Ihmisiä saapuu rajalle nyt ja huomenna vielä paljon enemmän

Perjantai 1.12.2023 klo 15.08 - Kauko Niemi

 

Parhaillaan noin puolet median uutisoinnista käsittelee erilaisia pakolaisia ja eri rajojen ylittämisiä laillisesti tai laittomasti. Syyllisiä tilanteeseen ovat enemmän tai vähemmän vallanhimoiset johtajat, joiden suosio sen kun näyttää kasvavan nykymenolla. Putin ei ole ainoa, vaikka hän otsikoita hallitseekin.

Argentiinan ja Hollannin tuoreet vaalitulokset ovat tuoreimmat haasteet, joiden edessä maailman demokraattiset maat ovat. Nyt on vain muistettava, etteivät pakolaisuutisointi pääty muutaman kahjon johtajan ja heitä kannattavien äärisekopäiden määräaikaiseen suosioon.

Pakolaisvirrat kasvavat kaikilla rajoilla ja tulevat kasvamaan niin kauan kun ihminen ei välitä tekemisistään, vaan tuhoaa rahan ja vallanhimoissaan omaa elinympäristöään elinkelvottomaksi miettimällä vaan seuraavan kvartaalin voittoja.

Suomen ja Venäjän raja suljettiin nyt pariksi viikoksi. Ja jos venäjälainen tarvitsee todellista suojaa, niin eihän Suomi ole ainoa paikka mistä suojaa on mahdollista saada. Matkassa on monta eri tulkintaa.

Sen sijaan viime viikolla maapallon päivittäinen keskilämpötila nousi yli sen kynnyksen, josta tutkijat ovat varoittaneet turhaan jo vuosikymmeniä. Keskilämpötila oli viikko sitten perjantaina ensi kertaa yli kaksi astetta korkeampi kuin ajalla ennen teollistumista. Mitattu muutos ei jää pysyväksi, mutta osoittaa vaarallisen suunnan.

Viime torstaina alkaneessa kokouksessa maailman tärkein ilmastoteko Pariisin ilmastosopimus joutuu uskottavuusvaakaan Dubaissa. Nyt hahmottuu kuinka laajaksi ilmastopakolaisuus kasvaa lähivuosina.

Tuore uutinen kertoo kuinka Perun Andeilla sijaitsevien vuoristojäätiköiden pinta-alasta yli puolet on hävinnyt ilmastonmuutoksen vuoksi edeltävien kuuden vuosikymmenen aikana.  Jatkuvat spekulaatiot Grönlannin ja Etelä-mantereen sulamisista ovat myös karua luettavaa.

Selvityksen mukaan lähes 20 miljoonaa perulaista, eli noin kaksi kolmasosaa maan väestöstä, on hyötynyt jäätiköistä peräisin olevasta vedestä joko suoraan tai epäsuorasti.

Pian eri rajoilla on miljoonia ilmastopakolaisia. Pakolaisia, joka eivät ole hallitsijoiden käsikassaraa, vaan eivät pysty elämään asuinalueellaan lämpötilan ja kasvuston kuoleman takia.

Tutkijat varoittavat nykyisissä raporteissaan, että yhä yleisemmät kuivat jaksot vaarantavat miljoonien ihmisten ruuansaannin ja yhä kauemmas leviävät hyttyset välittämät tartuntataudit, jotka vaarantavat kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi denguekuumeen leviäminen lisääntyisi yli kolmanneksella, jos maapallo lämpenee kahdella asteella.

Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että hellekuolemat lisääntyvät myös täällä koleassa Suomessa jopa 240 prosenttia vuosina 2031–2080, mikäli ilmastonmuutoksen hillinnässä ei onnistuta.

Tästäkin Suomen helle-ennusteesta huolimatta Suomen rajoille ilmestyy aivan varmasti ilmastopakolaisia. Vuoden 2022 Euroopan helleaaltojen aikana arvioitiin kuolleen noin 60 000 ihmistä – tuolla ei niinkään kaukana meistä.

Eri puolille maailmaa syntyy lukuisia asuinkelvottomia alueita, missä kuivuus, kuumuus tekevät elämisen mahdottomaksi ja silloin on lähdettävä ilmastopakolaiseksi. Etsimään inhimillisyyttä vaikkapa Suomesta. Eikä tämä tapahdu jossakin hamassa tulevaisuudessa, vaan melko pian.

Nykyiset muutaman kymmenen henkilön rajaselkkaukset ovat siis ihan hyvää harjoitusta tulevaisuuden tulkintaan, kun liikkeellä on satoja miljoonia aidossa hädässä olevaa ihmistä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantain 4.12.2023 klo 08.00 ja 16.00

 

 

Lisää aiheesta:

Tämä vuosi lyö kaikki lämpöennätykset – ensi vuonna kuumeneminen jatkuu

Kansainvälisen ilmastokokouksen COP28:in yhteydessä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa ilmasto ja terveys -päivä, joka sisältää ministeritason kokouksen. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, terveysjärjestelmien ja yhteiskuntien kestävyyteen sekä muistuttaa, että ilmastokriisi on myös terveyskriisi.

Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on arvioinut, että ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka ihmisyydelle 2000-luvulla. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan maailmassa arviolta 3,6 miljardia ihmistä elää ympäristöissä, jotka ovat erittäin haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Globaalisti vuosien 2030-2050 aikana ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan noin 250 000 ylimääräistä kuolemaa vuosittain.