Jouluista rauhaa

Perjantai 22.12.2023 klo 10.34 - Kauko Niemi

En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan. Tänä jouluna näyttää jeesustelut jäävän taka-alalle. Maailman menon rauhattomin vuosi 20 vuoteen on päättymässä. Nyt hamutaan valtaa keinolla millä hyvänsä. Eikä tulevaisuuskaan niin kaksiselta vaikuta, kun niin kovin suuri diktaattorien joukko etsii ja pyrkii kasvattamaan valtaansa.

Maailmassa tuntuu olevat kaksi asiaa ylitse muiden, jotka aiheuttavat tolkuttomasti eripuraa jopa sotia. Uskonnot ja rajat. Kukahan aikoinaan keksikään ryhtyä merkkaamaan ja omimaan alueita itselleen.

Rajojen vetoa tuskaisilla tavoilla on parhaillaan menossa Lähi-idässä, Ukrainassa ja maailmalla seurataan huolestuneina, kun Venezuela kiihdyttää vanhoja vaatimuksiaan saada naapurimaansa Guyanan alueita itselleen. Yhdysvallat on rakentanut iät ja ajat rajamuuria Meksikon välille. Jopa naapureiden piharajat tuottavat eripuraa.

Itärajamme suomalaisesta näkökulmasta on varsin huolestuttavaa seurattavaa. Suomalaisesta mediasta löytyy parin viikon ajalta 8866 juttua, jotka käsittelevät kaiken maailman erilaisia rajaselkkauksia. Tuskin vältyt rajauutisoinnilta.

Entäs jos olisimme kuin muuttolinnut tai muut luonnon eläinkaimamme ilman rajoja. Eläisimme vapaudessa ilman että joku pilkun tarkasti piirtää sääntömme ja valvoo niiden noudattamista.

Donalt Trumpin kohauttava puhe antaa viitteitä tulevasta etenkin jos hänestä tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti – hän lainasi Putinia ja ylisti Pohjois-Korean Kim Jong-unia. Diktaattori on siis tulevaisuuden ainoa oikea johtamismuoto. Unkari ja Turkki mukana joukkueessa.

Diktatuurinhakeminen ei ole ainoastaan valtionjohdollinen asia. Bisneksessä diktatuuria hakee Elon Musk. Hän on jo niin pitkällä, että Euroopan komissio on käynnistänyt virallisen tutkinnan viestipalvelu X:stä. Alustaan liittyy monia huolenaiheita, komission tiedotteessa kerrotaan.

Ehkä kaikkein eniten sotia, vastakkain asetteluja ja eripuraa aiheuttavat eri uskonnot. Rajat ovat jossakin vaiheessa täsmällisesti määritelty ja piirretty, mutta uskonnot ovat uskomuksia ilman mitään totuuksia. Suuressa osassa maailmaa vietetään nyt joulua, mutta sekään ei sovi kaikille.

Meksikossa toistakymmentä ihmistä on saanut surmansa ja kymmenkunta haavoittunut joulujuhlaan tehdyssä hyökkäyksessä viime sunnuntaina. Tänä vuonna suomalaisessa kirkossa on koettu ensimmäiset mielenilmaisut.

Joulun yksi keskeisin paikka maailmassa, Betlehem, jättää tänä jouluna kaikki perinteiset jouluseremoniat väliin. Valtavat, taloutta pyörittävät turistivirrat jäävät saapumatta kaupunkiin.

Helsingin Malmilla on surullisen kuuluista kerrostalo, missä muslimien hallitseman tilan käyttäminen ei vastaa rakennusluvan eikä yhtiöjärjestyksen mukaista käyttötarkoitusta. Vuosia kestänyt ”sota” yritetään jälleen kerran lopettaa jopa sopuisasti.

Uskommepa nyt sitten mihinkä tahansa todellisiin tai keksittyihin asioihin, niin yrittäkäämme tänäkin jouluna rauhoittua, uskoa joulurauhan julistukseen ja ennen kaikkea huomioida toisten ihmisten joulurauha. Jos joulurauha lipsahtaa jatkoajalle, niin siitä kiitämme kaikkia.

Tämä on kuultavissa ääniversiona  Finradio.fm kanavalla maanantaina, joulupäivänä 25.12.2023 klo 08.00 ja 16.00

 

 

Lisää aiheesta:

Siviiliuskonsota

Uhka demokratialle

Yksi mies ei voi määrätä koko maailmaa

Uskontokuntien jakautuminen

 

 

Ihmisiä saapuu rajalle nyt ja huomenna vielä paljon enemmän

Perjantai 1.12.2023 klo 15.08 - Kauko Niemi

 

Parhaillaan noin puolet median uutisoinnista käsittelee erilaisia pakolaisia ja eri rajojen ylittämisiä laillisesti tai laittomasti. Syyllisiä tilanteeseen ovat enemmän tai vähemmän vallanhimoiset johtajat, joiden suosio sen kun näyttää kasvavan nykymenolla. Putin ei ole ainoa, vaikka hän otsikoita hallitseekin.

Argentiinan ja Hollannin tuoreet vaalitulokset ovat tuoreimmat haasteet, joiden edessä maailman demokraattiset maat ovat. Nyt on vain muistettava, etteivät pakolaisuutisointi pääty muutaman kahjon johtajan ja heitä kannattavien äärisekopäiden määräaikaiseen suosioon.

Pakolaisvirrat kasvavat kaikilla rajoilla ja tulevat kasvamaan niin kauan kun ihminen ei välitä tekemisistään, vaan tuhoaa rahan ja vallanhimoissaan omaa elinympäristöään elinkelvottomaksi miettimällä vaan seuraavan kvartaalin voittoja.

Suomen ja Venäjän raja suljettiin nyt pariksi viikoksi. Ja jos venäjälainen tarvitsee todellista suojaa, niin eihän Suomi ole ainoa paikka mistä suojaa on mahdollista saada. Matkassa on monta eri tulkintaa.

Sen sijaan viime viikolla maapallon päivittäinen keskilämpötila nousi yli sen kynnyksen, josta tutkijat ovat varoittaneet turhaan jo vuosikymmeniä. Keskilämpötila oli viikko sitten perjantaina ensi kertaa yli kaksi astetta korkeampi kuin ajalla ennen teollistumista. Mitattu muutos ei jää pysyväksi, mutta osoittaa vaarallisen suunnan.

Viime torstaina alkaneessa kokouksessa maailman tärkein ilmastoteko Pariisin ilmastosopimus joutuu uskottavuusvaakaan Dubaissa. Nyt hahmottuu kuinka laajaksi ilmastopakolaisuus kasvaa lähivuosina.

Tuore uutinen kertoo kuinka Perun Andeilla sijaitsevien vuoristojäätiköiden pinta-alasta yli puolet on hävinnyt ilmastonmuutoksen vuoksi edeltävien kuuden vuosikymmenen aikana.  Jatkuvat spekulaatiot Grönlannin ja Etelä-mantereen sulamisista ovat myös karua luettavaa.

Selvityksen mukaan lähes 20 miljoonaa perulaista, eli noin kaksi kolmasosaa maan väestöstä, on hyötynyt jäätiköistä peräisin olevasta vedestä joko suoraan tai epäsuorasti.

Pian eri rajoilla on miljoonia ilmastopakolaisia. Pakolaisia, joka eivät ole hallitsijoiden käsikassaraa, vaan eivät pysty elämään asuinalueellaan lämpötilan ja kasvuston kuoleman takia.

Tutkijat varoittavat nykyisissä raporteissaan, että yhä yleisemmät kuivat jaksot vaarantavat miljoonien ihmisten ruuansaannin ja yhä kauemmas leviävät hyttyset välittämät tartuntataudit, jotka vaarantavat kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi denguekuumeen leviäminen lisääntyisi yli kolmanneksella, jos maapallo lämpenee kahdella asteella.

Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että hellekuolemat lisääntyvät myös täällä koleassa Suomessa jopa 240 prosenttia vuosina 2031–2080, mikäli ilmastonmuutoksen hillinnässä ei onnistuta.

Tästäkin Suomen helle-ennusteesta huolimatta Suomen rajoille ilmestyy aivan varmasti ilmastopakolaisia. Vuoden 2022 Euroopan helleaaltojen aikana arvioitiin kuolleen noin 60 000 ihmistä – tuolla ei niinkään kaukana meistä.

Eri puolille maailmaa syntyy lukuisia asuinkelvottomia alueita, missä kuivuus, kuumuus tekevät elämisen mahdottomaksi ja silloin on lähdettävä ilmastopakolaiseksi. Etsimään inhimillisyyttä vaikkapa Suomesta. Eikä tämä tapahdu jossakin hamassa tulevaisuudessa, vaan melko pian.

Nykyiset muutaman kymmenen henkilön rajaselkkaukset ovat siis ihan hyvää harjoitusta tulevaisuuden tulkintaan, kun liikkeellä on satoja miljoonia aidossa hädässä olevaa ihmistä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantain 4.12.2023 klo 08.00 ja 16.00

 

 

Lisää aiheesta:

Tämä vuosi lyö kaikki lämpöennätykset – ensi vuonna kuumeneminen jatkuu

Kansainvälisen ilmastokokouksen COP28:in yhteydessä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa ilmasto ja terveys -päivä, joka sisältää ministeritason kokouksen. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, terveysjärjestelmien ja yhteiskuntien kestävyyteen sekä muistuttaa, että ilmastokriisi on myös terveyskriisi.

Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on arvioinut, että ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka ihmisyydelle 2000-luvulla. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan maailmassa arviolta 3,6 miljardia ihmistä elää ympäristöissä, jotka ovat erittäin haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Globaalisti vuosien 2030-2050 aikana ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan noin 250 000 ylimääräistä kuolemaa vuosittain. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kohta on hiihdot lopullisesti hiihdetty

Perjantai 17.3.2023 klo 11.35 - Kauko Niemi

Suomen nettoilmastopäästöt eivät ole tavoitteista huolimatta pienentyneet. YK:n luontokokous päätti joulukuussa, että maailman maa- ja merialueista suojellaan 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Energia on kallistunut, ja eri puolueet tekevät erilaisia johtopäätöksiä siitä, miten sen pitäisi vaikuttaa ilmastotoimiin.

Karu ennuste nykymenolla on se, että vuonna 2050 pysyvä lumiraja on hieman Oulun pohjoispuolella. Siis valtaosassa Suomea loppuu hiihtäminen. Valtaosa Suomesta menettää kaiken sen toiminnan ja bisneksen, johon liittyy lumi. Tarvitsemmeko edes talvirenkaita autoihimme?

Lumi on vain yksi, mutta konkreettinen, häviävä elementti. Kukaan ei tiedä mitä kaikkea muuta muuttuu. Esimerkiksi vaikkapa yksittäinen tapaus tilli. Suomalainen tilli on viisi kertaa aromikkaampaa kuin saksalainen tilli. Suomainen aromikkuus syntyy tillin kasvaessa viileässä riittävän hitaasti ja yöttömät yöt boostaavat aromeja.

Kaikkein tärkeintä on muistaa, että luonnon voimien kanssa ei neuvotella. Ne on hyväksyttävä ja toimittava sen mukaan. Tasapainoinen muutos tapahtuu vain ihmisten tasapainoisten toimien kautta. Ei jatkuvan kasvun ja maksimaalisten taloudellisten voittojen kautta. Mutta millaisten toimien, sitä ei tunnu kukaan tietävän eikä aidosti välittävän.

Suomen hiihtoliitto on ainakin herännyt heidän häviävään todellisuuteen. Nyt on toinen vuosi, kun nostetaan kissa pöydälle. Helsingin Olympiastadionilla järjestetään Helsinki Ski Weeksin yhteyteen Olympiastadionille rakentunut ”Lumimuseo – Oodi lumelle.” Se vie meidät tulevaisuuteen, jollaista emme halua. Lumimuseoon on kerätty esineitä, tavaroita, ääniä, joita emme enää vuonna 2050 koe, emmekä kohtaa.

Ski Weeks on kaikkine tapahtumineen pysäyttävä muistutus, mihin me ihmiset olemme tätä palloamme muokkaamassa. Samaa konkreettista varoittelua soisi tapahtuvat ihan kaikilla toimialoilla. Tosin se ei näytä olevan kovinkaan yksinkertaista tai sopusointuista.

Hyvä esimerkki vaikkapa Saksan autoteollisuudesta. Yhteistyö tai edes -ymmärrys siitä, että kaikki autot olisivat täyssähköautona vuoteen 2035, repii jyrkästi eri osapuolia.

Kahlasin jälleen läpi neljä vaalikonetta, selvittääkseni millä keinoin ja tavoittein kansanedustajaehdokkaat toimivat ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Lopputulos on masentava. Siis yhtään konkreettista, mielenkiintoista pointtia ei tullut vastaan.

Kaikki perustelut ilmastomuutoksen hillitsemiseksi olivat yleisiä puppusanageneraattorilla tuotettuja ja kuultuja hokemia. Hiilineutraalisuustavoite on kunnianhimoinen ja kannatettava, mutta en uskalla sanoa onko se realistinen. Varsin yleinen vastaus oli myös - ehdokas ei ole perustellut vastaustaan. Entäs, johtaako tämä perustelu yhtään mihinkään - luonnon tasapaino tulee säilyttää.

Pieni mietintä on matkassa Marcus Rantalalla (RKP). Ilmastonmuutos on tieteellinen tosiasia ja sen seuraukset voivat olla katastrofaaliset koko ihmiskunnalle. Ihmisen toiminnalla on kiistaton vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja siksi on toimittava ripeästi ilmastonmuutosta vastaan. Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti. Ilmastomuutoksen torjuntaa ei voi, eikä saa siirtää tulevaisuuteen. Se olisi vastuutonta ja tuhoisaa.

Ainoa perustelu, jossa on omaa ajattelua mukana, on Lauri Alhojärvellä (Feministinen puolue) - ns. länsimaat ovat ulkoistaneet tuotantonsa ja päästönsä muualle. Niiden on aika ruveta kantamaan globaali vastuunsa.

Tulevan hallituksen intohimo ei näyttäisi olevat kovinkaan korkealla elinolojemme turvaamisessa.

Nyt olisi jo kiire saada konkretiaa ja muutoksia aikaan. Moni saattaa olla jopa tyytyväinen, jos ei tarvitsisi tehdä lumitöitä, eikä liukastella sairaalakuntoon. Mutta kukaan ei tiedä miten suomalainen luonto muuttuu lämmön myötä. Häviävätkö mustikat metsistä? Muuttuuko puuston rakenne, entä millaisia eläimiä kohtaamme luonnossamme? Miten reakoi viileiden vesien lohi? Millaisia sään ääri-ilmiötä kohtaamme? Kysymysmerkkejä riittää. Kaipaisin konkretiaa, kun näitä vaikutuksia ei muuteta yhdessä yössä!

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 20.3.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:

Helsinki Ski Weeks

Norjan parlamentti: Metsäteollisuus ei saa enää hävittää luontoarvoja

Poikkeuksellinen helle aiheutti Australiassa valtavan kalakuoleman

Tuhansia ihmisiä marssii luonnon puolesta

 

Ihminen häviää aina luonnolle

Keskiviikko 23.11.2022 klo 18.59 - Kauko Niemi

 

Kukapa meistä ei olisi omissa pikku päissäimme miettinyt ilmastoasioita. Minäkin mietin harva päivä, mutta en lopeta miettimistäni syvään masennukseen. Enhän minä tiedä eikä kovin moni muukaan tiedä totuutta 1,5 asteesta ja kuinka tuo lämpötilan muutos pidetään aisoissa. Vai tarvitseeko?

Päivittäin törmää myös politikointiin. Ne uutiset eivät sytytä, jos joku ryhmä valjastaa näin vakavan asian omien etujen ajamiseen olipa nyt sitten joku vihreä tai elokapinointi tai joku muu.

Vaikutusvaltaisimmatkaan ihmiset eivät kykene ohittamaan omia etujaan yhteisen hyväksi. Tämä tuli varsin selvästi esille viime viikolla, kun Egyptissä päättyneen YK:n ilmastokokouksen tulokset olivat kaikkien asiantuntijoidenkin mielestä selvä pettymys.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori Markku Ollikainen luonnehti kokouksen tuloskokonaisuutta huonoksi kompromissiksi.

Ilman hyvinvoipaa luontoa olisimme nykyistäkin huonommassa tilanteessa. Egyptin ilmastokokouksen epäonnistuminen ei saisi toistua YK:n luontokokouksessa joulukuussa.

Minun ajatteluni perustuu siihen, että ihminen häviää aina satavarmasti luonnolle. Tähän perustuu myös minun ajatuksenjuoksu ilmasto-ongelmista. Luonnon ei tarvitse kinata kenenkään kanssa ja hakea teennäisiä kompromisseja tuottavuuden takaamiseksi seuraavilla kvartaaleilla.

Luonto elää tai kuolee ja mukautuu niihin tilanteisiin mitä on tarjolla. Luonto vain muuttaa toimintaansa sen mukaan mitkä ovat kasvun edellytykset eikä juurikaan anele apua tai jatkoaikaa muka viisaalta ihmiseltä. Etenkään välistävetäjiltä.

Viime viikolla maapallon väkiluku ylitti kahdeksan miljardin ihmisen rajan. Kaikkien näiden ihmisten pitäisi saada päivittäisen ravintonsa. Ja mistäs muualta se saadaan kuin luonnosta.

Tiedämme hyvin, että joka vuotista ylikulutuspäivää vietetään maailman laajuisesti nykyisin jo elokuussa. Tuolloin maapallon uusiutuvat luonnonvarat ovat vuositasolla käytetty. Meillä Suomessahan ylikulutuspäivä on jo keväällä. Pörräävät lentsikat kuljettaa meille kuitenkin herkkuja ympäri maailman ja nautiskellen pysymme hengissä. Samalla nuo lentsikat saastuttavat ilmaa ja ilmaston lämpenevä kierre sen kun kasvaa.

Kun ajattelemme maapallomme kehitystä, niin erilaiset ihmisten keksimät fyysiset rajat eivät ole niin kamalan vanha keksintö. Ihmiset vaeltelivat ja asettuivat sinne missä luonto tarjosi ruokaa ja toimeentuloa.

Olen tavattoman kiitollinen siitä perinnöstä tuolta ajalta eli Suomen jokamiehen oikeuksille liikkua luonnossa. Monessa maassa luonnossa liikkuminen ei olekaan itsestään selvyys vaan vaatii maanomistajan luvan. Rajoja pitää noudattaa ja kunnioittaa.

Sitten kun haen Amppareista uutista maamme itärajan aidasta, niin saan vastaukseksi liki 150 median julkaisemaa artikkelia/uutista uuden raja-aidan rakentamisesta. Eikä yhtään vähemmälle huomiolle jäänyt Trumpin muuri Mexicon rajalla.

Vuosisatojen saatossa rajojen vakiinnuttaminen synnytti myös sodat. Parhaillaan Venäjä ja Ukraina ovat erimielisiä rajoista. Jokainen vahtii omaa reviiriään ja jopa rauhanomainen rajan ylitys vaatii monimutkaisia toimenpiteitä.

No mitä merkitystä tällä kaikella on ilmastokysymyksiin. Vanhat kaavat tuppaavat vain toistumaan enemmän tai vähemmän voimakkaina. Jonakin päivänä, kun luonto on pilattu niin pahasti, ettei se pysty ruokkimaan meitä kaikkia kahdeksaa miljardia ihmistä, niin silloin alkavat erilaiset vaellukset, joita ei pitele aidat eikä muurit.

Yksikään ihminen ei kykene elämään aavikolla eikä vedenpeittämällä maa-alueella. vaan ihmisen on lähdettävä etsimään itselleen paikkaa, missä luonto tarjoaa tavalla tai toisella ravintoa elämiseen ja turvaa olemiseen.

87 prosenttia suomalaisista kokee luonnon erittäin tai melko tärkeäksi elämässään. (Sitran kysely 11.2021) Siis ei mikään marginaaliryhmä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavilla 28.11.2022 alkaen

Lisää aiheesta

Ilmasto unohtui ilmastohallitukselta

Taas hallitus kinaa luonnonsuojelusta

Suomen ensimmäinen ilmasto-oikedenkäynti

Taas pelkkää politikointia

 

Rajalan nettiharhautukset eivät nyt mene jakeluun

Maanantai 31.3.2014 klo 11.45 - Kauko Niemi

Otanpahan nyt esimerkiksi kamerakauppa Rajalan. Suureellisesti mainostettu Digiviikko alkoi tänään. Ajattelin tarkistaa, josko tarpeisiini löytyisi jotain vastinetta, mutta löysinkin vain Rajalan omia tarpeita, ei asiakkaan.

Minusta hyvä nettipalvelu antaa käyttäjälleen helposti ja nopeasti vastauksen hakemaansa tietoon. Mieluusti kahden, kolmen klikkauksen jälkeen. Eikä se johda käyttäjää kierrelleen ja kaarrellen johonkin ihan muualle. Mitä muut ovat katselleen – se ei oikeesti minua kiinnosta. Kaikki tällainen harhaanjohtaminen on ärsyttävää ja saa sulkemaan koko saitin.

Rajalan etusivu mainostaa juuri nyt Digiviikkoa, mutta minun viisauteni ei riitä löytämään yksinkertaisesti ja selkeästi mitä Digiviikko pitää sisällään. Mitkä tuotteet ovat Digiviikolla hinnoiteltu eri tavalla kuin normaalisti. Millaisia tuotepaketteja Digiviikko mahdollisesti tarjoaa.

Ei – näitä ei ole koostettu mihinkään. Satunnaisella selaamisella löydät tuotteiden joukosta sieltä täältä merkinnän Digiviikko, joka tarkoittanee normaalista poikkeavaa hintaa.  Tuotteen ominaisuuttahan Raja tuskin pystyy muuttamaan.

Hakukoneen haku ”Canon 5D” antaa ensimmäiseksi vastaukseksi – Tuotetta Canon 5D hakeneet ovat kiinnostuneita myös näistä. Totta kai ovat kiinnostuneet, koska haku antaa kaikkea muuta kuin Canon 5D. ja kone vain sorttaa eksyneiden sivustoja.

Hakukoneen haku Canon EOS 7D ei anna vastaukseksi 7D kameraa vaan kaikkea hilavitkutinta, jotka sopivat 7D kameraan. Listoja mitä muut 7D hakijat ovat katsoneen.  Itse kameran löydät vasta valikon > Canon > Digitaaliset järjestelmäkamerat kautta.

Ilmeisesti Canon 5D ei kuulu Digiviikon ohjelmaan. Rajala ilmoittaa hinnan olevan 3099 euroa ja normaalihinnan 3899 euroa. Tosin samaa tuotetta myydään 2700 eurolla ja alle 3000 euron monessa muussa kaupassa.

Mihin perustuukaan Googlen menestys. Yksinkertaisuuteen, yhteen hakukenttään ja oikeisiin vastauksiin. Jos hakisin Googlesta Canon 5D kameraan ja saisin vastaukseksi, että afrikkalaiset 5D tuotetta hakeneet ovat kiinnostuneita näistä bambun versoista. Jaksaisinko käyttää Google kymmeniä kertoja päivässä – en.

Taidetaan olla jo huijauksen rajoilla

Keskiviikko 28.12.2011 - Kauko Niemi

Uskomukseni ja luottamukseni ovat koetuksella Canonin toimintaan ja tuotteisiin. Jos objektiivin hinnoittelussa on tyhjää ilmaa 926 euroa, se on paljon, eikä perustu mielestäni mihinkään todellisuuteen.

Brittiläinen Simply Electronic nettikauppa on mainostanut viime päivinä aktiivisesti suomalaisillakin sivustoilla Canonin 70-200 mm /2,8 objektiivia 1799 eurolla.  Keskustelupalstoille kyseinen kauppa on saanut aivan kohtuulliset arviot toiminnastaan.

Suurin kritiikki Brittikauppaa kohtaan kohdistuu ilmoitettuun toimitusaikaan. Todennäköisesti varsinaista varastoa ei ole olemassakaan, vaan tuotteet välittyvät Aasiasta ja toimitusajat venyvät.

Suomalainen Rajala on myynyt vastaavaa tuotetta noin 2500 eurolla, Verkkokauppa.com 2352,90 euroa ja Digitarvike.fi  2299 euroa. Digitarve ilmoittaa että kyseessä on rajoitettu erä ja seuraavat objektiivit ovat noin 200 euroa kalliimpia.

Tänään Rajala ilmoittaa tuotteen hinnaksi 1999 euroa ja lähtöhinnaksi 2825 euroa. Tosin tuollaista hintaa ei ole ollut yhdenkään hyllyn laidassa. Stockmannilla ollaan myös 2500 euron luokassa.

Viikko sitten soitto Canonille Mumbaissa, Intiassa hinnaksi ilmoitetaan noin 2000 euroa myyjästä riippuen. Eli hinta katukaupassa asettunee siellä 1800 – 2000 euron väliin.

Mitä ihmeen hinnoittelua tällainen on ”korkealuokkaisen” ammattilaistuotteen kohdalla. Ymmärrän oikein hyvin, että tarjoustalot ostavat 100.000 sinkkiämpäriä tibuktusta ja myyvät se muutamalla kymmenellä sentillä ilman omantunnontuskia laadusta tai takuusta tuntematta.

Ja eiköhän suurin osa alennusmyyntiprosenteista synny laskentatavasta, jossa lähtöhinnaksi ilmoitetaan euromäärä, jota ei koskaan ole ollut oikeassa hintalapussa.

Jos objektiiveilla on tuollaiset hintahaitarit, niin minulle siinä on viesti, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Tuotteen materiaaleissa ja tuotannossa on suuria heittoja, jotka joustavat milloin mitenkin. Tai sitten hinnoittelu ei perustu mihinkään muuhun kuin mielivaltaan ja luottoon, että Canonin rungon omistajat ostavat saman merkkisiä objektiiveja.   

Kokonaan oma lukunsa on imago, uskottavuus ja luottamus Canonia ja suomen suurimpaan ammattikauppaa Rajalaa kohtaan.