Hyvää ystävänpäivää

Perjantai 23.2.2024 klo 11.24 - Kauko Niemi

eitoimiface.jpg

 

Tällaisella uutisnarkomaanilla kuten minulla meni kuppi nurin 17 – 19. helmikuuta Facebook näyttäessä minun uutisissani noin 20 ystävänpäin toivotusta viikon myöhässä. Siis Facebookin uutisissa ei ole pienintäkään aikomusta toteuttaa aikaan sidottua uutisointia.

Tärkeys ja tuoreus ei merkitse mitään. Tosin minä en ole ainoa ihminen maailmassa, joka ei totu tuohon algoritmien järjestykseen. Erittäin suurten verkkoalustojen, kuten Facebookin ja Tiktokin, etusivun olisi pitänyt muuttua tuona samana viikonloppuna 17.2.2024  olennaisesti, kun Euroopan unionin digitaalisten palveluiden säädös astui voimaan.

Uuden säädöksen mukaan verkkoalustojen täytyy jatkossa järjestää oletusarvoisesti näytettävä syöte kronologisesti, eli uusimpien julkaisujen tulee olla sivulla ensimmäisenä. Itse olen tuon järjestelyn tehnyt jo monta vuotta sitten. Käytän Facebookia selaimella ja minulla on ylimääräinen kirjamerkki – viimeiset – ja sieltä löytyykin aivan erilainen näkymä.

EU:n asettaman määräajan puitteissa ei tapahtunut mitään. Nähtäväksi jää tapahtuuko face-kuplan puhkaisemisessa lähiaikoinakaan mitään.

Facebook on saavuttanut sen aseman, ettei sen tarvitse juurikaan välittää kenestäkään mitään. Kunhan vaan heidän ehdoillaan saadaan käyttäjät pysymään kanavalla tiedon ajoituksesta tai laadusta välittämättä. Ei ole suurtakaan väliä onko kehissä faktoja, mielipiteitä vai tarinoita.

Joku tekoäly toimii myös hyvin aktiivisena, ymmärtämättä Suomenkieltä saati hirteishuumoria ja saat varsin helposti muutaman päivän päivityskiellon.

Toki samaan hengenvetoon on todettava, etten tietäisi ystävistäni ja sukulaisistani juurikaan mitään ilman Facebookia. Perimmäinen ongelmani näyttääkin olevan kohdallani liiallinen usko siihen, että minulla olisi tässäkin sovelluksessa sivu uutisia, niin kuin siellä ihan oikeasti lukee. Usko, jota en ole pystynyt sisäistämään edes 15 vuodessa.

Minun pitää tällä hetkellä tehdä 17 klikkausta, ennen kuin pääsen rauhassa Facea selaamaan.  Tämä taas johtuu itseni asettamista tietoturvatavoitteista. Kuten jo aiemmin mainitsin käytän sitä selaimella, jota en käytä mihinkään muuhun, heidän omiin sovelluksiin en luota. Ja kun koneissani käytän vpn-tietoturvaohjelmaa ja adblocker-ohjelmia ja näiden lisäksi otin käyttöön kaksoistunnistuksen, niin kasassa on 17 klikkauksen setti.

Siis älä vertaa FB uutisiin, sähköpostiin tai muihin viesteihin. Sanomaasi jaetaan vain muutamalle kaverillesi satunnaisesti tai sillä ehdolla, että kaverisi sattuu olemaan kiinnostunut kyseisestä aiheesta.

Kääntäen, jos et ole kiinnostunut jostakin aiheesta, niin älä peukuta, vaikka kuinka hyvä ystäväsi olisi asialla. Minulta loppuivat ravintoloiden ruoka-annokset reilun kahden kuukauden kuluttua. Enää ei niitä minulle tuputeta. Ihan käsittämätöntä tuputtamista sen sijaan on, että olen tykännyt jostain julkaisusta, jopa kommentoinut, niin silti sitä näytetään uudestaan ja uudestaan. No koska se on saavuttanut enemmän huomiota kuin muut ajankohtaisemmat julkaisut.

Jos Facebookia yritetään saada ”yleiseen, loogiseen” ruotuun, niin samassa tahdissa perinteinen media ottaa mallia Facebookista. Etusivuilla tarjoillaan eniten luettuja ja kaikkein kiinnostavimpia.

Noitahan vielä sietää ja helppo väistää, mutta kun sortuu klikkiotsikon avaamiseen suuresta onnettomuudesta. Jutussa sitten selviääkin, että kolme vuotta vanhaa asiaa käsiteltiin hovioikeudessa. Mikään ei ollut muuttunut. Tai aloitat lukemaan juttua, joka paljastuu olevan jo kolmannella kierroksella vuoden välein.

Vuosia sitten heitin arpaa lähdenkö livetilaisuuteen vai katsonko TV:stä hienon konsertin. Huomasinkin, että konsertti tulee kolmen päivän kuluttua uusintana. Uusintapäivän ohjelmatietoja selaillessa minulle selvisi, että päivän aikana ohjelmatiedoissa esitellyillä tv-kanavilla lähetetään 46 uusintaa ja kun päivän aikana esitettiin 20 elokuvaa, joista yksikään ei ollut ensi-ilta, niin yhden päivän aikana tuli 66 uusintaa.

En nyt suinkaan tarkoita etteikö uusintoja saisi olla, mutta lukioille ja katsojille se on tehtä selväksi heti kättelyssä, ettei kyse ole uutisesta, vaan uusinnasta.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 26.2.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta:

EU yrittää saada Facebookia ruotuun

Luotatko Fcabookiin

Hallitse hymiöiden merkitys


 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, uutiset, uusinnat, Facebook,

Kaikki oli arvattavissa helpommin - ainakin netissä

Perjantai 6.5.2022 klo 20.28 - Kauko Niemi

 Totta.jpg
Sinua on varoitettu varmaan kymmeniä kertoja vaarallisista hakkereista. Joku on varmaan ihan selkeästi mennyt helppoon ja pian huomannut, että tililtä katosi tonneja tai kallista ja superhyvää tuotetta ei koskeen toimitettu mutta rahat menivät. Suomessakin näitä tapauksia on noin puolen miljoonan euron arvosta.

Edellä mainitut tapaukset ovat sikäli helppoja, että tiedät tasan tarkkaan mitä on tapahtunut ja huijaus on jäänyt kertaluoteiseksi. Entäs kun erikoisoperaatio alkaa jo vuosia ennen kuin se näkyy millään tavoin käytännön aktiviteettina. Siis markkinoidaan ja manipuloidaan ihmismieliä haluttuun suuntaan. Sitä tapahtuu nyt harvinaisen voimakkaasti kaikenlaisilla valheellisilla tiedoilla ja tahallisen tietoisilla painotuksilla.

Venäjä on ollut mestari tässä lajissa jo vuosia erikoisoperaatioineen. Se on pysynyt luomaan haluttuja ristiriitatilanteita ja saanut jopa länsimaita kiistelemään keskenään halutulla tavalla. Venäjän kansa on valtaosin tehokkaasti aivopesty. Todistetusti suuri määrä olemattomien ihmisten kaveripyyntöjä suomalaisillekin on kotoisin jostakin rajan takaa.

Korona sai liikkeelle mitä kummallisempia salaliittoteorioita. Saimaan sällikään ei enää ottanut selvää mihin ne kaikki hölmöydet perustuivat ja saivat voimaa taakseen ihan järkevienkin ihmisten kannanotoissa.

Niin sanottujen somevaikuttajien rooli on kasvanut huolestuttavasti. Toki siellä on mukana ihan asiallisten asioidenkin edistäjiä. Harva ihminen vain oikeesti arvioi viestien sisältöä, kunhan vaan seuraa ja pikku hiljaa alkaa salakavalasti ollakin samaa mieltä ja levittää sanomia.

Viimeaikaiset uutiset alkavat vilkuttamaan varoitusvaloja näistä iholle hiljaa asettuvista vaaroista. Mitä tapahtuukaan Twitterissä jos Elon Musk saa vallan ohjata maailman sananvapautta ja rakentaa vaikuttamiselle uudet normit.

Yle nosti ansiokkaasti esiin kuinka asiat saavat aivan käsittämättömiä mittasuhteita kuten huhtikuussa 2019 Länsi-Tampereella missä levisi pelkoa herättävä huhu. Kaksi alakouluikäistä lasta oli raiskattu – ja tekijä oli vapaana.

Rikosta seuraavana päivänä poliisi kertoi tutkivansa Tampereen tapauksia. Tiedossa ei ollut mitään sellaista, minkä perusteella olisi aihetta yleisempään pelkoon, poliisi tiedotti. Kyse oli ihonvärin mustamaalaamisesta

Ylen jutussa "Marko" on yksi suomenkielisen Twitterin aktiivisista maahanmuuttajien rikollisuutta jakavista keskustelijoista. Marko kieltäytyi esiintymästä "Ylen vedätyksenä" pitämässään jutussa, eikä Yle tiedä varmasti hänen oikeaa nimeään.

Marko käy tilillään yhteiskunnallista keskustelua rikoksista, mutta valikoiden – kiinnostus rajautuu lähes täysin tekijän ihonvärin mukaan. Se johtuu hänen mukaansa siitä, että "valtamediat" tarkoituksellisesti peittelevät maahanmuuttajataustaista rikollisuutta.

 

Median on todella katsottava myös peiliin. Suomi putosi maailman lehdistönvapausindeksin kakkossijalta viidenneksi. Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittain laatima indeksi julkaistiin viime viikolla.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan median polarisaatio uhkasi merkittävästi lehdistönvapautta viime vuonna. Järjestön pääsihteeri Christophe Deloire varoittaa etenkin niin sanotusta "Fox News -mallista", jossa media houkuttelee yleisöä jyrkillä mielipiteillä. Mallin lisääntyminen mediassa on kuolemanvaara demokratioille, koska malli horjuttaa yhteiskuntien sisäisen harmonian ja suvaitsevan julkisen keskustelun perustaa.

Järjestön mukaan sosiaalisessa mediassa leviävä disinformaatio kiihdyttää myös sitä, että ihmiset jakautuvat mielipiteiltään ääripäihin.

Aktiivisen toimittajaurani aikana jäi myös liian usein mielikuva siitä – kuka meistä toimittajista uskaltaa sen pahimmin ilmaista.

 

Katri Saarikiven mielestä nykyhetki vaatiikin meiltä aivan uudenlaisia resilienssin taitoja, koska uhat ovat osin uusia. Hän kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan kuinka luottamus on meihin sisäänrakennettu. Kyberresilienssin kannalta tärkeää on oppia tarkemmin havaitsemaan, milloin luottamusta manipuloidaan.

Tieteelliseen menetelmään tutustunut osaa puolestaan paremmin arvioida, onko vaikkapa netissä esitetyille väitteille oikeaa perustaa, tai kuinka luotettava muiden levittämä tutkimus on.

 

Nyt on siis oikea hetki paitsi olla varovainen tiedon suhteen mitä meille tyrkytetään, niin myös oppia jokapäiväistämään, ettei kaikki erikoisasiantuntijan sanomiset ole totta. Taustalla voi olla jonkun tahon erikoisoperaatio. Vähän niin kuin ostaisit joka viikko uuden television, kun hintahuijaus kertoo, että viikon erikoiskampanja tarjoaa juuri nyt 70 prosentin alennuksen. Ja mikä onkaan se oikea hinta.

Ja muista myös jokainen kuva ja video on äärettömän helposti manipuloitavissa, muokattavissa, yhdistettävissä pois alkuperäisestä yhteydestä. Yhtä helppoa nykyisin kuin paskan puhuminen kautta aikojen.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 9.5.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Lisää aiheesta:

”Kaikki sotilaamme eivät ymmärrä kuolemansa tarpeellisuutta”

Johanna Vehkoon esille tuomat valeuutiset, vihapuheet ja vaientamiset toivat sananvapauspalkinnon

Venäjä mustamaalaa nyt Suomea

Venäjä maalittaa suomalaista mediaa

Ano Turtiainen kertoi Venäjän tv:ssä "globalistien" vallankaappauksesta Suomessa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, valeuutiset, uutisten manipulointi, Elon Musk, Yle, Ihonvärin mustamaalaaminen, toimittajat ilman rajoja, lehdistön vapaus, Ktri Saarikivi, totta vai ei,

Kokeilin paluuta vuodentakaiseen

Sunnuntai 2.3.2014 klo 11.02 - Kauko Niemi

Aloitin eilen aamulla päivän pakkosyötetyllä, paperisella Hesarilla. Siis ihmiskoe vuoden takaiseen tilanteeseen. En myöskään avannut mitään bittivärkkiä, ennen kuin aloin sotkeentua painomusteeseen.

Montaakaan sivua ei tarvinnut selata, kun äkkiä tunsin kuinka passiivista painetun lehden lukeminen onkaan. Otat vastaan vain sen mitä toimittaja on päättänyt asiasta kirjoittaa. Ota tai jätä.

Tunnetta en ollut aiemmin tiedostanut. Siis uutiskulutukseni (satun olemaan uutisnarkomaani) on vuodessa muuttunut melkoisesti, sen jälkeen kun paperille painetut uutiset lakkasivat putoamasta postiluukustani.

Paperilehteä lukiessani syntyi koko ajan tarve katsoa mitä muut ovat asiasta kirjoittaneet, millaisia kommentteja lukijat ovat antaneet, tarkistaa ovatko faktat todella näin paljon erilaiset mitä minun käsitykseni asioista ovat.

Ei, vaan piti jatkaa annettuina uutisina. Tunne oli todella yllättävä, enkä sitä ole aiemmin tiedostanut. Joskus nettipolut saattavat olla hyvinkin pitkiä ja kiemuraisia kun jonkun asian ympärillä pyörii. Facebookista bloggareihin ja sitä kautta niin sanottuihin virallisiin totuuksiin ja kaikkea siltä väliltä.

Näköjään luen siis uutisia, asioita, enkä tiettyä mediaa. Käsitykseni asioista syntyy useamman lähteen tiedoista. Enkä usko tällä hetkellä, että joku media olisi jatkuvasti parempi kuin joku toinen.



ps. Helsingin Sanomat tuputtaa väkisin painettua lehteä. Olen ilmoittanut sekä kirjallisesti että soittamalla, etten halua tätä niin sanottua lahjaa. Seuraavalla yhteydenotolla lienee ryhdyttävä uhkailemaan, että lopetan sähköisen tilauksen, jos paperin tulo ei lopu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: media, netti, uutiset

Tein merkittävän, mutta rehellisen virheen

Maanantai 18.3.2013 klo 15.35 - Kauko Niemi

Olen jo pidemmän ajan kuulunut TNS-gallupin talliin. Siis mielipiteeni vaikuttaa yhteen jos toiseenkin asiaan. Etenkin silloin kun toiminnan, tuotteiden tai palveluiden kehittämisen pohjana käytetään laajoja tutkimuksia suomalaisten mielipiteistä ja käyttäytymisestä.

Olin oikein innostunut kun viimeisessä tutkimuksessa keskityttiin suomalaiseen mediaan ja kuinka mediaa niin sanotusti kulutetaan. Olin omalla palstallani ja toivoin, että vastaukseni olisivat merkittäviä ja jakaisivat tietoa kuinka mediaa nykyään kulutetaan.

Yllätys olikin suuri kun olin melkein puolivälissä ja yhden sivun jälkeen tulikin vastaus – kiitos vastauksistasi, mutta valitettavasti et kuulu kohderyhmään. What hel!

Tein merkittävän, mutta rehellisen virheen. Sivulle oli listattu lienee liki 100 lehteä/verkkopalvelua. Siinä piti ruksata kaikki ne mediat, joita seuraan vakituisesti. En ruksannut yhtään mediaa. Sillä en kuluta mediaa vakituisesti sen mukaan mikä on median nimi.

Viimeinenkin vakioseurattava poistui kuviosta, kun lopetin Hesarin paperisen tilauksen ja nyt huomaan, että vastaava nettipalvelu ei koukuta niin kuin painettu. Tosin painetunkaan sisältö ei välttämättä koukuttanut vaan 40-vuotinen tapa. Nyt ei yhtään haittaa, vaikka Hesari jää lukematta, eli TNS-Gallupin mukaan vakiseuraamatta.

Etsin asioita ja sisältöjä. Tänäänkin olen seurannut Vantaan Sanomia, Ilta-Sanomia, YLE:ä, Länsi-Savoa, Keskisuomalaista, Satakunnan Kansaa, Ilkkaa, Pohjalaista, Metroa, Aaamulehtea, Etelä-Suomen Sanomia monia muita suomalaisia sivustoja sekä liutaa kansainvälisiä verkkosivuja. Mutta mitään näistä en koe seuraavani vakituisesti.

Google hakee tiettyjen profiilien mukaan uutisia, aamu alkaa Amppareiden otsikkojen parissa, Facebook-kaverit vinkkaavat joitakin mielenkiintoisia juttuja jne, jne ja jne. Ja kun markkinoille tulee uusi kamera tai joku muu hilavitkutin, niin tietty hakukoneet hakevat siitä tuoreimmat jutut.

Tämä ajatusmalli ei siis kelvannut mediatutkimukseen. Siinä olisi pitänyt vanhakantaisesti postiluukun kolahtaa, ennen kuin olisi kelvannut porukkaan.

Nyt kun tulokset aikoinaan tulevat julki niin saamme lukea isoja otsikoita lehdistä kuinka heidän lukijauskollisuus on kasvanut.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle, uutiset, media,

Ylen tabloid

Maanantai 11.2.2013 klo 7.59 - Kauko Niemi

Puolitoista vuotta sitten kirjoitin samoja uutisia kuvilla ja ilman. Tänään on se päivä, joka osoittaa tuleeko tähän tilanteeseen muutos.



Sanasta sanaan samat uutiset tulevat useamman kerran radiosta pitkin päivää ilman kuvaa ja illalla televisiosta kuvan kanssa.

Radion kuuntelijoille juttu on rakennettava, niin että uutinen avautuu ilman kuvaakin. Mikä sitten jää television rooliksi – ei mikään. Televisio ei pysty tarjoamaan mitään lisäarvoa illan yleisölleen.

Nykyinen uutiskuvitus ei juuri anna mitään – rikospoliisi tutkii asiaa ja kuvana poliisin toimitalo tai tienvarressa oleva kyltti tai poliisiauto suoraan arkistosta. Jutta Urpilainen tai Jyrki Katainen antaa lausuntonsa Kreikan tilanteesta Eduskuntatalon käytävällä. Ainoa visuaalinen elementti on se, millainen jakkupuku Urpilaisella on tänään, jos se jotakin kiinnostaa. Asian sisältöä se ei kuitenkaan täydennä.

Ylen sääkartoilla saattaisi olla jokin lisäarvo radiossa luettuihin säätietoihin verrattuna, jos säätiedot eivät olisi niin epäluotettavia. Netissä Norjalaiset tarjoavat monin verroin tarkempaa tietoa paikkakunta- ja tuntikohtaisesti.



YLE:n kaikkien aikojen suurin uutis-uudistus tulee päivänvaloon tänään. Siinä yhtenäistyy ennakkotietojen mukaan uutisten ilme ja ulkonäkö. Toisaalta annetaan ymmärtää, että tekniikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia kuvakerrontaan. Sisältö yhtenäistyi seitsemän vuotta sitten, kun uutistoimitukset yhdistettiin.

Mielenkiintoista nähdä kuinka tämä tämän päivän suurjulkistuksen kuvakerronta eroaa samoissa uutisissa radiossa ja televisiossa.

Jos kuvakerronta todella tarjoaa selkeää lisäarvoa, niin olen valmis taas avaamaan television useammin kuin kolme kertaa kuukaudessa.

Toivottavasti YLE ei siirry tabloidiin, niin kuin Hesari. Vaikkei näitä nyt yks yhteen voikaan verrata. Paperi on väistyvä uutisalusta sähköisen rinnalla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle, uutiset, media,