Koirasta on tullut hän ja ihmisestä se

Lauantai 19.7.2025 klo 14.24 - Kauko Niemi

 

Kaikki merkit viittaavat siihen, että koira koetaan entistä enemmän luotettavaksi kaveriksi, jonka kanssa on mukava seurustella tässä täysin sekavassa ja riitaisessa maailmassa.

Ihminen kaipaa kuitenkin rehellistä, tuntevaa seuraa tässä sotaisessa maailmassa. Päivittäinen paskanpuhuminen, riitely, kinaaminen, toisten vähättely ja jatkuva valehtelu ei rakenna mitään, ei ainakaan hyvää ja rauhallista oloa päivittäiseen elämään. Ja sitä ihminen kuitenkin tarvitsee ja kaipaa jokapäiväiseen, tasapainoiseen elämäänsä.

Koirasta on muodostunut monella tapaa hyvä kaveri, joka kuuntelee, tasapainottaa ihmisraukan sekavaa elämää. Koiralle voit puhua, selittää niin ettet saa heti ”haukkuja”, kiukutteluja takaisin.

Moni julkisuudenkipeä henkilö pääsee näytille ja jopa myönteisellä tavalla, kun hän kertoo ja tyrkyttää medialle koiransa hienoja asioita. Petteri Orpokin jo kulkee koiransa kanssa julkisuudessa puhumattakaan Erika Vikmanista.

Olen seurannut koiramaailmaan päivittäin yli 15 vuotta. Nykyisin median julkaisemista jutuista, joissa on mainittu koira, reilusti yli puolet ovat julkkisjuttuja, kun 10 vuotta sitten niitä oli vain muutama silloin tällöin.

Koirien elämää tasapainottava rooli on toki noussut viime vuosien aikana. Ylläpitämässäni, ei kaupallisessa #hauva faceryhmässä kävi nyt vuorokauden aikana 307 täysin uutta vierailijaa (kutsuttu tykkäämään). Kuukausitasolla kävijöitä ryhmässä on tällä hetkellä 800.000 – 850.000 ja vuoden sisällä on ollut kaksi kuukausijaksoa 1,5 miljoonalla kävijällä.

Ilman koiran hajuaistia viranomaiset olisivat todella pulassa. Ei ole montakaan vuotta, kun esimerkiksi vakuutusyhtiöt viittasivat kintaalla koirien hyötykäyttöä. Koira pystyy paikallistamaan vaikkapa nurkan, missä on hometta, mutta vakuutusyhtiöt eivät sitä sietäneet, vaan vaativat insinöörien määrittelemää menetelmää. Koronakoirien hyötykäyttö loppui melko lyhyeen, vaikka vika oli enemmänkin koirien kouluttajissa ja viranomaisissa.

Koiramaailma on kasvava ”harrastus” ja merkittävä hyötyalue, tosin ihmisen aito usko koiran hajukykyihin vaatii vielä melkoisesti kehittymistä. Jokapäiväisenä kaverina mielialojen tasoittajana koira on ehdoton. Vielä tarvitaan lukukoiria, opaskoiria, rapsutus ja juttukavereita ja paljon paljon muuta.

Lisää aiheesta

Lemmikki tuo onnea

Lemmikinomistaja kuluttajana

Ehdotan koiraa lääkärin kumppaniksi,

Lauantai 3.8.2024 klo 18.11 - Kauko Niemi

 

Ei ole montaakaan vuotta, kun homekoira tuli ja paljasti hetkessä nurkan missä oli homevaurio. Koko taloa ei tarvinnut aukoa ja arvella missä vaurio saattaisi olla. Näin hienosti paitsi, etteivät vakuutusyhtiöt hyväksyneet näin helppoa ja "alkeellista" tapaa.

Tullin rahakoira paljasti heti ekana toimintavuonnaan 1,2 miljoonaa salakuljetuksessa ollutta euroa. Koronan iskettyä koira haistoi myös hetkessä sen, muttei oikein kelvannut vain tutkimustietoon nojaaville viranomaisille. Koronakoirat siirrettiin lentoasemalla takavasempaan. Tieteellisesti on nyt kuitenkin todistettu, että koira tunnistaa 92 prosentin varmuudella koronan, jopa sen eri variantit.

Viime viikolla yksi ja sama koira kävi noutamassa viikon aikana kolme eksynyttä marjastajaa kotiin. Niillä lukuisilla rattijuopoilla, jotka jättävät auton tienposkeen ja loikkaavat puskaan piiloon, ei ole alkeellisintakaan käsitystä koiran kyvyistä löytää piilopaikka.

Viime talvena moni sentään pysähtyi syvällisesti miettimään koiran ja ohjaajan huikeaa roolia, kun lapsi löytyi viime hetkellä lumikasasta ja pääsi jatkamaan arvokasta elämäänsä. Ja onhan parhaillaan suomalaisia koiria Pariisissa turvaamassa kilpailijoita ja yleisöä.

Itsekin olen lapsena syönyt monta jänispaistia sen tuloksena, että luppakorva ajokoiramme hoiti jänikset pyssyn hollille. Ilman koiraa jänikset olisivat kyyköttäneet puskassa, eikä taitavinkaan metsästäjä olisi niitä huomannut.

Ihminen ei vain tiedä, eikä ymmärrä mihin koiran hajuaisti pystyy. Kun ei tiedetä eikä uskota, niin ei voida luottaakaan koira-alamaiseen, jonka pitää tehdä vain sitä mitä minä käsken ja mistä minä tykkään.

Koiran hajuaistia on tutkittu juuri laajasti. Asialla ovat olleet Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmä, Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Hajukoirayhdistys.

Tutkimuksen johtaja Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistolta on yllättynyt tutkimustuloksista.

Olin ihan varma, että koirat osaavat haistaa paremmin kuin mitä oli aikaisemmin todettu. Se, että ne osaisivat näin paljon paremmin, on ihan uskomatonta. Ihminen ei kyllä koiralle pärjää, Hielm-Björkman sanoo Ylen haastattelussa.

Myöskään koneista ei välttämättä ole koirille vastusta: tutkimuksen mukaan koirat voivat oppia tunnistamaan paljon pienempiä hajupitoisuuksia kuin analyysilaitteet voivat luotettavasti mitata.

Tutkijat ovat varmoja, että koiria alikäytetään. Terveydenhoitoalalla voisi olla paljon enemmän ja erilaisia laboratoriokoiria.

Koirat pystyvät esimerkiksi haistamaan syövän, diabetespotilailla laskevan verensokerin ja koronan. Koiria voi käyttää aikaisempaa enemmän myös esimerkiksi alkavien sairauskohtausten, kuten kroonisten kipukohtausten tunnistamisessa. Koira pystyy esimerkiksi ilmaisemaan 20 minuuttia ennen kipukohtausta, että se tulee. Ihminen pystyy ottamaan lääkkeensä, jolloin kipukohtaus tulee lievänä tai ei ollenkaan.

Koirien osaamisen tutkiminen ja todentaminen on paljon halvempaa kuin että jatketaan kuten ennen. Japanissa on jo otettu koiran nenä osaksi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

 

Hauva - kaikki koirista

Lisää aiheesta:

Koirien hajuaisti luultua parempi

Homekoirayrittäjä

Suomalainen sankarikoira Pariisissa

Koira havaitsee kirjanpainajat huomattavasti aikaisemmin kuin ihminen

 

 

Taiteen merkittävä tyyssija Etu-Töölössä

Lauantai 18.5.2024 - Kauko Niemi

 Ateljeehuoneiston suuri ikkunapinta näkyy vain korttelipihalle

Tänään vietämme Jalo Sihtolan (Aaltonen) 142 vuotissyntymäpäivää. Paitsi, että hän oli insinööri, niin hän oli erittäin merkittävä ja vaikutusvaltainen taiteen mesenaatti.

Monikaan ei tiedä, että Sihtola oli Etu-Töölössä sijaitsevan asuinkerrostalon perustajajäsen yhdessä muiden mussa Väinö Tannerin kanssa ja siksi talon ylimmässä kerroksessa sijaitsee ateljeehuoneisto, missä eri taiteilijat ovat nyt yhtäjaksoisesti tuottaneet taidetta jo 111 vuotta.

Tietämättömyys johtunee pitkälti siitä, ettei ateljeen valoisa lasiseinä/ikkuna ole julkisesti nähtävissä ja ihmeteltävissä. Se avautuu rauhalliselle korttelipihalle piilossa katseilta.

Vuonna 2003 As Oy Temppelikatu 1 seinään kiinnitettiin Jalo Sihtolan muistolaatta. Tuolloin Ester ja Jalo Sihtolan säätiö oli lahjoittanut Ateneumille, Jyväskylän ja Imatran taidesäätiöille noin 1200 taideteosta. Helsingissä Ateneum pystytti lahjoituksen kunniaksi laajan näyttelyn näistä töistä ja näyttely sai nimekseen Insinöörin Rakkaus.

Kuinkas tällainen nimi? Jalo Sihtola oli peruskoulutukseltaan insinööri. Yleisen käsityksen mukaan insinöörin rakkaus suuntautuu aina koneisiin ja laitteisiin. Näin ei käynyt Sihtolan vapaa-ajan kanssa. Kaikki tarmo ja into suuntautui taiteeseen.

Leipätyönään hän työskenteli metsäteollisuuden parissa. Hän toimi aluksi myyntitehtävissä ja myöhemmin Enso-Gutzeitin Tainionkosken ja Kaukopään tehtaiden paikallisjohtajana. Professorin arvo hänelle myönnettiin 1967.

Mitä sitten tapahtui 76 neliöiselle ateljee-huoneistolle? Ateljee oli talon omistuksessa ja talo vuokrasi sitä taiteilijoille. Vuonna 2007 Jenny ja Antti Wihurin rahasto osti ateljeen tarjotakseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville taiteilijoille mahdollisuuden työskennellä Helsingissä.

Taloyhtiön hallinnassa vuosien 1915–2005 aikana ateljeessa työskentelivät Mikko Oinonen, Verner Thomé, Aimo Kanerva, Carolus Enckell ja Matti Kujasalo.

 

Ateljeen taiteilijat

Jalo Aaltosen (vuodesta 1918 Sihtola) aloitteesta A-rapun ullakkokerrokseen rakennettiin ateljeehuoneisto, jota edelleen vuokrataan taiteilijoille:

Mikko Oinonen 1915-1920

Werner Thomé 1920-1953

Aimo Kanerva 1953-1991

Carolus Enckell 1991-2002

Matti Kujasalo 2003 - 2007

 

Arvokkaan ja nyt priimakuntoisen talon vintillä on siis syntynyt suomalaista huipputaidetta. Pisimpään ateljeessa asuivat ja työskentelivät Lahdessa syntynyt Aimo Kanerva 38 vuotta ja alajärveläinen Werner Thome 33 vuotta. Kanerva pysyi Suomen taidemaailman huipulla paitsi taiteellaan niin myös omapäisyydellään ja hän muun muassa edusti Suomea Venetsian biennaalissa vuonna 1960. Thome oli impressionistinen valomaalari, jonka maalausten aiheena olivat muun muassa rantanäkymät ja lapset. Hän kokeili myös pointillismia.

Vuodesta 2008 lähtien ateljeen omistanut Jenny ja Antti Wihurin rahasto on valinnut taitelijan aina vuoden mittaiselle jaksolle. Nyt siellä asuu ja työsketelee kuvataiteilija Michal Czinege Nurmeksesta. Periaatteena on siis Helsingin ulkopuolella asuva suomalainen taiteilija.

Nykyisin ateljeehuoneiston lisäksi taiteilija saa kannustusapurahan (500€/kk) elin-, matka- ja materiaalikustannusten kattamiseksi. Valituksi tuleminen ja residenssituen maksaminen edellyttää työskentelyä ja asumista residenssissä myönnetyn residenssijakson ajan. Taiteilijan kumppani tai perhe voi tarvittaessa muuttaa ateljeehen taiteilijan kanssa.

Michal Czinege on nyt 12. Wihurirahaston valitsema taiteilija ja seuraava valitaan tulevana syksynä.

Reilut sata vuotta on syntynyt merkittävää taidetta Etu-Töölössä. Tänään lauantaina Temppelikatu 1:ssä ei järjestetä synttäripippaloita, sillä taloa pidetään priimakunnossa ja suurista peruskorauksista toistaiseksi viimeisin, vesikaton uusiminen ja sen alusrakenteiden tarkistus on parhaillaan käynnissä. Ehkäpä sitten vuodenkuluttua toukokuussa on aika viettää Jalo Sihtolan syntymäpäivää kuvataiteen merkeissä.

Eikä tarvitse kuin ylittää katu ja ollaankin jo musiikkitaiteen ytimessä. Vieressä talossa on näet Sibeliusakatemian N-talo.

Homekoirille nopeasti virallinen asema

Keskiviikko 25.1.2012 - Kauko Niemi

Suomi on homeisten tilojen ja rakennusten luvattu maa. Rakennustekniikkamme ja ilmastomme eivät ole vuosien varrella kohdanneet terveellisellä tavalla ja rakennusten homevauriot ovat jokapäiväisiä terveysriskejä ja etenkin kalliita korjata.

Tiedämme ja tunnustamme koirien ilmiömäisen, hajuaistiin perustuvan ominaisuuden tunnistaa ja löytää melkein mitä vain siis myös hometta.

Koiria käytetään tupakan, rahan, huumeiden ja monien muiden asioiden ilmaisemiseen ja puhettakaan kadonneiden ja karanneiden ihmisten jäljittämiseen hajun perusteella.

Etelä-Korean tulli otti koirat käyttöön piraattilevyjen etsimisessä. Ja ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana tulli pysäytti 1,5 miljoonaa piraattilevyä.

Puolustusvoimilla, tullilla ja poliisilla on omat kriteerinsä koiriensa kouluttamisessa ja hyväksynnässä. Nyt olisi kiire saada myös homekoirien asema luotettavalle ja virallisesti hyväksyttävälle tasolle.

Hometta ilmaisevia koiria on kohtuullinen määrä ja ne tekevät jo ainutlaatuista työtä. Tällä viikolla valmistuvat myös ensimmäiset homekoirakot Kannuksen maaseutuopistosta.

Keski-Pohjanmaan Maaseutuopisto on ensimmäinen oppilaitos Suomessa, josta valmistuu homekoiraohjaajia 1,5 vuotta kestäneeltä kurssilta. Aiemmat homekoirat ovat kouluttautuneet omin avuin.

Nyt olisi todella tärkeää kiireesti luoda jonkinlainen sertifiointi-järjestelmä, jolla varmistetaan kunkin koirakon ammattimainen ymmärrys rakennustekniikasta ja koiran ohjaamisesta ja sen homeen ilmaisusta.
Sellainen sertifiointijärjestelmä, jonka voisivat eri viranomaiset ja vakuutusyhtiöt hyväksyä.

Homekoirahan ei hometta miksikään muuta. Sitä vain rakennuksissa on tai sitten ei. Mutta kun homevaurioita kartoitetaan, pystyy koira ilmaisemaan hyvinkin tarkkaan sen alueen missä vaurio sijaitsee. Korjaustyöt voidaan nopeasti paikantaa oikeaan kohtaan.

Tarkka paikantaminen nopeuttaa korjauksia ja säästää merkittävästi kustannuksia. Itse en ainakaan lähtisi tutkimaan homevaurioita purkamalla rakenteita varmuuden vuoksi ja etsimään näköhavaintoja. Etenkin kun kaikki homevauriot eivät edes silmällä näy.

Homekoirien virallinen tunnustaminen osana homevaurioiden korjausketjua olisi todella iso harppaus yhä kasvavaan homeongelmaan. Innokkaista koirista ja ammattitaitoisista ohjaajista ei ole puutetta.