Asiakaslähtöisyys = asiakas lähtee

Torstai 21.8.2014 klo 11.17 - Kauko Niemi


Ystäväni tuli pettyneenä k-kaupasta ja sanoi ettei tarjoustuotetta ollut tälläkään kertaa enää jäljellä. No ei ihme, että k-kaupan myynti laskee, jos ei ole tuotetta myynnissä. Eikä tämä ystäväni ollut ensimmäinen k-kaupan tarjontaan pettynyt.

Kerran olin Kampin k-kaupan kassajonossa, missä soittaja valitti, ettei luurin toisessa päässä olleen pyytämää tuotetta löytynyt. Tosin hetken keskustelun jälkeen selvisi, että soittaja oli väärässä k-kaupassa.

K-ryhmä toimii asiakaslähtöisesti – asiakkaat lähtevät toisiin kauppoihin. Toimintaa rakennetaan ryhmän sisäisten kaavojen ja toiminnan mukaan. Vuosienkaan aikana asiakkaat eivät ole oppineen mieltämään, saati kaikessa kiireessä miettisivät mistä k-kaupasta on kyse. K-extra, K-market, K-supermart vai Citymarket.
Jako on varmasti K-ryhmälle selkeä ja helppo raportoida, mutta asiakkaalle sekava, kun jokaisella on omat tuotteensa ja omat tarjouksensa ja kampanjansa.

Vertailun vuoksi voisi sanoa, että huomattavasti helpompi on hahmottaa Alepa, S-market ja Prisma. Myyntiluvut paljastavat, että S-ryhmän asiakkaat tietävät mihin kauppaan he menevät ja ennakkokäsitys vastaa todellisuutta ja pettymykset ovat vähäisempiä.

Toinen esimerkki pettymyksiä tuottava asia on k-kaupoissa hyllypaikkojen myynti tavaran toimittajille. Siinä ei asiakasta ajatella pätkääkään rahankiilto silmissä. Yksikään k-kauppias ei saa minua tyytyväiseksi sillä, että kokonaisia kahvipapuja on kaupassa kolmessa eri paikassa. Tuotteiden vertaaminen, kilohinta, paahdon tummuus, papujen alkuperä ja laatuluokitus vaativat ympärijuoksua. Minä kun ostan tuotetta, enkä tuotemerkkiä.

Tällaiset asiat evät tunnu suurilta asioilta, mutta kun niihin törmää riittävän usein ja ne jättävät merkin alitajuntaan, joka ohjaa tiedostamatta seuraavaa kauppareissua, vaikutus on varmasti käyntikertojen hiipuminen.

Citymarket Helsingin Ruoholahdessa uudisti kauppansa sisustuksen ja siitä seurasi varsin epäloogisia kauppareissuja. Minulle tässä tapauksessa kaupassakäyntiaika kasvoi yli puolella ja taas syntyi asiakaslähtöinen fiilis. Tämä asiakas siirtyi Lidliin, jossa asioin 10 minuutissa ja edullisemmin.

Veikkaan etten ole anoa ruokakaupan asiakas, joihin näillä ei olisi vaikutusta. Ei ruokakaupassa asiointi ole elämysmatkailua.

Hyvälaatuista, kohtuuhintaista ja nopeaa. Näiden varaan kun rakentaa viestit ja toiminnan, niin voi hyvinkin syntyä myönteisiä kokemuksia kauppareissusta, eikä tarvitse opetella kauppaketjun organisaatiokaavioita, niistä kun ei saa yhtään lisämakua soppaan.

Kirjoittaja käy keskimäärin kuusi kertaa viikossa ruokakaupassa. Valmistaa kaiken syömänsä itse omassa keittiössään.

Avainsanat: ruokakuppa, k-kauppa, k-ryhmä, s-ryhmä, Lidl


Kommentit

21.8.2014 12.54  Mauri

Hyvin kirjoitettu Kake!

21.8.2014 18.37  Tero Lehto

Minä olen aika tyytyväinen kotini lähimpään Citymarketiin, joka on Isossa Omenassa. Järjestystä ei ole mullistettu aikoihin, eli vakioasiakkaan annetaan nopeasti hakea etsimänsä.

Eri K-kauppojen väliset tarjoukset eivät ole sekoittaneet päätäni, koska en seuraa tarjouksia.

Citymarketissa on paremmat kala- ja lihatiskit kuin viereisessä Prismassa, ja se on minulle tärkein valintaperuste. Vaikka enhän joka kerta osta tuoretta lihaa tai kalaa, menen monesti CM:iin tottumuksesta.

Veikkaan, että S-ryhmä voittaa asiakkaita edullisemmilla hinnoilla ja sillä, että S-Bonusta tuntuu saavan konkreettisemmin ja enemmän kuin Keskon Plussaa.

Vaikka ostan arvokkaimmat ruokaostokseni CM:sta, ei minulle kerry Plussaa juuuri yhtään. Kotiani lähinnä olevan Prisman käynneistä taas kertyy tilille bonusta kuukausittain 5-10 euroa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini