä ja hyvin voidaan, hyväksytään se turvallisena tuotteena.” Jos ajatellaan nykyisiä terveysongelmia syyttävät viranomaiset voita ja suolaa. Mitään muuta niiden päähän ei mahdu.

Sokerilla peitetään prosessoidun ruuan makuhaitat. Sokeri on terveysongelma, mutta ei niin suuri kuin nuo kaksi ensin mainittua.

Ainoa asia mitä tiedämme lihavuuspandemiasta, että muutos tapahtuu erittäin hitaasti, eikä terveyttä ja ulkonäköä pidä yhdistää millään tavalla toisiinsa. Tästä eteenpäin voi vain hartaasti toivoa, ettei Mika Salminen menetä tervettä järkeään byrokratialle.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla uudenvuoden päivänä, maanantaina 1.1.2024 klo 08.00 ja 16.00

 

Lisää aiheesta:

Mika Salminen aloittaa THL:n pääjohtajana

Pidä maksa terveenä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, lihavuus, Antti Heikkilä, korona, Terve Suomi, laihduttaminen, THL, Mika Salminen, sokerivero, Sami Sundvik, Puhdas+, Sydänyhdistys, lisäaineet, sokeri,

Työterveydessä olin asiakas ja terveyskeskuksessa olen alamainen

Perjantai 22.4.2022 klo 15.19 - Kauko Niemi

 Vastaanotto.jpg
Minä olen nyt sitä ikäluokkaa, jolla on kokemusta kahdenlaisesta sairaudenhoidosta sekä terveydenhoidosta. Lapsena koin jopa senkin, että koko perhe tunsi ja kävi samalla lääkärillä. Lääkäri tunsi ja tiesi tausta ja kokonaisuuden oikein hyvin. Ja nyt puhun omista tuntemuksistani ja siitä mitä olen kokenut, enkä rahasta enkä politiikasta, joilla näitä asioita tänä päivänä pyöritetään luukulta toiselle. Hoitohenkilökunnan asenteella on myös ratkaiseva merkitys paranemisen lopputulokseen.

Onneksi nämä asiat ryöpsähtivät nyt julkiseen keskusteluun, kun Mika Salminen avasi suunsa ja lyttäsi työterveyshuollon. Samaan aikaan sairaanhoitajien edunvalvonta ja työolosuhteet ovat olleet pinnalla joka päivä jopa pakkolakia myöten. Nyt olisi painavan keskustelun aika - eikä vain kinaamista siitä, onko Salminen oikeassa vai väärässä.

Sote-toiminnassa on oikeaa ja hyväksyttävää vain tervehtyvä ihminen. Enemmän tai vähemmän sairas ihminen ei ole noussut juurikaan keskusteluun tässä mylläkässä. Eikä se ole noussut pramille vuosia kestäneessä sote-politikoinnissakaan.

Eiköhän olisi parasta rakentaa soteuudistus, missä monimutkaiset rakenteet ja byrokratia jätetään kakkoseksi. Kaiken lähtökohta on ihminen, jonka terveyttä ensisijaisesti edistetään ja jos sattuu sairastumaan, niin hoidetaan mahdollisimman hyvin terveeksi. Toki kaikki maksaa ja sekin on sitten jossakin vaiheessa huomioitava mausteena tässä sopassa, kun tiedetään todelliset tavoitteet ja rehdit toimintatavat.

Työterveydenhoidossa tunsin vuosia itseni asiakkaaksi. Minua kuunneltiin ja toimittiin asiallisen nopeasti. Kerrottiin mitä asiakkaan pitääkin tietää. Vuosien varrelta en muista yhtään vitutus-käyntiä. Sen sijaan terveyskeskuskäynnit ovat liki poikkeuksetta olleet alistavaa alamaisen viranomaistoimintaa.

Itse harrastan laajasti terveydenhoitoa ja käytän liki päivittäin terveyttä tukevia tuotteita ja hoitoja. Siis yritän ottaa vastuun terveydestäni. Seuraan ja mittaan sekä opin sitä kautta. Elän toistaiseksi tavoitteeni mukaista lääkkeetöntä elämää ja välillä lunttaan Antti Heikkilän kirjasta tai muualta mitä se Lääkkeetön elämä milloinkin tarkoittaa.

Nykyisin olen käyttänyt myös yksityisiä lääkäripalveluja ikään kuin perssonal traineria terveeseen elämään. Viimeinen lääkärikäynti kesti keskusteluineen kaksi tuntia. Yhtään lääkärin määräystä en ole sokkona hyväksynyt, ennen kuin se on minulle ymmärrettävästi avattu.

Mittauksista ollaan montaa mieltä. Laboratoriotestit näyttävät minulle yhtä luotettavasti kuin lääkärillekin mikä on D-vitamiini- tai varastorautatasoni ja monet muutkin. Erilaisten häppäsvärkkien absoluuttiseen totuuteen en minäkään luota eikä tarvitsekkaan. Seuraan muutosta, kun muutan elämääni, niin kuinka se näkyy mittauksissa. Palauttavan unen haku on kestänyt nyt parisen vuotta ja tuloksia alkaa näkymään.

Viimeinen käyntini terveyskeskuksessa osoitti selkeästi sen mentaliteetin mikä siellä vallitsee. Sisäänmennessä vastaanottovirkailija selaa paperinippua ja löytää, että tämän kertainen lääkäri ottaa vastaan huoneessa 59. Menen hyvissä ajoin istumaan ovensuussa olevaan tuoliin.

Huoneeseen tulee nuorehko valkotakkinen nainen, poistuu, tulee hetken kuluttua uudelleen, poistuu ja vielä kolmannenkin kerran ja poistuu. Ilme ei värähdä, olen ainoa odottava henkilö koko käytävällä. Muutaman minuutin jälkeen tulee vastaanottohenkilö ja huhuilee käytävän päästä – onko täällä lääkäri X:lle odottavaa henkilöä. Vastaanotto tapahtuukin huoneessa 37.

Olin siis ainoa henkilö käytävällä ja eikö virkailija todellakaan muistanut kenet ohjasi väärään paikkaan 10 minuuttia aikaisemmin. Entä tuo lääkäri, joka kävi kolmasti huoneessaanja ohitti minut 10 cm päästä. Eikö hän olisi voinut moikata ja sanoa, että katsotaan se sun näppysi tuossa kulman takana – ei – arvovaltahan siinä olisi kärsinyt, jos alamaista olisi puhutellut ohi virkabyrokratian. Ihan varmasti kaikki osapuolet tiesivät kuka odottaa ketäkin.

Entäs sitten se melko tuore kerta, kun lääkäri lukee sanaakaan sanomatta päätteeltään ensimmäiset 10 minuuttia todennäköisesti minun tietojani. Tai mistäs minä tiesin, vaikka olisi pelannut tetristä. Nuosee äkkiä topakkana ylös ja alkaa kertomaan, kuin raision markkinointijohtaja millaista levitettä minun pitää käyttää. Muttei kysynyt eikä tarkistanut käytänkö leipää lainkaan, saati levitettä. No onneksi jäi vielä 5 minuuttia aikaa tarkistaa se asia, minkä takia olin varannut tämän ajan 7 viikkoa aikaisemmin.

Olen miettinyt sellaista testiä, että varaan ajan terveyskeskukseen ja vastaanotolla alan tingata kuinka voin nykyiseen kuntooni verrattuna vielä parantaa omaa vastustuskykyäni. Entä jos kootaan 100 hengen ryhmä ja varataan tiettynä päivänä kaikki Helsingin terveyskeskukset ja esitetään tuo oleellinen terveyskysymys. Silloinhan noita paikkoja voisi nimittää terveyskeskuksiksi.

Näiden kokemusten jälkeen taidan kannattaa Aki Lindenin omalääkäri-järjestelmää, jos ei parempaa saada aikaan. Hänen mukaansa Suomessa on kolme terveydenhuoltojärjestelmää: maksuton ja jonoton työterveyshuolto, maksullinen ja jonoton yksityissektori – sekä maksullinen ja ruuhkautunut terveyskeskus.

Mika Salmiselle annan tällä kertaa pisteet, että asioita nousee keskusteluun. Tosin pelkkä kinaaminen yksityinen sairaudenhoito bisneksenä, vastaan verorahoilla ylläpidettävän turbo-byrokratia välillä, ei tuota parempaa lopputulosta.

Teknisestihän sairaudenhoidon osaaminen on Suomessa hyvää, kunhan se tehtäisiin joustavaksi ja mahdolliseksi, eikä jokaisella toimijalla olisi useita yksittäisiä päällepäsmäreitä. Lisäksi liki jokaiseen tulokselliseenkin hoitoon löytyy virallinen valittaja oppiriitoineen. Veikkaan, että käynnissä oleva sote-uudistus vain monimutkaistaa asioita entisestään.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 25.4.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 Lisää aiheesta:

Itsemittausten uusimpaan trendiin kuuluu laitteet eteisvärinän mittaukseen

Muotoseikat ratkaisevat

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, työterveyshuolto, terveyskeskus, sote, Antti Heikkilä, Mika Salminen, sairaanhoitaja,