Miksi menisin toista kertaa samaan ravintolaan

Keskiviikko 14.3.2012 klo 12:04 - Kauko Niemi


Tunnustettakoon heti kättelyssä etten tiedä mitään ravintolabisneksestä, mutta olen ihmetellyt pitkään pitääkö ravintolan toimia, niin kuin ne nyt toimivat.

Jonkinlainen käsitys ravintolan asiakkaana minulla on. Harvakseltaan käyn täyttämässä vatsani. Jonkin verran useammin ravintola toimii tapaamis- ja neuvottelupaikkana ja silloin ravintolan tarjonnalla ei juurikaan ole merkitystä, koska se on vain sivujuonne tapaamiselle.

En oikeastaan muista että olisin erityisemmin viihtynyt saati nauttinut ravintolakäynnistä. Kahta kertaa en mielelläni syö samaa ruokaa kuin olosuhteiden pakosta. Tuskin olen kotonakaan tehnyt kahta kertaa täsmälleen saman makuista ruokaa, vaikka syönkin 95 prosenttisesti omassa keittiössäni. Ruoan tekemiseni on aina luova ja kokeileva prosessi ilman tiukkoja reseptejä saati muodollisuuksia.

Mitä ideaa on mennä ja syödä täysin samanlaista ja tismalleen saman makuista ruokaa samanlaiselta menu-listalta valittuna. Kun menen Amarilloon Kokkolassa, Kemissä, Kuopiossa ja Kouvolassa (en nyt ole varma onko joka kaupungissa) niin tiedät tarkalleen miltä listan oikean sivun ensimmäinen ruoka maistuu. Eihän siinä ole mitään ideaa.

Bisnestä ohjaa joku muu kuin asiakkaan yllättäminen positiivisesti. Alan epäillä, että moni muukin on samaa mieltä. Ainakin kun seuraa vaikkapa Ravintolapäivän suurta suosiota. Et taatusti saa samaa ruokaa, etkä edes pääse kahta kertaa samaan ”ravintolaan.”

Matkanjärjestäjillä on noin 80 perheen rengas, joiden luo on järjestettävissä koti-illallinen ja turistit maksavat maltaita päästäkseen illalliselle suomalaiseen perheeseen. Toki on kokonaan oma rotunsa ihmisiä, joiden tarve on snoppailla michelin-tähtien varjossa. Sillä ei sitten olekaan mitään tekemistä ruoan kanssa.

Minua kiinnostaisi ravintola, joka toimisi kuin vaikkapa ooppera.  Tietyllä miehityksellä tulee takuuvarmaa, mutta yllätyksellistä tarjontaa. Ohjaus ja lavasteet vaihtuvat. tapahtumat ovat sijoitettu eri ympäristöihin.

Orkesterin panos vaihtelee illasta toiseen kapellimestarin mukaan. Koskaan en tiedä etukäteen, kuinka tänä iltana onnistutaan ja millainen fiilis loppujen lopuksi syntyy.

Voisin valita ravintolaillan siltä pohjalta millainen miehitys siellä kulloinkin on. Tiedän vain, että tämän miehityksen lihapullat ja muut tarjottavat ovat aina yllätyksellisiä. Ne ovat ajassa, kauden tuoreet ja parhaat raaka-aineet luovasti yhdistettynä. Ne ovat maultaan erilaisia kuin eilisen miehityksen luomat pullat. Eikä miehityksen tarvitse noudattaa pilkun tarkasti tiettyä protokollaa tarjoiltaessakaan.

Ehkä nuo ravintolapäivät tekevät tehtävänsä ja avaa silmämme ja aistimme muullekin kuin 100 g vehnäjauhoja, 6 g chilikastiketta, 12 grammaa ruokakermaa, kaksi munaa, 23 grammaa brasilialaista filettä. Automaattiuunin piipattua, annos nostetaan lautasen oikealle laidalle 28 asteen kulmaan ja täytetään loppu lisukkeilla, niin kuin on tehty viimeiset 10 vuotta.


Avainsanat: ruoka, ravinto, ravintola


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini