Paljonko kulttuuri vaikuttaa nettipalveluihin

Perjantai 12.4.2024 klo 20.03 - Kauko Niemi

Kuinka usein maan tavat ja kulttuurit näkyvät ja tuntuvat valmistettavissa tuotteissa tai palveluissa?

Ihmisethän niitä tuotteita ja palveluita suunnittelevat ja tekevät ja jossain taustalla melko varmasti vaikuttavat tyylilajit, joissa on totuttu elämään. Mielikuvatasolla saavutetaan jo usein päätöksiä, ettei tuon maalaista autoa osta tai tuon maalaiset tuotteet ovat kaikki epäluotettavia.

Pysähdyn miettimään kyseistä asiaa, kun olen käyttänyt japanilaista Canon kameraa ja sen eri versioita vuosikymmenten ajan. Huomasin juuri, että kameraan on tullut uusi ohjelmistopäivitys uusine ominaisuuksineen muutama kuukausi sitten.

Canon ei vaan vaivaudu ilmoittamaan uusista ominaisuuksista mitään. Kuuliaisesti olen rekisteröinyt aina joka ikisen kameran ja kakkulan. Heillä pitäisi olla oikotie asiakkaan tyydyttämiseen, mutta ei kun tuputetaan tietoa uusista tuotteista.

Näiden monien käyttövuosien jälkeen minulla ei ole mitään ahaa elämyksellisiä pikkusovelluksia Canonin kuvien käsittelyn joustavoittamiseksi tietokoneella. Kytken vanhanaikaisesti vain muistikorttia koneeseen. Ja juuri sain ilmoituksen, että syksyllä loppuu heidän ilmainen 10 G pilvipalvelu. No sinnehän mahtuisi minun ja kenen tahansa ammattilaisen tyylillä noin 450 otosta, eli ahkeran päivän otokset.

Pysytäänpä vielä japanilaisella taustalla. Omistan Toyota auton, tosin sen verran iäkkään, ettei siinä varmaankaan ole kaikkia hienouksia kuskin houkuttelemiseksi. Olen pariin kertaan yrittänyt päivittää sitä, muttei taitoni ole siihen riittäneet.

MyToyota palvelu tarjoaa ensimmäiseksi auton sijaintia. Jos ja kun olen auton ainoa käyttäjä, niin ehkä kuitenkin muistan mihin olen milloinkin autoni jättänyt.

Hyvänä esimerkkinä vaikkapa se miksi en käytä autoni navigointia. Se aloitetaan kirjoittamalla hierarkkisesti maa, kaupunki, katu ja sen numero. Ja tämän jälkeen minut on ohjattu ainakin kolmasti väärään paikkaan. Yleensä annetaan katuosoite ja kone tarkistaa onko Möttösentie 4 useita ja antaa sinulle valittavaksi se oikea.

Ehkä sitten seuraavassa Toyotassani ollaan jo helpommalla tasolla, jopa päivityksissä. Päivityksiin en pystynyt tälläkään viikolla, vaikka katselin useita ohjevideoita ja chättäilin asiantuntijoiden kanssa.

Esimerkkini ovat kaksi suurta kansainvälistä japanilaista yritystä, joissa varmasti vältetään kaikin mahdollisin keinoin sitoutumista mihinkään paikallisuuteen, uskontoon, aatteellisuuteen tai kulttuuriin. Japanilaiseen kulttuurin olen pariin otteeseen tutustunut ja ihastunut kuinka reilun viikon työreissulla suurin aikatauluheitto oli kaksi minuuttia.

Amerikkalaisuudessa taas huomaat, ettei asiakkaan mielipiteellä ole mitään väliä eikä merkitystä, kunhan saadaan bisnes pyörimään keinolla millä tahansa. Facebook, X, Instagram ja Youtube etunenässä.

Mitä pienempiin palveluihin mennään tai jopa yksittäisten ihmisten sivuihin alkaa näkyä mitä ihmeellisempiä ratkaisuja, joita on vaikea tulkita ja käyttää. Afrikkalaisilla, arabeilla ja aasialaisilla on ajattelussa selkeitä eroja sekä hyvässä että pahassa ja ymmärrys saattaa joutua tiukille.

Kokonaan oma maailma on taas virkamiesten ja poliittisesti ohjattujen palvelujen tarjonta. Yleensä hankalan monimutkaisesti käytettäviä. Kokonaan oma maailmansa on sitten ne osin valheelliset sisällöt houkuttelevasti tarjoiltua. Tuskinpa luottaisin yhteenkään venäläiseen sivustoon.

Kannattaa oppia tulkitsemaan tarjontaa myös näistä näkökulmista ja olla hereillä muutenkin kuin yksittäisten sanojen ja lauseiden suhteen.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 15.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, Canon, Toyota, kulttuuri, maan tapa, amerikkalainen, japanilainen,

Rajalan nettiharhautukset eivät nyt mene jakeluun

Maanantai 31.3.2014 klo 11.45 - Kauko Niemi

Otanpahan nyt esimerkiksi kamerakauppa Rajalan. Suureellisesti mainostettu Digiviikko alkoi tänään. Ajattelin tarkistaa, josko tarpeisiini löytyisi jotain vastinetta, mutta löysinkin vain Rajalan omia tarpeita, ei asiakkaan.

Minusta hyvä nettipalvelu antaa käyttäjälleen helposti ja nopeasti vastauksen hakemaansa tietoon. Mieluusti kahden, kolmen klikkauksen jälkeen. Eikä se johda käyttäjää kierrelleen ja kaarrellen johonkin ihan muualle. Mitä muut ovat katselleen – se ei oikeesti minua kiinnosta. Kaikki tällainen harhaanjohtaminen on ärsyttävää ja saa sulkemaan koko saitin.

Rajalan etusivu mainostaa juuri nyt Digiviikkoa, mutta minun viisauteni ei riitä löytämään yksinkertaisesti ja selkeästi mitä Digiviikko pitää sisällään. Mitkä tuotteet ovat Digiviikolla hinnoiteltu eri tavalla kuin normaalisti. Millaisia tuotepaketteja Digiviikko mahdollisesti tarjoaa.

Ei – näitä ei ole koostettu mihinkään. Satunnaisella selaamisella löydät tuotteiden joukosta sieltä täältä merkinnän Digiviikko, joka tarkoittanee normaalista poikkeavaa hintaa.  Tuotteen ominaisuuttahan Raja tuskin pystyy muuttamaan.

Hakukoneen haku ”Canon 5D” antaa ensimmäiseksi vastaukseksi – Tuotetta Canon 5D hakeneet ovat kiinnostuneita myös näistä. Totta kai ovat kiinnostuneet, koska haku antaa kaikkea muuta kuin Canon 5D. ja kone vain sorttaa eksyneiden sivustoja.

Hakukoneen haku Canon EOS 7D ei anna vastaukseksi 7D kameraa vaan kaikkea hilavitkutinta, jotka sopivat 7D kameraan. Listoja mitä muut 7D hakijat ovat katsoneen.  Itse kameran löydät vasta valikon > Canon > Digitaaliset järjestelmäkamerat kautta.

Ilmeisesti Canon 5D ei kuulu Digiviikon ohjelmaan. Rajala ilmoittaa hinnan olevan 3099 euroa ja normaalihinnan 3899 euroa. Tosin samaa tuotetta myydään 2700 eurolla ja alle 3000 euron monessa muussa kaupassa.

Mihin perustuukaan Googlen menestys. Yksinkertaisuuteen, yhteen hakukenttään ja oikeisiin vastauksiin. Jos hakisin Googlesta Canon 5D kameraan ja saisin vastaukseksi, että afrikkalaiset 5D tuotetta hakeneet ovat kiinnostuneita näistä bambun versoista. Jaksaisinko käyttää Google kymmeniä kertoja päivässä – en.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rajala, nettipalvelut, Google, Canon

Kakkoskamera hakusessa

Maanantai 26.8.2013 klo 21.20 - Kauko Niemi

Kamerareppuni painaa noin15 kiloa silloin kun siellä on koko varustus matkassa ja vielä on jalusta irrallisena kädessä. Silloin sisällä on Canonin 7D –runko ja muutamia kakkuloita sekä kaiken maailman hilpakkaa ja johtoa.

Toisaalta nykyinen puhelimeni Nokia Lumia 820 kuvien taso on keskivertosiedettävä. Sopii hyvin dokumentointiin, kun joku ajaa perääsi tai muuten törttöilee. Rekisterikilvestä saa hyvin selvää. Hyvissä olosuhteissa sillä voi ottaa myös joitakin muistokuvia äkillisestä tapahtumasta, mutta varsinaiseen valokuvaukseen siitä ei ole.

Kakkoskamerahaave on kytenyt pitkään. Siis pokkari, joka menee pockettiin eli taskuun. Mieluusti paidan taskuun. Siis sellainen, joka kulkee aina mukana kuin puhelin. Tähän asti olen pitänyt ehdottomana vaatimuksena raakakuvien taltiointia. Raw-kuvien käsittelyssä minulla on tuhottomasti enemmän informaatiota ja mahdollisuuksia, kuin valmiiksi pakatuissa jpeg-kuvissa, joissa joku tekniikka on puolestani päättänyt mikä kuvassa on tärkeää ja mikä ei.

Kokonsa ja raw-vaatimuksen mukaan sekä runsaine käsisäätöineen kuolauksen kohteena on pitkään ollut Canonin S110. Hinta on pyörinyt Suomessa 399 – 460 haarukassa ja tänään, Rajalan maagisena maanantaina sen saisi 299. Tosin vuosi sitten hinta Hong Kongissa oli 260 euroa. Hinnanpudotus johtuu taas siitä, että uusi malli S120 on juuri tulossa markkinoille listahintaan 499 euroa.

Peilittömät järkkärit vaihdettavine objektiiveineen ovat kaikki niin isoja, että ne vaatisivat jo erillisen laukun, jopa ison sellaisen, jos vaikkapa olisi kaksi objektiivia.

Eilen käsiini osui Nokian Lumia 1020, muutaman kymmenen kuvan ja parin kuvankäsittelyohjelman jälkeen eittämättä jäi hautumaan ajatus josko sittenkin luopuisin raw-vaatimuksesta ja saisin lopputuloksena yhden mukkuran vähemmin taskuuni. Avainnippu, kakkoskamera, puhelin ja lompakko saavat kuitenkin aika pullottavan olon ja riskin, että joku niistä kuitenkin unohtuu johonkin.

Lumian kaikkia koukeroita en nyt yhdessä iltapäivässä ehtinyt selvitellä, mutta se on jo 41 megapikselin kennolla ihan varteenotettava kakkoskamera. Jäi nyt kuitenkin kaivelemaan, että mihin kaikkeen ja kuinka se pikselinsä hyödyntää.

Lumia 1020 0n edelleen kännykkäkamera, tosin erittäin hyvälaatuinen kun taas Canon S120 on oikeesti kamera. Molemmat kyllä toimisivat kakkoskamerana.

Seuraava kuvapari osoittaa selvästi pokkarimaailman ja järjestelmäkameramaailman eron kuvassa.

auringonkukka-kombi.jpgKuva toimii linkkinä isompaan kuvaan

Lumia tallettaa kuvasta kaksi versiota. Tämä on isommasta kuvasta ja kuva voimakkaasti rajattu, jonka se hyvin sietääkin.

auringonkukka_500.jpg

Järjestelmäkameran kuvan tausta on kauniin pehmoinen objektiivin erilaisen polttovälin takia, eikä häiritse itse pääasiaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Canon 7D, Canon S120, Nokia Lumia 1020

Taidetaan olla jo huijauksen rajoilla

Keskiviikko 28.12.2011 - Kauko Niemi

Uskomukseni ja luottamukseni ovat koetuksella Canonin toimintaan ja tuotteisiin. Jos objektiivin hinnoittelussa on tyhjää ilmaa 926 euroa, se on paljon, eikä perustu mielestäni mihinkään todellisuuteen.

Brittiläinen Simply Electronic nettikauppa on mainostanut viime päivinä aktiivisesti suomalaisillakin sivustoilla Canonin 70-200 mm /2,8 objektiivia 1799 eurolla.  Keskustelupalstoille kyseinen kauppa on saanut aivan kohtuulliset arviot toiminnastaan.

Suurin kritiikki Brittikauppaa kohtaan kohdistuu ilmoitettuun toimitusaikaan. Todennäköisesti varsinaista varastoa ei ole olemassakaan, vaan tuotteet välittyvät Aasiasta ja toimitusajat venyvät.

Suomalainen Rajala on myynyt vastaavaa tuotetta noin 2500 eurolla, Verkkokauppa.com 2352,90 euroa ja Digitarvike.fi  2299 euroa. Digitarve ilmoittaa että kyseessä on rajoitettu erä ja seuraavat objektiivit ovat noin 200 euroa kalliimpia.

Tänään Rajala ilmoittaa tuotteen hinnaksi 1999 euroa ja lähtöhinnaksi 2825 euroa. Tosin tuollaista hintaa ei ole ollut yhdenkään hyllyn laidassa. Stockmannilla ollaan myös 2500 euron luokassa.

Viikko sitten soitto Canonille Mumbaissa, Intiassa hinnaksi ilmoitetaan noin 2000 euroa myyjästä riippuen. Eli hinta katukaupassa asettunee siellä 1800 – 2000 euron väliin.

Mitä ihmeen hinnoittelua tällainen on ”korkealuokkaisen” ammattilaistuotteen kohdalla. Ymmärrän oikein hyvin, että tarjoustalot ostavat 100.000 sinkkiämpäriä tibuktusta ja myyvät se muutamalla kymmenellä sentillä ilman omantunnontuskia laadusta tai takuusta tuntematta.

Ja eiköhän suurin osa alennusmyyntiprosenteista synny laskentatavasta, jossa lähtöhinnaksi ilmoitetaan euromäärä, jota ei koskaan ole ollut oikeassa hintalapussa.

Jos objektiiveilla on tuollaiset hintahaitarit, niin minulle siinä on viesti, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Tuotteen materiaaleissa ja tuotannossa on suuria heittoja, jotka joustavat milloin mitenkin. Tai sitten hinnoittelu ei perustu mihinkään muuhun kuin mielivaltaan ja luottoon, että Canonin rungon omistajat ostavat saman merkkisiä objektiiveja.   

Kokonaan oma lukunsa on imago, uskottavuus ja luottamus Canonia ja suomen suurimpaan ammattikauppaa Rajalaa kohtaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rajala, Canon, valokuvaus, Simply elektronic

Canonin markkinointi luottaa laiskuuteen

Maanantai 31.12.2007 - Kauko Niemi

Canonilla oli jo ainakin toistamiseen markkinointikampanja, missä ostetun tuotteen hinnasta sai ”kassa-alennuksen.” Canon maksaa ilmoitetun summan suoraan ostajan tilille. 

Tämä verrattain monimutkainen järjestelmä kysyy asiakkaalta hermoja, osaamista ja ahkeruutta. Minun henkilökohtainen veikkaukseni onkin, että kampanjalla on tarkoituksensa. Olisi todella kiva tietää kuinka monelta jää raha saamatta.

Se on varmasti niin suuri osuus, että Canonin kannattaa tehdä kampanja mutkan kautta. Jos se olisi suoraan kauppiaiden tehtävissä, niin jokainen kassa-alennus tulisi varmasti hoidettua jokaisesta kampanjan piiriin kuuluvasta laitteesta.

1) etsi verkosta osoite, jossa voit anomuksen tehdä. 2) valitse mistä maasta tuote on ostettu. 3) Valitse kampanjatuote. Tämä antaa viitteen siitä, että jokaisesta tuotteesta käydään koko rumba läpi yksi kerrallaan. 4) välisivu, jossa voit tarkastella erillisen selainsivun kautta ohjeita tai jatkaa umpimähkää eteenpäin. 5) suoraankin jatkettaessa tulee ohjesivu. Se kertoo, että sinun pitää kopioida kaupan kassakuitti, leikata pakkauksen viivakoodi, täyttää lomake, tulostaa lomake ja postittaa se fyysisen postin kautta Canonin markkinointikampanjaa hallinnoivaan yksikköön Irlantiin.

6) lomakkeen voi yllätys yllätys täyttää kuitenkin tietokoneella. Lomakkeessa on paljon kohtia, joiden ylihyppinen antaa Canonin punaisen virheilmoituksen, eikä anna jatkaa prosessia.

7) lomakkeen täytössä menee viimeistään sormi suuhun kun kansainvälistä pankkiliikennettä varten sinun pitää täyttää omat kansainvälisen pankkimaailman IBAN ja SWIFT tunnuksesi. Muutenhan rahaliikenne ei Suomen rajaa ylitä kumpaankaan suuntaa.

Jotta saat täytetyn lomakkeen hyötykäyttöön eli kirjepostiin, pitää sinulla olla tulostin. Kaikillahan sitä kotona ei ole, mutta Canon mielellään sellaisen varmaan myy. Sen verran yhteensopiva maailma kuitenkin oli, että sain tämän arvokkaan Canonin lomakkeen tulostettua HP:n tulostimella.

Koko prosessi kesti toista tuntia, vaikken olekaan eilisen teeren poikia tietotekniikassa. Suomalaisella sisulla vein homman läpi. Jos olisin tehnyt tuon ajan laskutettavaa työtä, olisin voinut tienata hieman enemmän kuin Canonin kassa-alennuksen.

Sitäkin olen aina ihmetellyt, muidenkin kuin Canonin kohdalla, että miksei esimerkiksi sarjanumero voisi olla yksiselitteinen serial No. Laitteiden pohjissa on erilaisia numerosarjoja ja sitten täytyy vain päätellä ja kokeilla mikä kelpaisi.

Varmuuden vuoksi myös Canonin kameran pakkauslaatikkoon oli laitettu kaksi erilaista viivakoodia. Leikkelin molemmat Irlantiin lähtevään postilähetykseen. Ehkä sieltä tulee kahden kuukauden kuluttua huomautus, etteivät voi käsitellä asiaa, kun eivät tiedä kumpaa viivakoodia olen heille tarjoamassa.

Joka tapauksessa rahoja ei toistaiseksi ole tililläni näkynyt, mutta vastahan on kulunut reilu parisen viikkoa. Irlannissa joku aukoo kirjettäni, joku näpyttelee tietoni koneelle, joku hyväksyy rahapalautuksen ja joku panee palautuksen toimeksi.

Kansainvälinen pankkiverkko pihtaa rahoja jokaisessa solmussa ja hyödyntää summan täysimääräisesti, vaikka bittiraha voisi liikkua sekunnin murto-osassa. Google olisi jo ilmoittanut, että prosessi kesti 0,59 sekuntia ja he kiersivät sentään koko maailman.

Tällainen markkinointi ei voi perustua mihinkään muuhun kuin siihen, että valtaosalta jää kassa-alennus saamatta syystä tai toisesta. Kaupantekotilanteessa kukaan ei tingi, sillä Canon on ikään kuin tinkinyt valmiiksi.

ps.

tuotteessa ei ole valittamisen varaa. Kamera on aina parempi kuin kuvaaja ja kuvaaja oppii kaiken aikaa.

ps2

Enää ei kannata kampanjan perään murehtia. Kampanja päättyi tänään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: markkinointi, canon